Torstai heinäkuun 7. 2005
8
Juhannuksen jälkeiset
sateet tulivat kasvusto-
jen kannalta Satakun-
taan sopivaan aikaan.
Saadut sateet ja sen jäl-
keinen lämmin jakso
edesauttavat kasvien
kehitystä. Kasveja hyö-
dyttävää lämpösummaa
on kertynyt keskimäärin
normaalivuoden tahtiin
ja kylmästä keväästä
huolimatta kasvukausi
on edennyt suunnilleen
normaaliaikataulussaan.
Viljakasvustot alkavat
tulla tähkälle ja näyttävät
pääosin hyväkuntoisilta.
Kasvustot ovat pysy-
neet pääosin melko tervei-
nä, mutta tilanne saattaa
muuttua, jos ilma jatkos-
sa muuttuu sateiseksi.
Rypsi kukkii tai on aloit-
tamassa kukintaansa.
Satakunnan
kasvukausi
"aikataulussa"
Ensimmäinen säilöre-
husato on korjattu ja sa-
teiden ansiosta myös toi-
sen sadon kasvu on läh-
temässä hyvin liikkeelle.
Helteiset ilmat edesautta-
vat parhaillaan käynnissä
olevaa kuivaheinän kor-
juuta.
Kesän ensimmäiset
mansikat ovat kypsyneet
ja pääsadon odotetaan
kypsyvän seuraavan 2-3
viikon kuluessa. Jos pou-
taiset säät jatkuvat säily-
nee laatu hyvänä ja sadon
määrästä näyttäisi muo-
dostuvan keskimääräinen
tai keskimääräistä parem-
pi.
Varhaisvihannesten sa-
toa korjataan jo Satakun-
nassa. Tuholaistarkkailun
mukaan porkkanakemppi-
en määrä on huipussaan
tällä hetkellä. Sen sijaan
suurimmassa osassa Sata-
kuntaa pihlaja on kukki-
nut hyvin, eikä omenapui-
takin vaivaavan pihlaja-
marjakoin ruiskutuksiin
näyttäisi olevan tarvetta.
Auringon ultraviolet-
tisäteily on viime päivi-
nä ollut voimakasta
etenkin Etelä-Suomessa.
UV-säteilyn voimak-
kuutta kuvaava UV-in-
deksi on saavuttanut ar-
von 6, ja Ilmatieteen lai-
tos on antanut huomau-
tuksen voimakkaasta
UV-säteilystä.
Voimakas UV-säteily
aiheutuu korkealta paista-
vasta auringosta, vähäpil-
visestä säästä sekä hieman
keskimääräistä ohuem-
masta otsonikerroksesta.
Etelä-Suomessa UV-in-
deksin arvo 6 saavutetaan
keskimäärin vajaana kym-
menenä päivänä kesässä,
joten tämänhetkinen tilan-
ne ei merkittävästi poik-
kea tavanomaisesta.
Aiemmin kevättalvella
pohjoisella napa-alueella
havaittu poikkeuksellisen
voimakas otsonikato vai-
kuttaa edelleen lievästi
kesän 2005 UV-säteily-
määriin Suomessa. Otso-
nikadon jäljiltä pohjoisen
napa-alueen otsonikerros
on edelleen noin 5-10 %
keskimääräistä ohuempi
ja sen palautumisen en-
nalleen odotetaan kestä-
vän syksyyn asti. Keski-
määräistä ohuempi otso-
nikerros tulee näkymään
myös kesällä hieman ko-
honneina UV-säteilymää-
rinä, mikäli pilvisyys ei
ole erityisen runsasta.
Suomessa UV-säteilyn
vuotuiset maksimiarvot
havaitaan
kesä-heinä-
kuussa, jolloin UV-indek-
si saavuttaa Etelä-Suo-
messa maksimiarvon 5-6
ja Pohjois-Suomessa ar-
von 4-5. Lomamatkalle
lähtijöiden on syytä muis-
taa, että UV-säteily on
huomattavasti voimak-
kaampaa etelän lomakoh-
teissa.
Esimerkiksi Välimeren
alueella
UV-indeksin
maksimiarvot vaihtelevat
tähän vuodenaikaan välil-
lä 8-10. Lähellä päivän-
tasaajaa UV-indeksi on
noin 15.
UV-indeksi eli UVI il-
moittaa auringon haitalli-
Kesän UV-säteily
voimakkaimmillaan
sen UV-säteilyn määrän
yhdellä luvulla. Suojautu-
mistarve alkaa indeksin
saavuttaessa arvon 3. Voi-
makkaan säteilyn tiedo-
tuksen Ilmatieteen laitos
antaa kun UVI saavuttaa
arvon 6. YK:n suositus-
ten mukaista UV-indeksiä
käytetään ympäri maapal-
loa samalla tavalla.
Auringossa oleskelua
syytä välttää
keskipäivällä
Omalla käyttäytymisel-
lään voi huomattavasti
vaikuttaa saamaansa UV-
altistukseen.
Pilvettömänä päivänä
noin puolet UV-säteilys-
tä tulee auringon suorana
säteilynä. Toinen puoli
saadaan muualta taivaal-
ta ns. hajasäteilynä.
Avoimella paikalla ku-
ten vesillä, rannalla tai
heinäpellolla UV-altistus
voi tästä syystä olla yl-
lättävän suuri. Myös au-
ringon korkeuskulma, val-
litseva pilvisyys sekä ih-
misen sijainti ja toiminta
vaikuttavat huomattavas-
ti saadun säteilyn mää-
rään.
Kesäpäivän koko UV-
säteilystä noin puolet tu-
lee kello 11-15 välisenä
aikana, joten auringossa
oleskelua kannattaa vält-
tää keskipäivällä.
Ilmatieteen laitoksen
verkkosivujen UVI-palve-
lusta voi tarkistaa alkavan
päivän UV-indeksin en-
nusteen 25 paikkakunnal-
le ympäri Eurooppaa.
Mukana on suosittuja
lomakohteita, kuten Bar-
celona, Budapest, Pariisi,
Rhodos ja Palma de Mal-
lorca. Sivuilla ovat näh-
tävissä myös päivittäiset
UV-havainnot ja ennus-
teet kuudelta paikkakun-
nalta eri puolilta Suomea.
Kesäkaudella Suomen
UV-indeksin ennusteita ja
havaintoja
kerrotaan
myös muun muassa YLE
Radio Suomen ja Radio
Vegan sääennusteiden yh-
teydessä.
Lauttakylän Luja on yli 80-
vuotisen historiansa ehkä
suurimman ja vaativimman
järjestelyhaasteen edessä.
19-21. elokuuta Huittisten
urheilukentällä järjestetään
17-vuotiaiden SM-kisat, joi-
hin odotetaan puolta tuhat-
ta yleisurheilijaa ja vähin-
tään yhtä monta huoltajaa
ja valmentajaa.
Talkooväkeä järjestelyissä
tarvitaan lähes 300 henkeä.
Pääosa organisaatiosta harjoit-
telee tehtäviään ensi tiistaina
ja keskiviikkona nuorten pm-
kisoissa, joihin on ilmoittau-
tunut noin 150 kilpailijaa. La-
jisuorituksia kertyy näissäkin
kisoissa pitkälti yli 300. Viral-
lisesti Satakunnan mestaruuk-
sista kilpaillaan 17- ja 19-vuo-
tisten sarjoissa, epävirallisesti
myös 22-vuotiaissa. Satakun-
nan Yleisurheilu on huomat-
tavasti suurempi kuin nykyi-
nen maakunta, sillä siihen kuu-
luvat myös mm. vahvat yleis-
urheilupaikkakunnat Vamma-
la, Parkano ja Punkalaidun.
Nuorten pm-kisat SM-kisojen
kenraaliharjoitus Huittisissa
Eniten osanottajia pm-ki-
soissa on N17-sarjan 100 met-
rillä, jolla tarvitaan kolme al-
kuerää. Huittisten kahdeksan-
ratainen urheilukenttä on vast-
ikään pesty huippunopeaksi ja
ratamaalaukset on uusittu.
Myös moukarihäkki on uusit-
tu nykymääräysten mukaisek-
si, samoin seiväs- ja korkeus-
hyppypaikkojen varustus.
Järjestelytalkoissa yleisur-
heilujaoston apuna on koko
seura. Jääkiekkojaosto huo-
lehtii mm. ruokailusta ja jal-
kapallojaosto liikennejärjeste-
lyistä sekä kilpailijoiden va-
rustekorien kannosta. Suunnis-
tusjaostolla on keskeinen roo-
li pituuden ja kolmiloikan tuo-
maristossa, samoin hiihtojaos-
tolla kiekonheitossa.
Kaupunginjohtaja Jyrki Pel-
tomaan johdolla jo pari vuotta
työskenneessä järjestelytoimi-
kunnassa ovat edustettuina
kaikki yleisseuran kuusi jaos-
toa. Naapuriapua saadaan li-
säksi ainakin Vammalasta,
Äetsästä, Punkalaitumelta,
Vampulasta ja Köyliöstä.
Isäntäseuraa Huittisten SM-
kisoissa edustaa ainakin kes-
tävyysjuoksija Pauliina Oksa-
nen, joka viime syksynä nousi
kohinalla ikäluokkansa maas-
tojuoksukärkeen ja aina 19-
vuotiaiden maaotteluedustuk-
seen asti. Ensi viikon pm-ki-
soissa ratkeaa pitkälti se, näh-
däänkö kotikentän SM-taiste-
luissa muitakin huittislaisia.
Samaan aikaan Ikaalisissa
järjestettävissä 22-vuotiaiden
SM-kisoissa tavoittelevat mi-
taleita pituushyppääjä Petteri
Lax ja pikajuoksija Lauri Le-
pistö. Jokin aika sitten mies-
ten yli 40 vuotta vanhan piirin
ennätyksen rikkonut Lax on
ikäluokkansa ehdoton kärkini-
mi Suomessa tuloksellaan 751.
Hän tavoittelee paikkaa 22-
vuotiaiden EM-kisoihin, jotka
järjestetään Saksassa samaan
aikaan kuin Porin Kalevan Ki-
sat. Tulosraja on 760.
SM-kisatiedot löytää päivi-
tettyinä
osoitteesta
www.huittinen.fi
.
Kevät ja kesä ovat raken-
tamisen ja remontoinnin ai-
kaa. Oman väen lisäksi niis-
sä tarvitaan usein myös am-
mattilaisia. Osa heistä on it-
senäisiä yrittäjiä, mutta toi-
sinaan rakennuttaja toimii
työnantajana.Tällöin hänen
on huolehdittava myös työn-
antajan velvollisuuksista.
Työsuhteen luonteen määrit-
tely saattaa joskus olla hanka-
laa, vaikka perussääntö on
simppeli. ”Työsuhteisen raken-
nusmiehen palkka maksetaan
verokorttia vastaan. Yrittäjille
ja yrityksille urakasta makse-
taan yleensä laskulla”, kiteyt-
tää Eläkevakuutusyhtiö Eteran
asiakaspalvelupäällikkö Siru
Poutanen. Hän korostaa, että
työsuhteen luonne kannattaa
selvittää aina ennen urakan
aloittamista, jotta kaikki kus-
tannukset osaisi ennakoida.
Jos rakennusmies on palkat-
tu urakkaan työsuhteeseen,
työnantajan tulee maksaa pal-
kan lisäksi myös lomakorva-
ukset (18,5 % bruttopalkasta)
ja pekkaspäivät (3,6 %).
Niiden lisäksi työnantajan
tulee hoitaa sosiaaliturvamak-
su (2,966 %), LEL-työeläke-
maksu (22,7 %) ja muut laki-
sääteiset vakuutukset. Työelä-
kemaksut maksetaan 18–67-
vuotiaista työntekijöistä.
Rakennusmiehen palkkaajan
pitää huolehtia maksuista
Jos palkaksi on
sovittu 2 500 euroa
Jos rakennusmiehelle mak-
setaan palkkaa esimerkiksi 2
500 euroa, hänen kokonaisan-
sionsa loma- ja pekkaspäivä-
korvauksineen on yhteensä 3
052,50 euroa. ”Kokonaisansi-
oista työeläkemaksuja makse-
taan 692,92 euroa ja SOTU-
maksuja 90,54 euroa. Työelä-
kemaksuun sisältyy työnteki-
jän osuus, mutta työnantaja
maksaa Eteralle aina koko
maksun, eli 22,7 prosenttia.
Kun työnantajamaksaapalkan,
hän pidättää palkasta työteki-
jän työeläkemaksun sekä ve-
rot”, Poutanen opastaa.
Työntekijöiltä pidätetään
palkanmaksun yhteydessä hä-
nen osuutensa. Alle 53-vuoti-
aan työeläkemaksu on 4,6 pro-
senttia ja 53 vuotta täyttäneil-
tä pidätetään korotettu työelä-
kemaksu, joka on 5,8 prosent-
tia. ”Niinpä 3 052,50 euron
ansioista jää alle 53-vuotiaan
työntekijän palkanneen työn-
antajan osuudeksi 552,50 eu-
roa ja yli 53-vuotiaan työnan-
tajalle 515,90 euroa”, Pouta-
nen summaa.
LEL-maksu maksetaan vii-
meistään palkanmaksua seu-
raavan kuukauden 20. päivä ja
sosiaaliturvamaksut 10. päivä.
Sosiaaliturvamaksuista lisätie-
toa saa verotoimistoista ja ve-
rottajan nettisivulta osoittees-
ta
www.vero.fi
<http://
www.vero.fi
> .
Entä jos urakkapäiviä
on yli 12?
Työeläke- ja sotumaksujen
lisäksi työnantajan tulee hank-
kia myös tapaturma-, ryhmä-
henki- ja työttömyysvakuutuk-
set, jos hänen palveluksessaan
on kalenterivuoden aikana työ-
suhteisia työntekijöitä yhteen-
sä yli 12 päivää. ”3 052,50 eu-
ronansioissase tarkoittaa työn-
antajamaksuja noin 200 eu-
roa”, Poutanen kertoo. Tällöin
työntekijän palkasta tulee li-
säksi pidättää 0,5 prosenttia
työttömyysvakuutusmaksua.
Työnantajan oma osuus työt-
tömyysvakuutusmaksusta on
0,7 %.
Tapaturma-, ryhmähenki- ja
työttömyysvakuutus hankitaan
tapaturmavakuutusyhtiöistä.
Niiltä saa myös tarkempaa tie-
toa näistä vakuutuksista.
Poutanen kertoo, että kai-
kissa työeläkevakuuttamiseen
jamuissakin työnantajavelvoit-
teisiin liittyvissä asioissa voi
aina kysyä neuvoa Eteran asi-
akaspalvelusta. Se palvelee
puhelimitse arkisin klo 8–17
puh. 010 553 3030 ja
asiakaspalvelu@etera.fi.
Epävakainen ja vuo-
denaikaan nähden viileä
sää sävytti kesäkuun alku-
ja loppupuolta.
Kuukauden 10. päivän
tienoilta
juhannukseen
saakka sää oli sen sijaan
lämmintä ja ajoittain hel-
teistäkin. Keski-Suomessa
mitattiin kuukauden puoli-
välissä paikoin poikkeuk-
sellisen suuria sademääriä.
Kuukauden keskilämpö-
tilat olivat lopulta suurim-
massa osassa maata melko
tavanomaisia ja vaihtelivat
12 ja 15 asteen välillä. Kes-
kilämpötilaerot Lapin ja
maan eteläosan välillä oli-
vat tavallista pienempiä.
Lapissa oli noin asteen ver-
ran keskimääräistä lämpi-
mämpää, kun taas etelässä
keskilämpötilat jäivät hie-
manvertailuarvojenalapuo-
lelle.
Menneen kesäkuun sade-
määrissä oli suuria alueel-
lisia ja sateiden kuuroluon-
teisuuden vuoksi myös pai-
kallisia eroja. Eniten satoi
Uudeltamaalta maan keski-
osaan ulottuvalla vyöhyk-
keellä, jossa sadetta kertyi
yleisesti 75-100 millimet-
riä, mikä on puolitoista- tai
jopa kaksinkertainen mää-
rä kesäkuun tavanomaisiin
50millimetrinsateisiinnäh-
den. Suurin kuukausisade-
määrä, 130 millimetriä, mi-
tattiin Varkaudessa. Sen si-
jaan Kainuussa ja Itä-La-
pissa satoi monin paikoin
alle 40 millimetriä. Kuu-
kauden sateet tulivat koko
maahan lähinnä kolmessa
erässä - kuukauden alussa,
hieman ennen puoltaväliä
sekä juhannuksestakuukau-
den loppuun ulottuneella
Kesäkuussa sää vaihteli
helteistä rankkasateisiin
kuurosateisella jaksolla.
Kesäkuun erikoisuus oli en-
nen kuukauden puoliväliä
useana päivänä lähes pai-
kallaan pysynyt säärintama
sadealueineen, joka ulottui
maan kaakkoisosasta Poh-
janmaalle. Säärintamaan
liittyi voimakkaita ukkosia
ja raekuuroja, ja Multialla
mitattiin 14.6. jopa 48 mil-
limetrinvuorokausisadeker-
tymä. Tutkamittausten pe-
rusteella 14.-15.6. välisenä
yönä lähialueilla arvioidaan
sataneen muutamassa tun-
nissa poikkeuksellisesti pe-
räti 100 millimetriä. Kol-
men päivän aikana sadetta
kertyi monella muullakin
sadeasemalla yli 30milli-
metriä.
Kuukauden korkein läm-
pötila, 29,2 astetta, mitat-
tiin 13.6. Raahessa. Vaikka
hellerajan yläpuolelle pääs-
tiin myös juhannuksen alla,
hellepäiviä oli kaiken kaik-
kiaan kesäkuussa tavallista
vähemmän. Maan itäosas-
sa ja Oulun läänissä oli ke-
säkuussa monin paikoin 2-
3hellepäivää,muttaesimer-
kiksi Helsingissä ja Tam-
pereella koko kesän ensim-
mäistä 25 asteen ylitystä
odotellaan edelleen. Helsin-
gissä on viimeksi touko- ja
kesäkuun aikana jääty il-
man hellepäiviä vuonna
1994.
Ukkosiltaan kulunut ke-
säkuuoliselvästikeskimää-
räistä vaisumpi. Suomessa
paikannettiin kesäkuussa
9200 salamaa, joka on vain
noin neljäsosa keskimääräi-
sestä. Tavallisesti Suomes-
sa ukkostaa kesäkuussa
noin 10 päivänä, mutta nyt
ukkospäiviä oli paikkakun-
nasta riippuen vain 1-5 kpl.
Vammalan kirjastonys-
tävien järjestämä kaiken-
ikäisten iloinen kesäjuhla
pidetään tänään torstai-
na 7. heinäkuuta alkaen
kello18. Juhlapaikkanaon
Sillankorvanpuisto Vam-
malan pääkirjaston ran-
nassa.
Ohjelman aloittaa jo noin
neljännestuntiaaikaisemmin
Aslak Alliniemen johtama
Saksofun-kvintetti, jolla toki
onohjelmaosuuttamyöhem-
minkin kesäjuhlan aikana.
Tervehdyssanat kaikille kir-
jan jakirjastonystävilleesit-
tääEelisRepo.Kirjailijavie-
raana on vammalalainen
Jukka-PekkaPalviainen, jol-
ta on tänä vuonna ilmesty-
nyt toinen romaani, Hedel-
mäpeli. Häntä haastattelee
Kirjastonystävät kutsuvat
kansaa kesäjuhlaansa
BritaSantala.Puheenkirjalle
on lupautunut pitämään
Osmo Ojansivu. Erityisesti
lapsia ilahduttavaksi on aja-
teltu Saana Ollilan nukke-
teatteriesitys sekä Kiikan
kuttu- jakanasirkus.Sirkus-
taiteilijoina eläinten kanssa
ovat Pauli Kylväjä ja Karo-
liina Nikitin. Vammalan
Teatteri esittääAnteroVare-
liuksenEnonopetuksia,mu-
kana ovat Harri Uusitalo ja
Johannes Rantanen.
Onni Saarinen harmonik-
koineen ja Pertti Ala-Tala,
laulu, johdattavat juhlaväen
yhteislauluihin. Kesäjuhlan
juontaa Taina Koski-Vähä-
lä. Buffetissa on tarjolla
muurinpohjalettuja, grilli-
makkaroita, kahvia ja me-
hua. Kirjanystävät voivat
tutkia vanhoja kirjoja.
Kiikoisten 36. Purpurit al-
kavat tänään torstaina yhteis-
lauluillallaMyllymäen torpal-
la, jossa Matti Lehtinen lau-
lattaa kuttukulman lauluja.
Huomenna perjantaina oh-
jelmassa on kirkkokonsertti.
Lauantai on pääjuhlapäivä.
KiikoistenNuorisoseuran jär-
jestämän tapahtuman pääjuhla
alkaa juhla-alueen päälavalla
kello 18 Pukinsarven tröötöttä-
jienavauksella.Pelimannitkaj-
auttavat tämän jälkeen yhteis-
soiton Topi Jokelan johdolla.
Niilo Ihamäen juontamaan
juhlaan tervehdyksen tuo koti-
Kiikoisten Purpurit alkavat tänään
seutuneuvos Birgit P. Jaakola.
Lauantaina pelimannien lisäksi
esiintyvät muun muassa Craw-
fish Kings, Pilke ja Pukinsar-
ven tröötöttäjät. Suviyön val-
vojaisissa tanssittavatPetriHer-
vanto ja Tiina Räsänen sekä
Tanssiorkesteri Veikko Niemi-
nen.
Tamperelainenmaailmanmu-
siikkiyhtye Pilke esittää tradi-
tionaalisia melodioita Irlannis-
ta, Ruotsista ja Suomesta sekä
omaa tuotantoaan. Yhtyeeseen
kuuluvat Heli Seppälä (tinapil-
li, huilu, oboe), Jorma Salmela
(kitara,mandoliini),JarnoLaak-
sonen (alttoviulu, viulu, man-
doliini), Mikael Heikkilä (lyö-
mäsoittimet) jaLottaVirkkunen
(viulu, laulu, tanssi).
Crawfish Kings on Suomen
ainoa aitoa Louisianan cajun ja
zydeco-musiikkiasoittavakvar-
tetti. Yhtyeessä soittavat Jark-
ko ”Mr. Crawfish King” Helin
(yksi- ja kolmiriviset haitarit ja
laulu), Janne Salo (rummut),
Tommi ”Benjamin” Tenkula
(basso) ja MarkoAho (kitara).
Pukinsarven tröötöttäjät on
maan ainoa pukinsarviorkeste-
ri. Yhtye tulee omasta kuttupi-
täjästä. Toiminta alkoi soitto-
sarven valmistuskurssilla, jolta
jokainensarvensasoimaansaa-
nut pääsi mukaan orkesteriin.
Kirkkokonsertti huomenna
Kiikoistenkirkossahuomen-
na perjantaina järjestettävän ja
kello19alkavankonsertinesiin-
tyjiäovatSatuRajala-Vesa,Las-
seRajalampi jaMikaMäenpää.
Satu Rajala-Vesa aloitti mu-
siikkiopinnotHuittistenMusiik-
kiopistossa 1994 pääaineenaan
laulu ja jatkoi Porin Palmgren-
Opistossa opettajanaan Raija
Kemppainen. Nyt hän opiske-
leeTurunTaideakatemiassa lau-
lua ja musiikkipedagogiikkaa
opettajanaanPia-GunnAnckar.
Kanttori-urkuriLasseRajalampi
on esiintynyt konserteissa pia-
nistina ja urkurina Suomen li-
säksi Saksassa ja Virossa sekä
toiminut konserttisäestäjänä.
Kiikoislaissyntyinen Mika
Mäenpää on harrastanut saxo-
fonin soittoa yli kolmenkym-
menenvuodenajan.Purpurijuh-
lien kirkkokonserteissa hän on
esiintynyt aiemmin kaksi ker-
taa. Nykyisin lavialaisen pan-
kinjohtajansoittoharrastukseen
kuuluu Kiikoisten-Lavian soit-
tokunnan lisäksiesiintymisiäeri
tilaisuuksissa yksin tai eri ko-
koonpanoissa.
1,2,3,4,5,6,7 9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,...28