Page 20 - Alueviesti_45_2005

Basic HTML Version

Torstai marraskuun 10. 2005

Kuntaliitto on laatinut

kunnille suosituksen sii-

tä, mitä tulee ottaa huo-

mioon harkittaessa ul-

kopuolisten tahojen

kunnan henkilöstölle ja

luottamushenkilöille

tarjoamien lahjojen,

matkojen ja muiden

etuuksien vastaanotta-

mista.

Suosituksen mukaan

julkisen vallan käyttäjil-

tä edellytetään tasapuoli-

suutta, puolueettomuutta

riippumattomuutta.

Kunnallishallinnossa on

lisäksi noudatettava avoi-

muutta.

Jos lahja, matka tai ta-

loudellinen etuus vastaan-

otetaan, on varmistaudut-

tava siitä, että menettely

on avointa eikä aiheuta

minkäänlaista kiitollisuu-

den velkaa lahjan antajaa

kohtaan eikä vaikuta

muutoinkaan henkilön

puolueettomuuteen

riippumattomuuteen.

Luottamuksen heiken-

tyminen ei edellytä konk-

reettista puolueettomuu-

den vaarantumista, vaan

riittävää on, että tällainen

mahdollisuus on olemas-

sa. Etuutta ei pidä ottaa

vastaan, jos se saattaa ul-

kopuolisen silmin vaikut-

taa viranomaistoiminnan

puolueettomuuteen

riippumattomuuteen.

Arvioinnissa on otetta-

va huomioon ennen kaik-

kea viranhaltijan tai luot-

tamushenkilön asema ja

tehtävät sekä heidän mah-

dollisuutensa vaikuttaa

etuuden tarjoajan asioiden

käsittelyyn. Lisäksi on

kiinnitettävä huomiota

etuuden laatuun ja arvoon,

toistuvuuteen sekä mui-

hinkin tapauksen olosuh-

teisiin.

Hyväksyttävyyden ar-

viointi on aina tapauskoh-

taista. Suomessa ei ole

olemassa euromääräistä

rajaa kielletylle etuudel-

le. Kuntien ja yksityisen

sektorin välisen yhteis-

työn lisääntyminen on

tuonut uusia haasteita

kunnallishallinnon toi-

mintatavoille suhteessa

yksityiseen sektoriin.

Apulaisoikeuskansleri

on kiinnittänyt huomiota

siihen, ettei kunnan hen-

kilöstölle ja luottamus-

henkilöille ole ollut ole-

massa vastaavaa ohjeis-

tusta kuten valtionhallin-

nossa on.

Jos ulkopuolisten kus-

tantaman matkan tai lah-

jan vastaanottamista har-

kitaan, tulisi ottaa huomi-

oon ulkopuolisten tahojen

rooli suhteessa viranomai-

seen. Miksi kunnallishal-

linnon ulkopuolinen taho

kustantaa virkamatkoja tai

muita etuja? Minkä arvoi-

sia nämä etuudet ovat?

Voivatko ne vaikuttaa ta-

sapuolisuuteen virkateh-

tävien hoidossa? Liittyy-

kö matkaan kestitystä tai

muuta oheistarjontaa?

Joutuuko viranhaltija tai

luottamushenkilö kiitolli-

suudenvelkaan?

Mitä

etuuden antaja odottaa

etuuden saajalta? Onko

kyseessä esimerkiksi kil-

pailuasetelma, jossa yhtä

kilpailijaa suositaan?

Virkamatkat

kustantaa kunta

Pääsääntönä on, että

kunta itse maksaa kunnan

Kunnille suositus

mm. matkojen

vastaanottamisesta

henkilöstön ja luottamus-

henkilöiden virkamatkat.

Kuntaliiton suosituk-

sen mukaan yritysten tar-

joamiin matkoihin tai se-

minaareihin on syytä suh-

tautua pidättyväisesti, jos

viranhaltijalla ja luotta-

mushenkilöillä saattaa

asemansa perusteella olla

tosiasiallista vaikutusval-

taa tehtäessä tarjoajaa

koskevia päätöksiä ja han-

kintoja.

Ulkopuolisen

kustantaman matkan teke-

minen vapaa-aikana yksi-

tyishenkilönä ei muuta

matkan hyväksyttävyyttä.

Matkamääräyksen an-

taja arvioi aina, onko mat-

ka tarpeellinen ja kenen

viranhaltijan virkatehtä-

viin matkan tekeminen

kuuluu. Matkamääräyk-

sen antaminen on kunnas-

sa yleensä delegoitu vi-

ranhaltijan esimiehelle.

Luottamushenkilön mat-

kasta päättää asianomai-

nen toimielin.

Matkamääräyksen an-

tajalle on syytä antaa mat-

kasuunnitelma, josta mat-

kamääräyksen antaja voi

etukäteen arvioida matkan

hyväksyttävyyden. Mat-

kasuunnitelmassa on ol-

tava maininta matkan oh-

jelmasta ja muista tapah-

tumista. Matkoista voi-

daan vaatia myös matka-

kertomus.

Yrityksen tarjoamissa

tilaisuuksissa tavanomai-

nen vieraanvaraisuus on

hyväksyttävää. Vähäistä

suuremman kestityksen

vastaanottamista on syy-

tä harkita huolellisesti.

Viranhaltija voi vaikut-

taa asioiden käsittelyyn

päätöksentekijänä tai asi-

an valmistelijana ja esit-

telijänä Luottamushenki-

lö saattaa puolestaan pys-

tyä vaikuttamaan asiaan

paitsi päätöksentekijänä

toimielimessä, myös esi-

merkiksi kunnan neuvot-

telijana asian valmistelus-

sa. Taloudellisen etuuden

vastaanottanut viranhalti-

ja tai luottamushenkilö

voi tulla esteelliseksi kä-

sittelemään asiaa, jos

luottamus hänen puolu-

eettomuuteensa vaaran-

tuu.

Rajanvetoa käydään

useimmiten siitä, onko

kysymys rikoslain lahjus-

rikkomuksesta vai ei.

Teko voi tulla rangaista-

vaksi lahjusrikkomukse-

na, jos kunnan työntekijä

tai luottamushenkilö itsel-

leen tai toiselle pyytää tai

ottaa vastaan lahjan tai

muun edun siten, että me-

nettely on omiaan heiken-

tämään luottamusta viran-

omaistoiminnan tasapuo-

lisuuteen, mutta tekoa ei

ole kuitenkaan rangaista-

va lahjuksen ottamisena

tai törkeänä lahjuksen ot-

tamisena.

Lahjuksen ottamisesta

rankaiseminen edellyttää

sitä, että etuuden saajalla

on tietty yhteys etuuden

antajaa koskeviin päätök-

siin. Keskeistä on, että

asianomaisella viranhalti-

jalla, työntekijällä tai

luottamushenkilöllä on

mahdollisuus vaikuttaa

taloudellisen etuuden an-

tajaa koskeviin ratkaisui-

hin. Lahjusrikos voi kos-

kea myös esimerkiksi

kunnan omistaman osa-

keyhtiön palveluksessa

olevia, kunnallisen osa-

keyhtiön hallituksen jäse-

niä ja toimitusjohtajaa.

E-tyttöjen lohkon 1 toinen

alueturnaus pelattiin Lin-

nainmaan koulun salissa

Tampereella runsas viikko

sitten. Kärkijoukkueeksi sel-

viytyi taidokkaalla pelillään

Ylöjärven Ryhti. Valepan E-

tyttöjoukkue Mustang sijoit-

tuu tämän aluekarsinnan jäl-

keen lohkonsa toiseksi. Va-

LePan Mustangeista tässä

turnauksessa matkassa mu-

kana olivat Krista Lehtinen,

Eveliina Katajisto, Heidi Sir-

kiä, Noora Niemimaa, Vilja

Seppä ja Heidi Mäkinen.

Ensimmäinen ottelu käytiin

isäntäjoukkue MesToa vastaan.

Lieneekö ollut syynä lyhyen-

lainen lämmittelyaika, nälkä

vaiko ainoastaan ilmassa ollut

jännitys, sillä peli lähti VaLe-

Pan tytöillä käyntiin hieman

kankeasti. Passit jäivät mata-

liksi eikä syöttöihinkään kes-

kitytty tarpeeksi. Isäntäjoukku-

een pitkät syötöt osaltaan vai-

keuttivat pelin rakentelua. Pal-

jon hyviäkin suorituksia kui-

tenkin nähtiin. Matalista pas-

seista johtuen tuli taitavia hi-

halyöntejä ja tiikerienkin suo-

rittaminen osalta tytöistä su-

juu hienosti. Tietenkään ei saa

unohtaa vaihtopenkin kannus-

tushuutoja; ne eivät laantuneet

tappionkaan hetkellä. Tasavä-

kisen ottelun voiton vei kui-

tenkin Tampere eränumeroin

25-19 ja 25-22.

Melko nopeassa tahdissa

pienen evästauon jälkeen siir-

ryttiin viereiselle kentälle saa-

den vastaamme Virtain Urhei-

lijoiden joukkueen. VaLePan

tytöt jaksoivat nyt paremmin

keskittyä ja palasivat pelitai-

doissaan omalle tasolleen.

”Ässä, ässä kentässä, oos se

oli ässä” kaikui tyttöjen suus-

ta useampaankin otteeseen.

Jännittyneisyys oli poissa ja

tiedettiin mitä ja miten piti teh-

dä. Pisteet tuotiin kotiin erä-

numeroin 25-19, 25-16 ja voi-

tontanssi sai alkaa.

”Ässä, ässä kentässä,

oos se oli ässä!”

Syöttönikkarin pisteet tällä

kertaa saanee Vilja Seppä, joka

ahkeralla harjoittelulla on saa-

nut syöttöihinsä tehokkuutta.

Varmuutta kentällä edustavat

Heidi Mäkinen, Noora Niemi-

maa ja Krista Lehtinen. Liik-

kuvuus kuuluu Heidi Sirkiän

vahvuuksiin ja erityismainin-

nan saavat pelien kuluessa suo-

rituksiaan parantaneet Evelii-

na Katajisto ja Linda Bäckman.

Tulokset:

VaLePa - MesTo 0-2

(19-25, 22-25)

YlRy – LP Kang 2-0

(25-13, 25-5)

VirtU – VaLePa 0-2

(19-25, 16-25)

MesTo – YlRy

0-2

(19-25, 21-25)

LP Kang – MesTo 0-2

(16-25, 6-25)

VirtU – VilTä

2-0

(25-16, 25-15)

MesTo – VirtU 0-2

(23-25, 10-25)

VilTä – LP Kang 2-0

(25-18, 25-14)

YlRy – VirtU 2-0

(25-14, 25-20)

Loppuseremoniakuvassa VaLePan E-tytöt Mustang Krista

Lehtinen, Heidi Mäkinen, Eveliina Katajisto, Heidi Sirkiä,

Linda Bäckman ja Noora Niemimaa. Edessä joukkueen kap-

teeni Vilja seppä.

- Muista antaa lahjave-

roilmoitus myös silloin, kun

saat lahjaksi jotain muuta

kuin rahaa verovapaan lah-

jan verran eli alle 3 400 eu-

roa. Alle 3 400 euron ar-

voisesta lahjasta ei määrä-

tä lahjaveroa, mutta verot-

taja vahvistaa lahjalle lah-

javerotusarvon, muistuttaa

Veronmaksajain viikon ve-

rovinkki.

Voit tarvita lahjaverotus-

arvoa myydessäsi lahjaksi

saamasi omaisuuden. Verot-

taja vahvistaa lahjaverotus-

arvoksi lahjoituspäivän

käyvän arvon. Kun lahja-

verotusarvo on vahvistettu,

voit vähentää sen myynti-

hinnasta. Vuoden 2005

alusta lukien lahjaverotusar-

von voi vähentää myynti-

hinnasta vain, mikäli olet

omistanut lahjana saadun

omaisuuden vähintään vuo-

den.

Oletetaan, että osakkei-

den käypä arvo on lahjoi-

Lahjaveroilmoitus

osakelahjasta

tuspäivänä 3 000 euroa. Jos

myyt ne 3 500 eurolla, voit

vähentää hankintahintana 3

000 euroa, jos olet antanut

lahjaveroilmoituksen. Täl-

löin voitoksi jää 500 euroa

ja vero siitä on 28 % eli

140 euroa. Jos ilmoitusta ei

ole annettu, voit pahimmas-

sa tapauksessa vähentää

vain hankintameno-oletta-

man. Voitoksi jää 80 pro-

senttia myyntihinnasta eli

2 800 euroa, jos olet omis-

tanut myydyn omaisuuden

alle 10 vuotta. Vero on täs-

sä tapauksessa 784 euroa.

Koska lahjaveroa ei voi-

da määrätä lahjan jäädessä

alle 3 400 euron, voit antaa

lahjaveroilmoituksen myös

myöhemmin kuin kolmen

kuukauden kuluttua lahjoi-

tuksesta ilman veronkoro-

tuksen uhkaa. Lahjaveroil-

moitus annetaan lahjanan-

tajan kotipaikkakunnan ve-

rotoimistoon.

Pienten lasten liikunta-

kasvatuksen tueksi on kai-

vattu selkeitä ohjeita.

Nuoren Suomen kokoa-

ma asiantuntijaryhmä on

nyt laatinut sosiaali- ja

terveysministeriön ja ope-

tusministeriön kanssa val-

takunnalliset varhaiskas-

vatuksen liikunnan suo-

situkset.

Suosituksissa kuvataan,

kuinka lasten kokonaisval-

taista kasvua, kehitystä,

oppimista sekä hyvinvoin-

tia tuetaan fyysisen toimin-

nan eli liikunnan ja leikin

avulla.

Pieni lapsi tarvitsee

kaksi tuntia reipasta

liikuntaa joka päivä

Päivittäinen liikkuminen

on vähentynyt merkittävästi

jo pientenkin lasten kohdal-

la.Aktiivisesta, ulkoilevasta

lapsesta on tullut sisällä is-

tuva pelaaja.

Varhaiskasvatuksen lii-

kunnan suositukset antavat

ohjeita lasten liikunnan

määrään, laatuun, liikunta-

ympäristöön ja -välineisiin

sekä liikuntakasvatuksen

suunnitteluun ja toteutuk-

seen.

Suositusten ydin, kaksi

tuntia reipasta liikuntaa joka

päivä, on lapsen hyvän ter-

veyden ja liikunnallisten pe-

rustaitojen oppimisen ehto.

Opetusministeriön ja

Nuoren Suomen lasten ja

nuorten urheiluseuratoi-

minnan paikallistukea

haki tänä vuonna 788

hanketta. Tukea jaetaan

400 000 euroa nuoriso-

toiminnan laadun kehit-

Seuratoiminnan

paikallistuki-

hakemuksia 800

tämiseen, alle 13-vuoti-

aiden monipuoliseen lii-

kuntaan, nuorten harras-

tusmahdollisuuksien luo-

miseen ja merkittävästi

paikkakunnan lasten ja

nuorten liikuntaan edis-

täviin hankkeisiin.

Huomattava osa kun-

nallisista elintarvike- ja

ympäristölaboratorioista

toimii samoilla markki-

noilla yksityisten labora-

torioiden kanssa. Puut-

teellinen kustannuslas-

kenta ja toiminnan tuke-

Kunnallisten

elintarvikelaboratorioiden

hintaperusteluista selvitys

minen verovaroin aiheutta-

vat sen, että kunnallisten la-

boratoriopalvelujen hinnoit-

telu ei välttämättä tapahdu

liiketaloudellisin periaattein.

Kuntalaboratorioiden toi-

minta on yleisesti alijäämäis-

tä.

Länsi-Suomen lääninhal-

litus teki läänin elintarvi-

ke- ja ympäristölaboratori-

oiden kilpailutilannetta kos-

kevan selvityksen Kilpailu-

viraston pyynnöstä.

Laboratoriopalvelujen

tuottaminen on mm. elin-

tarvikevalvontaa palveleva

toiminto, jonka kunnat voi-

vat järjestää itse tai hank-

kia ostopalveluna. Kunnal-

listen laboratorioiden mää-

rä on viime vuosina vähen-

tynyt. Vuonna 1995 Suo-

messa oli 56 kunnallista la-

boratoriota. Vuoden 2004

lopussa elintarvikelain no-

jalla hyväksyttyjä kunnal-

lisia laboratorioita oli 34,

yksityisiä 7 ja valtion labo-

ratorioita 3. Länsi-Suomen

läänissä kuntalaboratorioita oli

15.

Kuntalaboratorioilla on ol-

lut tuotantokapasiteettia yli

omistajakuntien oman tarpeen,

mikä on antanut niille mahdol-

lisuuden suuntautua yksityisille

markkinoille. Niiden toiminta

on pääosin elinkeinotoimintaa,

johon voidaan soveltaa kilpai-

lunrajoituslakia.

Kilpailuvirasto pyysi läänin-

hallitusta tekemään kilpailu-

olosuhdeselvityksen, koska vi-

rastolle oli tullut useita toimen-

pidepyyntöjä yksityisiltä labo-

ratorioilta.

Osa kuntalaboratorioiden

ongelmista liittyy palveluiden

hinnoitteluun ja kustannuslas-

kentaan. Näiden ongelmien li-

säksi todettiin mm., että ne

kunnat ja kuntayhtymät,

jotka ylläpitävät laborato-

riota kantavat myös tosiasi-

allisesti taloudellista vas-

tuuta muiden kuntien labo-

ratoriopalveluista.

Kuntalaboratoriot myy-

vät palveluita esimerkiksi

elintarvikealan yrityksille.

Subventoitujen laboratorio-

palvelujen tarjoamiseen

kunnilla on elinkeinopoliit-

tisia tavoitteita. Se on yksi

omistajakunnan tapa tukea

suoraan alueensa elintarvi-

keteollisuutta.

Mahdollisia ratkaisuja

ongelmiin voisivat olla ti-

laamisen, tuotannon ja ra-

hoituksen eriyttäminen, jol-

loin valvontaviranomainen

voisi kilpailuttaa tarvitse-

mansa laboratoriopalvelut.

Toinen vaihtoehto on yh-

distää pienet laboratoriot

isommiksi yhtiömuotoisiksi

yksiköiksi. Kolmas vaihto-

ehto on arvioida uudelleen,

onko kunnilla strategista

tarvetta ylläpitää kunnallis-

ten laboratorioiden verkos-

toa.

Paikallistuen saajat jul-

kistetaan joulukuun alussa

järjestettävissä maakunnal-

lisissa tilaisuuksissa. Las-

ten ja nuorten urheiluseu-

ratoiminnan paikallistukea

on jaettu vuosittain jo vuo-

desta 1999 lähtien. Tänä

vuonna paikallistukihake-

muksia saapui määräaikaan

15.10.2005 mennessä yh-

teensä 788, mikä on 120 ha-

kemusta enemmän kuin vii-

me vuonna. Eniten tukea

haettiin alle 13-vuotiaiden

monipuoliseen liikuntaan.

Nuorten harrasteurheilun

hakemusten määrä kasvoi

selvästi viime vuodesta.

Lasten ja nuorten liikuntaa

paikkakunnalla merkittä-

västi edistäviä tukihake-

muksia tuli 162. Urheilu-

seuratoiminnan laadun ke-

hittämiseen tuli 84 hake-

musta. Laadun kehittämi-

sessä seuran tavoitteena on

saavuttaa nuorisourheilun

laatumerkki Nuori Suomi -

sinetti.

-Vapaaehtoinen seuratyö

on arvokasta. Seurat liikut-

tavat yli 400 000 suoma-

laista lasta ja nuorta. Toi-

minnan kehittäminen ja uu-

sien toimintamuotojen syn-

nyttäminen vaativat rahaa.

Nytkin tukea haettiin yh-

teensä runsaat 2 200 000

euroa. Koska paikallistukea

on jaossa vain 400 000 eu-

roa, jää suuri osa hyvistä

hankkeista valitettavasti il-

man tukea, toteaa yhteys-

päällikkö Eija Alaja Nuo-

resta Suomesta.

Paikallistukihakemukset

edustavat 50 eri lajia ja eni-

ten hakemuksia tuli jalka-

pallon, yleisurheilun, voi-

mistelun, koripallon, sali-

bandyn ja hiihdon urheilu-

seuroista.

Page 21

Page 19

1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,...32