Kolmion takaa
tullut törmäsi
moottoripyörään
Vammalassa
Torstai heinäkuun 7. 2005
9
Huittisissa Savenvalajan-
kadulta anastettiin sunnun-
taina kello 04.15 valkoinen
Honda Civic -merkkinen
Honda
anastettiin
Huittisista
Kaksi miestä saa syytteen
ruorijuopumuksesta Koke-
mäellä. He jäivät kiinni lau-
antaina Porin merivartioston
ja Kokemäen poliisilaitoksen
yhteistoimintapartion vesilii-
kennevalvonnassa Sääksjär-
vellä.
Partio tarkasti vesillä liik-
kujien kunnon ja varusteet.
Ensimmäinen ruorijuoppo tuli
vesillä partiota vastaan klo
17.35, jolloin v. 1984 synty-
nyt kokemäkeläinen mies pu-
halsi alkometriin 1.61 promil-
Kaksi miestä
kärysi ruorista
Sääksjärvellä
lea. Toinen tavattiin klo
22.05, jolloin v. 1945 syn-
tynyt helsinkiläinen mies-
henkilö puhalsi alkometriin
2,25 promillea.
Lisäksi valvontaiskussa
annettiinmuutamia rangais-
tusvaatimuksia veneilijöi-
den puutteelisista varusteis-
ta, etupäässä pelastusliivi-
en puuttumisista.
Kokemäen poliisi jatkaa
kesän aikana vesiliikenne-
valvontaa kihlakunnan ve-
sistöillä.
Kokemäen poliisi otti omi-
en tutkimusten perusteella
kiinni Säkylän ja Harjaval-
lan asuntomurroista 44-vuo-
tiaan ja 33-vuotiaan miehen,
jotka ovat tällä hetkellä van-
gittuina. Molempien asunto-
murtojen omaisuus on edel-
leen kateissa. Poliisi jatkaa
tutkimuksia.
Säkylässä murtauduttiin aa-
mulla 30.5. omakotitaloon
asukkaiden poissa ollessa, ja
sieltä anastettin erilaista omai-
Kaksi miestä vangittu
Säkylän ja Harjavallan
asuntomurroista
suutta yli 10 000 euron ar-
vosta.Pääasiassavietiineri-
laisia koruja, keräilyraho-
ja, kamera, tietokone ja al-
koholia.
Viikonloppuna 11.-12.6.
murtauduttiin Harjavallas-
sa omakotitaloon asukkai-
den poissa ollessa. Sieltä
anastettiinomaisuuttayli10
000 euron arvosta. Mm. ki-
vääri, panoksia, koruja ,sor-
muksia, kaulaketjuja ja al-
koholia.
Pakettiauto tuli kärkikol-
mion takaa Liekolankadul-
ta erottajan kiertoliittymään
ja törmäsi moottoripyörän
Karkun Palvialan laitu-
rissa on viety tuulilasive-
neestä sunnuntain vastaise-
Varas tyhjensi venettä
Karkun Palvialassa
Viikonvaihteessa po-
liisi joutuu ottamaan
kantaa kolmeen pahoin-
pitelyyn Vammalassa.
Sunnuntain vastaisena
yönä nainen pahoinpiteli
toista naista lyömällä ja
potkimalla keskustassa.
Kolme pahoinpitelyä
viikonlopun aikana
Vammalassa
Äetsän K-marketissa
kävi varkaita lauantain
vastaisena yönä kolmen
jälkeen.
Vartiointiliike ei havain-
nut kahta miestä, jotka il-
meisesti olivat jo sisällä
liikkeessä. Kauppias huo-
masi seuraavana aamuna
valvontakameran nauhalta,
Tupakkavarkaat
Äetsän
K-Marketissa
henkilöauto, jonka rekisteritun-
nus on EHU-507.Auto on vuo-
simallia -88. Poliisi toivoo vih-
jeitä auton liikkeistä.
kylkeen viime torstaina kello
21.
Moottoripyörän kylkeen tuli
pieni repeämä.
na yönä kaksi polttoainetank-
kia, irroiteltu soittimia ja vie-
ty vahvistin ja kaiuttimia.
Uhri sai lieviä vammoja.
Lauantaina kaksi miestä rii-
tautui Ystävyydenpuistossa.
Toinen sai nyrkistä kasvoi-
hinsa. Yöllä kaksi miestä tap-
peli vammalalaisessa ravin-
tolassa. Toinen menetti sil-
mälasinsa ja sai pikku haa-
van kasvoihinsa.
että liikkeen tupakkahyllylläoli
samaan aikaan ollut mies, joka
kahmi tupakkaa mukaansa.
Tässä vaiheessa hälyttimet oli-
vat alkaneet soida ja varkaat
poistuivat paikalta.
Ennen rakennukseen mur-
tautumista miehet olivat kään-
täneet ulkopuolisen valvonta-
kameran toiseen suuntaan.
Kokemäen poliisipartio
pysäytti sunnuntaina voi-
makeinoin kortittoman rat-
tijuopon, joka lähti pysäh-
tymismerkin saatuaan pa-
kosalle Tulkkilantiellä sun-
nuntain vastaisena yönä.
Kokemäen poliisipartio oli
valvomassa liikennettä puo-
li neljän aikaan Kokemäen
taajamassa Tulkkilantiellä.
Poliisipartio antoi pysähty-
mismerkin Viron kivissä ol-
leelle henkilöautolle, jonka
kuljettaja pysäytysmerkistä
piittaamatta lähti ajamaan
karkuun Tulkkilantietä pitkin
70-80 km:n nopeudella tiel-
lä, jolla on 50 km/h:n nope-
usrajoitus.
Auto kääntyi Haapionka-
dulle käyttäen 80 km/h:n ajo-
nopeutta, vaikka kadulla on
30 km/h:n nopeusrajoitus.
Poliisipartio sai pakenevan
henkilöauton pysähtymään
Pakoon yrittänyt
rattijuoppo jäi
kiinni Kokemäellä
Koulukadulle ajamalla
siihen kiinni, jolloin ta-
kaa-ajettu kuljettaja pake-
ni juosten karkuun. Hä-
net saatiin kuitenkin ly-
hyen juoksun jälkeen saa-
tiin kiinni.
Kuljettajana toimi ko-
kemäkeläinen v. 1978
syntynyt nuori mies, jol-
la ei ollut voimassa ole-
vaa ajo-oikeutta. Hän pu-
halsi poliisin alkometriin
1,08 promillen lukeman.
Autossa oli kuljettajan li-
säksi kaksi muuta nuorta
miestä.
Molemmat ajoneuvot
vaurioituivat pysäytysti-
lanteessa. Kukaan ei louk-
kaantunut. Kokemäen po-
liisi tutkii tapausta törke-
änä liikenneturvallisuu-
den vaarantamisena, rat-
tijuopumuksena sekä kul-
kuneuvon kuljettamisena
oikeudetta.
Punkalaitumelainen mies
tehtailee itselleen rattijuo-
pumussyytteitä. Hän kärähti
ratista maanantaina jo kol-
mannen kerran viikon aika-
na.
Poliisi tavoitti vuonna 1972
syntyneen miehen Punkalaitu-
Mies tehtailee
rattijuopumuksia
Punkalaitumella
men keskustasta yleisövih-
jeen perusteella.
Mies ei suostunut puhal-
tamaanpoliisinalkometriin,
mutta häntä epäillään tör-
keästä rattijuopumuksesta.
Asia varmistuu verikokeen
tuloksella.
VTT:n tutkimuksen mu-
kaan Suomessa tarvitaan
noin 30 000 uutta asun-
toa vuodessa vielä seu-
raavan kymmenen vuo-
den ajan. Samaan aikaan
asuinrakennusten korja-
ustarve lisääntyy voimak-
kaasti. Tulevan kymmen-
vuotiskauden peruspa-
rannustarve on noin 1,8
mrd. euroa vuodessa.
VTT:n mukaan kymme-
nen vuoden kuluttua asun-
totuotannontarve alkaa hil-
jalleen vähentyä. Tutkitun
ajan lopulla, vuonna 2025
tarpeen lasketaan olevan
noin 27 000 asuntoa vuo-
dessa.
Asuntotuotannon tarpeen
säilymistänykyisellä tasolla
voidaan pitää yllättävänä.
Tuotannon trendi on ollut
laskeva 1970-luvun puoli-
välistä alkaen, poikkeukse-
na 1990-luvun taitteen kor-
keasuhdanteensuuri tuotan-
to ja sitä seuranneen laman
pieni tuotanto.
Suomenasuntotuotannon
nykyinen taso, noin 6 asun-
toa 1000 asukasta kohti on
kansainvälisesti suuri.
Monissa Länsi-Euroopan
maissa vastaava taso on 34
asuntoa. Tästä on vedetty
johtopäätös, että myös Suo-
messa tuotannon on vähen-
nyttävä ja lähestyttävä Län-
si-Euroopan tasoa. Tähän-
kin nähden tutkimuksen tu-
los on hämmentävä.
Asuinrakennusten perus-
parannustarpeen lasketaan
vuoteen 2015 olevan kes-
kimäärin 1,8 mrd. euroa
vuodessa. Tarpeeseen kuu-
luvissa rakennuksissa on
noin 60 000 asuntoa.
Tarveonselvässäkasvus-
sa, sillä samoin perustein
laskettuna edellisen kym-
menvuotiskauden peruspa-
VTT selvitti:
Uusia asuntoja
tarvittaisiin
30 000 vuodessa
rannustarve oli 1,3 mrd. euroa
vuodessa.
Perusparannustarve lisään-
tyy edelleen aikajaksolla 2015
- 2025, mutta tarpeen kasvu
hidastuu. Keskimääräinen vuo-
sitarve on tuolloin 1,9 mrd.
euroa.
Sekä omakotitalojen että
kerrostalojen perusparantami-
seen tulisi tulevina vuosina si-
joittaa 800 milj. euroa vuodes-
sa, rivitaloissa tarve on 200
milj. euroa.
Omakoti- ja rivitaloissa pe-
rusparannustarve lisääntyy
edelleen vuoden 2015 jälkeen.
Kerrostaloissa tarpeen kasvu
pysähtyy. Tämä johtuu siitä,
että 1970-luvulla rakennetut
suuret kerrostalomäärät arvi-
oidaan tuolloin jo kertaalleen
korjatuiksi.
Erillisten rakennusosienkor-
jaustarve ajoittuu eri tavoin
kuin kokonaisten rakennusten
remontit. Esimerkiksi betoni-
elementeistä rakennettujen jul-
kisivujen korjaustarpeen laske-
taan kaksinkertaistuvan 2010-
luvulla tähänvuosikymmeneen
verrattuna.Kasvu jatkuusamaa
tahtia seuraavallakin vuosi-
kymmenellä. Selvä käänne
alaspäin näyttäisi tulevan vas-
ta 2030-luvulla.
Asuntojen tarpeesta viiden-
nes aiheutuu väestönkasvusta,
kolmannes väestörakenteen
muutoksesta eli ikääntymises-
tä ja perherakenteen muuttu-
misesta. Nuorten itsenäistymi-
nen ja omaan asuntoon siirty-
minen selittää tarpeesta viiden-
neksen.
Asuntojen poistuma eli siir-
tyminen kokonaan pois asu-
miskäytöstä sekä varauman li-
säys aiheuttavat aluksi tarpees-
taneljänneksen.Tarkastelukau-
den loppuaelivuotta2025koh-
ti poistuman ja varauman kor-
vaaminen vaativat entistä
enemmän asuntoja. Vuoden
2005 tarve 8 000 asuntoa kas-
vaa 12 000:een vuonna 2025.
Asumisväljyys kasvaa
Asuntopinta-ala on Suo-
messa vajaat 37 neliömet-
riä asukasta kohti.Asumis-
väljyys kasvaa tutkimuksen
mukaan noin 45 neliömet-
riin vuonna 2025.
Asumisväljyytemme on
muihin kehittyneisiin mai-
hin verrattuna pieni, vaik-
ka meillä asuntojen määrä
asukasta kohti onkin suuri.
Asuntomme ovat pieniä ja
kerrostaloasuntoja on pal-
jon.
Asuntokuntiemme keski-
koko on noin 2,1 asukasta.
Se pienenee tarkastelukau-
den loppuun mennessä
1,9:ään. Yhden henkilön
asuntokuntien osuus kaikis-
ta asuntokunnista on noin
40 prosenttia.Vuonna 2025
sen lasketaanolevan45pro-
senttia. Myös kahden hen-
kilön asuntokuntien osuus
kasvaa.
Nykyisistä uusista asun-
noista 40 prosentissa on
enintään kaksi huonetta ja
keittiö. Tutkimuksen mu-
kaan näiden pienten asun-
tojen tarve vähenee puoleen
nykyisestä. Isompia 3 - 4
huoneen ja keittiön asunto-
ja tarvitaan selvästi lisää.
Isompienasuntojensuun-
taan siirtyminen paitsi tu-
keeasumisväljyydenyleistä
kehitystä, myös alkanutta
suuntausta tuotantoraken-
teen muuttumisesta omako-
titalojen suuntaan. Pienta-
lon on monissa yhteyksis-
sä todettu olevan myös toi-
veena suurella osalla asun-
tokunnista.
Tulokset käyvät ilmi
VTT:n tekemästäYmpäris-
töministeriön
ympäris-
töklusteriohjelmaan kuulu-
vasta tutkimuksesta. Siinä
uusien asuntojen ja asuin-
rakennusten perusparanta-
misen tarve määriteltiin
kahdella laskentamallilla.
Mallit perustuvat väestö-
määrän ja sen ikärakenteen
kehitykseen,muuttoliikkee-
seen, väestön perhease-
maan, asuntokuntien mää-
rään, asuntokantaan ja sen
ikärakenteeseen sekä asun-
tojen poistumaan ja asun-
tovarauman muutoksiin.
Keskeisimmät tontti-
markkinoiden ongelmat
ovat kysynnän ja tarjon-
nan alueellinen kohtaa-
mattomuus, kunnan riit-
tämätön
raakamaan
omistus sekä kunnallis-
tekninen valmiuden puut-
tuminen. Ongelmaksi
koetaan myös yksityisten
rakennuskelpoisten tont-
tien pysyminen poissa
markkinoilta, selviää Kun-
taliiton ja ympäristömi-
nisteriön tonttibaromet-
rista.
Ympäristöministeriön ja
Suomen Kuntaliiton tontti-
barometrissa kysyttiin huh-
tikuussa kuntien maapoli-
tiikasta vastaavilta tontti-
markkinoiden näkymiä.
Barometriin vastasi noin
100 suurinta kuntaa.
Omakotitalotontteja on
edelleen tarjolla selvästi ky-
syntää vähemmän. Omako-
titalotonttien sekä vapaara-
hoitteisten rivi- ja kerros-
Omakotitonteista
edelleen pulaa
talotonttien kysyntä on kasva-
nut viime vuoden aikana ja
kasvaa edelleen. Sen sijaan
valtion tukeman asuntotuotan-
non kysyntä on hiljentynyt vii-
me vuoden aikana ja on edel-
leen hiljentymässä.
Yksityisten maaomistajien
sekä rakennusliikkeiden ja ra-
kennuttajien kiinnostus kaavo-
jen toteuttamiskustannusten
jakamiseen tähtäävien maan-
käyttösopimusten tekemiseen
on kasvanut viime vuonna ja
sen ennustetaan kasvavan edel-
leenvuoden2005aikana.Kiin-
nostus maankäyttösopimuksiin
on lisääntynyt sekä ensimmäis-
ten asemakaavojen että muu-
toskaavojen osalta. Valtion ja
valtion omistamien yhtiöiden
kiinnostus maankäyttösopi-
musten tekemiseen on pysy-
nyt ennallaan.
Yksityisten maanomistajien
raakamaan myyntihalukkuus
kunnalle on myös lisääntynyt
hieman vuonna 2004, ja sen
ennustetaan edelleen kasvavan
Barometri kertoo:
vuoden 2005 aikana. Sen
sijaan rakennusliikkeiden ja
valtion sekä valtionyhtiöi-
den kiinnostus raakamaan
myyntiin kunnalle on vä-
hentymässä edelleen.
Maankäyttösopimuksiin
liittyvät keskeisimmät on-
gelmat ovat kaavan toteut-
tamisen kustannusten mää-
rittely sekä niiden korvaa-
misesta ja vakuuksista so-
piminen. Sopimusten laati-
mis- ja hallinnollista menet-
telyäkunnassanähtiinmyös
tarpeelliseksi kehittää.
Viidesosa vastaajista, 21
kuntaa, ilmoitti valmistele-
vansa lakisääteistä yhdys-
kuntarakentamisen kustan-
nusten perimistä maan-
omistajiltakehittämiskorva-
usmenettelyn avulla sen
varalta, että maankäyttöso-
pimusneuvottelut eivät joh-
da tuloksiin.Kehittämiskor-
vausta, joka otettiin maan-
käyttö- ja rakennuslakiin
1.7.2003, ei ole jouduttu
vielä soveltamaan.
Rakentamattomien ra-
kennuspaikkojen korotettu
kiinteistövero on merkittä-
västi lisännyt rakentamis-
ta. Vuosittain rakennetaan
noin kymmenesosa korote-
tun kiinteistöveron piiriin
joutuneista rakennuspai-
koista.
Poliisin tietojen mukaan
yksinäinen mies pakotettiin
auton takaluukkuun lauan-
tainaVammalan keskustas-
sa. Pakottajana toimi ryh-
Mies muilutettiin
takaluukussa
Vammalasta
Vesilahdelle
mä miehiä.Takaluukkuun sul-
lottu ajelutettiinVesilahdelle ja
hän joutui matkan aikana pa-
hoinpidellyksi lyömällä ja pot-
kimalla.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...28