Torstai kesäkuun 16. 2005
9
Ajattelemisen aihetta
HAUTAKIVET
• valmistukset
• kaiverrukset
• kultaukset
-kivitaulut
Kivihuolto Nykänen
Kokemäki, puh. (02) 546 0025
Vammalan kaupunki sai olla Suomen Lähe-
tysseuran vuosijuhlan päänäyttämönä. Pienuudes-
taan huolimatta kaupungin valinta juhlapaikaksi
oli varmasti sopiva, sillä onhan Vammalan seu-
dulla ollut perinteisesti hyvin aktiivista lähetys-
toimintaa.
Eräs 1900-luvun alun tunnetuimpia lähetys-
työntekijöitä, Frans Hannula, on asunut aikoi-
naan Vammalan naapurissa Kiikassa. Vanhoissa
valokuvissa on dokumentoitu tilanne, jossa Tyr-
vään kirkon kupeelle on kokoontunut kymmentu-
hantinen lähetysjuhlille osallistujien joukko. Ja
lienee niin, että Karkun seurakunta on yhä edel-
leen Suomen ykkönen mitä tulee lähetykselle an-
nettuihin euroihin per seurakunnan jäsenten lu-
kumäärä. Näin ollen Vammala ei ollut ollenkaan
huono valinta.
Viimeisten vuosikymmenten aikana lähetystyön
luonne on muuttunut. Kristinuskon painopiste on
siirtynyt pohjoiselta pallonpuoliskolla eteläisel-
le. Tämä tarkoittaa sitä, että määrällisesti kris-
tittyjä on enemmän eteläisellä pallonpuoliskolla
kuin pohjoisella, johon oma Eurooppamme jaYh-
dysvallat kuuluvat. Lähetysjuhlilla asia todettiin
niin, että kristinuskon karttapainopiste sijaitsee
tällä hetkellä Timbuktussa ja on koko ajan siirty-
mässä etelämmäksi. Perinteiset kristityt maat ovat
muuttumassa ateistisiksi, panteistisiksi tai animis-
tisiksi antikristillisiksi maiksi ja vanhastaan lä-
hetyskohteina pidetyt maat ovat kovaa vauhtia
tulossa kristityiksi. Erään tilaston mukaan Etelä-
Korea on maa, josta tällä hetkellä on lähtenyt
lukumääräisesti eniten lähetystyöntekijöitä.
Huolimatta kristillisyyden voimakkaasta kas-
vusta eteläisen pallonpuoliskon sosiaaliset ongel-
mat ovat suuria. Taloudellinen eriarvoisuus, köy-
hyys, aids/hiv, malaria, sodat ja nälänhädät ovat
eteläisen pallonpuoliskon karua arkea. Kansain-
välisen diakonian haasteet ovat siis melkoisia.
Ruohonjuuritasolla lähetysjärjestöt ovat useim-
miten se kanava, jonka kautta tätä apua toimite-
taan perille. Niinpä esim. Suomen Lähetysseuran
panos kansainvälisen diakonian toteuttamisessa
on todella suuri.
Ihminen on kokonaisuus, ruumis, sielu ja hen-
ki. Avunkin on oltava kokonaisvaltainen. Lähe-
tystyön kautta toimitettu apu kohtaa kaikki nämä
ulottuvuudet. Siksi lähetysjuhlat edelleenkin kes-
kittyvät myös itse lähetykseen eli evankeliumin
kuuluttamiseen kaikkeen maailmaan.
Theofilus
Lähetysjuhlaa
PÄIVYSTYS VAMMALAN KAUPUNGIN-
TALOLLA 11.-29.7.2005
Vammalan kaupungintalolla on keskitetty vuosiloma viikoille
28-30 eli ajalle 11.-29.7.2005.
Puhelinvaihde on suljettu, mutta palvelu tapahtuu palvelu-
keskuksittain seuraavasti:
HALLINTOKESKUS JA SIVISTYSPALVELUKESKUS
puh. 519 8224
puh. 519 8215 (yleinen edunvalvonta)
puh. 519 8290 (maaseututoimi)
PERUSTURVAKESKUS
puh. 519 8323 (päivähoitoasiat)
puh. 519 8322 (muut kiireelliset perusturvan asiat)
TEKNINEN PALVELUKESKUS
puh. 519 8540
puh. 519 8260 (rakennusvalvonta)
TILAKESKUS
puh. 519 8392
VAMMALAN VESI
puh. 519 8563
Toivomme, että mahdollisuuksien mukaan asioinnit hoidetaan
ennen tai jälkeen keskitetyn loma-ajan.
VAMMALAN KAUPUNKI
KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN TOIMI
Vammalan kaupungin perusopetuksessa julistetaan haetta-
vaksi lukuvuodeksi 2005-06 yksi koulunkäyntiavustajan toimi.
Toimen sijoituskoulu on Marttilan koulu. Pätevyysvaatimuk-
sena koulunkäyntiavustajan tutkinto. Työaika on 30 viikko-
tuntia. Palkkaus määräytyy KVTES:n palkkahinnoittelun
mukaan.
Hakemukset, joihin pyydetään liittämään pätevyyttä osoittavat
todistukset sekä nimikirjanote tai ansioluettelo, toimitetaan
Vammalan sivistyspalvelukeskukseen osoitteella PL 23,
38201 Vammala. Hakuaika päättyy 27.6.2005 klo 15.00.
Valitun on ennen toimen vastaanottamista esitettävä hyväk-
syttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä esitettävä
nähtäväksi lain 504/2002 edellyttämä rikosrekisteriote.
Lisätietoja antaa koulunjohtaja Eija Ijäs puh. 03-5198419 tai
sivistyspalvelukeskus puh. 03-5198 413/Ritva Liukkonen.
Sivistysjohtaja
KUULUTUS
Vammalan kaupungin satamien jätehuoltosuunnitelmaluonnos
pidetään nähtävillä kaupungin varastolla, osoitteessa Harju-
katu 1 a, työpäivisin 20.6. – 8.7.2005 varaston aukioloaikoina
klo 7-11 ja 11.30-15.30.
Tekninen palvelukeskus
Miten kasvattaa lasta hyvään
(osa 2/2)
Vanhempainkoulupalsta
Vanhempainkoulupalstalla käsitellään vanhemmuuteen liittyviä aiheita ja kirjoit-
tajina toimivat vanhempainkoulussa mukana olevat eri alojen vammalalaiset am-
mattilaiset. Vanhempainkoulu on yhteistyöhanke, jonka toteuttamiseen Vammalan
kaupunki on saanut valtionavustusta.
Näissä vanhempainkou-
lun artikkeleissa on mie-
titty monelta kannalta van-
hempien vastuuta ja mah-
dollisuuksia tarjota läsnä-
olevaa mutta silti oikealla
tavalla rajoittavaa van-
hemmuutta. Ehkä voitai-
siin pohtia myös sitä, mitä
lapselta voidaan odottaa ja
edellyttää. Aikaisemmin
lapsilta edellytettiin enem-
män osallistumista kodin
ja perheen yhteiseen työ-
hön; nykyään lapset ovat
monestienemmänkinnaut-
tijan asemassa, ja vanhem-
man tehtävänä on tarjota
riittävästi mahdollisuuksia,
harrastuksia ja sekä omaa
aikaansa lapsen käyttöön.
On tahdottu vapauttaa lap-
set raskaista velvollisuuk-
sista ja antaa heille huole-
ton lapsuus.
Kuitenkin jos lapsi op-
pii olemaan vain vastaan-
ottajan asemassa, jolta ei
koskaan odoteta omaa vas-
tuullista panosta, hän
omaksuu tämän asenteen
myös myöhempää elä-
määnsä varten. On vaikea
saada enää teini-ikäistä las-
ta kiinnostumaan kodin-
hoidosta tai muista velvol-
lisuuksista, jos hän ei ole
pienestä pitäen ollut yhtei-
sissä touhuissa mukana.
Jos tahdotaan, että lapsi
oppii ottamaan muut huo-
mioon, olemaan avulias ja
oikeudenmukainen, tarvi-
taan myös kasvatusta, jos-
sa opetetaan vastuun otta-
mista pienestä pitäen pie-
nin askelin. Osallistumi-
sessa kodin töihin tulee tie-
tenkin ottaa huomioon lap-
sen ikä ja kyvyt: kyse ei
ole lapsityövoiman käytös-
tä, vaan siitä että myös lap-
set pystyvät osallistumaan
moniin yhteisiin asioihin, ja se
on arvokasta myös lapsen suo-
tuisan psyykkisen kehityksen
kannalta.
Kansanedustaja Kirsi Piha
onkin esittänyt uuden termin
sekunda-aika. Sen sijaan että
tarjoaisimme lapsille tarkoin
suunniteltua, hauskaa laatuai-
kaa,mitä josantaisimmeenem-
män runsasta ja "tylsää" sekun-
da-aikaa: yhdessä siivoamista,
kukkien kastelua, ruuanlaiton
ja leipomisen opettelua ja pie-
niä korjaustöitä. Pieninä lap-
set ovat innostuneita pienistä
ja arkisistakin puuhista, kun-
han vanhemmat antavat työlle
aikaa eivätkä ole turhan tark-
koja lopputuloksesta. Alussa
tuhraantuva aika maksaa kyl-
lä itsensä takaisin kun lapset
oppivat tekemään monia asi-
oita omatoimisesti. Oma taita-
vuus vahvistaa myös itsetun-
toa!
Yhteisiin kotitöihin voi-
daan liittää myös hauskat lei-
kit: pyykkiä ripustaessa voi
leikkiä hotellin siivoojaa, ruo-
kaa laitettaessa ravintolan kok-
keja ja tarjoilijoita. Itse teke-
minen ei ole vain hauskaa,
vaan korvaamatonta taitojen ja
luovuuden pääomaa myöhem-
pää elämää varten. Kiitos ja
halaus palkaksi palveluksista
on paikallaan, ja joskus palve-
luksista voisi antaa myös pie-
nen palkan. Kotitöistä maksa-
mista on monesti paheksuttu,
mutta tekemällä työtä rahansa
eteen jo pieni lapsi voi oppia
tavaroiden arvon sekä kärsi-
vällisyyttä, jos joutuu vaikka
kuukauden säästämään kiin-
nostavaa tavaraa varten. Osta-
minen näyttää kaupassa niin
helpolta, mutta kun lapsi saa
itse kokea sen vaivan minkä
aikuisetkin joutuvat teke-
mään rahansa eteen, yksit-
täinen tavara muodostuu
lapselle arvokkaammaksi
kuin jos sen saa vain pik-
kusormeaan heilauttamal-
la.
Hyvään ja ystävälliseen
käytökseen opastaminen
edellyttää aikuiselta puo-
lestaan pitkää pinnaa ja
toistoa toiston perään. Pi-
tää viitsiä puuttua niihin lu-
kemattomiin arkipäivän ti-
lanteisiin, joissa lapsi ko-
ettaa päästä helpolla, ah-
nehtia enemmän kuin toi-
set tai satuttaa toista.Tämä
tunnetaitojen opettelu on
tärkeä osa lapsen kehitys-
tä ja tapahtuu monien kon-
fliktien kautta. Lapsi ei
kuitenkaan ole vielä kyp-
sä arvioimaan itse tilanteita
ja omia reaktioitaan, vaan
tarvitsee aikuisen kanssa-
kulkijaksi, arvioimaan oi-
keaa ja väärää. On tärkeää
kertoa lapselle siitä, mitä
pitää toivottavana käytök-
senä ja perustella, millai-
sia seurauksia erilaisilla te-
oilla on. Tutkimusten mu-
kaan aikuisina erityisen
epäitsekästä käytöstä osoit-
tavat juuri ne henkilöt, joil-
ta on lapsena vaadittu hy-
vää käytöstä ja jotka ovat
nähneet myös vanhempi-
ensa osoittavan teoissaan
myönteisiä moraalisia ar-
voja. Ei lapsen ole tarkoi-
tus olla kotonaan kuin ho-
tellissa, vaan opetella pik-
ku hiljaa antamaan myös
oman panoksensa perheen
hyvinvointiin.
Elina Haapanen
yhteiskuntatieteiden yo
sosiologia ja psykologia
Satakunnan ammatti-
korkeakoulun (SAMK) so-
siaalialan koulutus muut-
taa Porin keskustasta Sa-
takunnankadultaTiilimä-
en kampuksen uuteen li-
särakennukseen Satakun-
nan keskussairaalan vie-
reen. Uusi osoite on ke-
säkuun alusta lähtien ol-
lut Maamiehenkatu 10.
Samassa paikassa toimii
ennestään terveysalan kou-
SAMKin sosiaalialan koulutus
keskussairaalan viereen
lutus. Opiskelijoita laajentu-
neella kampuksella tulee ole-
maan yli 800. Sosiaali- ja ter-
veysalan kaikki toiminnot Po-
rissa saadaan näin saman ka-
ton alle.
Sosiaali- ja terveysalan li-
särakennuksen vihkiäisiä vie-
tetään 7. lokakuuta. Samaan
aikaan juhlitaan terveyden-
huollon koulutuksen 60-vuo-
tista taivalta Satakunnassa.
Sosiaaliala on SAMKin suo-
situimpia koulutusohjelmia.
Porin koulutusohjelmaan
oli tänä keväänä yli 556 ha-
kijaa, joista 206 ensisijais-
ta hakijaa. Sisään otetaan
30. Opiskelijat voivat Po-
rissa suuntautua joko eri-
tyisryhmien ohjaukseen tai
sosiaalipedagogiikkaan.
Sosiaalialaa ja terveys-
alaa voi Satakunnan am-
mattikorkeakoulussa opis-
kella myös Harjavallassa ja
terveydenalankoulutustaon
lisäksi Raumalla.
Tämän kevään toisen
asteen yhteishaussa am-
matillisen koulutuksen
suosikkiopintoaloja ovat
olleet sosiaali- ja terve-
ysala, matkailu- ja ravit-
semisala sekä arkkiteh-
tuuri ja rakentaminen.
Vaikeapääsyisimpiä opin-
toaloja ovat kielitieteet
(24 % hakeneista valit-
tiin koulutukseen), ope-
tus- ja kasvatustyö (25
%), kauneudenhoitoala
(31%) sekä viestintä- ja
informaatiotieteet (36
%).
Ammatilliset oppilaitok-
set ja lukiot julkistivat syk-
syllä 2005 alkavan koulu-
tuksen opiskelijavalinnan
tulokset valtakunnallisen
aikataulun mukaisesti aikai-
sintaan 14. kesäkuuta. Op-
pilaitokset lähettävät pää-
sääntöisesti valituksi tulleil-
le kirjallisen ilmoituksen
valinnasta. Lääninhallitus
lähettää kirjeen niille, jot-
ka eivät saa koulutuspaik-
kaa tässä vaiheessa mistään
hakukohteestaan.
Kirjeiden postitus aloite-
taan 16. kesäkuuta. Kirjees-
sä kerrotaan mm. hakijan
saamista varasijoista sekä
v paaksi jääneistä aloitus-
paikoista.
Ammatillisen koulutuk-
sen ja lukiokoulutuksen yh-
teishaussa oli Länsi-Suo-
men läänissä tänä keväänä
28 400 hakijaa (koko maas-
sa 87 400). Hakijamäärä
sekä lääni- että maakunta-
Sosiaali- ja terveysala
veti eniten hakijoita
toisen asteen haussa
tasolla on viimevuotiseen
verrattuna pysynyt lähes en-
nallaan. Koulutuspaikan saa
86,3 prosenttia hakeneista:
80,6 % ammatilliseen kou-
lutukseen ja 94,5 % lukio-
koulutukseen hakeneista.
Helpoimmin ammatilli-
seen koulutukseen pääsee
Satakunnan alueella. Vai-
keinta ammatilliseen kou-
lutukseen pääseminen on
peruskoulun käyneillä Var-
sinais-Suomessa ja lukion
suorittaneilla Pirkanmaan
alueella.
Lukiokoulutukseen pää-
see parhaiten Pohjanmaan
maakunnissa ja Satakun-
nassa.
Vaikeinta on päästä luki-
oon Varsinais-Suomessa.
Kaikille kansanopistojen
yleissivistävään koulutuk-
seen hakeneille on aloitus-
paikkamäärään suhteutettu-
na riittävästi koulutuspaik-
koja.
Tämän kevään yhteis-
haussa on viimevuotista
enemmän myöhästyneitä
hakijoita.
Tämä johtuu siitä, että
hakemusten palautusmenet-
tely on tiukentunut. Oppi-
laitokset ottavat myöhästy-
neet hakemukset huomioon
mahdollisuuksien mukaan
peruutus- ja vapaaksi jää-
neitä paikkoja täytettäessä.
Hakemiseen ja valintaa
liittyvistä asioista saa lisä-
tietoja lääninhallituksen yh-
teishakupalveluista ja oppi-
laitoksista.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32