Page 16 - Alueviesti_45_2005

Torstai marraskuun 10. 2005 16
Vammalan työ- ja yri-
tyselämään kymmenen vuo-
den ajan voimakkaasti vai-
kuttanut työvoimatoimiston
johtaja Soili Paavilainen on
nyt oloneuvos. Hän teki per-
Vammalan mallin äiti omistautuu
nyt perheelleen ja harrastuksilleen
jantaina viimeisen työpäi-
vänsä tutussa työhuonees-
saan ja jäi eläkkeelle. Edes-
sä on nyt matkustelua ja elä-
mää kotona Lavajärvellä
Hämeenkyrössä.
Soili Paavilainen kertoo ole-
vansa pitkän linjan työkkäri-
läinen. - Aloitin Kuusankos-
kelta tammikuussa vuonna
1961, jolloin työnvälitys siir-
tyi kunnilta valtiolle. Olin käy-
nyt keskikoulun ja sen jälkeen
- kiitos hyvän työnantajan -
olen saanut opiskella työn
ohessa, hän kertoo uransa al-
kutaipaleesta.
Sittemmin hän valmistui
Tampereen yliopistosta sosio-
nomiksi ja on sen lisäksi käy-
nyt läpi lähes kaiken työhal-
linnon koulutuksen.
Kuusankoskelta Soili Paa-
vilainen siirtyi Ruovedelle
1988 ja sieltä edelleen Joutsan
työvoimatoimiston johtajaksi
ja viimein vuonna 1995 Vam-
malan työvoimatoimiston joh-
tajaksi.
- Muutos vuodesta 1961 on
todella valtava. Kuusikym-
menluku oli lapiolinjaa. Kui-
tenkin jo 60-luvun alussa tie-
dostettiin puhdas työnvälitys,
sanoo hän. Toiminta oli silloin
kulkulaitosten ja yleisten töi-
den ministeriön alaista.
Nyt työnvälitys on kokenut
melkomoisen muutoksen, jo
asenteellisestikin. - Työnväli-
tys on työnantajaa varten, sil-
ta työnantajan ja -hakijan vä-
lillä, kiteyttää Paavilainen. Ja
täsmentää vielä: - Nyt on pa-
lattu taas siihen, mistä välillä
eksyttiin.
Yli 30 vuotta sitten, 1970-
luvun alussa, Suomessa oli työ-
voimapula. Työttömyysaste oli
parin, kolmen prosentin luok-
kaa. Naiset tulivat voimalla
työmarkkinoille kun yhteisve-
rotus poistettiin, mutta sitten,
70-luvun lopun seurauksena,
Suomessa olikin yllättäen 100
000 työtöntä, muistelee Paa-
vilainen.
- Siltä ajalta muistetaan
Miettisen hätätilahallitus.
Soili Paavilainen sanookin,
että työvoimahallinto on sel-
keä peili yhteiskunnallisille
muutoksille.
80-luvun lopulla oli jälleen
kova työvoimapula. Sitten taas
tuli muutos, kun purettiin sään-
telyt. Kiina-ilmiö ei ole entuu-
destaan tuntematon. - Jo sil-
loin yritykset siirsivät tuotan-
toaan halvan työvoiman mai-
hin, mm. tekstiiliteollisuus
Portugaliin. Hoivatyöstä saa-
tiin korvaavia työpaikkoja nai-
sille. Koulutettiin kodinhoita-
jia, lähihoitajia ja laitoshoita-
jia.
Soili Paavilainen sanoo, että
hän on saanut elää erilaisissa
yhteiskunnallisissa muutosvai-
heissa. - Se on tuonut kykyä
ennakoida tulevaa. - Meillä ei
katsota menneisyyteen.
Työvoimahallinnon ja työn-
antajien suhde on sekin muut-
Soili Paavilainen paiskoi töitä täysillä vielä perjantaina.
Läksiäisjuhlat pidettiin Seukulla. Illan tyylikkäin nainen
oli, Soili Paavilainen, eikä se ollut yllätys.
Soili Paavilaista tuli oloneuvos tunut totaalisesti. - Toimistot
ovat kiinteässä yhteydessä
työnantajiin. - Organisaatiom-
me on asiakasta varten. - Toi-
mintamme on ansaittava ole-
massaolon oikeutus. - Työvoi-
mahallinto on työvoimapolitii-
kan asiantuntija omalla alueel-
laan, sanoo Paavilainen, joka
toi tämän näkemyksen Vam-
malaan. Henkilökunta oli ol-
lut kovilla. Vain välttämätön
oli hoidettu, korvaukset esi-
merkiksi, eikä ollut aikaa miet-
tiä oliko toimittu oikein.
Soili Paavilainen kiersi heti
tultuaan täkäläisiä yrityksiä.
Työvoimatoimiston alueeseen
kuuluivat silloin vain Vamma-
la ja Äetsä. Nyt toiminta kat-
taa seutukunnan.
Tuolloin oltiin seuraavan
nousukauden kynnyksellä.
Uusia keinoja otettiin käyt-
töön. Esimerkiksi karusellikou-
lutus, joka aloitettiin vuonna
1998Teknikumin kanssa. Kou-
lutettiin uusia työntekijöitä,
mutta samalla vanhoja työnte-
kijöitä uusiin tehtäviin niin että
he saattavat hoitaa tarvittaessa
toisen tehtäviä. Syntyi mo-
niosaajia.
Sen jälkeen Paavilainen pyysi
metallialan yritykset samaan
pöytään.
- Saatiin työttömiä sisään ja
vakituiset suorittivat ammatti-
tutkintoja, kertoo hän mutta li-
sää: Tämä on Tanskan malli, ei
minun.
Jatkuu sivulla 23