Page 11 - Alueviesti_30_2005

Torstai heinäkuun 28. 2005 11
4H-järjestön valtakun-
nalliset luontopolku- ja
metsätaitokilpailut sekä
konetaito- ja työturvalli-
suuskilpailut järjestetään
keskiviikkona 3. elokuuta
Tampereella, Ahlmanin
ammattiopistolla.Kilpaile-
massa ovat 6–28-vuotiaat
lapset ja nuoret.Tapahtu-
man avaa kello 10 Hä-
meen 4H-piirin puheen-
johtaja, kansanedustaja
MarjaTiura. Kilpailupäivä
päättyy klo 16.15 SM-mi-
talien jakoon.
Valtakunnalliseen kilpai-
lutapahtumaanosallistuu lä-
hes 200 lasta ja nuorta, jot-
kaselviytyivät jatkoonmaa-
kunnallisista karsinnoista
ympäriSuomen.Satakunnan
4H-piirinkarsinnatpidettiin
kesäkuussaHämeenkyrössä
Osaran maisemissa.
Satakunnasta jatkoonsel-
viytyivät omista sarjoistaan
seuraavat kilpailijat: Luon-
topolku,6–9-vuotiaat:Emmi
Jokela, Vammalan 4H-yh-
distys jaKatariinaMyllynie-
mi,Vammalan4H-yhdistys.
Luontopolku,10–12-vuo-
tiaat: Arttu Rantanen, Rau-
man seudun 4H-yhdistys ja
VilleJokela,Vammalan4H-
yhdistys.Metsätaito, 13–14-vuoti-
aat: Teemu Sillanpää, Ikaa-
listen 4H-yhdistys jaAleksi
Rantanen, Rauman seudun
4H-yhdistys.Metsätaito, 15–17-vuoti-
aat: Sini Taura, Vampulan
4H-yhdistys ja Jukka Kos-
kiranta,Noormarkun4H-yh-
distys.
Metsätaito, 18–28-vuoti-
aat:Hanne-MaaritRantanen,
Rauman seudun 4H-yhdis-
Vammalastakin
vankka edustus
4H:n SM-kisaan
tys ja Jenni Kuortti, Ikaa-
listen 4H-yhdistys.
Konetaito ja työturvalli-
suus, 12–15-vuotiaat: Mati-
asPeltoniemi,Ikaalisten4H-
yhdistys.
Konetaito ja työturvalli-
suus, 16–23-vuotiaat: Eero
Karhio, Ulvilan 4H-yhdis-
tys.Kilpailuissa saa kokeilla
kykyjään, hankkia uusia ys-
täviä kilpakumppaneista
sekä kerätä kokemuksia ja
elämyksiä. Luontopolku- ja
metsätaitokisassa osallistu-
jat esim. tunnistavat kasve-
jasekäeläimiä.Heiltämyös
kysytään metsänmittaus-,
retkeily- jaerätaitoja. Luon-
topolun ja metsätaitoilun ta-
voitteena on saada nuoret
innostumaan metsäasioista,
liikkumaan luonnossa ja
myös hakeutumaan metsä-
ja luontoalan ammatteihin.
Konetaidossa ohjelmassa
on mm. taitoajo traktorilla
ja peräkärryllä. Työturvalli-
suusosiossa testataan liiken-
nesääntöjen tuntemusta ja
suojavarusteidenoikeanlais-
ta käyttöä. Ne ovat asioita,
joita tarvitaan arjen töissä.
Konekerhoissa ja kursseilla
on talven aikana harjoiteltu
niitä tietoja ja taitoja, joita
kilpailijoilta kysytään.4H on kansalaisjärjestö,
jonka ydintehtävänä on tu-
kea lasten ja nuorten tasa-
painoistakehitystä jakasva-
mistavastuuseenedistämällä
nuorten yritteliäisyyttä, yh-
teistyötaitoja, kansainväli-
syyttä sekä luonnon ja ym-
päristön kunnioittamista.
Kilpailutoiminta on osa
järjestön tekemällä oppimi-
sen toimintaperiaatetta.
Kaksi vuotta sitten käyn-
nistynyt maaseudun pienyri-
tysten valmennusohjelma
YritysTreeni on edennyt suo-
tuisissa tuulissa. Hankkees-
ta saadut kokemukset osoit-
tavat, että sillä on pystytty
auttamaan maaseudun pien-
yrittäjiä kehittämään toimin-
taansa. Yrittäjien tekemien
investointien avulla on Sa-
takuntaan syntymässä yli 60
uutta maaseudun pienyritys-
tä ja lähes sata uutta ja uu-
distettua työpaikkaa.
Yrittäjän saama hyöty
Yhteistyö ProAgrian ja alu-
eellisten elinkeinoyhtiöiden
kanssa on alkanut hyvin. Maa-
seutuyritysneuvonnalle on ol-
lutkaikillamaakunnanseuduil-
la kysyntää. YritysTreenin
kautta on voitu auttaa sekä
Sata uutta työpaikkaa
YritysTreenin avulla
aloittavia että jo toiminnassa
olevia yrityksiä kehittämään
toimintaansa.
Yrityksen halutessa tila on
voitu ottaa mukaan syventä-
vään, monipuoliseen neuvon-
taan, kuten markkinointiin ja
tuotekehitykseen.Syventävään neuvontaan on
aina liittynyt useampi tapaa-
minen, jolloin yrityksen kehit-
tämissuunnitelmaa on työstet-
ty yhdessä yrittäjän ja neuvo-
jan kanssa eteenpäin.
Neuvonta ja ohjaus on vie-
ty yrittäjien luo ilman byro-
kratiaa.Yrittäjät ovat kokeneet
yritysneuvonnan tarpeellisek-
si.Yrittäjät ovat ymmärtäneet,
ettei kaikkea tarvitse osata itse
ja ovat näin käyttäneet neuvon-
tapalveluja hyödykseen.
Satakunnan alueella toimii
neljä maaseutuyritysneuvojaa
eri seutukunnilla. Toiminnan
muuttaminen uudenlaiseksi
yritystoiminnaksi, yrityksen
perustaminen ja niihin liitty-
vät erilaiset kehittämistoimet
ovat yrittäjille ainutkertaisia
tapahtumia.Näissä muutoksissaYritys-
Treeni on pystynyt palvele-
maanmaaseutuyrittäjiä.Yritys-
neuvonnalla on edistetty maa-
seudunpienyritystenkokonais-
valtaista ja pitkäjänteistä ke-
hittämistä Satakunnassa.Tulevaisuudessa yhä use-
ampi maatilayrittäjä joutuu
hankkimaan ainakin osan toi-
meentulostaan perinteisen
maatalouden ulkopuolelta.
YritysTreenin tarkoitukse-
na onkin auttaa maaseudun
yrittäjiä toimimaan suunnitel-
mallisesti, omat voimavarat
oikein mitoittaen ja yhteistyö-
tä hyödyntäen.
Satakunnassa pelattiin
Veikkauksen pelejä alku-
vuonna (krs 1-26/2005)
keskimäärin 139,2 eurol-
la asukasta kohden. Maa-
kunnan kolme innokkain-
ta veikkauskuntaa ovat
Eura(174,7euroa/asukas),
Pori (166,0 euroa/asukas)
ja Huittinen (160,4 euroa/
asukas).
Punkalaitumellaveikattiin
keskimäärin 106 eurolla,
Vampulassa 70,9 eurolla ja
Kiikoisissa54,8eurollaasu-
kasta kohden.Mouhijärvellä pelattiin
Veikkauksen pelejä alku-
vuonna(krs1-26/2005)kes-
kimäärin 118,2 eurolla per
asukas.Vammalassaveikat-
tiin alkuvuonna keskimää-
rin 103,4 eurolla, Äetsässä
94,1 eurolla ja Suodennie-
mellä veikattiin keskimää-
rin 72,5 eurolla asukasta
kohden. Keskimäärin Pir-
kanmaalla pelattiin Veikka-
uksen pelejä 123,3 eurolla
asukasta kohden. Maakun-
nan innokkaimmat veikka-
uskunnatovatMänttä(187,9
euroa/asukas),Toijala(163,2
euroa/asukas) ja Orivesi
(137,4 euroa/asukas).Satakuntaan tuli alku-
vuonna(krs1-26/2005)kuu-
si suurvoittoa. Porissa pääs-
tiin nauttimaan vuoden suu-
rimmasta voitosta huhti-
kuussa (krs 13/05), kun Lo-
ton täysosuma toi lähes 3,6
miljoonaaeuroaonnekkaalle
voittajalle. Voitto oli kaik-
kien aikojen kuudenneksi
suurin lottovoitto. Myös Jo-
kerin vuoden suurin voitto
meniPoriin,kunmolempiin
suuntiinpelattu jokeririvi toi
voittajalle yhteensä 1,5 mil-
joonaa euroa (krs 17/05).
Porin seutukunnan alueella
on juhlittu sekä V75:n (krs
13/05, reilut 190 000 euroa)
että Jokerin (krs 17/05, 218
000euroa)voittoja.Rauman
seutukuntaan meni vuoden
alussa 2,3 miljoonan euron
lottovoitto (krs 1/05).Satakuntaan on tullut
kautta aikojen yhteensä 76
suurvoittoa, joista Porin lot-
tovoitto (krs 13/05) on suu-
rin.
Pirkanmaalle viisi
suurvoittoa
Pirkanmaalle on osunut
alkuvuonna (krs 1-26/05)
viisi suurvoittoa. Suurin tuli
vuoden alussa (krs 1/05),
kunTampereellapelattuLo-
ton täysosuma toi 2,3 mil-
joonaa euroa. Helmikuussa
Loton täysosuma osui Val-
keakoskelle (krs 7/05, reilut
1,2 miljoonaa euroa) ja tou-
kokuussa Tampereelle (krs
18/05, 184 000 euroa). No-
kialleonmennytVikingLo-
ton täysosuma (krs 14/05,
281 000 euroa) ja Ylä-Pir-
kanmaan seutukuntaan 400
000 euron kenovoitto (krs
23/05). Kautta aikojen Pir-
kanmaalle on tullut yhteen-
sä 129 suurvoittoa.
Huittisissa
pelataan
reilusti
Lounais- ja Luoteis-
Pirkanmaan vesihuolto-
hankkeen suunnittelijat
ovalittu ja suunnitteli-
joiden valinta. Raken-
nussuunnittelutehtävä
jaettiin seuraaviin linja-
kohtaisiin osiin: 1.Vam-
mala – Karkku – Häijää,
noin 21,1 km, 2. Häijää
–Tappitori, noin 8,1 km,
3. Suodenniemi – Hyy-
nilä – Tappitori – Uot-
sola, yht. n. 14,1 km ja
ottamolinjat, n. 1,0 km
sekä 4. Häijää – Häi-
jääntien risteys – Kyrös-
kosti – Enonlähde sekä
haara Ulvaanharjulle,
noin 27,5 km.
Näiden lisäksi omana
suunnittelukokonaisuute-
na oli koko järjestelmän
toiminnallinen suunnitte-
lu, hydrauliset mitoituk-
set ja paineiskulaskelmat.
Suunnittelutarjoukset
pyydettiin kustakin koh-
teesta erikseen. Tarjouk-
sia saatiin kuudelta suun-
nittelutoimistolta. Tarjo-
usten vertailussa painotet-
tiin laatua 70Ê% ja hin-
taa 30Ê%.Saatujen tarjousten pe-
rusteella kohteiden yksi,
kaksi ja neljä sekä toimin-
nallisen suunnittelun
suunnittelijaksi valittiin
Ramboll Finland Oy
156.700 euron kokonais-
hinnalla. Kohteen kolme
suunnittelijaksi Valittiin
Air-Ix Ympäristö Oy
49.000 euron kokonais-
hinnalla.Suunnittelutyö käynnis-
tyy heti valintojen tultua
lainvoimaisiksi ja sopi-
musten allekirjoittamisen
jälkeen, arviolta 15.8. al-
kavalla viikolla. Suunni-
telmien tulee olla valmiit
viimeistään 15.2. 2006.
Suunnittelutehtävään
kuuluu laatia ensin linja-
kohteittain yleissuunnitel-
ma, tarvittaessa vaihtoeh-
toinen, joka perustuu kart-
tapohjaisiin selvityksiin
sekä maastossa suoritet-
tuihin katselmuksiin.
Maastokatselmusten suo-
rittamisista tullaan tiedot-
tamaan maanomistajille ja
muille osallisille elokuun
alussa. Yleissuunnitelman
valmistuttua suunnittelu-
työn jatkaminen edellyt-
tää johtolinjojen maas-
toon merkitsemistä ja
maastomittauksia sekä
Vesihankkeen
suunnitteluun
kaksi yritystä
maaperätutkimuksia. Em.
työt tehdään yhteisym-
märryksessä maanomista-
jien kanssa.Hankkeen päätavoit-
teena on järjestää hyvä-
laatuisen talousveden
saanti ja johtaminen Vam-
malan kaupungin käyt-
töön ja samalla varmiste-
taan Mouhijärven, Suo-
denniemen sekä Hämeen-
kyrön kuntien veden saan-
ti, kulutuksen lisääntyes-
sä ja myös poikkeusolois-
sa.
Samassa yhteydessä
toteutetaan Karkun jäte-
vesien johtaminen Vam-
malan jätevesipuhdista-
molle ja Suodenniemen
jätevesien johtaminen
Mouhijärven jäteveden-
puhdistamolle. Suunnitte-
lussa otetaan huomioon
myös haja-asutuksen mu-
kaanottomahdollisuudet
vesihuollon piiriin linjo-
jen alueilla.
Hanketta on haettu to-
teutettavaksi valtion ve-
sihuoltotyönä ja alustava
toteutuksen aikataulu on
vv. 2006-2009.Putkilinjauksista on
teetetty esiselvityksiä
vuosina 2003-2005. Nämä
päälinjaukset ovat määri-
tetty karttapohjaisesti ja
ovat nyt linjasuunnittelun
yksinä lähtökohtina. Lin-
jausten tarkennukset sisäl-
tyvät valittujen suunnitte-
lijoiden suunnittelutehtä-
vään. Hankeselvityksessä
ympäristökeskukselle ja
ministeriölle on esitetty
viimeisimmät putkitoimi-
tukset, joita tarkistetaan
vielä suunnittelutyön ai-
kana.
Suunnittelutehtävään
kuuluu laatia ensin linja-
kohteittain yleissuunnitel-
ma, tarvittaessa vaihtoeh-
toinen, joka perustuu kart-
tapohjaisiin selvityksiin
sekä maastossa suoritet-
tuihin katselmuksiin.
Maastokatselmusten suo-
rittamisista tullaan tiedot-
tamaan maanomistajille ja
muille osallisille elokuun
alussa. Yleissuunnitelman
valmistuttua suunnittelu-
työn jatkaminen edellyt-
tää johtolinjojen maas-
toon merkitsemistä ja
maastomittauksia sekä
maaperätutkimuksia. Em.
työt tehdään yhteisym-
märryksessä maanomista-
jien kanssa.
Kesän herukkasados-
ta on tulossa keskimää-
räistä parempi. Kotimai-
nen herukanviljely on
kuitenkin käymässä kan-
nattamattomaksi. Syynä
on vuosi vuodelta li-
sääntyvä tuonti sekä las-
kevat hinnat.
- Alan kärkimaaksi on
noussut Puola. Tosin he-
rukanviljelyä vaikeuttavat
sielläkin ylitarjonta ja al-
haiset hinnat. Lähivuosi-
na markkinoita valtaa Kii-
na, jossa herukanviljely
on kovassa kasvussa, ar-
vioi erikoiskonsulentti
Meeri Saario Hedelmän-
ja Marjanviljelijäin liitos-
ta.
Tuonti uhkaa
kotimaista
herukkaa
Suomessa kulutetaan
liiton laskelmien mukaan
vuosittain noin neljä mil-
joonaa kiloa herukoita.
Tuonnin osuus on toistai-
seksi noin neljännes.
Viljelyalat ovat epävar-
man tilanteen takia pysy-
neet viime vuodet ennal-
laan. Mustaherukan vilje-
lyala on reilut 2 000 heh-
taaria. Puna-, valko- ja vi-
herherukkaa viljellään
Suomessa yhteensä noin
300 hehtaarin alalla.
Sateisen viime kesän
sato oli reilut kaksi mil-
joonaa kiloa.Tämän vuoden satoar-
viot liikkuvat kolmen ja
neljän miljoonan kilon
välillä.
Maailman herukka-
markkinoita hallitsevassa
Puolassa mustaherukan
viljelyala on noin 40 000
hehtaaria ja vuotuinen
sato yli 100 miljoonaa ki-
loa.
Mustikkasato kohtuullinen,
poimijoista vain on pulaa
Suomen mustikkasato on
tänä kesänä kohtuullisen
hyvä. Marjaa riittää poimit-
tavaksi tasaisesti joka puo-
lelta maata. Arktiset Aromit
-yhdistyksen mukaan mus-
tikkaa ostetaan poimijoilta
eniten Oulun ja Lapin lää-
neissä. Näillä alueilla mus-
tikka kasvaa vaarojen ja tun-
tureiden rinteillä. Etelämpä-
nä mustikka kasvaa koste-
ammilla ja rehevämmillä
paikoilla.
Yksi suomalaisten metsä-
marjojen vientiä rajoittava te-
kijä on marjastajien puute.
Marjastus ei useimpia innos-
ta, vaikka metsämättäitä kolua-
malla voisi tienata verottomia
lisäansioita.
Ahkera marjastaja voi syk-
syisillä marjamatkoillaan tie-
nata jopa tuhansien eurojen li-
sätulot puhtaana käteen. Ark-
tisetAromit ry:n toiminnanjoh-
tajan Simo Moision mukaan
huippupoimija voi hyvänä
marjavuonna poimia jopa lä-
hes 9 000 kiloa marjoja, kes-
kitasoinen kauppamarjastaja
pääsee noin 1 000-2 000 ki-
loon.Poimijoille marjakilosta
maksettavat hinnat vaihtelevat
muunmuassamarjan,satomää-
rän ja maailmanmarkkinahin-
nan mukaan. Lakasta on Moi-
sion mukaan maksettu tänä
kesänä 5-6 euron kilohintoja,
puolukan ja mustikan hinnat
asettunevat 0,7-1,2 euron ki-
lohintaan. Huonona marja-
vuonna myös hinnat nousevat,
viime vuonna esimerkiksi la-
kasta maksettiin jopa 8-9 eu-
roa kilolta.
Marjanpoiminnastasaatavia
tuloja ei tarvitse ilmoittaa ve-
rottajalle. Marjanpoiminta ei
myöskään vaikuta työttömyys-
korvauksiin tai muihin sosiaa-
lietuuksiin, joten työttömät ja
eläkeläisetkin voivat hankkia
lisätuloja marjametsästä.Simo Moision mukaan li-
sätienestit houkuttavat hyvänä
satovuonna noin 35 000 mar-
jastajaa. Koska kotimaisin voi-
min ei yritysten marjatarvetta
saada tyydytetyksi, tulee Suo-
meen vuosittain noin 1 000-2
000 poimijaa.
Omenat ja marjat
kypsyvät ajallaan
Omena- ja puutarhamarjasa-
dosta tulee tänä vuonna run-
sas. Jos sademäärät pysyvät
kohtuullisina saadaan ome-
noista, herukoista, vadelmasta
ja pensasmustikasta hyvä sato.
Voimakkaat sateet saattavat
kuitenkin pilata niiden laadun
pitkän hellejakson päätteeksi.Marjojen ja hedelmien ku-
kinta oli tänä vuonna tavallis-
ta runsaampaa.Viime syksy oli
kukka-aiheiden muodostuksen
kannalta suotuisa ja kukinta-
ajan pölyttymisolosuhteet hy-
vät.Juhannuksen jälkeen alka-
nut hellejakso on kirinyt vii-
leänä alkanutta kasvukautta
kiinni. Maa- ja elintarviketa-
louden tutkimuskeskuksen
mukaan marjat ja hedelmät
kypsyvät nyt normaaliin ai-
kaan.- Jos loppukesä jatkuu ta-
vallista lämpimämpänä, ollaan
hedelmien ja marjojen kypsy-
misaikataulussa vain hieman
edellä normaalista, kertoo pro-
fessori Risto Tahvonen MTT:n
puutarhatuotannosta.
Kuivuus vähentänyt
sienten määrää
Viime viikkojen helteet ja
vähäsateisuus ovat viivästyttä-
neet sienten kasvua Suomen
metsissä. Sieniä on vielä vä-
hänlaisesti, kun hyvinä vuosi-
na niiden makuun päästään
heinäkuun puolivälin tienoil-
la.
Metsäntutkimuslaitoksen
mukaan sienisadon kokonais-
kokoaonkuitenkin liianaikais-
ta arvioida. Sadosta saattaa tul-
la runsas, jos vain säät ja muut
kasvuolosuhteet ovat sienille
suotuisia.
- Seuraavat pari viikkoa
ovat sadon kannalta ratkaise-
via. Viime päivien sateet ovat
olleet siunauksellisia, mutta
vettä tarvitaan vielä reippaasti
lisää, jotta sieniä alkaisi tulla
enemmän esiin, Metsäntutki-
muslaitoksen (Metla) vanhem-
pi tutkija Kauko Salo sanoo.
Sienet arvaamattomia
Salon mukaan etenkin män-
tykankaat ovat viime päivien
sateista huolimatta edelleen
erittäin kuivia, eikä näin ollen
sieniäkään löydynäiltäpaikoil-
ta juuri lainkaan. Sen sijaan
kosteammilta kasvupaikoilta,
kuten järvien ja rantakoivikois-
ta, kantarelleja on voinut jo
poimia. Myös koivu- ja kelta-
haperoiden sekä lehmäntattien
odotetaan nousevan pian esiin.- Hyvinä sienivuosina koi-
vu- ja keltahaperoita, lehmän-
tatteja sekä muita keski- ja
myöhäiskesän ensimmäisiä
sieniä on voinut jo kerätä. Nyt
tilanne on samantyyppinen
kuin vuonna 2003, jolloin hei-
näkuun helteet myöhästyttivät
satoa. Siitä huolimatta esimer-
kiksi herkkutatista saatiin tuol-
loin hyvä sato, Salo selvittää.Hän muistuttaa, ettei kos-
teus yksistään määritä sieni-
sadon runsautta. Sienet elävät
symbioosissa puiden kanssa ja
ottavat niiltä orgaanisia ainei-
ta, kuten hiilihydraatteja eli
sokereita. Näin ollen sieni saat-
taakin kasvaa hyvin maan alla,
mutta ei tästä huolimatta muo-
dosta yhtään itiöemää. - Tämä
on ongelma, joka myös vai-
keuttaa sadon ennustamista.
Pääsato elo-syyskuussa
Varsinainen sienten pääsato
kypsyy Suomessa yleensä elo-
syyskuussa. Sienilajeista en-
simmäisenä ilmestyvät taval-
lisesti tatit ja niiden kanssa sa-
moihin aikoihin kantarellit ja
haperot.Tämän jälkeen alkaa rous-
kujen aika, joka kestää elo-
syyskuusta jopa lokakuuhun
asti.
Suppilovahveroita voi poi-
mia etelässä jopa loka-marras-
kuuhun asti, jos vain yöpak-
kaset ja lumi eivät estä kerää-
mistä.