Page 10 - Alueviesti_45

Torstai marraskuun 10. 2005

10

Arton

Sihti

Maatalouspoliittisen selonteon eduskuntakeskustelusta

olisi luullut välittyvän kansanedustajien ja puolueiden

yhteisen vetoomuksen suomalaisen maataloustuottajan

etujen puolustamiseksi Euroopan Unionissa. Toisin kävi.

SDPn ryhmäpuheenvuorossa arvosteltiin jyrkästi ny-

kyistä maatalouspolitiikkaa ja vaadittiin kansainväli-

sen oikeudenmukaisuuden nimissä maatalouskaupan va-

pauttamista, vientitukien laskemista ja rajasuojan alen-

tamista eli siis kotimaisten tuotantomahdollisuuksien

heikentämistä.

Toinen hallituspuolue siis kyseenalaisti koko taiste-

lun suomalaisen maataloustuotannon puolesta. Puhee-

seen sisältyi myös arvostelu maatalouden investointien

laajuutta kohtaan ja vaadittiin tuotannontehokkuuden

lisäämistä teollisuuden malliin myös maataloudessa.

Kaiken kovin juttu oli se, että ryhmäpuheen pitäneen

Minna Lintosen mukaan maanviljelijöillä menee nyt

paremmin kuin ennen, koska pienempi poppoo jakaa

yhtä suuren kakun. Totta on, että työt tekee pienempi

porukka, mutta he eivät todellakaan saa entisen joukon

tuloja jaettavakseen. On niitäkin joilla ovat lisäänty-

neet vain työt, ei tulot.

Lintosen argumentit osoittavat täydellistä tietämät-

tömyyttä maataloustuottajien arjesta. Jokainen asioita

seurannut tietää, että maataloudessa investoidaan, kos-

ka vain suuremmilla yksiköillä on elinmahdollisuuksia.

Monet nuoret viljelijät ovat pakotettuja vuosiksi kor-

keisiin velkoihin, jotta he ylipäätään voisivat elättää

perheensä. Riskit ovat suuret, sillä ei ole varaa sairastu-

misiin tai avioeroihin. Työtuntimäärä on erityisesti kar-

jatalouspuolella jo inhimillisen kestokyvyn ylärajoilla.

Näitä ihmisiä demarit vaativat tehostamaan tuotanto-

aan.

Monet meistä maaseudulta valituista edustajista

emme olleet uskoa korviamme SDP:n ryhmäpuheen-

vuoroa kuunnellessamme. Täällä Lounais-Pirkanmaal-

la maatalous ja siihen liittyvä elintarviketeollisuus ovat

edelleen tärkeä elinkeinonlähde monille ihmisille ja siksi

tällaisiin esityksiin ei voi suhtautua olankohautuksella.

Vammalan seudulla maaseudun hyvinvointi on aina

auttanut koko kaupungin menestystä ja sen puolesta on

edelleen tehtävä työtä.

Toivoa sopii, että SDP:n ryhmäpuheenvuoro ei on-

nistu romuttamaan sitä kansallista yhteishenkeä, joka

tarvitaan suomalaisten maataloustuottajien etujen puo-

lustamiseksi Brysselissä. Tulee muistaa, että ilman ko-

timaisia tuottajia ei ole myöskään kotimaisen ruuan

kuluttajia.

Arto Satonen

Maatalouden

puolustaminen

on yhteinen asia

Loimi-Hämeen Jäte-

huolto Oy:n hallitus on

hyväksynyt uudet jätteen-

käsittelymaksut vuodelle

2006. Kierrätyspolttoai-

neeksi jalostettavan ener-

giajätteen käsittelymaksu

muuttuu eniten.Verollinen

hinta nousee tämän vuo-

den 42 eurosta 70 euroon

jätetonnilta.

Korotus johtuu ensi vuo-

den alussa radikaalisti muut-

tuvasta jätteen energiahyö-

tykäyttötilanteesta. Energia-

jätteen hinta pysyy kuiten-

kin edelleen selvästi sekajä-

tekäsittelyä edullisempana.

Muilta osin käsittelymaksut

muuttuvat vain hieman.

Yleistä kustannustason nou-

sua kompensoidaan 2-4%:n

hintojen korotuksella. Suu-

rimman jäteryhmän eli yh-

dyskuntajätteen verollinen

hinta nousee 96 eurosta 100

euroon. Jätteenkäsittelyn

hintataso pysyy edelleen

maan keskitasoa alempana.

Kokemus ja laatu autta-

vat säilyttämään energiahyö-

tykäytön jatkossakin

Vuoden 2006 alusta lain

voiman saava EU:n jätteen-

polttodirektiivi vähentää jät-

teen energiahyötykäytön

Suomessa arviolta ainakin

puoleen tämän hetken tasos-

ta. Uudet savukaasujen puh-

Loimi-Häme nostaa

energiajätteen

käsittelymaksua

distus- ja mittausvaatimuk-

set täyttäviä jätettä polttoai-

neena käyttäviä voimalaitok-

sia ei ole vuoden alusta enää

kovinkaan montaa. Markki-

noilla vallitseva polttoaineen

ylitarjonta laskee kierrätys-

polttoaineen hintaa ja nos-

taa energiajätteen käsittely-

maksua selvästi. Energiajä-

tettä käsitellään edelleen,

mutta kotitalousjätteen ener-

giahyötykäyttö

loppuu

Loimi-Hämeen Jätehuollon

alueella toistaiseksi lähes ko-

konaan. Samalla kaatopaik-

kakäsittelyn osuus kasvaa.

Loimi-Hämeen Jätehuol-

to Oy pystyy tiukkenevassa

kilpailutilanteessa takaa-

maan jatkoa erikseen kerä-

tyn energiajätteen hyödyn-

tämiselle panostamalla laa-

tuun.

Energiajätteen käsittely-

hinnan nousu vaikuttaa eni-

ten yrityksiin, jotka ovat ke-

ränneet polttokelpoisen jät-

teen erikseen. Kotitalouksi-

en osalta jäteasemille tuota-

van energiajätettä sisältävän

peräkärrykuormallisen hin-

ta nousee kolmesta viiteen

euroon. Sekajätteen pieneri-

en käsittelyhinta jäteasemilla

pysyy ennallaan. Lajittelu

kannattaa edelleen myös ta-

loudellisesti, sillä sekajätteen

hinta pysyy energiajätettä

korkeampana.

Satakunnan näkövam-

maiset järjestävät sokeain

viikolla teemaan viitaten

"temppuradan" Huittisten

Osuuspankin alakerran

kokoustiloissa 16. ja 17.

marraskuuta. Sokeain viik-

koa vietetään 13.-20. mar-

raskuuta.

Pimeässä tilassa voi tulla

tutustumaan pienimuotoises-

ti aistimuksiin, jotka sokei-

ta ja vaikeasti heikkonäköi-

siä kohtaavat ympäristös-

sämme. Täysin totuudenmu-

kaista kokemusta radasta ei

voi saada, koska kokeilijoi-

den turvallisuutta ei voi aset-

taa alttiiksi toisin kuin ”oi-

keassa elämässä” tapahtuu

jatkuvasti.

Sokean maailmaa

voi aistia Huittisissa

teemaviikon aikana

Kokemus on tarjolla kes-

kiviikkona 16.11. klo 12 –

18 ja torstaina 17.11. klo 10

– 15. Keskiviikkona klo 12-

14 aluesihteeri on Antti Jär-

vensivu esittelemässä apu-

välineitä ja torstaina klo 11-

13 optikko Pauli Kurunmä-

ki Huittisten Näkökeskuk-

sesta esittelemässä lähinnä

optisia apuvälineitä. Mah-

dollisuus onmyös halukkail-

la kokeilla valkoisen kepin

käyttöä silmälappujen kans-

sa.

Mahdollisten ryhmien

toivotaan ottavan yhteyttä

etukäteen ja sopivan ajasta

ruuhkien välttämiseksi Huit-

tisten yhteyshenkilöönMee-

ri Kalsiin, puh. 0400-

511263.

Säveltäjä Juha T. Koski-

sen ja Huittisten musiik-

kiopiston oppilaiden yh-

teistyö huipentuu tiistai-

na 15.11. Risto Ryti –sa-

lissa Huittisissa.

Klo 19 alkavan ”Korvat

auki” –konsertin päätökse-

nä kuullaan Juhan ja oppi-

laiden yhdessä tekemä teos

”Lentoonlähtö”.

Teosta esittämässä on n.

30 oppilasta, jotka impro-

visoivat piirrosten pohjalta

omilla soittimillaan. Oppi-

laiden ikähaitari on 10-18

vuotta ja soittimien kirjo

varsin monipuolinen. Teok-

sen kesto on puolisen tun-

tia.

Huittisissa kuullaan

uutta musiikkia

Lentoonlähtö –teoksen

lisäksi Huittisten musiikki-

opiston uuden musiikin

konsertissa kuullaan useita

oppilassolisteja. Mukana on

esimerkiksi Satakunnan

musiikkioppilaitosten pia-

nokilpailuun osallistuvia

pianisteja. Muita konsertin

oppilassolistien soittimia

ovat viulu ja huilu.

Säveltäjänimiä ovat mm.

Prokofjev,

Kabalevski,

Saar, Romanowski, Tuome-

la ja Lehto.

Myös opettajakuntaa

nousee estradille, kun Sir-

pa Petelius (alttoviulu) ja

Hannu Kivelä (piano) tul-

kitsevat Juha T. Koskisen

Canzonen.

Huittisten nuorisoklubil-

la järjestetäänensi lauan-

taina 12.11. November

Jam -katutanssitapahtuma.

Tapahtuma on jatkoa suu-

ren suosion saavuttaneel-

le Winter Jam -tapahtumal-

le. Järjestelyistä vastaavat

katutanssiryhmä aBckru

yhteistyössä HuittistenVoi-

mistelu ja Liikunta ry:n

kanssa.

Viikonloppu alkaa perjan-

taina järjestettävillä work-

shopeilla Lauttakylän koulun

salissa. Workshopit on suun-

nattu vasta-alkajille sekä jo

vähän kokeneemmille lajin

taitajille. Pääpaino kursseis-

sa on musiikkiin tanssiminen

sekä oman tyylin korostami-

nen. Koulutuksesta vastaavat

jyväskyläläisen

Rancid

Rockers -ryhmän tanssijat

Simeoni Juoperi, Juho Vuo-

risto, Tatu Leinonen ja Han-

ne Kauko. Perjantai-ilta päät-

tyy elokuvailtaan ja rinkis-

November Jam tuo

breikkaajat Huittisiin

etittelyihin. Rancid Rockers

on ollut esiintymässä mm.

nykytaiteenmuseo Kiasman

festivaaleilla aBckru-ryhmän

kanssa. Ryhmä vieraili myös

lokakuun alussa Lontoossa

järjestetyssä UK BBoy

Championships-tapahtumas-

sa.

November Jam huipentuu

lauantaina. Tämänkertaises-

ta 1vs1-skabasta on tulossa

kovatasoinen. Kilpailu aloi-

tetaan karsinnalla, jossa tuo-

marit valitsevat 16 parasta

tanssijaa. Loppuosa mittelös-

tä käydään knock out -sys-

teemin mukaisesti. Tuoma-

rit valitsevat battlessa tans-

sijan, joka pääsee jatkoon.

Näin edetään, kunnes voit-

taja on selvillä. Kriteereinä

ovat bboying-tanssin osa-

alueiden hallitseminen, puh-

das tekniikka, oma tyyli ja

karakteri.

Kilpailemaan on saapu-

massa Suomen parhaimpia

breikkaajia pääkaupunkiseu-

dulta, Satakunnasta, Pirkan-

maalta, Keski-Suomesta ja

kaukaisimmat jopa Joensuus-

ta asti. Tärkeintä ei ole kui-

tenkaan voitto, vaan hyvä fii-

lis ja tanssiminen. Koke-

neemmat breikkarit näyttä-

vät nuoremmille mallia.

Tuomaristossa vaikuttavat

huittislainen Teemu Välkky-

nen sekä jyväskyläläiset

Hanne Kauko ja Tatu Leino-

nen. Hanne Kauko alias Fun-

ky Mama on tämän vuoden

breikin naistensarjan (b-girl)

SM-hopeamitalisti. Välkky-

nen ja Leinonen ovat menes-

tyneet hyvin valtakunnan ta-

son kilpailuissa. November

Jameissa esiintyy myös maa-

ilmalla menestystä saavutta-

nut Derectio Streetdance

Crew Tampereelta. Levyjä

pyörittävät DJ:t Jonny Boy

ja JayVee. Lisäksi nähdään

hiphop-tanssin ja breikin

showbattleja.

Tapahtuman tarkoitukse-

na on tarjota elämyksiä niin

yleisölle kuin tanssijoillekin.

Samalla taataan kulttuurin ja

lajin säilyminen nuoremmille

ja tuleville polville.

Lantulan Seudun Kyläyh-

distys ry on ostanut Vamma-

lan kaupungin Tilakeskuk-

selta omistukseensa Lantu-

lan koulurakennuksen 15

000 euron kauppahinnasta.

Tontti on vuokrattu yhdis-

tykselle 100 euron vuosi-

vuokraa vastaan, ja viiden

vuoden kuluttua yhdistyksel-

lä on mahdollisuus ostaa se

myös omakseen.

Kyläyhdistyksen puheenjoh-

taja Päivi Heinistö toteaa, että

tontti olisi tietysti ollut hyvä

ostaa saman tien, mutta kun

puuttui yhtä, rahaa. Kaiken

kaikkiaan Päivi Heinistö on

iloinen syntyneestä ratkaisus-

ta ja toteaa että se on pitkän

koulutaistelun jälkeen erään-

lainen "Happy End".

Lantulan koulun toiminnan

jatkumisen puolesta tehtiin

kylällä totisesti töitä, mutta lo-

pulta oli pakko taipua sen to-

siasian edessä, ettei kylästä riit-

tänyt kylästä enää lapsia kou-

luun. Nyt Lantulasta kuljetaan

kouluun Stormiin.

Kylässä ei kuitenkaan jää-

dä paikoilleen. Aktiivinen ky-

läseura päivittää kyläsuunnitel-

mansa. Sillä on aikaa siihen

Lantula sai

piristysruiskeen

ensi helmikuun loppuun saak-

ka. Silloin tämä TE-keskuksen

ja Pro Lantula -liikkeen rahoit-

tama hanke päättyy.

Kylällä kulkevat jo kysely-

liuskat, joihin toivotaan vasta-

uksia ensi sunnuntaihin men-

nessä. - Otamme projektissa

loppukirin, sanoo Päivi Hei-

nistö. - Onneksemme Siina

Levonoja, joka opiskelee mil-

jöösuunnittelijaksi Lahden

ammattikorkeakoulussa, on

innostunut alueemme mahdol-

lisuuksista. Hän tulee kerto-

maan kyläsuunnitteluasioista

koululle isänpäivänä, jolloin

kylätaloksi muuttuneella kou-

lulla on muutakin ohjelmaa.

Kysymyskokonaisuuksia

lomakkeessa on yhdeksän, ja

ne koskevat niin kylän heik-

kouksia kuin vahvuuksia, mah-

dollisuuksia ja uhkia, lapsia,

nuoria, vanhempaa väkeä tai

lomaväkeä ja matkalaisia.

Tärkeätä on tietää se, mitä

käyttöä kyläläiset koululle toi-

vovat.

Opintoretkelle

Hämeenkyröön

Vajaa viikko isänpäivän ta-

paamisen jälkeen kyläseuras-

ta lähdetään syyretkelle lauan-

taina 19. 11. Hämeenkyröön

näkemään ja kuulemaan mitä

siellä on saatu kylillä aikaan.

Varsinainen kohde on Kuusten-

latvan kylä, missä Pirkan ky-

lien tunnettu puuhamies Antti

Jokinen kertoo ja näyttää, mi-

ten kylä osti koulun ja teki pal-

jon muutakin jo parikymmen-

tä vuotta sitten. Sieltä siirry-

tään Heiskalle, missäAntti ker-

too, miten Heiska on saatu sii-

hen kuntoon ja mitä se on täl-

lä hetkellä. Pirkan Kylät ry

teki Hämeenkyrön kunnalle

ehdotuksen alueen vuokraami-

seksi kylätoimintakeskuksek-

si ja teki kunnan kanssa vuok-

rasopimuksen puolentoista

hehtaarin suuruisesta alueesta

ja rakennuksista viideksikym-

meneksi vuodeksi.

Pirkan Kylät on kunnosta-

nut tilan rakennuksia. Valmii-

na ovat päärakennus, juhlata-

lo, Pakari-Kahvila, luhtiaitta,

kärryvaja, tallipiha, Antinsali

ja paja. Ahkera talkooporukka

on pystyttänyt savusaunaklu-

bin ohjeiden mukaisen kaksi-

osaisen savusaunan, toinen

puoli 7-10 ja toinen 10-15 sau-

nojalle. Sauna avattiin marras-

kuussa 2001.

Lantulan koulu herää eloon, nyt kylätalona. Neuvoa haetaan kuulemalla kyläläisten

mielipiteet ja etsimällä ideoita mm. Hämeenkyröstä.

Kyläseura osti koulurakennuksen

Invalidiliitto järjestää

historiansa ensimmäiset

postivaalit marraskuussa,

jolloin valitaan liittoval-

tuusto vuonna 2006 al-

kavalle nelivuotiskaudel-

le. Liiton jäsenillä on 7.-

18.11. välisenä aikana

mahdollisuus käyttää ää-

nioikeuttaan ja äänestää

oman alueensa ehdokas-

ta liittovaltuustoon.

Yksikään vammaisjär-

jestö Suomessa ei ole ai-

emmin järjestänyt vastaa-

via postivaaleja. Vuonna

2001 Invalidiliiton liittoko-

kous hyväksyi sääntöuudis-

tuksen, jolla uudistettiin

koko luottamuselinorgani-

saatio.

Liittokokouksesta ja liit-

toneuvostosta luovuttiin.

Uusien sääntöjen mukaan

Invalidiliiton ensimmäiset

postivaalit marraskuussa

paikallisyhdistysten jäsenet

pääsevät valitsemaan Inva-

lidiliiton liittovaltuuston

postiäänestyksellä. 56-jäse-

ninen liittovaltuusto käyt-

tää Invalidiliiton korkein-

ta päätösvaltaa.

Jokainen Invalidiliiton

paikallisyhdistyksen jäsen

on saanut marraskuun alus-

sa kotiinsa vaalikirjeen, ää-

nestysohjeet sekä listan liit-

tovaltuustoon pyrkivistä

ehdokkaista. Suomi on

jaettu kahdeksaan vaalipii-

riin, joista kustakin valitaan

eniten ääniä saaneet ehdok-

kaat.

Valtuuston jäsenistä 55

valitaan vaalipiireittäin

suoritettavalla enemmistö-

vaalilla ja yksi valitaan jä-

senäänestyksellä valtakun-

nallisten diagnoosipohjais-

ten yhdistysten muodosta-

masta vaalipiiristä.

Page 10 - Alueviesti_45_2005