Page 8 - Alueviesti_30_2005

Basic HTML Version

Torstai heinäkuun 28. 2005

Tiekirkko hiljentää

ja tarjoaa taidetta

Tiekirkko on matkailijal-

le avoinna oleva kirkko – toi-

senlainen taukopaikka tien

varrella. Tänä kesänä Tie-

kirkkojen ketjuun kuuluu

265 kirkkoa eri puolilla maa-

ta, mukana myös 16 ortodok-

sikirkkoa. Tiekirkkoon opas-

taa liikennemerkki Tiekirk-

ko-Vägkyrka siellä, missä

tielaitos on myöntänyt luvan

liikennemerkille.

Kirkkorakennus itsessään

on vertauskuva. Tutuin kirk-

kotyyppi on pitkäkirkko, jon-

ka itäpäässä on alttari kuvaa-

massa Jumalan läsnäoloa.

Poikkeusta totutusta kaavasta

edustaa esimerkiksi Sam-

monlahden kirkko Lappeen-

rannassa, jossa alttari on kes-

kellä seurakuntaa. Kirkon

vihreät ja siniset sävyt ku-

vaavat arkkitehtien Riitta ja

Kari Ojalan antamaa nimeä

”Virvoittavien vetten tykö”.

Vihkiristit piispan

peukalon jälkinä

Monissa katoliselta ajalta

periytyneissä kirkoissamme

on edelleen näkyvissä vih-

kiristejä. Kirkkoa vihkies-

sään piispa teki pyhitettyyn

öljyyn kastetulla peukalol-

laan yleensä 12 ristinmerk-

kiä kirkon seiniin; kumpaan-

kin sivuseinään neljä ja kum-

paankin päätyseinään kaksi

ristiä. Näihin kohtiin maalat-

tiin myöhemmin ympyrän

sisällä oleva nelisakarainen

vihkiristi.

Öljy pyhitettiin kerran

vuodessa pääsiäisenä Turun

tuomiokirkossa. Se ei siis

ollut mitä tahansa rasvaa.

Katolisten kirkkojen vihki-

ristit kuvaavat kahtatoista

apostolia. Pienemmissä kap-

peleissa neljä vihkiristiä ku-

vaa neljää evankelistaa. Si-

poon vanhassa kirkossa ris-

tejä on jäljellä yksitoista,

kertoo Kaarina Nazarenko,

yksi Sipoon vanhan kirkon

vapaaehtoisista oppaista ja

oppaiden kouluttajista.

Hämmästyttäviä

kuvia keskiajalta

Sipoon vanhan kirkon

maalausten joukossa on

myös viisisakarainen tähti,

viisikanta eli pentagrammi.

Tuhansia vuosia tunnettu vii-

sikanta on yleismaailmalli-

nen symboli, jota nykyisin

käyttävät mm. eurooppalai-

sen uusnoituuden edustajat.

Symboli on aikanaan toimi-

nut Jerusalemin kaupungin

virallisena sinettinä ja sitä

kutsutaan juutalaisessa mys-

tiikassa Salomonin sinetik-

si. Sipoon vanhassa kirkos-

sa ikiaikaisen symbolin kär-

jissä on punaiset täplät. Si-

poon tähden kristillinen si-

sältö liittyy Jeesukseen: vii-

si punaista täplää kuvaa Kris-

tuksen parantavia haavoja.

"Monet seinä- ja katto-

maalaukset hämmästyttävät

kävijöitä", Kaarina Nazaren-

ko kertoo. Nazarenko on

pohtinut kirkkomaalarin aja-

tuksia esimerkiksi "Syntiin-

lankeemus" -maalauksen

kohdalla. Paratiisin puusta ja

alastomuudesta tutun kerto-

muksen kuvissa taiteilija on

maalannut Adamille ja Ee-

valle vaatteet. Adamilla on

jopa piispan hiippa päässään.

Leonardo-kopioita ja

kotimaista taidetta

Luterilaisten kirkkojen ku-

vaohjelmat toteutettiin 1800-

luvun alkupuolelle asti mui-

den maalaustöiden yhteydes-

sä. Ilomantsin kirkko on

hyvä esimerkki tästä ammat-

tikuntamaalareiden ajasta.

Samuel Elmgren oli viimei-

siä ammattikuntamaalareita.

Elmgren maalasi vuosina

1830-1832 Ilomantsin kirk-

koon sata enkeliä ja lukuisia

Raamatun henkilöitä ja ker-

tomuksia. Ennen häntä vai-

kutti Mikael Toppelius, jon-

R.W. Ekmanin alttaritaulu on mm. Heinolan, Vammalan Tyrvään (kuvassa), Vaasan ja

Viitasaaren tiekirkoissa.

PoikkeaminenTiekirkkoon

voi olla kesämatkaajalle

unohtumaton elämys. Hiljai-

nen ja viileä kirkkosali on

omiaan rauhoittumiseen ja

lepäämiseen. Tiekirkko tar-

joaa oppaiden avustuksella

myös uusia huomioita: kirk-

korakennuksiin liittyy usein

kiehtovia tarinoita historias-

ta. Jo pelkästään kirkkosali-

en kuvista löytyy eri aika-

kausien taidenäkemyksiä,

ikiaikaisia symboleja ja jos-

kus myös hämmentäviä yl-

lätyksiä.

ka maalauksia voi nähdä

monissa pohjoisen tiekirkois-

sa.

Alttaritauluja alettiin tila-

ta koulutuksen saaneilta suo-

malaisilta taidemaalareilta

vuodesta 1831. Heistä ensim-

mäisiä olivat B.A. Goden-

hjelm ja R.W. Ekman. Tie-

kirkoista Godenhjelmin töi-

tä on mm. Kuopion ja Lapu-

an tuomiokirkossa sekä Ha-

minan, Janakkalan ja Jämsän

kirkoissa. Ekmanin alttari-

taulut ovat mm. Heinolan,

Vammalan Tyrvään, Vaasan

ja Viitasaaren tiekirkoissa.

Ekman maalasi myös Suo-

men ensimmäisiä freskoja

Turun tuomiokirkon kuoriin.

Ennen tekijänoikeusaikaa

maalaukset ja niiden aiheet

levisivät kopioina kirkosta

toiseen jopa yli valtakuntien

rajojen. Suomen kirkoista

löytyy kopioita ja muunnel-

mia myös Leonardo da Vin-

cin vuosina 1494 - 98 maa-

laamasta ja kuuluisaksi te-

kemästä ehtoollisaiheesta.

Professori Heikki Hanka Jy-

väskylän yliopistosta kertoo

Leonardo-kopioiden yleisty-

neen suomalaisissa alttaritau-

luissa 1800-luvun alkupuo-

lella. Perinteiset käsityöläis-

maalarit jäljensivät kuitenkin

Hangan mukaan mieluum-

min Rubensin 1630-luvun

alussa maalaamaa Ehtoollis-

ta. Taiteen harrastajat voivat-

kin rakentaa kesäisen mat-

kansa etsien kirkkotaiteen

esikuvia ja saman maalauk-

sen toisintoja.

Paitsi maalaukset, myös

valo on useissa kirkoissa tär-

keä elementti. Arkkitehti Al-

var Aalto suunnitteli Imat-

ran Kolmen Ristin kirkon si-

ten, että alttarilla kolmen

puuristin varjot tulevat esiin

juuri jumalanpalveluksen ai-

kaan. Myös arkkitehti Aar-

no Ruusuvuoren suunnittele-

massa Tapiolan tiekirkossa

valo ja varjot puhuttelevat.

Tiekirkot ovat pääsääntöi-

sesti avoinna 10.6.–20.8. klo

10.00–18.00, mutta aukiolo-

ajat voivat vaihdella seura-

kunnittain. Tarkemmat tiedot

aukioloajoista sekä kartat

löytyvät Kirkkopalvelujen

internet-sivuilla osoitteesta

www.tiekirkot.fi.

(KT/Terttu

Etelämäki)

Alttaritauluja alettiin tila-

ta koulutuksen saaneilta suo-

malaisilta taidemaalareilta

vuodesta 1831. Heistä ensim-

mäisiä olivat B.A. Goden-

hjelm ja R.W. Ekman. Tie-

kirkoista Godenhjelmin töi-

tä on mm. Kuopion ja Lapu-

an tuomiokirkossa sekä Ha-

minan, Janakkalan ja Jämsän

kirkoissa.

Oikeustieteen kandi-

daatti Ritva Santavuori

valitsee Vuoden kristilli-

sen kirjan 2005. Kilpai-

luun osallistuvat teokset

toimitetaan esiraadille

15.9. mennessä ja voitta-

ja julkistetaan Helsingin

kirjamessuilla 30. loka-

kuuta.

Syyttäjänä pitkän uran

tehnyt Santavuori on toimi-

nut Suomen luterilaisen kir-

kon kirkolliskokousedusta-

jana vuodesta 2000 ja hän

on Espoon seurakuntayhty-

män yhteisen kirkkoval-

tuuston varapuheenjohtaja.

Hänet tunnetaan muun mu-

assaTV1:nAamu-TV:nJäl-

kiviisas-ohjelman vakiojä-

senenä ja ahkerana kolum-

nistina. Vuonna 1995 eläk-

Ritva Santavuori

valitsee Vuoden

kristillisen kirjan

keelle jäänyt Santavuori on

myös kirjoittanut kaksi kir-

jaa syyttäjänuransa koke-

muksista.

Vuoden kristillinen kir-

ja -kilpailu on avoin kai-

kille kustantajille ja sen jär-

jestää Kristilliset kustanta-

jat ry. Voittanut teos palki-

taan2000euron rahapalkin-

nolla. Myös yleisöllä on

mahdollisuus äänestää oma

suosikkinsa Vuoden kristil-

liseksikirjaksikirjakaupois-

sa, Turun ja Helsingin kir-

jamessuilla sekä Internetis-

sä

osoitteessa

www.kristillisetkustantajat.fi

Viime vuonna valinnan teki

SitranyliasiamiesEskoAho

ja valituksi tuli Juha Pih-

kalan ja EskoValtaojan teos

Nurkkaan ajettu Jumala?

(KT)

Oulun asuntomessut

ylitti keskiviikkona 50

000 kävijän rajan. Asun-

tomessut ei perinteisesti

aseta virallisia kävijäta-

voitteita. Oulun kaupun-

ki on kuitenkin kertonut

135 000 kävijän tavoit-

teesta.

Kävijätutkimuksen en-

nakkotietojen mukaan eni-

ten kävijöitä messuille on

tullut Pohjois-Pohjanmaal-

ta. Ensimmäisen viikon kä-

vijöistä 35 prosenttia oli

omasta maakunnasta.

Noin 20 prosenttia kävi-

jöistä on tullut Helsingin

seudulta ja 12 prosenttia

Lapista. Joka viides kävi-

jöistä on ollut oululainen.

Messukävijät viihtyvät Ou-

lussa useita päiviä.

Asuntomessuilla

50 000 kävijää

Suurin osa eli 83 prosent-

tia asiakkaista on luokitel-

lut messut erinomaiseksi tai

hyväksi. Messutalot jakavat

kuitenkin mielipiteitä.

Kiitosta asiakkaat ovat

antaneet talojen yksilölli-

sestä suunnittelusta ja va-

loisuudesta. Risuja saavat

sen sijaan hintataso sekä

perinteistenpuutalojenpuu-

te ja liian modernit ratkai-

sut.

Pääosa kävijöistä on ol-

lut 25-44-vuotiaita. Kävi-

jöistä yli puolet asuu oma-

kotitalossa.

SuomenAsuntomessujen

ja Oulun kaupungin järjes-

tämätvaltakunnallisetasun-

tomessut päättyvät 14. elo-

kuuta.

Ilmoita Alueviestissä!

Silloin

kaikki tietävät!

Suomessa tapahtuneis-

ta moottoritieonnetto-

muuksista merkittävä osa

on suistumisonnetto-

muuksia.Täristävällä reu-

naviivalla voidaan ehkäis-

tä erityisesti nukahtami-

sesta johtuvia suistumisia.

Tiehallinnon selvityksiä

24/2005 käsittelee mootto-

ritieonnettomuuksia Suo-

messa. Sen ovat kirjoitta-

neet Marko Kelkka ja Kat-

ja Suhonen. Tutkimuksen

tavoitteena on ollut selvit-

tää

moottoritieonnetto-

muuksien määrät ja vaka-

vuudet viime vuosina.

Kuinka suureen osaan kuo-

lemaan johtavista onnetto-

muuksista voitaisiin vaikut-

taa täristävien tiemerkintö-

jen avulla? Varsinkin jak-

sottaiset täristävät matot,

Täristävä reunaviiva pelastaa ihmishenkiä

jotka tehdään päällystetyille

pientareille, voisivat pelastaa

ihmishenkiä.

Tutkimusaineistona on käy-

tetty Tiehallinnon onnetto-

muusrekisterin tietoja vuosil-

ta 1999-2003 sekä VALT:in

tutkijalautakuntaraportteja

kuolemaan johtaneista onnet-

tomuuksista samoilta vuosilta.

Suomen

moottoriteiden

turvallisuus

Tilastojen mukaan Suomen

moottoriteillä tapahtuvissa lii-

kenneonnettomuuksissakuolee

vuosittain toistakymmentä ja

loukkaantuu lähes 200 ihmis-

tä.

Kelkan ja Suhosen tekemäs-

sä tutkimuksessa selvitettiin

moottoriteiden kuolemanastei-

ta eri vuosina. Keskimäärin

Suomen moottoriteiden turval-

lisuus näyttäisi olevan jonkin

verran huonompi kuin vertai-

lumaissa (Alankomaissa, Iso-

Britanniassa ja Ruotsissa).

Erityistä syytä siihen, mik-

si moottoriteiden turvallisuus

on Suomessa huonompi, ei tut-

kimuksessa pystytty osoitta-

maan. Onnettomuustyyppien

vertailussa Britannian kanssa

kiinnittyi huomio siihen, että

Suomessa tapahtuu suhteessa

enemmän kuolemaan johtanei-

ta suistumisonnettomuuksia.

Miten turvallisuutta

voi parantaa?

Lähemmäs vertailumaiden

turvallisuustasoavoidaanpääs-

tä parhaiten juuri suistumison-

nettomuuksia ehkäisemällä.

Tarkastellulla aikajaksolla

(1999-2003) oli tapahtunut 24

kuolemaan johtanutta suistu-

misonnettomuutta moottoritei-

den linjaosuuksilla. 12:ssa kul-

jettaja oli nukahtanut rattiin.

Näissä tapauksissa suistumis-

kulma oli loiva eli ajoneuvo

oli ajautunut ulos tieltä. Tapa-

uksiin olisi voitu vaikuttaa

pientareelle tehdyillä täristävil-

lä matoilla.

Myös tieympäristön peh-

mentämiseen tulisi jatkossakin

kiinnittää huomiota, koska

kuolemaan johtaneista onnet-

tomuuksista yli puolet oli tiel-

tä suistumisia.

Onnettomuusaineiston ja ai-

empien tutkimustenperusteella

havaittuja puutteita ovat muun

muassa liian lyhyet kaiteet tai

niiden puuttuminen kokonaan.

Kaiteita tulisi laittaa erityises-

ti vaarallisten suistumiskohtei-

den kuten siltapilareiden yh-

teyteen.

Täristävällä reunaviivalla voidaan ehkäistä erityisesti nukahtamisesta johtuvia suistu-

misia.

Page 9

Page 7

1,2,3,4,5,6,7 9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,...28