Torstai heinäkuun 7. 2005
12
Kun taiteilijaAulis Kuu-
sinen ryhtyy työhön, on
verstaalla oltava hiirenhil-
jaista. Kello voi olla mitä
tahansa aamuneljästä il-
tayhteentoista, kun hän
tarttuu kupari- tai emali-
levyyn ja alkaa työstää
tauluja ja kelloja. Yli 35
vuotta taidetta tehnyt ylö-
järveläinen Kuusinen pys-
tytti ainutlaatuisen ema-
linäyttelynsä Kiikan laina-
makasiiniin maanantaina.
Kiikoisista kotoisin ole-
va Kuusinen on sikäli eri-
koislaatuinen taiteilija, että
ainoana suomalaisena hä-
Sympaattinen taiteilija toi näyttelynsä Kiikkaan
nen teoksensa ovat emalista ja
kuparista. -Aloitin emaliko-
ruista, mutta voisi sanoa että
ahneus vei mennessään. En-
simmäinen taulu jonka tein, oli
kymmenen senttiä kanttiinsa
oleva Lapin maisema ja siitä
se lähti, hän kertoo. Samaan
aikaan Kiikan näyttelyn kans-
sa Kuusisen taidetta on esillä
myös Kiikoisten Säästöpankil-
la.
Elokuun lopussa, kun me-
neillään olevat näyttelyt ovat
ohi, tauluista ja kelloista kol-
me valikoitua teosta siirtyy
Mänttään, Pirkanmaan taitei-
lijoiden yhteisnäyttelyyn. Jo
kuutena vuonna Kuusinen on
saanut kutsun tuoda töitään
esille tähän näyttelyyn, ja edel-
leen se on yhtä suuri kunnia.
Tauluja Teheranista
Kiinaan
Kuusinen tekee emali- ja
kuparityönsämallienperusteel-
la. Pohjana voi olla vaikkapa
tavallinen kymppikuva, jonka
hän luonnostelee pahville ja
siitä tauluun. Teoksissa esiin-
tyvät niin Lapin kauniit ruska-
maisemat kuin kotiseutujenkin
tutut paikat Tyrvään Pyhän
Olavin kirkosta alkaen. -Asuin
nuorena Vammalan Kallialas-
sa, ja kotoa näki suoraan kir-
kolle. Kai minussa on aina ol-
lut jonkinlaista lukkarinrak-
kautta sitä kohtaan, hän nau-
rahtaa. Kuusinen on seurannut
kirkon vaiheita tuhopoltosta
jälleenrakennukseen, ja kirkon
kuva kantaa nimeäTulella koe-
teltu. Maine on kiirinyt erikois-
laatuisten teosten edellä, ja
Kuusisen taidetta voi ihailla
kotimaan lisäksi ainakin Ruot-
sissa, Budapestissa, Kiinassa
ja Teheranissa. -Eräs kiinalai-
nen pappi oli saarnamatkalla
Ylöjärvellä ja Tampereella.
Satuin itsekin mukaan yhteen
kokoukseen, jossa isännät ky-
syivät olisiko minulla antaa
papille viemisiksi jokin teok-
seni. Sattumalta minulla oli
valmiina Ylöjärven kirkon
kuva, joka oli teemaan sopiva
ja mieluinen saajalle.
Eräs läheinen teema Kuusi-
selle ovat luonnonvoimat ja
erityisesti myrsky, jonka hän
kertoo kuvaavan luonnettaan.
-En sanoisi että olen hurja kuin
myrsky, mutta yhtä vilkas ja
eläväinen kyllä.
Kunnolla tehdään
kun tehdään
Kuparin ja emalin työstämi-
nen on hidasta, ja yhteen tau-
luun uppoa aikaa noin viikko.
Ensin leikataan sopivan kokoi-
nen pelti, joka hiotaan karke-
aksi. Peltiin piirretään teoksen
ääriviivat ja se pyyhitään la-
venteliöljyllä. Värit poltetaan
yksi kerrallaan taulun pintaan.
Koostumukseltaan värit ovat
kuin jauhoa, ja useimmat pur-
kissa väriltään valkoisia. Vä-
rejä valitessa on siis luotetta-
vavärikarttaan,silläoikeasävy
selviää vasta polttamalla. Si-
nisen ja vihreän erottaa jo jau-
hevaiheessa, mutta muut sävyt
Kuusinen testaa tekemällä tau-
Yksi Kuusisen lempiteoksista on kädessä oleva laivataulu Herra varjele, laiva myrskys-
sä.
luun pienen täplän. -Kun värit
menee polttamaan, se on sit-
ten siinä. Korjailuihin ei juu-
rikaan ole varaa. Myös taulu-
jen kehykset ovat taiteilijan
käsialaa. Hän haalii niitä
muunmuassa kirpputoreilta ja
kunnostaa, mikäli kehykset
ovat ajan saatossa kärsineet.
Tällä hetkellä Kuusisen työt
ovat niin kovassa suosiossa,
että halukkaille hän lupaa tau-
lujavastamarraskuussa. -Näyt-
telyitä on koko ajan, ja niihin
pitää riittää teoksia. Jos joku
haluaa työni ostaa, niin onnis-
tuu kyllä, mutta mukaansa sitä
ei heti saa, hän selvittää. Kuu-
sinen käyttää teoksiinsa pal-
jon aikaa ja vaivaa. ”Kunnolla
tehdään, kun tehdään” on hä-
nen mottonsa. -Kelloissa käy-
tän parasta saksalaista Jung-
hans-koneistoa. On niin asiak-
kaan kuin minunkin etuni, että
kello käy eikä hajoa saman-
tien.
Taiteesta voimaa
vaikeisiinkin hetkiin
Taiteen tekeminen on kuu-
lunut Kuusisen elämään yli 35
vuotta, se on ollut osa elämää
niin hyvinä kuin huonoinakin
hetkinä. -Tämä on minun vaih-
toehtonikaljapubille,Kuusinen
vinkkaa. Leipänsä hän on an-
sainnut muunmuassa metalli-
alalla ja kodinkonemyyjänä,
mutta nyt eläkkeellä ollessaan
taiteesta on tullut hänen pää-
harrasteensa. -Taulujen teko
pitää mielen virkeänä. Kun
vaimoni kuoli syöpään 8,5
vuotta sitten, oli taiteen te-
keminen suunnatonta tera-
piaa, hän sanoo. -Jos taulu-
hommaa ei olisi ollut, siinä
olisi voinut käydä huonos-
tikin. Paitsi että sympaatti-
nen Aulis Kuusinen tekee
taidetta, hän myös toimii lä-
himmäispalvelussa ja on
tuttu näky invalidien kesä-
koti Aitorannassa.
Aulis Kuusisen emalitai-
detta voi ihailla Kiikan lai-
namakasiinilla elokuun lop-
puun asti. Näyttely on
avoinna torstaisin kello 17-
19 ja sunnuntaisin kello 14-
17.Taiteilija itse pyrkii ole-
maan paikalla aukioloaikoi-
na.
Pauliina Parto
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on tärkeäAulis Kuusiselle.Teos kantaa nimeäTulella koetel-
tu.
Vanhan Tyrvään Yli-Mat-
tilan ja Hannun taloista Ka-
rimäen torppaan ja sieltä
edelleen lähteneen suvun
sukujuhlaa vietettiin sunnun-
taina 26.6. Tyrvään kirkolla
ja Houhajärven Leirimajal-
la. Juhlaan oli saapunut yli
kaksi ja puoli sataa vierasta.
Suvun kantavanhempien Is-
rael Mikonpojan (1831-1916)
ja Maria Matilda Juhontyttä-
ren (1836-1922) lapset muut-
tivat vanhan Tyrvään Kiikan
kappelin alueella sijainneesta
Karimäestä lähteneen suvun
juhla kokosi yli 250 vierasta
torpasta paitsi muualle Kiik-
kaan ja Tyrväälle myös Vesi-
lahteen, Punkalaitumelle ja
Huittisiin. Sukuun kuuluvat
heidän lapsistaan lähteneet
Heinälahden, Harjunpään, Pär-
nän, Kulosen, Karimäen, Läh-
teenkorvan, Pakulan ja Järven-
taustan sukuhaarat.
Juhla alkoi osallistumisella
jumalanpalvelukseen, jossa
saarnasi kirkkoherra Osmo
Ojansivu. Täpö täydessä kir-
kossa oli harras juhlan tuntu,
mitä lisäsi se, että tämä oli sa-
mallamyösMarkusMalmivaa-
ran rippikoulun konfirmaatio-
jumalanpalvelus. Sankarihau-
dalla puheen piti Jari Nurmi,
ja kukat laskivat Onni Perälä,
Antti Niemelä ja Arja Mylly-
niemi. Sen jälkeen otettiin kir-
kon portailla sukuvalokuva.
Juhlapäivä jatkui Leirimajal-
la, jonka vuodelta 1954 oleva
vanha päärakennus on tämän
suvun miesten rakentama. Ma-
jan suojiin oli katettu satakun-
talainen pitopöytä.
Ääriään myöten täynnä ol-
leen ison pirtin juhlassa näh-
tiin valkokankaalla sukuhis-
toriallinen "Kertomus vanhasta
Tyrväästä". Edelleen kuultiin
suvun edustajien, Onni Perä-
län, Heikki Nurmen, Mauno
Myllyniemen ja Helmi Peura-
niemen muisteluksia. Lopuksi
käytiin keskustelu sukukirjan
julkaisemisesta. Suvun histo-
riaa on viime vuosina aivan
erityisesti tutkinut Arja Myl-
lyniemi. Kirjahankkeen puu-
hamiehinä ovat olleet myös
mm. Onni Perälä ja Heikki
Nurmi. Ohjelmaan kuului
myös Satakuntalaisten laulu ja
Suvivirsi.
Tyrvään kirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen otettiin kirkon portailla sukuvalokuva.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11 13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,...28