Torstai syyskuun 22. 2005
10
Huittisten viidennen
nuorisovaltuuston toimi-
kausi on loppusuoralla ja
edessä on uuden nuori-
sovaltuuston valinta. Käy-
tännössä tämä toteute-
taan tiistaina 18.10. jär-
jestettävissä nuorisoval-
tuustovaaleissa.
Nuorisovaltuustoon voi
asettua ehdokkaaksi huittis-
lainen12 -17 -vuotiasnuori
(ei kuitenkaan vielä ala-as-
teella opiskeleva nuori).
Huittisten nuorisoval-
tuusto on vaaleilla valittu,
11 jäseninen, poliittisesti si-
toutumaton, nuorille harras-
tus-, virkistys- ja koulutus-
toimintaa tarjoava ryhmä.
Nuorisovaltuusto toimii
nuoriso- ja urheilukeskuk-
sen yhteydessä. Se valitsee
itselleen puheenjohtajat ja
hyväksyy toimintasuunni-
telmat. Nuorisovaltuustol-
la on oma budjetti, jonka
puitteissa toteutetaan nuor-
ten ideoimia hankkeita ja
tapahtumia. Nuorisoval-
Huittisiin uusi
nuorisovaltuusto
vaalilla 18.10.
tuusto voi vaikuttaa kau-
pungin päättäjiin erilaisten
nuorillesuunnattujen tapah-
tumien järjestämiseksi tai
toteuttaa niitä itse oman
budjettinsa puitteissa. Nuo-
risovaltuusto ottaa kantaa
nuoria kiinnostaviin asioi-
hin.
Pellonpuiston peruskou-
lun, Lauttakylän lukion ja
Ammatti- ja yrittäjäopiston
opiskelijat asettautuvat eh-
dokkaiksi ja äänestävät
kouluillaan sieltä saatavien
lisäohjeiden mukaisesti.
Muista oppilaitoksista tai
niiden ulkopuolelta mukaan
haluavat saavat ehdokasil-
moittautumislomakkeen
vapaa- aikatoimistosta tai
nuorisoklubilta. Ilmoittau-
tumisaika päättyy pe
30.9.2005 klo15.45.
Varsinaiset vaalit edel-
lämainittujen oppilaitosten
opiskelijoille järjestetään
koululla. Muille kuin kou-
lussa äänestäville tilaisuus
äänestämiseen on tiistaina
18.10. nuorisoklubilla.
Lauantain lottoarvonta
(krs 37/05) poiki täysosu-
man Lounais-Pirkanmaan
seutukunnassa jätettyyn
riviin. 7 oikein -tulos oli
kierroksen ainoa ja voit-
taja kuittaa itselleen rei-
lun 1,5 miljoonan euron
saaliin.
Myös jokeriarvonnassa
päästiin suurvoittojen ma-
kuun, kun Raumalla pelat-
tuun riviin mätkähti ma-
koisa 1,5 miljoonan euron
voitto. Voitokas rivi oli pe-
lattu sekä A- että B-pelita-
valla. Myös Vaasassa pääs-
tiin jakamaan jokerirahaa,
sillä kaupunkiin osui 6 oi-
kein –tulos, jolla voittaja
kuittaa runsaan 110 000
euron potin.
Tarkkaile naapuriasi!
Myös lauantain vakio-
kierros tarjosi pelaajille jäl-
leen mukavasti haasteita,
kun kierroksella saatiin ai-
noastaan kaksi kotivoittoa.
Kaksi pelaajaa oli kuiten-
kin ruksannut kuponkinsa
täysin oikein ja kumman-
kin voittosummaksi tuli
näin tasan 50 000 euroa.
Taidokkaat rivit oli pelattu
Rovaniemellä ja Turussa.
Onnetar jatkoi suosiol-
lisuuttaan vielä sunnuntai-
nakin, kun Veikkauksen
nettipalvelun kautta jätet-
tyyn
Kenon 10–tason riviin
napsahti 100 000 euron
voitto. Vantaalaispelaajan
rivi oli pelattu 0,50 euron
panoksella.
Loton muhkea potti
Lounais-Pirkanmaalle
Lauttakylän Lujan pu-
heenjohtaja vaihtuu.Toi-
mitusjohtaja Jouko Kuu-
sisto halusi luopua teh-
tävästä seitsemän vuot-
ta kestäneen kauden jäl-
keen.
Uudeksi puheenjohtajak-
si valittiin toimittaja Han-
nu Rintakoski, joka on tä-
hän asti toiminut yleisur-
heilujaoston puheenjohta-
jana ja seuran sihteerinä.
Kaikkiaan Kuusisto on
tehnyt talkootyötä lujalais-
urheilun hyväksi yhtäjak-
soisesti yli 40 vuotta ja lu-
pasi jatkaa sitä edelleen.
Ennen puheenjohtajuutta
hän toimi pitkään mm. seu-
Hannu Rintakoskesta
Lauttakylän Lujan
uusi puheenjohtaja
ran rahastonhoitajana ja
sihteerinä.
Uudeksi sihteeriksi va-
littiin taksiautoilija Susan-
na Vesamäki, joka on myös
ringettejaoston puheenjoh-
taja.
Seuran vuosikokoukses-
sa hyväksyttiin myös tilin-
päätös, joka oli 5.300 eu-
roa ylijäämäinen. Kuluja
kertyi noin 275 000 euroa.
Jäsenmaksunsa maksoi
toimintakertomuksen mu-
kaan noin 1 000 lujalaista.
Toiminnassa olivat yleisur-
heilu-, hiihto-, suunnistus-
, jääkiekko-, jalkapallo-,
taitoluistelu- ja ringetteja-
ostot.
Satakunnan ammattikor-
keakoulun 6500 opiskelijan
kokonaisvahvuudessa on
tänä syksynä 1170 uutta
ammattikorkeakoulun pe-
rustutkintoon ja 70 ylem-
pään ammattikorkeakoulu-
tutkintoon tähtäävää opiske-
lijaa.
Uusista perustutkinto-opis-
kelijoista Huittisissa opiskelee
84, Kankaanpäässä 82, Poris-
sa 634, Raumalla 314 ja Har-
javallassa 56. Lukuvuoden
2005-2006 avajaisia vietettiin
tiistaina (6.9.) Porissa.
Elokuussa voimaan tullut
ammattikorkeakoulujen tutkin-
tojärjestelmän uudistus toi
mukanaan ylemmät ammatti-
korkeakoulututkinnot. Alku-
vaiheessa SAMK toteuttaa nel-
jää ylempäänAMK-tutkintoon
johtavaa koulutusohjelmaa. Ne
ovat yrittäjyyden ja liiketoi-
mintaosaamisen, terveyden
edistämisen sekä hyvinvointi-
teknologian koulutusohjelmat,
joista viimeksi mainitussa on
sekä sosiaali- ja terveysalan
että tekniikan alan vaihtoeh-
dot. Kesän aikana järjestetys-
sä haussa koulutusohjelmiin
haki 167 henkilöä, joista opis-
kelupaikan saa noin 70.
Ylempi ammattikorkea-
koulututkinto tuottaa saman
kelpoisuuden julkisiin virkoi-
hin ja tehtäviin kuin yliopis-
tossa suoritettu ylempi korkea-
koulututkinto. Tutkintonimik-
keitä ovat esimerkiksi traden-
omi (ylempi AMK), insinööri
(ylempi AMK) ja sairaanhoi-
taja (ylempi AMK). Kansain-
Uutta ylemmät ammatti-
korkeakoulututkinnot
SAMK:n lukuvuosi alkoi
välisessä käytössä nämä tut-
kintonimikkeet ovat Master of
BusinessAdministration, Mas-
ter of Engineering ja Master
of Health Care.
Ylemmät AMK-tutkinnot
on tarkoitettu ammattikorkea-
koulun perustutkinnon tai
muun soveltuvan korkeakou-
lututkinnonsuorittaneille.Kos-
ka ammattikorkeakoulujen
keskeisenä vahvuutena on työ-
elämälähtöisyys, vaaditaan en-
nen opintojen aloittamista vä-
hintään kolmen vuoden työko-
kemus.
Perustutkinnon SAMKissa
suorittaneita on jo yli 7200.
Tulevina vuosina ylemmän
AMK-tutkinnon koulutusoh-
jelmatarjontaa on tarkoitus laa-
jentaa. Koulutusohjelmista
päättää opetusministeriö.
Kuntienvaakunoihinvoi
nyt tutustua hauskalla ja
kiinnostavallatavalla inter-
netissä. Kuntaliitto on jul-
kaissut Kunnatnet-verkko-
palvelussaanVaakunaVisa-
nimisen pelin, jossa tun-
nistetaan kaupunkien ja
kuntien vaakunoita.
Oikea vastaus valitaan
neljästä vaihtoehdosta. Pe-
lin loppuun pääsee tunnis-
tamalla15vaakunaa.Yhden
vaakunan voi hypätä yli,
yhdestä voi poistaa kaksi
vastausvaihtoehtoa jayhden
kerran voi kysyä vihjettä.
Peli toimii myös ruotsik-
si nimellä Vems vapen?
Kuntaliittoon toteuttanut
pelin yhdessä Älypää Oy:n
kanssa. Kuntaliitto on teh-
nyt tunnetuksi arvokasta
vaakunaperinnettämyös jul-
kaisemallakirjanvaakunois-
ta selityksineen sekä koko-
Kuntavaakunat
tutuksi pelaamalla
amalla vaakunatietokannan
internetiin.
VaakunaVisaan pääsee
Kunnat.netinkautta:klikkaa
etusivulla oikealla olevaa
banneria tai käytä polkua
ja
kuntayhtymät | Mukava tie-
tää > VaakunaVisa.
Suora osoite VaakunaVi-
saan on
net/k_perussivu.asp?pat
h=1;29;341; 85377; 86406
Kaikki vaakunat selityk-
sineen sisältävä vaakunatie-
tokanta on osoitteessa
Kuntaliiton muut viih-
teelliset kuntatietoa lisäävät
pelit ovat KuntaVisa, jossa
sijoitetaankuntiakartalle, ja
KuntaTrivia, jossavastataan
kunta-alaa koskeviin kysy-
myksiin.Nämäkinpelit löy-
tyvätKunnat.netistäkohdas-
ta Kunnat ja kuntayhtymät
otsikon Mukava tietää alta.
Mouhijärven, Äetsän ja
Viljakkalan metsäopetus-
polutavattiinkäyttöönvii-
me viikonloppuna. Mou-
hijärvellä
Siilinjärven
maastossa sijaitseva met-
säopetuspolku vihittiin
perjantaina noin sadan
yhteiskoulun ja lukion op-
pilaan voimin.
Oppilaat tutustuivat noin
kymmenen hengen ryhmis-
sä mm. metsän istutukseen,
metsän mittaukseen, joka-
miehenoikeuksiin, riistan-
hoitoon ja metsän antimiin.
Tapahtumaa ovat mukana
toteuttamassa Pirkanmaan
metsäkeskus, Mouhijärven
metsänhoitoyhdistys,Metsä-
liitto, Mouhijärven metsäs-
tysseura, Mouhijärven 4H-
yhdistys, Mouhijärven seu-
rakunta jaMouhijärvenkun-
ta.
Polulla järjestettiin en-
nakkotapahtuma edellisenä
Metsäopetuspolut
Mouhijärvelle,
Äetsään ja Viljakkalaan
päivänä, jolloin Uotsolan
koulun 3.-4. luokat ja yh-
teiskoulun 5.-6. luokat kier-
sivät polun tutustuen mm.
puuston iän laskemiseen,eri
puulajeihin ja metsän istu-
tukseen.
Äetsänmetsäopetuspolun
avajaisia vietettiin sunnun-
taina 18.9. Äetsän Kunto
81:n jasydänyhdistyksenpe-
rinteisesti järjestämänpolku-
retken yhteydessä, jolloin
Aurajärven ulkoilureitille
(Innilän ja Lammelan välil-
lä) oli järjestetty metsäisiä
toimintapisteitä klo 11 ja 14
välillä.
KarhenmetsärataViljak-
kalassa avattiin maanantai-
na 19.9., jolloin Viljakkalan
koulun 4.-6. luokat tutustui-
vat polkuun klo 9.30 -10.45
välillä.
Samaan aikaan Karhen
koulunoppilaille järjestettiin
koulunpihapiirissämetsäai-
heista toimintaa.
Vammalan Shakkikerho
aloitti kautensa 1. divisi-
oonassa voittamalla mo-
lemmat ottelunsa Oulus-
sa viime viikonloppuna.
LauantainakukistuiOulun
Shakkiseuran kakkosjouk-
kue 6-0 ja sunnuntaina
saman seuran ykkösjouk-
kue 2-0.
Yllättäen 1.divisioonaan
noussutOulunShakkiseuran
kakkosjoukkue on jo etukä-
teen arvioitu varmaksi pu-
toajaksi ja joukkue jäikin
täysin altavastaajaksi Vam-
malaa vastaan. Pelikauten-
sa avasivat vammalalaisista
voitolla Olli Sisättö, Jussi
Kauko, Sauli Alho, Pekka
Kauko, Jarno Tammiaho ja
Olli Helander.
Oulun Shakkiseuran yk-
kösjoukkueen ja Vammalan
väliset kamppailut ovat mo-
nenavuonnapäättyneetniu-
kasti vammalalaisten eduk-
si. Niin kävi nytkin, tiukan
Shakkikerholle
voitot Oulussa
nelituntisen rupeaman päät-
teeksi Sauli Alho ja Pekka
Kaukovoittivatpelinsämui-
den pelatessa tasan.
Vammalan SK: kakkos-
joukkue aloitti 2. divisioo-
nassa 2-2 kotitasapelillä
Tammer-Shakin kolmos-
joukkuettavastaan.Tulos oli
Vammalannuorelta joukku-
eelta erinomainen, sillä vas-
tassa oli vahvuusluvultaan
paljon kovempia pelaajia.
Vammalalaisvoittajia olivat
Joel Syvänen ja Henri Poh-
jala, tasapelin taisteli Ilari
Pohjala.
Nuorten kerho
Seukulla
Vammalan Shakkikerhon
nuorten kerho kokoontuu
torstaisin Seukulla klo 17.
Nuorten kerho on tarkoitet-
tu koululaisille ja se on
avoinnamyösuusilleharras-
tajille. Nuorten kerhoa ve-
tää valmentaja Martti Mä-
ensivu.
Satakunnassa sijaitsevalla
Köyliönjärvellä tehtiin kulu-
neena kesänä koeverkkoka-
lastuksia. Kalastusten perus-
teella näyttää siltä, että jär-
ven kalakannassa ei ole ta-
pahtunut haluttuja muutok-
sia.
Vuosina 2003 ja 2004 Köy-
liönjärvestä poistettiin yhteen-
sä noin 350 tonnia (280 kg/ha)
vähempiarvoista kalaa. Siitä
huolimattakesällä2005 järvessä
oli kalaa noin 230 kg/ha eli sa-
man verran kuin vuonna 2004
ja jopa hieman enemmän kuin
vuonna 2003.
Yksi syy odottamattomaan
kehitykseen on se, että viime
vuosina kalat ovat kasvaneet
Köyliönjärvessä nopeammin
kuin muissa Suomen järvissä.
Kesän aikana tapahtuva kala-
biomassankasvuonollutenim-
millään jopa yli 60 %. Tärkein
Köyliönjärven kalakanta
ei muuttunut odotetusti
selittäjä näyttäisi kuitenkin ole-
van sääolojen vaikutus kevät-
kutuisten kalojen kannanvaih-
teluun. Vuosien 2002 ja 2003
lämpiminäkesinäeteläisenSuo-
men järvissäsyntyneidenkevät-
kutuisten kalojen, etenkin ah-
venen jasärjen,vuosiluokatoli-
vat yleisesti poikkeuksellisen
vahvat.
Köyliönjärvenveden laadus-
sa ei tapahtunut vuonna 2005
merkittävää parannusta; ravin-
ne- ja klorofyllipitoisuudet oli-
vat samalla tasolla kuin aikai-
sempina vuosina. Sinileviä
esiintyi ajoittain jopa erittäin
runsaasti.
Köyliönjärvi (1250 ha) on
rehevöitynyt pääasiassa inten-
siivisen maatalouden seurauk-
sena.Järveäonravintoketjukun-
nostettuelibiomanipuloituvuo-
desta1992.Ensimmäisessävai-
heessa kalabiomassa vähentyi
tasolta300kg/ha(vuosina1991-
1992) tasolle 100 kg/ha (vuosi-
na1996-1998).Tämänseurauk-
sena suhteellinen veden laatu
parani 30 %.
Kun kalastus väheni, vahvis-
tuikalakantavähitellen javuon-
na 2003 kalaa oli jo 200 kg/ha.
Tällöin käynnistettiin biomani-
pulaation toinen vaihe, jonka
tavoitteena oli vähentää kala-
kanta alle 50 kg/ha.
Koeverkkokalastustuloksien
pohjalta harkitaan jatkossa teh-
täviäKöyliönjärvenkunnostus-
toimia.Saadutkokemuksetvah-
vistavat käsitystä siitä, että hy-
vin rehevien järvien ravintoket-
jukunnostuksessa on poistetta-
va tai tuhottava liki kokonaan
alkuperäinen, vääristynyt kala-
kanta, jottahaluttuihin tuloksiin
päästäisiin.
Useimmissa suomalaisissa
biomanipulaatiokohteissakalas-
tus on jäänyt liian tehottomaksi
ja saadut tulokset laihoiksi.
Tutkimustulos operaattori-
perheiden tulevaisuudesta
kertoo, että suomalaiset ei-
vät usko TeliaSoneran tule-
vaisuuteen. TeliaSoneran va-
kavan brändiongelman myö-
tä myös luottamus koko sen
operaattoriperheeseen on
vahvasti miinuksella, vaikka
sen omistama halpaoperaat-
tori on nousussa.
Tutkimuksen mukaan Elisan
ja Saunalahden menestykseen
puolestaan uskotaan vahvasti.
Kaksi kolmesta suomalaisesta
(65%) uskoo, että Elisa-Sauna-
lahti -operaattoriperheparantaa
asemaansa seuraavan vuoden
aikana. Vastaavasti vain puolet
(49%) uskoo TeliaSonera-Tele
Finland-ryhmän aseman kohe-
nemiseen.
Tämä ilmenee tutkimukses-
ta, jonka Soprano Oyj:n eSe-
arch-tutkimusyksikkö teki3600
suomalaiselle Kampanja- ja
Uusi Toimisto -lehtien toimek-
siannosta elokuussa 2005.
Tutkimustulosten mukaan
suomalaisilla on selvät tulevai-
suudensuosikkioperaattorit,kun
nettomenestyjäksi nousi Elisa-
TeliaSonera laskussa,
muut nousussa
Saunalahti -perhe (+17,8%) ja
nettomenettäjäksi putosi Te-
liaSonera-TeleFinland(-10,1%)
eli vastaajien mielestä Elisa-
Saunalahti-ryhmäonselkeänet-
tomenestyjäverrattunaTeliaSo-
nera-Tele Finlandiin.Vastaavat
lukematoperaattoreittainolivat
Tele Finland (+15,8%), Sauna-
lahti(+7,4%) ja Elisa(+10,4%).
SelkeänettohäviäjäonTeliaSo-
nera(-25,9%). Nettomenestys
on laskettu tuloksista siten, että
parantaaasemaansaarvosanasta
on vähennetty huonontaa ase-
maansa arvosanan vastauspro-
sentti.Tutkimuksessavastaajilta
ei kysytty arviota DNA:n me-
nestymisestä.
- Tuloksissa nurinkurista on
se,ettävastaajatrankkaavatTele
Finlandin menestyjäksi mutta
TeliaSoneran häviäjäksi, vaik-
ka käytännössä yhtiöt ovat sa-
maa perhettä. Näyttää siltä, että
operaattoriyhtiöiden brändivii-
dakossasegmentointionsinänsä
onnistunut Tele Finlandin kan-
nalta eli yhtiöt on segmentoitu
eri kohderyhmien mukaan, sa-
nooSopranoOyj:neSearch-tut-
kimusyksikön tutkimusjohtaja
Risto Sinkko.
Merkittävää tuloksissaonse,
etteivätedesTeliaSoneranomat
asiakkaatuskooperaattorinase-
manparanemiseen.Vain15pro-
senttia TeliaSoneran asiakkais-
ta uskoi oman operaattoriyhti-
ön aseman kohenemiseen seu-
raavan vuoden aikana. Vastaa-
vat lukemat olivat Tele Finlan-
dilla 60%, Saunalahdella 53%
ja Elisalla 34%.
Tulokset osoittavat, että eri-
tyisesti nuoret suosivat Sauna-
lahtea jaTeleFinlandia.Esimer-
kiksi melkein joka kolmannel-
la (29%) 18-24-vuotiaalla vas-
taajalla on Saunalahden liitty-
mä.
Nuoretmyösuskovatselvästi
enemmän Saunalahden ja Tele
Finlandinasemanparanemiseen
kuin varttuneemmat ikäluokat
(55-64v.).Noin joka toinen(18-
24 v.) nuori uskoo Saunalah-
den ja Tele Finlandiin menes-
tykseen, kun vastaavasti vain
jokakolmas55-64-vuotias luot-
taa näiden yhtiöiden aseman
kohenemiseen. Varttuneemmat
ikäluokat (37%)uskovatElisan
aseman paranemiseen nuoria
(29%) enemmän.
Suomessa toimivien ope-
raatttoriyhtiöiden tulevaisuudes-
ta kysyttiin osana valtakunnal-
lista tutkimusta, joka toteutet-
tiin elokuussa 2005 sähköises-
ti. Vastaajina oli 3 615 suoma-
laista, joista miehiä oli 58 pro-
senttia.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32