Page 12 - Alueviesti_37

Torstai syyskuun 15. 2005

12

Kokemäen Seuratalolle

kokoonnutaan lauantai-il-

tana 15. lokakuuta viet-

Henrikin Ehtoo

Kokemäellä

tämään Henrikin Ehtoota –

satakuntalaisia pitoja, jois-

sa piispakin viihtyisi.

Lähes 850 vuotta sitten

kokemäkeläiset todennä-

köisesti pitivät mahtipidot

Upsalan piispan Henrikin

kunniaksi. Piispa oli saa-

punut järjestelemään seu-

rakunnallisia oloja Ruot-

sin valtakunnan itäiseen

osaan, jossa jo oli kristi-

kansaa. Tämän juhlavuo-

den kunniaksi Kokemäen

Matkailuyrittäjät yhdessä

Kommeesti Kokemäellä –

kokonainen Kokemäki –

hankkeen kanssa kutsua

väen syömään ja koke-

maan omaan ruokahisto-

riaansa.

Satakuntalaiset pidot

ovat käsite, joka tämän

päivän satakuntalaiselle

on tuttu historiaa käsitte-

levästä kirjallisuudesta ja

vanhemman väen tarinois-

ta. Harva on päässyt kui-

tenkaan kokemaan niitä.

Satojen vuosien ajan pi-

toja on järjestetty lähinnä

perhejuhlien kunniaksi.

Pidot ovat kertoneet ta-

lon taloudellisesta tilan-

teesta ja asemasta ympä-

ristössään. Paikkakuntien

identiteettiin

liitettiin

myös pitojen laatu. Ker-

rotaan, että ”Kokemäellä

kuoltiinkin kommemmin

kuin muualla”, viitaten

näin hautajaisten mahta-

vuuteen.

Satojen vuosien ruoka-

historiasta järjestäjät ovat

yhdessä Satakunnan Mu-

seon

maakuntatutkija

Sirkka-Liisa

Hakalan

kanssa koonneet kokonai-

suuden, joka pohjaa 1800-

luvun lopun pitoihin. Ruo-

an lisäksi illan ohjelmaan

kuuluu puheita ja musiik-

kia. Kuten kansa 1800-lu-

vun lopulla, myös tänä

päivänä on varattava ai-

kaa juhlimiseen, kolme

tuntia vähintään.

Tarjoilijat ovat pukeutuneet 1800-luvun lopun asuihin.

Köyliön Ilmijärvellä, Kokemäen tien

varressa olevan vanhan Kuninkaan män-

nyksinimetyn, tyvestäänosin lahonneen

kelovanhuksen ikä aiotaan Köyliö-seu-

ran toimesta selvittää. Kansanuskomuk-

sen mukaan kuningas Kustaa III ruokai-

li puun juurella kesällä 1775. Yli 10

metriä pitkä kelo typistettiin maanan-

taina Köyliön-Säkylän Sähkön ammat-

timiesten toimesta nelimetriseksi.

Maanomistaja Axel Cedercreutz on an-

tanut Köyliö-seuralle luvan valmistaa ter-

veestä latvaosasta puukiekkoja, joita seura

myy historiantutkimustoimintansa rahoit-

tamiseksi.

Puun ikä aiotaan kuitenkin ensin selvit-

tääJoensuunYliopistondendrologiseen la-

boratoriossa.Mikäli ikämäärittyyniin,että

kuningas Kustaa III on oikeasti voinut is-

tua sen juurella niin kiekkojen arvo on kor-

kea.

Puun runkoon ovat vuosikymmenien tai

-satojenkinaikana lukemattomatpuutakat-

somassa käyneet kaivertaneet nimikirjai-

mensa, mutta kuninkaan nimikirjaimia ei

olenäkyvissä.Puun runkoononmyösupo-

tettu laattakertomaan tästävierailusta.Tois-

taiseksieikuitenkaanolesaatuselvillemil-

loin ja kenen toimesta laatan asennus on

tapahtunut.Köyliö-seuran toimestaaiotaan

myöhemmin pystyttää paikalle opasviitta.

Kuningas Kustaa III kävi Suomessa

1775. Matka ulottui kolmeen Suomen ete-

läiseen lääniin. Kuningas saapui Köyliöön

juhannusaattona ja tarkastettuaan rykmen-

tin harjoitukset Kankaanpään kylässä hän

yöpyi Pryhtin rustitilalla ja seuraavana päi-

vänä jatkoi matkaansa Turkuun.

KuitenkinennenKankaanpäähänsaapu-

mista oli Köyliössä ruokailutauko Ilmijär-

ven rannalla.

Kirkkoherra V. Salminen kirjoitti Kepo-

lanLallissavuonna1905:”Kuninkaanseu-

rue ruokaili kuulemma Ilmijärven rannal-

la, jossa vielä kasvaa ”kuninkaan mänty”.

Siinä olleen kirjoituksen ovat kelvottomat

kirvesmiehet hakanneet pilalle”.

Kenelläkään ei näytä olevan varmuutta,

milloin mänty oikeastaan on muuttunut

keloksi.

Teksti ja kuva:

Samuli Vahteristo

Köyliön Kuninkaan mänty typistettiin

Köyliö-seuran puheenjohtaja Hannu Orpo esittelee Joensuun Yliopistoon lähe-

tettävää puukiekkoa.

Page 12 - Alueviesti_37_2005