Page 7 - Alueviesti_27

Torstai heinäkuun 7. 2005

7

Ajattelemisen aihetta

SASTAMALAN

PERUSTURVA-

KUNTAYHTYMÄ

Sastamalan perusturva-

kuntayhtymä kartoittaa toi-

minta-alueensa jo toimi-

via/perustettavia yrityksiä,

joilla on mahdollisuus tuot-

taa kotihoito-/kotihoitoa tu-

kevia palveluita.

Tulevaisuudessa kuntayh-

tymä mahdollisesti tarvit-

see yhteistyökumppaneita

tuottamaan kotihoidon pal-

veluita. Samalla kartoite-

taan palvelusetelin käyttö-

mahdollisuuksia ky:n

alueella.

Yritykset ja perustettavat

yritykset ilmoittautuvat kar-

toitukseen lomakkeilla, joi-

ta saa:

www.saspe.fi

(tu-

lostettava lomake) tai

Hopun palvelukeskukses-

ta.

Lomakkeiden on oltava pe-

rillä viimeistään 31.7.2005.

Lomakkeet palautetaan:

Hopun Palvelukeskus

Mervi Marttila

Lemmenpolku 8

38200 Vammala

Lisätietoja antaa:

Palveluohjaaja Mervi

Marttila p. (03) 5198343

tai 050-5450412

mervi.marttila@saspe.fi

lisäksi 24.7.2005 jälkeen

Vanhustyönjohtaja Terhi

Knuutila p. (03) 5198340

terhi.knuutila@saspe.fi

PESISKOULU VARILAN KENTÄLLÄ 8.-12.8.

7-9 -vuotiaat klo 10-12 sekä 10-13 -vuotiaat klo 12.30-14.30.

VAPAA-AIKATOIMISTO

Tulevan sunnuntain kirkollinen saarna-

teksti keskittyy Kristuksen kirkkauteen. Ky-

symys on tilanteesta, jossa Jeesuksen muoto

muuttuu ylimaallisen kirkkaaksi, taivaallisek-

si kirkastusruumiiksi. Kolme opetuslasta, Pie-

tari, Jaakob ja Johannes, ovat tätä todista-

massa. Tässä he saavat esimakua siitä, mil-

lainen on Jeesuksen jumalallinen kirkkaus

ja taivaallinen todellisuus. Myöhemmin eri-

toten apostoli Paavali ja Ilmestyskirja puhu-

vat paljon tästä kirkkaudesta. Tämän kirk-

kauden Jumalan lapset saavat kerran omak-

si osakseen ja tämä on myös kristittyjen loh-

dutus ja toivo tämän synnillisen ja raadolli-

sen maailman keskellä.

Kun Pietari, Jaakob ja Johannes saivat

kokea tämän ilmestyksen niin Pietari puki

sen sanoiksi: "Rabbi, meidän on tässä hyvä

olla".

Kokemuksena näky oli varmasti vertaan-

sa vailla ja sen seurauksena oli varmasti san-

gen loogista ja inhimillistä keskittyä omaan

mukavuuteen.

Siihen ei heidän kuitenkaan sallittu kes-

kittyä. Seurasi näet uusi näky tai ilmestys.

Taivaasta kuului uusi ääni, Jumalan ääni:

"Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa hän-

tä." Jumala näyttää keskittyvän enemmän kuu-

liaisuuteen kuin tunteisiin, enemmän seuraa-

miseen kuin opetuslasten hyvään oloon. Näyt-

tää siltä, että Jeesuksen kirkastumisen tar-

koitus oli vahvistaa opetuslasten uskoa ja

vakaumusta niin, että heistä tulisi yhä sy-

vemmin Jeesuksen sanaa noudattavia usko-

vaisia.

Aikamme kristillisyyttä näyttää leimaa-

van vahva tunteita korostava ja monenlaisia

voimavaikutuksia esittävä kristillisyys. Vä-

hemmän näyttää olevan esillä kuuliaisuus Jee-

sukselle ja Jeesuksen opetukset. Jumala kes-

kittyi kuitenkin juuri siihen. Miksi? Ehkä siksi,

että ihmisen syntiinlankeemuksen seurauk-

sena uskonnollinenkin tunne, ihastus ja hur-

mio voi ohittaa yksinkertaisenkin kristillisen

totuuden. Totuus on kuitenkin tunnetta ja ko-

kemusta tärkeämpi ja siksi opetuslapset lä-

hetettiin vielä takaisin tehtävänään viedä

evankeliumi kaikkeen maailmaan.

Theofilus

Kirkastettu Kristus

Kesä on säilyttänyt suo-

sionsa avioliittoon vihkimi-

sen ajankohtana. Suosituin

hääkausi on useimmissa seu-

rakunnissa heinäkuun alus-

ta elokuulle. Kesän vihkiajat

ovat heinäkuun ulkopuolel-

lakin melko tasaisen varat-

tuja. Monissa kirkoissa on

päivän aikana useampia vih-

kitilaisuuksia.Alueellisia ero-

ja ei juurikaan ole. Kirkon

Tiedotuskeskus kysyi tietoja

muutamilta seurakunnilta

ympäri maata.

Ajankohtana kesä on hää-

juhlan viettoon perinteinen.

Ympäri vuoden kuitenkin löy-

tyy jaksoja, jolloin vihitään

enemmän pareja. Erot kesä-

kuukausiin ovat silti selkeät.

Juhannus poikkeaa muista

kesälauantaista. Juhannushäät

eivät ole enää erityisen suosit-

tuja ja viikonloppu onkin kir-

koissa usein hiljainen. Juhan-

nus mielletään enemmän per-

Juhannus menettänyt asemaansa

Kesä yhä häiden

suosikkiaikaa

heen keskeisen lomailun kuin

juhlien vieton ajaksi.

Avioon astutaan

omaperäisesti

Avioliittoon vihkiminen on

oikeudellinen tapahtuma ja

pyhä toimitus, jossa pyydetään

liitolle Jumalan siunausta.

Aviopari sitoutuu toisiinsa ja

he saavat yhteiskunnallisen

vahvistuksen liitolleen.

Häät ovat persoonallisesti

räätälöityjä ja hääparin näköi-

siä tapahtumia. Kirkollinen

vihkiminen antaa mahdolli-

suuksia monenlaisiin toteutus-

tapoihin. Häät voivat olla pie-

ni ja intiimi tilaisuus tai suuri

sukujuhla.

"Uudistettu vihkikaava an-

taa vaihtoehtoja kirkolliseen

vihkimiseen. Hääpari voi va-

lita lyhyen vihkitilaisuuden tai

morsiusmessun ehtoollisineen.

Kaavoissa korostuu vihkimi-

sen siunaus- ja jumalanpalve-

lusluonne", sanoo kirkkoneu-

vos Seppo Häkkinen Kirkko-

hallituksesta.

Uudistuneet kaavat otettiin

virallisesti käyttöön ensimmäi-

senä viime adventtisunnuntai-

na.

Kirkoliseen

vihkimyksen valitsee

noin 69 prosenttia

Kirkollisen vihkimisen va-

litsee noin 69 prosenttia, eli

lähes seitsemän paria kymme-

nestä. Vuonna 2004 vihittiin

kirkollisesti 18 802 paria.

Pappia voi pyytää siunaa-

maan tuoreen avioparin kodin.

Kirkollisin menoin voi juhlis-

taa myös avioliittoon vihkimi-

sen vuosipäivää.

Internetin kautta saattoi tou-

kokuussa varata vihkiajan Hel-

singin keskustan kirkkoihin

kesälle 2006. Internet oli tänä

keväänä käytössä kolmatta

vuotta varaajien apuna. Palve-

lussa tehdään varaustoivelista,

jonka mukaan vihkiajat ja -kir-

kot jaetaan.

"Kokemukset internetpalve-

lun käytöstä ovat myönteisiä.

Lähes kaikki parit saavat vih-

kiajan haluamalleen ajankoh-

dalle", kertoo seurakuntasih-

teeri Heta Laurell Helsingin

tuomiokirkkoseurakunnasta.

Suosituimpia vihkipaikkoja

Helsingin keskustan alueella

ovat Helsingin tuomiokirkko,

Johanneksen kirkko ja Vanha

kirkko.

Helsingin keskustan kirk-

koihin tuli tänä vuonna 20 vih-

kiaikavarausta viime vuotta

enemmän. Varauksia tehtiin

yhteensä 171. Halutuin ajan-

kohta oli heinäkuun ensimmäi-

nen lauantai. Etenkin juhan-

nukselle jäi vapaita aikoja.

Satakunnan helluntai-

seurakuntien perinteiset

maakuntajuhlat pide-

tään tänän kesänä Kii-

koisissa Toukolan kou-

lulla heinäkuun viimei-

senä viikonloppuna. Sa-

takunnassa maakunta-

päiviä on vietetty kai-

ken kaikkiaan yli puoli

vuosisataa.

Yleisötilaisuudet ovat

koulun juhlasalissa, johon

mahtuu n. 500 kuulijaa.

Jumalan sana on esillä

raamattutunneilla, joita

pitävät helluntaiherätyk-

sen tunnetut veteraanit

Veikko Manninen ja Altti

Viljanen. Lisäksi äänes-

sä on toistakymmentä Sa-

takunnan omaa puhujaa.

Sunnuntaina kuullaan

mm. sveitsiläistä pastoria

Urs Rutzia ja Etelä-Ame-

rikasta palanneita Esa ja

Maikki Salokangasta.

Lapsille on ohjelmaa

kahdessa teltassa. Tarjol-

Helluntailaisten

maakuntapäivät

nyt Kiikoisissa

la on monenlaisia aktivi-

teetteja puusepänverstaas-

ta trampoliineihin. Välil-

lä hiljennytään eri seura-

kuntien ja yhteisöjen tar-

joamissa lastenkokouksis-

sa. Järjestäjät toivottavat-

kin erityisesti lapsiperheet

juhlille tervetulleiksi.

Musiikilla on iso osuus

juhlien sisällössä. Yhteis-

laulujen lisäksi salissa

soivat Vammalan ja Po-

rin seurakuntakuorojen

laulut. Erilaiset yksinlau-

lu- ja solistikokoonpanot

vaihtelevat ja sunnuntain

ehtoollisjuhlassa laulaa

mieskuoro Canticorum

Vammalasta.

Lauantai-illan nuoriso-

konsertin pääesiintyjä on

gospelbändi HB.

Juhlien logon tekstiksi

isäntänä toimiva Kiikois-

ten helluntaiseurakunta on

valinnut "Jumalan käm-

menellä . tukevasti mo-

lemminlla jaloilla".

Hoitava rakkaus -teeman

ympärille kokoontui Poriin

monituhantinen joukko sa-

nankuulijoita Kansanlähetys-

päiville viime viikonloppu-

na. Monen kirjavaa oli oh-

jelmaa ja myös juhlakansa.

Runsaasti lapsiperheitä.

Mukana kaiken ikäisiä pie-

nistä sylivauvoista harmaa-

päisiin vanhuksiin ja suuri

nuorisojoukko. Ohjelmaa

riitti kaikille. Useiden kuo-

rojen joukossa myös vam-

malalainen Saven laulu.

Juhlien järjestäjinä Kansan-

lähetyksen ohella olivat Porin

seurakuntayhtymä ja Porin

kaupunki.Yleisaihetta ”Hoita-

va rakkaus” käsiteltiin lukui-

sissa raamattuopetuksissa, pu-

heissa, konserteissa ja ajankoh-

taisissa esitelmissä.

Vammalasta lähtenyt tilaus-

bussin matkustajat ehtivät pa-

rahiksi lauantain raamattuope-

tukseen. Mailis Janatuisen ai-

heena oli ”Herra kurittaa ja ra-

kastaa”, lähtökohtana Joonan

kirja. - Herran piti etsiä sanan-

saattaja, joka uskalsi julistaa

suurelle maailmanvallalle Ju-

malan tuomion. Uuden testa-

mentin puolella Jeesus sanoo

Joonan olevan esikuva hänes-

tä. ”Jeesus tulee meidän luok-

semme armonvälineissä, Sa-

nassa ja sakramenteissä. Ne

vaikuttavat uskoon. Muiden

merkkien pyytäminen on ju-

malan kiusaamista. Jeesus kut-

suu sinuakin. Meidän kutsu-

muksemme on viedä Joonan

merkkiä eteenpäin, aina maan

ääriin asti”, julisti Janatuinen.

Lopuksi puhuja kysyi vakavas-

ti: ”Onko tässä joukossa niitä,

jotka tahtovat kääntyä pako-

matkaltaan ja suostuvat lähte-

mään Herran asialle siihen Ni-

niveen, jonka Herra osoittaa.

Joukkoja saadaan kasaan mo-

nilla metodeilla. Oikean herä-

tyksen saa aikaan vain Juma-

lan sana.”

Jumala ilmoittaa itsensä

Joskus vaivaa ajatus, "mik-

sei Jumala ilmoita itseänsä sel-

"Oikean herätyksen saa

aikaan vain Jumalan sana"

vemmin niin että kaikki ym-

märtäisivät",

sanoi

teol.instituutin johtaja, tutkija

Eero Junkkaala. Hän todisteli

miten monella tavalla Jumala

itsensä ilmoittaa. Jumala on

kirjoittanut ilmoituksensa luon-

non jokaiseen sopukkaan. Ih-

minen vain ei osaa lukea sitä.

Esimerkkinä hän kertoi Mirja

Sääksen ihmeellisistä muutto-

matkoistaAfrikasta Suomeen.

- Entä luonnon katastrofit. Kär-

simyksen siunausta ei voi ym-

märtää, mutta siihen voi us-

koa. Sen äärimmäinen ilmene-

mismuoto on Jeesuksen kärsi-

mys ristillä. Jumalan Pojan

harteille laskettiin ihmiskunnan

syntien taakka, sanoi Janakka-

la.

Jumalalta on

ilmestynyt kirja.

- Jumalan olemassaoloa ei

voida tieteellisesti todistaa. Ei

Petäjävedeltä tullut perhe on säännöllinen Kansanlähetyspäivien kävijä. Kaikki lapsetkin

ovat olleet mukana vauvaiästä asti.

myöskään sitä, että Raamattu

on hänen puhettaan. On kysy-

mys uskon asiasta. Uskoon tul-

lessani sain luottamuksen raa-

mattuun, sanoi Junkkaala. -

Nyt olen tutkinut aktiivisesti

45 vuotta ja sen perustukset

eivät ole horjuneet. ”Koko pe-

lastuksen asia on raportoitu

raamatussa. Mitä Jumalan pi-

täisi vielä tehdä voidaksemme

uskoa?”, ihmetteli puhuja.

Hoidettu seurakunta

todistaa

Kansanlähetyksen pääsih-

teeri Timo Rämä piti ajankoh-

taisen esitelmän aiheesta ”Polt-

topisteessä”. - Miksi olemme

olemassa? - Mikä on tehtäväm-

me? - Missä määrin ja millä

tavalla uskomme on yksilölli-

nen tai yhteisöllinen asia? Hän

puhui laajasti seurakunnan ole-

massaolon tarkoituksesta ja

keskinäisestä toinen toistansa

hoitavasta rakkaudesta. - Tar-

vitsemme keskenäistä hoita-

mista ettei kukaan jäisi taipa-

leelle uskon kilvoituksessa.

Tietysti perille päästään vain

Jumalan armosta ja Kristuk-

senansion turvin.Uskoonhen-

kilökohtainen asia, mutta sen

syntymisessä, vaalimisessa ja

vahvistamisessa tarvitaan seu-

rakuntaa, pyhien yhteisön.

Yhteisöllisyyden toteuttami-

sessa tarvitaan hengellisiä ko-

teja, sanoi puhuja, viitaten

nykyisin järjestettäviin vaihto-

ehtojumalanpalveluksiin.

- Tärkeintä on että elämme

täällä taivasta varten. Seura-

kunta on olemassa, koska Ju-

malalla on meille erityinen teh-

tävä, se on Herramme Jeesuk-

sen Kristuksen kaikkein py-

himmän evankeliumin viemi-

nen todistetuksi kaikille maa-

ilmaan. Kirkkoamme rakenta-

vana ja rikastuttavana hengel-

lisenä kotina Kansanlähetys

tahtoo palvella edelleen koti-

maassa jaKristuksenseurakun-

nan lähetystehtävän toteuttami-

sessa, vakuutti pääsihteeri

Timo Rämä.

Salli Ristevirta

Vammalalaisille kovin tuttu on Lammin perhe. Tässä Har-

rin ja Airan lapsista mukana Joel.

Page 7 - Alueviesti_27_2005