Page 8 - Alueviesti_38

Torstai syyskuun 22. 2005

8

Arton

Sihti

Polttoaineen nopea hinnannousu tuntuu jokai-

sen kuluttajan kukkarossa. Kallistunut öljy ko-

hottaa öljylämmitteisessä talossa asuvan kustan-

nuksia. Kuljetusyrittäjien jo ennestään vaikeaa ti-

lannetta äkillinen hinnannousu vaikeuttaa edel-

leen. Konkurssivaarassa ovat ne, jotka eivät pysty

nostamaan hintoja vastaavassa suhteessa.

Hallitus on eduskunnan keskusteluissa sitkeäs-

ti pitänyt kiinni polttoaineveron nykytasosta. On

vedottu Euroopan Unionin maiden yhteisiin pää-

töksiin ja otaksuttu veronalennuksen valuvan ta-

kaisin hintoihin. Niin tai näin, mutta vähintään

täsmätoimia pitäisi tehdä. Edellisen hinnannou-

sun aikana edellinen hallitus antoi yhden diesel-

erän maksamisen anteeksi ammattiyrittäjille ja

nosti työmatkavähennyksen enimmäismäärää. Vä-

hintään näitä toimia odottaisi myös nyt.

Työmatkavähennyksen idea on siinä, että se mah-

dollistaa työssä käymisen myös kauempaa. Ny-

kyisen lain mukaan työmatkavähennyksen ylära-

ja on 4700 euroa vuodessa ja siihen sisältyy 500

euron omavastuu. Työmatkavähennyksen ylära-

jaa tulisi kohottaa samassa suhteessa polttoaineen

hinnan nousun kanssa. Näin ajateltuna oikea taso

nyt olisi 5500 euroa, josta onkin eduskunnassa

tehty lakiesitys ja asiasta äänestetään budjetin kä-

sittelyn yhteydessä.

Nykyisellä asuntojen hintatasolla yhä useam-

man on tarpeen kulkea pitkäkin matka töihin, jot-

ta pystyy tarjoamaan perheelleen riittävän laa-

dukkaat ja tilavat asuintilat. Vammalan seudulta

Tampereella työssäkäyvien määrä kasvaa hyvin

nopeasti. Tänne muuttaa Tampereelta perheitä,

joita houkuttelevat edullisemmat asunnot, turval-

lisempi elinympäristö ja siedettävä etäisyys Tam-

pereelta.

Muuttoon vaikuttaa merkittävästi se kuinka pal-

jon täältä Tampereella työssäkäyminen maksaa.

Työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärän

suhteuttamista polttoaineen hinnannousuun voi

perustella oikeudenmukaisuudella. On kohtuuton-

ta, että työssäkäyminen tehdään entistä kallim-

maaksi. Ei ihmistä siitä saa rangaista, että työtä

tekee.

Arto Satonen

Työmatka-

vähennystä

korotettava

Turun hallinto-oikeus

on kumonnut Satakunta-

liiton maakuntavaltuus-

ton huhtikuisen päätök-

sen pidättää maakunta-

johtaja PekkaTurunen vi-

rasta. Oikeuden mukaan

päätös oli lainvastainen,

koskaTurunen oli tuolloin

sairauslomalla.

Loma oli määrätty kesä-

kuun alkuun asti. Oikeuden

mukaanoliodotettavaa,että

loma jatkuisi senkin jäl-

keen.

Turunen pidätettiin vi-

rasta, koska hänen epäiltiin

käyttäneen hallussaan ollei-

ta Satakuntaliiton luotto- ja

Turusta ei olisi

saanut pidättää

virasta sairaslomalla

taksikortteja omiin me-

noihinsa. Virastapidätys

koski poliisitutkinnan ja oi-

keudenkäynnin aikaa.

Hallinto-oikeuden mu-

kaan turvaamistoimen luon-

toinen virasta pidättäminen

on perusteltua vasta kun

muusta syystä johtuva vir-

kavapaus päättyy. Oikeus

totesi kuitenkin, että epäi-

lyksetvirkavelvollisienvas-

taisista toimista olivat si-

nänsä riittävä peruste viras-

ta pidättämiseen.

Porin käräjäoikeus on

tuominnut Turusen kaval-

luksesta sakkoihin, mutta

päätös ei ole lainvoimainen.

Nyt kun pinta-alaverol-

lisilla on viimeinen hetki

myydä puuta ennen ve-

romuodon muuttumista,

tarjotaan leimikoita hel-

posti myyntiin sellaisten-

kin teiden varsilta, jotka

eivät syksyn sadekeleillä

raskasta liikennettä kes-

tä, muistuttaa tieisäntä-

TeuvoTaura Metsäkeskus

Pirkanmaasta.

Tällaisia ovat esim. pel-

totiet ja mökkitiet, joita ei

koskaanolevarsinaisesti ra-

kennettu, vaan pikku hiljaa

paranneltu kevyemmän lii-

kenteen tarpeita ajatellen.

- Metsänomistajan pitää

selkeästi tuoda esiin tien

kunto, mikäli tietää tien hei-

kostikantavaksi,sanooTau-

ra. - Mikäli tielle on perus-

tettu tiekunta, on puutava-

ran ajon alkamisesta syytä

ilmoittaa myös tiehoitokun-

nalle. Vastuuta siitä, että tie

tulee kunnostettua, ei pidä

kuitenkaan jättää tiehoito-

kunnalle, vaan myyjän on

syytä itse tai yhdessä tie-

hoitokunnankanssahuoleh-

tia siitä, että tie kunnoste-

taan.

Kirjallinen sopimus

tien kunnostamisesta

Jos ostaja haluaa kuiten-

kin hoitaa korjuun sulan

maan aikana, on syytä kir-

jallisesti sopia tien kunnos-

tamisesta mahdollisten vau-

rioiden varalta.

Varsin usein näkemykset

siitä, mitä tien kunnostami-

nen tarkoittaa, poikkeaa

hyvinkin paljon myyjän/tie-

kunnan ja ostajan välillä.

Sopimuksessa

voidaan

esim. mainita, että synty-

neet raiteet tasataan lanaa-

malla tai mikäli tulee sy-

vempiä raiteita eikä lanaa-

malla tien muotoa saa pa-

lautettua ennalleen, tehdään

tasaus kaivinkoneella. Li-

säksi on syytä sopia min-

kälaista päällysrakennema-

teriaaliakäytetään.Jos tielle

on ajettu aikaisemmin

mursketta, on oikeus vaa-

tia, että myös korjaamisen

Tiestö huomioon

puunkorjuun

suunnittelussa

yhteydessäajetaanmursket-

ta. Sen sijaan määriä ei etu-

käteen pysty sopimaan.

Jos taas maanomistaja

haluaa välttämättä puut kor-

jattavan vaikka tie ei toden-

näköisestikestäisikäänajoa,

tällöin on ostajan edun mu-

kaista, että vaurioiden kun-

nostamisesta sovitaan etu-

käteen.

Heikkokuntoinen tie

kannattaa kunnostaa ennen

hakkuuta. Pahasti rikkiaje-

tun tien kunnostaminen

saattaa maksaa jopa 3000

euroa/km. Jos puuta korja-

taan esim. 1000 m3 ja tietä

tulee korjattavaksi kilomet-

rin matka, tekee se kuutio-

ta kohden 3 euroa.

Järkevämpi tapa olisi si-

joittaa sama raha tien kun-

nostamiseen ennen hakkuu-

ta, jolloin vaurioitumisilta

todennäköisesti vältyttäi-

siin. Näin saataisiin tien

kantavuutta nostettua ja pa-

rantunut tiehyödyttäisimet-

sänomistajaa myös jatkos-

sakin. Lisäksi tie olisi koko

ajan liikennöitävässä kun-

nossa myös henkilöautolla.

Kannattaa muistaa, että ensi

vuoden puolella maksetut

tien kunnostamisesta/kun-

nossapidosta aiheutuneet

laskut ovat kaikille metsän-

omistajille vähennyskelpoi-

sia.

Hyväkään tie ei pysy

kauaa kunnossa ellei sään-

nöllisestä kunnossapidosta

huolehdita.Vesakoidenniit-

to on tehtävä 2-3 vuoden

välein, myös vähäliikentei-

sillä teillä. Lanauksia teh-

dään tarpeen mukaan. Tien

muotoonsaatavapysymään

sellaisena, että vesi valuu

sivuojiin.

Lisäsorastuksen tarve

onkin sitten jo riippuvainen

liikenteen määrästä ja laa-

dusta. Mitä enemmän tietä

käytetään sulanmaan aika-

na raskaisiin kuljetuksiin

sitä suuremmat ovat myös

kunnossapitokulut. Kulut

kannattaa suhteuttaa saavu-

tettuihin hyötyihin ja sen

pohjalta tehdä ratkaisut lei-

mikon korjuun ajankohdas-

ta.

Työttömien määrä oli

laskenut huomattavasti

eloluun loppuun Pirkan-

maalla verrattuna edellisen

vuoden vastaavaan ajan-

kohtaan.Työttömyyden ra-

kenteellinen kehitys oli

melko myönteistä: pitkäai-

kaistyöttömien määrän lie-

vä lasku oli positiivista

edellisvuoden vastaavasta

ajankohdasta ja nuorten

alle 25-vuotiaiden työttö-

mien määrä laski selvästi

elokuussa vuoden 2004

elokuun lukuihin verrattu-

na.

Elokuun lopussa seutukun-

nista Etelä-Pirkanmaan seu-

tukunnassa oli korkein työt-

tömyysaste (12,9 %). Alhai-

sin työttömyysaste oli Kaak-

kois-Pirkanmaan seutukun-

nassa (7,3 %). Kunnista alle

8,0 % työttömyysaste oli Päl-

käneen lisäksi Kangasalalla,

Kuhmalahdella, Luopioisis-

sa, Punkalaitumella ja Vil-

jakkalassa.

Lounais-Pirkanmaan seu-

tukunnan

keskimääräine

työttömyysaste oli tasan 9

prosenttia (koko maan 10,3).

Mouhijärven työttömyysas-

te oli 9,2, Punkalaitumen 7,2,

Suodenniemen 8,9, Vamma-

lan 8,8 ja Äetsän 11,1.

Korkein työttömyysaste

oli Mäntässä (14,5 %) ja al-

haisin Pälkäneellä (6,9 %)

Kysyntä kasvoi

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli elokuun lopus-

sa 2 201 avointa työpaikkaa,

joka osoittaa, että työvoiman

kausiluonteinen kysyntä on

lisääntynyt edelliseen vuo-

Työllisyystilanne parani

tuntuvasti Pirkanmaalla

teen vastaavaan aikaan ver-

rattuna. Kasvua edellisvuo-

den vastaavaan ajankohtaan

oli 18,9 %. Uusia työpaik-

koja ilmoitettiin elokuussa 3

568 kpl, joka oli 16,1 %

enemmän kuin vastaavana

ajankohtana vuonna 2004.

Kysynnän nousutrendi näkyi

lähes kaikissa pääammatti-

ryhmissä lukuun ottamatta

teollista työtä, jossa avoimi-

en työpaikkojen määrä laski

8,8 % edellisvuoden vastaa-

vasta ajankohdasta. Myös

hallinto- ja toimistotyössä

tapahtui avoimien työpaikko-

jen lievää vähenemistä. Suu-

rin kasvu edellisvuoden vas-

taavaan ajankohtaan oli ra-

kennus, kaivos ja louhinta-

työssä (142,2 %), maa- ja

metsätaloustyössä (80,0 %)

ja palvelutyössä (47,2 %).

Elokuussa 2005 täyttyi 3 093

työpaikkaa, joista työvoima-

toimiston hakijalla 1 453 työ-

paikkaa eli 47 %. Tammi -

elokuussa 2005 oli avoimia

työpaikkoja 26,2 % enem-

män kuin vastaavana aikana

vuonna 2004.

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli elokuun lopus-

sa 26 012 työtöntä työnha-

kijaa, joka oli 2 384 henkeä

vähemmän kuin heinäkuus-

sa. Vähennystä edellisen

vuoden vastaavaan ajankoh-

taan oli 1 058 henkeä eli 3,9

%. Työttömyysaste oli Pir-

kanmaalla 11,1 % ja koko

maassa 10,3 % Vastaavat lu-

vut vuosi sitten olivat Pir-

kanmaalla 11,9 % ja koko

maan osalta 10,7 %. Pirkan-

maan työttömyyden lasku oli

elokuussa 2005 selvästi suu-

rempaa kuin koko maassa

keskimäärin.

Työttömyyden kehitys-

trendi on laskeva. Kaikissa

päätoimialoissa lukuun otta-

matta hallinto- ja toimistot-

yötä työttömyys laski edel-

lisvuoden vastaavasta ajan-

kohdasta. Hallinto- ja toimis-

totyössä työttömyys nousi

1,1 %. Suhteellisesti eniten

työttömyys väheni elokuus-

sa 2005 terveydenhuolto, so-

siaalialantyössä (7,4 %), ra-

kennus, kaivos- ja louhinta-

työssä (6,7 %) ja teollisessa

työssä (5,4 %).

Naisten työttömyys laski

elokuussa verrattuna heinä-

kuuhun 11,9 % ja heitä työt-

tömistä oli 13 337 henkeä.

Työttömiä miehiä oli 12 675

ja miesten kohdalla työttö-

myys laski 4,4 %. Vastaavasti

vuoden aikana naisten työt-

tömyys on vähentynyt 3,2 %

ja miesten 4,6 %. Miesten

osuus työttömistä työnhaki-

joista Pirkanmaalla oli elo-

kuussa 2005 48,7 % Koko

maan vastaava luku oli 49,8

%. Nuorten työttömien mää-

rä väheni heinäkuusta elo-

kuuhun 758 henkilöä (20,1

%) ja alle 25-vuotiaita työt-

tömiä oli elokuun lopussa 3

018 henkilöä. Vuoden takai-

seen elokuun 2004 tilantee-

seen verrattuna nuoria oli

työttömänä 12,8 % vähem-

män. Alle 20 -vuotiaita nuo-

ria oli elokuussa 2005 työt-

tömänä 735 henkilöä, joka

oli 14,8 % vähemmän kuin

elokuussa 2004. Pitkäaikais-

työttömyys laski elokuussa

1,3 % heinäkuuhun verrat-

tuna, ja 3,8 % vuoden 2004

elokuuhun verrattuna.. Pir-

kanmaalla oli elokuun 2005

lopussa yli vuoden työttömä-

nä olleita 7 297.

Satakunnan työvoima- ja

elinkeinokeskuksen alueel-

la oli työnvälitystilaston

mukaan elokuun lopussa

työttömiä työnhakijoita

vajaa 13 600, mikä on yli

1 300 vähemmän kuin kuu-

kausi sitten. Lomautettujen

määrä väheni lähes 300:lla

ollen 400 henkeä. Työttö-

mien osuus työvoimasta oli

12,2 %. Miehiä työttömis-

tä työnhakijoista oli 6 300

ja naisia lähes 7 300.

Satakunnassa työttömien

määrä laski vuoden takaises-

ta lähes jokaisen kunnan alu-

eella. Korkeimmat kunnittai-

set työttömyysasteet olivat

Porissa (14,7 %), Merikar-

vialla (14,3 %), Karviassa

(14,2 %), Pomarkussa (13,8

%) sekä Harjavallassa (13,0

%). Alle kymmenen prosen-

tin työttömyysaste oli kah-

deksan kunnan alueella:

Köyliössä (5,5 %), Säkyläs-

sä (6,1 %), Eurassa (7,3 %),

Huittisissa (8,1 %), Vampu-

lassa (8,2 %), Lapissa (8,9

%), Jämijärvellä (9,3 %) ja

Honkajoella (9,9 %).

Alueviestin ilmestymis-

kunnista lisäksi Kokemäen

työttömyysaste oli 11,2 % ja

Kiikoisten 12,2.

Työttömien työnhakijoi-

den määrä vähentyi sekä

kuukauden että vuoden takai-

seen verrattuna jokaisen työ-

voimatoimiston alueella.

Korkeimmat työttömyysas-

Satakunnassakin

työllisyystilanne

parani elokuussa

teet olivat Porin (14,2 %)

sekä Kankaanpään (12,3 %)

ja Noormarkun (12,3 %) työ-

voimatoimistojen alueilla.

Alhaisimmat työttömyysas-

teet olivat edelleen Euran

(6,7 %) ja Huittisten (8,6 %)

työvoimatoimistojen alueil-

la. Työttömien määrä vähen-

tyi Satakunnassa 1 600:lla

hengellä viime vuoden elo-

kuuhun verrattuna. Lo-

mautettuja oli lähes 500 vä-

hemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien määrä aleni vuo-

den takaisesta lähes 11 %,

kun koko maassa vähennys

oli 4 %.

Satakunnan alueen työ-

voimatoimistoihin ilmoittau-

tui elokuun aikana vajaat 1

500 uutta työnhakijaa ja

työnhaun päättäneitä oli 3

100. Yleisille työmarkkinoil-

le työllistyi 2 100 henkeä,

mikä on selvästi enemmän

kuin kuukausi sitten.

Satakunnan alueen työ-

voimatoimistoissa oli elo-

kuun aikana avoinna lähes 2

300 työpaikkaa, mikä on hie-

man vähemmän kuin kuu-

kausi sitten mutta lähes 1 200

enemmän kuin vuosi sitten.

Vuoden takaisesta avoimet

paikat lisääntyivät suhteelli-

sesti eniten kaupallisessa

työssä sekä teollisuudessa.

Uusia avoimia työpaikkoja

ilmoitettiin työvoimatoimis-

toihin elokuun aikana 1 100

ja täytettiin 1 000 työpaik-

kaa.

Työttömyyden rakenne

Alle 25-vuotiaita työttö-

miä työnhakijoita oli elokuun

lopussa runsaat 1 600, mikä

on lähes 400 vähemmän kuin

kuukausi sitten ja yli 200 vä-

hemmän kuin vuosi sitten.

Alle 25-vuotiaiden osuus

työttömistä työnhakijoista oli

12,5 %. Yli 50-vuotiaita työt-

tömiä työnhakijoita oli elo-

kuun lopussa runsaat 5 600,

mikä on lähes sata vähem-

män kuin kuukausi sitten.

Yhtäjaksoisesti yli vuoden

työttömänä olleita oli runsaat

3 900, mikä on lähes sata vä-

hemmän kuin kuukausi sit-

ten. Vuoden takaiseen ver-

rattuna pitkäaikaistyöttömi-

en määrä väheni 200:lla.

Ammattiryhmittäin tar-

kasteltuna (ilman lomautet-

tuja) työttömien työnhakijoi-

den määrä vähentyi sekä vii-

me kuukaudesta että vuoden

takaisesta kaikilla aloilla.

Vuoden takaiseen verrattuna

suhteellisesti suurimmat vä-

hennykset olivat maa- ja met-

sätaloudessa sekä teollisuu-

dessa.

Työhallinnon koulutus- ja

tukitoimenpiteissä aloittanei-

den määrä nousi voimak-

kaasti elokuun aikana. Työ-

voimakoulutuksen aloitti 350

ja tukitoimenpitein sijoittui

lähes 500 henkilöä. Molem-

missa määrä oli hieman

alempi kuin vuosi sitten.

Elokuun lopussa työvoi-

makoulutuksessa oli 1 200

ja tukityöllistettynä vajaat 2

200 henkilöä. Tukityöllistet-

tyinä oli valtiolla 80, kun-

nissa runsas 600 ja yksityi-

sellä sektorilla lähes 1 500

henkilöä. Sekä työvoimakou-

lutuksessa olevia että tuki-

toimenpitein työllistettyjä oli

selvästi enemmän kuin vuo-

si sitten.

Suomessa näkyy osit-

tainen auringonpimen-

nys maanantaina 3.10.

noin klo 11.30 - 13.20.

Pimennyksen laajuus

vaihtelee eri puolilla

Suomea; Ahvenanmaal-

la Auringosta peittyy 30

%, Utsjoella 13 %.

Myös pimennyksen al-

kamis- ja päättymisaika

vaihtelee paikkakunnit-

tain jonkin verran.

Pimennys näkyy ren-

gasmaisena Afrikan halki

kulkevalla vyöhykkeellä,

joka ulottuu Euroopassa

Espanjaan ja Portugaliin.

Pimennyksen rengasmai-

suus johtuu siitä, että

Kuun etäisyys Maasta ei

ole aivan vakio; kun etäi-

syys on suurimmillaan

kiertolaisemme ei onnis-

tu peittämään Aurinkoa

kokonaan, vaan sen reu-

na jää näkyviin.

Osittainen auringon-

pimennys 3. lokakuuta

Osittaista pimentymis-

tä ei välttämättä huomaa,

ellei tapahtumaa erityises-

ti seuraa. Pimennystä ei

pidä katsella paljain sil-

min eikä etenkään kauko-

putkella tai kiikarilla il-

man riittäviä suojavarus-

teita.

Ursan tähtitornilla Kai-

vopuistossa pimennystä

voi seurata klo 11.30 -

13.20. Kaksi euroa mak-

savia suojalaseja voi os-

taa Helsingissä Kolmen

Sepän

kirjakaupasta

(Mannerheimintie 5, Han-

sakäytävä) tai Ursasta.

Täydellinen auringon-

pimennys nähtiin Suo-

messa viimeksi vuonna

1990 ja seuraavan kerran

niin käy vuonna 2126.

Seuraava osittainen au-

ringonpimennys nähdään

Suomessa 29.3.2006.

Page 8 - Alueviesti_38_2005