Page 11 - Alueviesti_37_2005

Basic HTML Version

Torstai syyskuun 15. 2005

Ulvilan kirkkoherra, teo-

logian tohtori Kari Mäki-

nen ja Suomen Lähetysseu-

ran johtaja, teologian toh-

tori Seppo Rissanen saivat

eniten ääniä torstaina 8.9.

järjestetyssä Turun arkki-

hiippakunnan piispanvaa-

lissa. Kukaan ehdokkaista

ei saanut vaalissa yli puol-

ta annetuista äänistä, jo-

ten Mäkisen ja Rissasen

välillä järjestetään toinen

äänestys torstaina 29. syys-

kuuta.

Ehdokkaita piispanvaalis-

sa oli kaikkiaan seitsemän.

Alustavien, tarkistamattomi-

en tietojen mukaan Ulvilan

kirkkoherra, teologian tohto-

ri Kari Mäkinen sai 185 ääntä

ja Suomen Lähetysseuran

johtaja, teologian tohtori

Seppo Rissanen 173 ääntä.

Muista ehdokkaista Turun

tuomiorovasti, teologian toh-

tori Rauno Heikola sai 118

ääntä, Kankaanpään kirkko-

herra, rovasti Keijo Rainer-

ma 116 ääntä, Upsalan tuo-

miorovasti, teologian tohto-

ri Tuulikki Koivunen Bylund

107 ääntä, Kaarinan kirkko-

herra, rovasti, pappisasesso-

ri Pirjo Vahtola 91 ääntä ja

Rauman seurakunnan kappa-

lainen, teologian tohtori Sep-

po Sattilainen 14 ääntä.

Kaikkiaan vaalissa annet-

tiin 812 ääntä. Kahdeksan

vaalilippua oli epäselviä ja

ne tarkastetaan Turun arkki-

hiippakunnan tuomiokapitu-

lissa. Tuomiokapituli vahvis-

taa vaalin lopullisen tulok-

sen 14.9. pidettävässä istun-

nossaan.

Piispanvaali toimitettiin

torstaina samaan aikaan Tu-

run arkkihiippakunnan kai-

kissa kymmenessä rovasti-

kunnassa. Äänioikeutettuja

vaalissa oli lopullisesti kaik-

kiaan 845, joista puolet oli

pappeja ja lehtoreita ja puo-

let seurakunnittain valittuja

maallikkovalitsijoita.

Kirkkolain mukaan piis-

pa johtaa hiippakuntansa hal-

lintoa ja toimintaa sekä val-

voo seurakuntia ja pappeja.

Kari Mäkinen ja Seppo Rissanen

piispanvaalin toiselle kierrokselle

Piispan tehtävänä on vaalia

kirkon ykseyttä ja edistää

kirkon tehtävän toteutumis-

ta hiippakunnassa. Piispan-

viran hengellinen luonne nä-

kyy piispan pätevyysvaati-

muksissa. Piispaksi voidaan

valita vain pappi. Piispaeh-

dokkaan suorittamista tutkin-

noista tai opillisesta pätevyy-

destä ei ole määräyksiä. Eh-

dokkaiden sopivuuden tehtä-

vään arvioivat valitsijat.

Tätä nykyä Suomessa on

yhdeksän luterilaista hiippa-

kuntaa, joista Turun arkki-

hiippakunta on vanhin. Suo-

men luterilaisessa on kirkos-

sa kymmenen piispan virkaa.

Turun arkkihiippakuntaan

perustettiin arkkipiispan vi-

ran rinnalle toinen piispan

virka vuonna 1998, koska

arkkipiispalla on virkansa

puolesta runsaasti kokonais-

kirkollisia tehtäviä. Kyse on

kahdesta itsenäisestä tehtä-

västä: Turun piispa ei ole

hiippakunnan apulaispiispa,

vaan kummallakin piispalla

on omat vastuualueensa.

Arkkipiispa ei myöskään ole

Turun arkkihiippakunnan

piispan kuten ei muidenkaan

piispojen esimies.

Tehtävät Turun arkkihiip-

pakunnassa on jaettu siten,

että piispa vastaa Paimion,

Vehmaan, Rauman, Porin,

Kokemäen, Loimaan, Tyr-

vään ja Perniön rovastikun-

nista ja johtaa ja valvoo tuo-

miokapitulin toimintaa. Ark-

kipiispa puolestaan vastaa

kokonaiskirkollisista ja ulko-

maisista työtehtävistä sekä

paikallisella tasolla Turun ja

Naantalin rovastikunnista.

(KT)

_________

LISÄTIETOJA:

Alustavat tiedot rovasti-

kunnittain eri ehdokkaille an-

netuista äänimääristä löyty-

vät heti kun mahdollista

osoitteesta

www.arkki-

hiippakunta.fi

kohdasta

"ajankohtaista".

Tietoa vaalin toiselle kier-

rokselle päässeistä ehdok-

kaista:

Ulvilan kirkkoherra, teo-

logian tohtori Kari Mäkinen

on syntynyt Porissa vuonna

1955, valmistunut teologian

kandidaatiksi 1979, teologi-

an lisensiaatiksi 1987 ja väi-

tellyt teologian tohtoriksi

1989.

Hän on työskennellyt seu-

rakuntapappina Helsingin

Roihuvuoren seurakunnassa

1979, Helsingin Lauttasaaren

seurakunnassa 1979-84, tut-

kijana 1984-89, Länsi-Porin

seurakunnassa 1989 sekä

Ulvilan seurakunnassa 1989-

93, Helsingin yliopiston

kirkkohistorian apulaispro-

fessorina vuonna 1994 sekä

Ulvilan kirkkoherrana vuo-

desta 1994. Hän on naimi-

sissa sairaalapastori Eija Mä-

kisen kanssa ja heillä on neljä

lasta.

Suomen Lähetysseuran

johtaja, teologian tohtori

Seppo Rissanen on syntynyt

Nurmeksessa vuonna 1954,

valmistunut filosofian kan-

didaatiksi 1977, teologian

kandidaatiksi 1984, teologi-

an lisensiaatiksi 1990 ja väi-

tellyt teologian tohtoriksi

1993.

Hän on työskennellyt Lä-

hetyskoulun rehtorina 1977-

81,

lähetystyöntekijänä

Egyptissä 1981-82, Lähi-

idän työn sihteerinä 1982-85,

Maarian seurakunnan papis-

ton apulaisena 1986-87 ja vi-

rallisena apulaisena 1987-91,

Suomen Akatemian tutkija-

na 1991-92, Maarian seura-

kunnan kappalaisena 1993-

95, Turun Mikaelinseurakun-

nan kirkkoherrana 1995-

2001 ja Suomen Lähetysseu-

ran johtajana vuodesta 2002.

Hän on naimisissa yliopet-

taja Terhi Rissasen kanssa ja

heillä on kolme lasta.

Lisää tietoa ehdokkaista,

piispan tehtävistä ja piispan-

vaalin toteutuksesta osoit-

teessa

www.evl.fi.

Vammalan Lentopallon

viime kaudella tavoittee-

na olivat talouden paran-

tuminen sekä SM-liigas-

sa sijoituksen parannus.

Molemmissa onnistuttiin.

VaLePan sijoitus oli 6. ja

Suomen Cupissa tiukat

välierämatsit Loimun

kanssa jossa Loimu otti

voiton.

Koko seuran liikevaihto

kaudella 2004-2005 oli yli

250 000euroa.VaLePan lii-

gajoukkueen tämän kauden

budjetti on 200 000 ja koko

seuran n. 270.000 euroa.

VaLePanhallituksessa ta-

pahtui muutamia muutok-

siakaudelle2005-2006:Pu-

heenjohtajana jatkaa Antti

Korpela, varapuheenjohta-

ja on Arto Satonen ja muut

jäsenet Jarmo Nieminen

(uusi), Jussi Heino, Heimo

Kuukka ja VeikkoAla-Erk-

kilä. Seuran tavoite SM-lii-

gassa on vähintään sama si-

joitus kuin viime kaudella.

VaLePan kaikki kotiottelut

tulevat jälkilähetyksenäpai-

kalliskanavalta viikon ku-

luessa.

TulevallekaudelleVaLe-

Pa on katsastanut lähes 40

VaLePa aikoo pysyä

yhä lentopallokartalla

peluria ja vain kahdessa tapa-

uksessa kiinnitys on jäänyt

kiinni rahasta. VaLePalla on

joukkueessa 11 sopimuspelaa-

jaa, uusina passari, 23-vuotias

Vammalan Antti Esko, Jouni

Palokangas 18-v. yrittää kiu-

sata muita yleispelaajia sekä

18-v. Antti Sunell tavoittelee

liberon paikkaa, molemmat

ovat kotoisin Tampereelta.

Näillä pelaajilla on 2+1 vuoti-

nen sopimus VaLePan kanssa.

SM-liiga velvoittaa siihen, että

joukkueessa pitää olla nimet-

tynä 16 pelaajaa

Lput 5 pelaaja tulevat Va-

LePan 2-sarjan joukkueesta:

Teemu Ryyppä, Veli-Pekka

Kutila, Antti Nurmi ja Juho

Koski. Farmijoukkuetta val-

mentavatArto Mäkinen ja Har-

ri Lehtimäki.

Sami Siuko, Pasi Tiermas,

Aki Siimekselä ( Ähtäri) ja

Sami Juvonen (Isku-Volley)

ovat viime kauden joukkuees-

ta poissa.

Muut pelaajat ovat pelan-

neet VaLePassa myös viime

kaudella. Passarina jatkaaAn-

tin kiusana Äetsän Toni Vahe-

la. Hakkurin viitan saa vam-

malalainen nuorimies, 17-vuo-

tias Olli-Pekka Ojansivu, joka

onkehittynytkesänaikana ison

harppauksen ja jolla on

2+1-vuotinen soppari. Hän

on myös Suomen maajouk-

kuevalmennettavia.

Keskipelaajat Mikko

Inna, Ari Juslin ja Eduard

Venski jatkavat 2-vuotisil-

la sopimuksilla. Heistä Jus-

lin nähtäneen myös yleis-

pelaajan paikalla tarpeen

tullen.

Yleispelaaja-arsenaalis-

sa pelannevat Hannu Hau-

tamäki, Konstantin Asic-

phuk jaTimo Haavisto joil-

la kaikilla on sopimus kat-

kolla kauden jälkeen. Haa-

viston osuus tulee olemaan

kauden alussa tosi tärkeä

kunAsicphuk on loukkaan-

tuneiden kirjoissa ainakin

lokakuun loppuun.

Valmentajana jatkaa

Viktor Circenko, jolla on

menossa VaLePassa jo nel-

jäs kausi. Joukkueenjohta-

jana jatkaa Kalevi Heiska-

la, Petri Sorva juoltajana

sekä Mikko Korpela tilas-

toilla. VaLePa on menes-

tyvä lentopalloseura ja sen

junnutiimi palkittiin kol-

manneksi parhaaksi seurak-

si yli 10 000 asukkaan kun-

nista 1000 euron shekillä

Power Cupissa.

Kuressaaren kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Peetter

Jalakas listasi suuret uudistukset, joita kaupungissa on vii-

me vuosina tapahtunut.

Kuntarakenne- ja palvelurakenneuudistus nousevat ensi tal-

vikautena Vammalassakin tärkeimmiksi asioiksi, niin sanoi

peruspalvelujohtaja Kristiina Piiralakin esityksessään.

Kunta- ja peruspalvelu...

Jatkoa sivulta 5

Kaupunginjohtaja Paavo

Salli muistutti myös, ettäVam-

mala on jo pitkään etsinyt käy-

tännön sanelemia ratkaisuja

naapureittensa kanssa. Saspe

ja Satu ovat tästä hyviä käy-

tännössä jo toteutuneita esi-

merkkejä.

Kuressaar on

noussut uuteen kasvuun

Matka Saarenmaan pääkau-

punkiin, Vammalan ystävyys-

kaupunkiin Kuressaareen ei

ollut normaalia pitempi mutta

vähän koleikkoisempi kuin ta-

vallisesti. Huima tuuli heitteli

pika-alusta tuimasti ja väänte-

li sisuksia nurin. Seuraavat

vuorot sitten jo peruttiinkin.

Kuressaari on muuttunut

roimastiViron itsenäistyminen

jälkeen. Neuvostoarkkitehtuuri

ei päässyt iskemään aivan kau-

pungin ytimeen vaan vanha

Hansa-kaupunki sai säilyttää

piirteensä. Nyt sekaan on nous-

sut uusia rakennuksia, liike-

rakennuksia, jotka istuvat van-

han lomaan melko mukavasti

ja ennen kaikkea toimivat.

Kuressaari on saanut uusia

kylpylöitä ja on vetovoimai-

suudessaan ajamassa jo Pärnun

ohitse. -Eroonvastavajaapro-

senttiyksikkö, mutta olemme

edellä kuitenkin, kertoi kau-

punginvaltuustonpuheenjohta-

ja Peeter Jalakas lauantaiaamu-

na ennen suomalaisten semi-

naarityöskentelyn alkua. Val-

tuuston puheenjohtajan lisäk-

si kuressaarelaisia tapaamises-

sa edustivat vammalalaisille

vanhastaan tuttu Enn Rettau

sekä kaupunginjohtaja Urmas

Treie, sivistystoimenjohtaja

Priit Pramann, sosiaalijohtaja

Ingrid Pilz sekä Kuressaaren

ulkosuhteista vastaava Kadrin

Paju.

Vammalalaiset saivat heil-

tä perusteellisen selvityksen

viime vuosien kehityksestä.

Kuressaaren rannat on kunnos-

tettu, se on saanut uuden puh-

distamon, neljä uutta kylpylää,

uuden lauttayhteyden Latviaan

ja uusia lentoyhteyksiä, mm.

suoran reitin keväästä syksyyn

Helsingistä. Se on saanut mää-

rättyihin investointeihin EU-

tukea 1,5 - 2 prosenttia. Inves-

tointeihin kuuluu mm. golf-

kenttä.

Koulujaonkorjattuponnek-

kaasti. Tärkeätä on mainita,

että Kuressaari ei jää nyt pai-

koilleen köllöttelemään vaan

se luo jatkuvasti uutta, vuo-

teen 2013 kantavan suunnitel-

man puitteissa.

Koulutoimesta kannattaa

mainita myös se, että vuonna

1992 laskuun kääntynyt syn-

tyvyys on elpynyt. Nyt ensim-

mäiselle luokalle meni 140 las-

ta, ensi vuonna 150. Synty-

vyyttä on lisännyt lakiuudis-

tuksen tuoma äidinpalkka.

Kuressaaressa on väkeä kaik-

kiaan yli 15 000, suunnilleen

saman verran kuin Vammalas-

sa.

Vammalalaisia kiinnosti

myös koulujen luokkakoko.

Priit Praamann kertoi, että kau-

pungin ulkopuolella Saaren-

maalla on yli 24 oppilaan luok-

kia, kaupungissa alaluokilla ei.

Ja taas arkeen

Arkeen palattiin tapaamisen

jälkeen alkaneessa seminaaris-

sa, jossakaupunginjohtajaPaa-

vo salli, apulaiskaupunginjoh-

taja Jaakko Erjo, suunnittelu-

johtaja ElinaAlajoki, sivistys-

johtaja Lauri Laurila ja perus-

turvajohtaja Kristiina Piirala

piirsivät niin ensi vuoden kuin

muutaman tulevankin linjoja,

kukin saraltaan.

Seuraavat faktat on poimit-

tu näistä esityksistä:

Kuntarakenne- ja palvelura-

kenneuudistus nousevat ensi

talvikautena Vammalassakin

tärkeimmiksi asioiksi.

Vammalan veroprosentin

tulisi olla 20 prosenttia (eli

nousta), jotta velkaantumatta

voitaisiin elää.

Jatkuu sivulla 27

Omenasta saadaan tänä

vuonna normaalivuotta pa-

rempi sato. Hedelmän- ja

Marjanviljelijäin liitosta ar-

vioidaan, että ammattivil-

jelmiltä kerätään syksyn

kuluessa 4-5 miljoonaa ki-

loa omenaa. Tämä on kol-

manneksen normaalia sa-

tovuotta enemmän.

Vaihteleva kesä lämpimi-

ne ja sateisine sääjaksoineen

on sopinut omenalle hyvin.

Edes loppukesän runsaat sa-

teet eivät ole sitä haitanneet.

Alkukesästä hyvään kas-

vuvauhtiin päässeet raakileet

ovat päinvastoin kasvaneet

syksyn lähestyessä kook-

kaiksi ja mehukkaiksi.

Sadon onnistumista on aut-

tanut myös se, että viime ke-

sänä puut saivat pienen le-

pohetken sadon jäätyä kevä-

thallojen takia pieneksi.

Kotipuutarhoilla satotilan-

ne ei ole aivan yhtä hyvä

kuin

ammattiviljelmillä.

Monien kotipuutarhojen kiu-

sana on tänä vuonna ollut

omenarupi.

Ensimmäiset

kesälajikkeet

myynnissä

Ensimmäisten kesäomeni-

en tuoksua on päästy nuuh-

kimaan suurimmassa osassa

maata. Myyntipöydiltä löy-

tyy ainakin ensimmäisten

joukossa kypsyvää Valkeaa

Kuulasta ja Samoa.

Seuraavana markkinoille

saadaan muun muassa Mel-

baa ja Jaspia. Talviomenoi-

den, lähinnä Lobon, kypsy-

mistä joudutaan odottele-

maan lokakuulle asti.

Omena on loppukesän,

syksyn ja talven herkku. Pu-

naposkiset, kuulaat tai vii-

rukylkiset hedelmät sekä nii-

hin yhdistyvä miellyttävä

tuoksu houkuttelevat hauk-

kaamaan.

Omena maistuu sellaise-

naan ja sopii perinteisiin hil-

loihin, mehuihin ja marme-

ladeihin. Kokeilunhaluinen

testaa, miten omena maus-

taa vuokaleivän tai sopii puo-

lukan ja tuorejuuston seuras-

sa paahtoleivän päälle. (Oh-

jeet ohessa)

Omenaa voidaan hyvällä

syyllä kutsua terveyspom-

miksi. Se sisältää runsaasti

vitamiineja, kivennäisainei-

ta sekä ruuansulatukselle tär-

keitä kuituja. Omenan kuo-

ren tuntumasta löytyy myös

kasapäin flavonoideja. Meil-

lä kasvaneelle omenalle riit-

tä pelkkä huuhtelu vedellä.

Sen voi turvallisesti syödä

kuorineen, jolloin hedelmäs-

tä saa suurimman hyödyn.

Omenasadosta saadaan

normaalia parempi

Omenan viljelyala

kasvussa

Omenaa viljellään ammat-

timaisesti noin 620 hehtaa-

rilla ja 430 tilalla. Viljelyala

on kasvanut tasaisesti viimei-

sen kymmenen vuoden aika-

na.

Pääviljelyalueet ovat Ah-

venanmaa, Lounais-Suomi ja

Länsi-Uusimaa. Näitä uu-

dempia viljelyalueita ovat

Häme ja Kaakkois-Suomi.

Ammattitarhojen omenasato

menee kokonaisuudessaan

tuorekulutukseen.

Makoisa

omena-puolukkalevite

1 iso omena

2 rkl puolukkahilloa

50 g maustamatonta

kevyt tuorejuustoa

1 dl maitorahkaa

Lisäksi:

8 viipaletta paahto- tai

muuta leipää

Kuori ja paloittele omenat

pieniksi kuutioiksi.

Yhdistä omenakuutiot tuo-

rejuuston, maitorahkan ja

puolukkahillon sekaan kul-

hoon.

Paahda leivät ja sipaise

päälle omena-puolukkalevi-

tettä.

Nauti heti väli- tai iltapa-

lana.

Omenainen vuokaleipä

6 dl maitoa

4 dl rapeaa mysliä

2 hapanta omenaa

raasteena

50 g tuorehiivaa

0,5 dl siirappia

0,5 dl öljyä

8-9 dl valmista

sämpyläjauhoseosta

Lisäksi:

siemeniä koristeluun

Pane uuni päälle 175 as-

teeseen ja voitele kaksi lei-

pävuokaa.

Pane mysli maidon sekaan

pehmenemään ja lisää sekaan

raastetut omenat.

Lämmitä seos kädenläm-

pöiseksi mikrossa ja lisää

sekaan murennettu hiiva.

Lisää sekaan loput aineis-

ta ja alusta taikina tasaisek-

si.

Anna kohota liinalla tai

muovikelmulla peitettynä

lämpimässä noin puolen tun-

nin ajan.

Vaivaa taikina tasaiseksi ja

jaa taikina tasan voideltui-

hin uunivuokiin.

Anna kohota vielä noin 10

minuuttia.

Pistele leivät haarukalla ja

koristele siemenillä.

Paista keskitasolla noin 45

minuuttia, kunnes leipä on

kypsää.

Peitä pinta tarvittaessa fo-

liolla.

Omena on loppukesän, syksyn ja talven herkku. Punapos-

kiset, kuulaat tai viirukylkiset hedelmät sekä niihin yhdis-

tyvä miellyttävä tuoksu houkuttelevat haukkaamaan.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...28