Page 9 - Alueviesti_38_2005

Basic HTML Version

Torstai syyskuun 22. 2005

St1 suunnittelee 15 me-

gawatin tuulivoimapuis-

ton rakentamista Porin

Tahkoluotoon. Valmistu-

essaan siitä tulee Suomen

suurin tuulipuisto. St1:n

investointi lisää Suomen

tuulivoimantuotantoa 18

prosentilla vuoden 2004

lopun tilanteeseen verrat-

tuna.

St1 haluaa omalta osal-

taan vauhdittaa siirtymistä

ympäristöystävällisempiin

energiamuotoihin. Inves-

toinnin taustalla on myös

St1:n halu kehittää sähkö-

liiketoimintaansa ja paran-

taa kilpailukykyään omal-

la tuotannolla. Osan tarvit-

tavasta sähköenergiasta St1

hankkii jatkossakinpohjois-

maisesta sähköpörssistä,

Nord Poolista.

- Suomessa tähän asti to-

teutetut tuulivoimainves-

toinnit ovat olleet pääosin

pieniä ja uskomme, että riit-

tävänsuurella ja tehokkaasti

toteutetulla investoinnilla

tuulienergiaa voidaan ra-

kentaa ja tuottaa nykyistä

edullisemmin. Haluamme

ulottaa tehokkaan toimin-

tatapamme polttoaine- ja

sähköenergiakaupan lisäk-

si myös sähkön tuotantoon,

St1:n toimitusjohtaja Juha

Kokko toteaa.

St1 tulee rakentamaan

Porin Tahkoluodon satama-

alueelle viisi noin kolmen

megawatin tuulivoimalai-

tosta, joita varten yhtiö

Suomen suurin

tuulipuisto

Tahkoluotoon

vuokraa viisi erillistä aluet-

ta. Tuulipuiston on määrä

olla valmis viimeistään

vuoden 2007 alkupuolella.

Tuulipuisto tulee sijait-

semaan Tahkoluodon Öljy-

ja kemikaalisataman alueel-

la. Sijaintipaikan valinnal-

la ja huolellisella valmiste-

lulla St1 tulee minimoi-

maan tuulivoiman haitat.

St1 sijoittaa tuulivoima-

lat teolliseen ympäristöön,

jossa niiden aiheuttama

muutos maisemaan ja naa-

pureihin on pienin mahdol-

linen. - Olosuhteiltaan Pori

onoptimaalinenpaikka tuu-

livoiman tuotantoon, mut-

ta kartoitamme tulevaisuu-

den hankkeita varten myös

muita mahdollisia kohtei-

ta, Kokko sanoo.

Suomeen on vuoden

2004 loppuun mennessä ra-

kennettu 89 tuulivoimalaa,

joiden yhteenlaskettu ener-

giantuotantokapasiteetti on

82megawattia.Uusiutuvien

energialähteiden edistämis-

ohjelmassa vuoden 2010

tavoitteeksi on asetettu 500

megawatin tuotantokapasi-

teetti.Kauppa- ja teollisuus-

ministeriön teettämän sel-

vityksen mukaan tavoitteen

saavuttaminen vaikuttaa

epätodennäköiseltä, ellei

markkinoilla tapahdu mer-

kittäviä muutoksia ja inves-

tointeja.Asetettujen tavoit-

teiden saavuttaminen edel-

lyttääkin valtiovallan tukea

myös tähänastisia suurem-

mille hankkeille.

Kalatalouden Keskus-

liitto julistaa käyntiin val-

takunnallisenVuoden ka-

lastusmatkailutuote 2006

-kilpailun. Kilpailu järjes-

tetään yhdeksättä kertaa

ja sen tavoitteena on edis-

tää vesien ja kalastuksen

hyväksikäyttöä matkailun

tuotekehityksessä

markkinoinnissa.

Kalastusmatkailuyrittäji-

en kannustaminen panosta-

maan tuotteiden laatuun ja

sisältöön sekä uusien kor-

kealaatuisten tuotteiden

tuomiseen markkinoille

ovat tärkeä osa kilpailua.

Kilpailu on tuotekilpai-

lu, jossakiinnitetäänerityis-

tä huomiota kalastuksen ja

siihen liittyvien oheispalve-

luiden kokonaisuuteen. Kil-

pailun avulla etsitään edus-

tavia ja myyntikelpoisia,

kalastukseen liittyviä pal-

velutuotteita, jotkaovatval-

miita esiteltäviksi kotimai-

sille ja ulkomaisille asiak-

kaille sekä heitä edustavil-

le matkanjärjestäjille.

Kilpailu on avoin kai-

killekalastusmatkailupalve-

luja tuottaville yrittäjille ja

yhteisöille. Tuote voi olla

myös usean eri yrittäjän

yhteistyönä tuottama. Kri-

teerinä kilpailuun osallistu-

miselle on, että Suomessa

tapahtuvan kalastuksen tai

muun kalataloudellisen ele-

mentin tulee olla olennai-

nen osa kilpailuun ilmoitet-

tavan tuotteen sisältöä.

Kaikki kalastuspalvelutuot-

Vuoden kalastus-

matkailukohdetta

aletaan taas etsiä

teet voivat osallistua kilpai-

luun,mutta tänävuonnakil-

pailuun toivotaan mukaan

nimenomaan eritysryhmil-

le, kuten nuorille, liikunta-

rajoitteisille yms., suunnat-

tuja kalastuspaketteja.

Tuotteet tulee ilmoittaa

kilpailuun erillisellä Kala-

taloudenKeskusliitostasaa-

tavalla ilmoittautumislo-

makkeella31.10.2005men-

nessä osoitteeseen: Kalata-

loudenKeskusliittoMalmin

kauppatie 26, 00700 HEL-

SINKI.

Yleisöllä on ensi kertaa

mahdollisuus vaikuttaa kil-

pailun

lopputulokseen.

Marraskuussa on kiinnos-

tuneilla mahdollisuus tutus-

tua Kalatalouden Keskus-

liiton

www.ahven.net

-in-

ternetsivuilla kilpailutuot-

teisiin ja äänestää omaa

suosikkiaan. Yleisöäänes-

tyksen tulos huomioidaan

kala- ja matkailualan am-

mattilaisista koostuvan var-

sinaisen tuomariston työs-

kentelyssä yhtenä äänenä.

Parhaimmaksi kalastus-

matkailutuotteeksi valittu

tuote palkitaan Vuoden ka-

lastusmatkailutuote 2006" -

tittelin käyttöön oikeutta-

valla kunniakirjalla. Kilpai-

lussa voidaan myös myön-

tääkunniamainintojamuille

hyväksi todetuille tuotteil-

le. Kilpailutulokset julkis-

tetaan ja palkinnot jaetaan

tammikuussa Helsingissä

järjestettävien Matka 2006

- messujen yhteydessä.

Taannoin eduskuntapu-

hettani kyläkouluista si-

teerattiin lehdistössä niin,

että mutkat menivät suo-

riksi. Siksi pieni korjaus

on paikallaan. Pitää paik-

kansa, että kehuin uuden

valtionosuusjärjestelmän

joustavuutta,muttasamal-

la kritisoin sitä, että silti

se ei estä riittävästi pien-

ten kyläkoulujen lakkaut-

tamista. Varsinkin yhte-

näiskoulujen 7-9 luokat

joutuvat kärsimään, vaik-

ka ne ovat sangen tehok-

kaita.

Kyläkoulut ovat monen

kylän henkinen selkäran-

ka, valopilkku, toiminto-

jen keskipiste ja vireyden

ylläpitäjä. Samalla kylä-

koulut tarjoavat tärkeää

lähiopetusta ja monesti

myös harraste-, kulttuuri-

ja kokoontumismahdolli-

suuksia kyläläisille. Ra-

kennukset ovat usein

myös historiallisesti mer-

kittäviä.

Valitettavan usein ky-

läkoulut nähdään kuiten-

kin vain säästökohteina,

kustannusrasitteena. Ky-

läkouluja lakkautetaansen

sijaan, että niissä piilevät

voimavarat ja niiden tär-

keys kyläyhteisöjenkin

näkökulmasta tunnustet-

taisiin. Kustannustehok-

kuusajattelu on usein yk-

sipuolista. Suomesta löy-

tyy lukuisia esimerkkejä

siitä, etteivät lakkautetut

kyläkoulut ole tuottaneet

säästöä, vaan päinvastoin

lisäkustannuksia. Tämän

lisäksi inhimillinen puoli

on usein unohtunut, sa-

moin kuin kyläyhteisöjen

virikkeellisyys kasvatus-

tehtävän toteuttamisessa.

On toki selvää, että jos

oppilaskato on kyläkou-

luissa ilmeinen, joudutaan

kunnissa tekemään joita-

kin ratkaisuja. Nykyisen

tukijärjestelmän heikkous

on siinä, että jos kunta

oppilasmäärän kehityksen

vuoksi joutuu lakkautta-

maan koulun, se menet-

tää koulun lisäksi valtion-

Kyläkouluja

tarvitaan

osuuksia kouluverkkoker-

toimen antaman lisän ver-

ran. Nykyisestä kertoi-

mesta huolimatta perus-

koulujen määrä on laske-

nut noin 600:lla viimeis-

ten kymmenen vuoden

aikana.

Mutta eikö olisi hienoa

ajatella myös niin päin,

että kuntakeskusten sijaan

oppilaita voitaisiin kuljet-

taa kokeilumielessä muu-

alta kyläkouluihin, varsin-

kin josetäisyydeteivätole

ylivoimainen tekijä? Ku-

kaan ei estä kunnan sisäl-

lä neuvottelemasta siitä,

millaisin järjestelyin op-

pilasmäärät saataisiin ta-

sattua eri kyläkoulujen

kesken.

Koululaisten vanhem-

mat ja kunnalliset päättä-

jät voisivat kokoontua

yhdessä pohtimaan, voi-

taisiinko lopettamisuhan

alla olevien kyläkoulujen

ja muiden koulujen välil-

lä löytää oppilastasapai-

no, koska monissa kou-

luissa on myös liikaa op-

pilaita. Lasten ja nuorten

hyvinvoinnin ja tulevai-

suuden näkökulmasta

heilläkin on oltava oike-

us kotiseutuun, lähiope-

tukseen ja lähipalveluihin.

Politiikasta ei saa tulla

pelkkää hallinnointia ja

ihmisistä pelkkiä nume-

roita ja tilastoja. Politii-

kan on oltava tahdon asia

ja inhimillisen vuorovai-

kutuksen paikka. Kylä-

koulukysymys on nimen-

omaan tahdon asia. On

tärkeää, että poliittisilla

päätöksillä edistetään in-

himillisyyttä ja yhteisöl-

lisyyttä.

Kyläkoulut eivät saa

tietenkään olla pelkästään

kyläyhteisöjen ja kuntien

huolenaihe, vaan valtio-

vallan on tultava talous-

vaikeuksissapainiviakun-

tia jatkossa entistä enem-

män vastaan nimenomaan

kustannusten hallinnassa.

Mikko Alatalo

Kansanedustaja

Julkisen sanan neuvos-

ton vapauttava päätös on-

nettomuuskuvan julkaise-

mista koskevassa asiassa.

Asian ratkaisivat Kalevi

Kivistö (pj), Harri Aalto,

Heikki Airaksinen, Arto

Henriksson, Riikka Leh-

tovaara, Jari Lindholm,

Jaakko Lähteenmaa, Eija

Niinikoski, Katriina Paju-

puro ja Ville Pohjonen.

Julkisen sanan neuvoston

vapauttava päätös

15.9.2005

Alueviesti

julkaisi

14.7.2005 uutisen "Mies

kuoli asuntopalossa Huitti-

sissa". Uutiseen oli liitetty

valokuva asunnon keittiös-

tä. Siinä näkyivät pahoin

palanut sähköliesi ja tiski-

pöytä. Kuvatekstissä kerrot-

tiin, että "palon syyksi epäil-

lään tätä päälle jäänyttä säh-

köliettä".

Kantelu

Kantelija kertoo, että

Alueviesti on rikkonut hy-

vää journalistista tapaa jul-

kaistessaan asunnosta sisäl-

tä otetun kuvan. Hänen

mukaansa asunto ei muutu

julkiseksi omaisuudeksi,

vaikka siellä tulipalo sattui-

sikin. Hänen mielestään on

selvää, että viranomaisilla

on lupakuvata,muttaei leh-

tiä varten. Myös Aamuleh-

ti ja Turun Sanomat julkai-

sivat 11.7. kuvan. Kanteli-

jan vaimo, joka on tulipa-

lossa menehtyneen miehen

tytär, oli soittanut lehden

päätoimittajalle, joka ei

edes pahoitellut vaan väit-

ti, että kuvan julkaiseminen

on luvallista.

Lehden vastaus

Päätoimittaja Erkki Pet-

manin mukaan uutinen ku-

vineen perustui Satakunnan

pelastuslaitoksen Huittisten

yksikön palomestarin anta-

maan tiedotteeseen. Uhrin

Invalidiliitto kannustaa

Liikkujan viikolla kuntia

esteettömän liikkumisen

mahdollistamiseen. Tällä

viikolla vietetään valta-

kunnallista Liikkujan viik-

koa. Invalidiliitto haluaa

muistuttaa Liikkujan vii-

kon viettäjiä sekä päät-

täjiä esteettömän liikku-

misen merkityksestä niin

liikkumisesteisille kuin

muillekin kuntalaisille.

Liiton paikallisyhdistyk-

sissä toteutettava esteettö-

myyskartoitus paljastaa,

kuinka esteetöntä liikkumi-

nen eri puolilla Suomea on.

Liikkujan viikon teema-

na on tänä vuonna ”Clever

Commuting” eli järkevä

liikkuminen työ- ja koulu-

matkoilla.Liikkumis- ja toi-

mimisesteisille henkilöille

järkevä liikkuminenmerkit-

see esteettömyyttä. Se tar-

koittaa mm. liikkumisestei-

sille sopivien kuljetusmuo-

tojen tarjoamista ja liikku-

mista hankaloittavien estei-

den purkamista.

Myös niiden kuntalais-

ten, joilla on liikkumisen

vaikeuksia, on päästävä

Invalidiliitto kiinnittää

päättäjien huomiota

liikkumisen esteisiin

liikkeelle ja hoitamaan asioi-

taan itsenäisesti.

Invalidiliitto toteuttaayhteis-

työssä paikallisyhdistystensä

kanssa syyskuussa esteettö-

myyskartoituksen, jolla selvi-

tetään liikkumisjärjestelyjen

tilaa eri puolilla Suomea. Kar-

toitus koskee mm. jalankulku-

väylien toimivuutta ja talvikun-

nossapitoa, julkista liikennet-

tä,kuljetuspalvelujasekäomal-

la autolla liikkumista. Tulok-

set julkistetaan myöhemmin

syksyllä.

Esteetön

matkaketju joukkolii-

kenteessä

Joukkoliikennettä käyttävän

liikkumisesteisen henkilön

haasteet eivät ala vasta kyy-

tiin noustessa.

Helppokulkuinen matkaket-

ju lähteekin jo suunnitteluvai-

heesta aikataulutietoineen, va-

rauksineen ja maksamisineen.

Matka jatkuu riittävällä korok-

keella varustetun pysäkin ja

luiskan kautta bussiin, jonka

kuljettaja on koulutettu huo-

mioimaan erityisryhmien tar-

peet.

Junamatkoilla asemapalve-

lut auttavat kyytiin nousussa.

Henkilökohtainen palvelu on

tarpeen usein myös matka-

tavaroiden kanssa.

Terminaalialueella tarvi-

taan esteetöntä suunnittelua

wc-tilojen myöten, kanta-

vat ja kaiuttomat kuulutuk-

set sekä näkyvät opasteet.

Madalletut palvelutiskit

helpottavat asiointia pyörä-

tuolista käsin. Tarvittaessa

matkaa on hyvä päästä jat-

kamaan helposti saavutet-

tavista liityntäpisteistä.

Hyvä palvelu lisää luot-

tamusta matkan onnistumi-

seen ja rohkaisee lähtemään

liikkeelle.

Toimivan joukkoliiken-

teen ohella sujuvat kulje-

tuspalvelut ovat monelle

liikkumisesteiselle henki-

lölle välttämättömiä.

Esteittä eteenpäin

Invalidiliiton kaksivuoti-

nen Esteittä eteenpäin -tee-

ma on keskittynyt tänä

vuonna edistämään liikku-

misen esteettömyyttä. Sekä

rakennetun ympäristön että

joukkoliikenteen esteettö-

myys on kiistatta yhteinen

etu. Paitsi liikkumisesteiset,

hyötyvät siitä myös ikäih-

miset, lapsiperheet ja mo-

net muut.

www.alueviesti.fi

nimeä ei mainittu, ja uutisessa

mainittiin vain ne faktat, jotka

viranomaisen tiedotteeseen si-

sältyivät. Kuvan julkaiseminen

katsottiin aiheelliseksi varoit-

tavana esimerkkinä muille,

koska tiedotteen mukaan pa-

lon syynä oli päälle jäänyt säh-

köliesi.

Lehdistössä julkaistaan pal-

jon onnettomuuskuvia uutisten

yhteydessä. Nyt myös Aamu-

lehti ja Turun Sanomat ovat

julkaisseet Huittisten paloa

koskevan uutisen yhteydessä

joko saman tai vastaavanlai-

sen kuvan kuten kantelusta il-

menee. Alueviestissäkin nyt

puheena oleva uutinen kuvi-

neen oli osa yleistä uutisoin-

tia. Se ei syyllistänyt ketään

eikä onnettomuuden uhri ollut

uutisen perusteella tunnistetta-

vissa.Päätoimittajakiistää,että

lehti olisi syyllistynyt hyvän

journalistisen tavan rikkomi-

seen.

Ratkaisu

Journalistin ohjeiden 8. koh-

dan mukaan journalistin on

pyrittävä totuudenmukai-

seen tiedonvälitykseen.Sai-

raus- jakuolemantapauksis-

sa sekä onnettomuuksien ja

rikosten uhreista uutisoita-

essa on aina noudatettava

hienotunteisuutta (JO 28).

Neuvosto tähdentää, että

onnettomuuksien kuvauk-

sissa tiedotusvälineiden on

pyrittävä siihen, että luki-

joille välittyy mahdollisim-

man todenmukainen kuva

tapahtumista ja niiden vai-

kutuksista. Valokuvia on-

nettomuuden uhreista tai

tapahtumapaikoista julkais-

taessa on kuitenkin nouda-

tettava hienotunteisuutta,

jottauhrienomaisilleei tuo-

tettaisi tarpeetonta lisäkär-

simystä.

Neuvoston mielestä uu-

tiskuva ei sisältänyt mitään

sellaista, jonka perusteella

turman uhrin tai hänen lä-

heistensä henkilöllisyys

paljastuisi ulkopuolisille.

Myöskään uutistekstissä ei

ollut tunnistamiseen johta-

via tietoja. Lukijoille kuva

kertoo vain sen, millaista

jälkeä sähkölieden sytyttä-

mä tulipalo saa aikaan.

Näillä perusteilla Julki-

sen sanan neuvosto katsoo,

ettäAlueviesti ei ole rikko-

nut hyvää journalistista ta-

paa.

Kalevi Kivistö,

puheenjohtaja

Pirkko Vuortama,

sihteeri

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32