Page 13 - Alueviesti_45

Tämänkertaisen seminaarin

tarkoituksena oli arvioida riit-

tääkö uusi seudullinen yhteis-

työ vai haluavatko kunnat laa-

jentaa aktiviteettiaan ennen

valtakunnallisia kunta- ja pal-

velurakenteen päätöksiä sekä

määrittää valtuustojen toisen

työseminaarin tehtäväksi.

Evästystä kuntien vastaisiin

kannanottoihin antoivat uudis-

tushankkeesta alustaneet Suo-

men kuntaliiton varatoimitus-

johtaja Kari-Pekka Mäki-Lo-

hiluoma ja valtiosihteeri Antti

Mykkänen.

Kunta- ja palvelurakenne-

uudistukseen kunnat ajaa maa-

seudun harveneminen, väestön

ikääntyminen ja peruspalvelui-

den tuottaminen jatkossa, jol-

loin välimatkat kasvavat edel-

leen ja eläkeläisten määrä nou-

see. Suomessa on jo useita sel-

laista kuntia, joihin ei muuta-

maan vuoteen ole syntynyt

yhtään lasta. Sellaisia kuntia,

joihin syntyy vain noin 15 las-

ta vuosittain, eli vähemmän

kuin yksi koululuokallinen, on

Suomessa noin sata kappalet-

ta.

KaikkiVammalassa 3. mar-

raskuuta kunta- ja palvelu-

rakenneuudistuksen ensim-

mäiseen työseminaariin osal-

listuneet seitsemän kuntaa

lähtevät työstämään näke-

myksiään seuraavaan, niin-

ikään Vammalassa 23. mar-

raskuuta pidettävään semi-

naariin sisäministeriön aset-

tamien vaihtoehtokysymys-

ten perusteella. Perustyön

tekevät kuntajohtajat ennen

asian etenemistä luottamus-

elimiin.

Kuntien kannanotot eivät

sido niitä vastaisiin ratkaisui-

hin. Esimerkiksi Mouhijärvi on

päättänyt toistaiseksi pidättyä

kaikista selvityksistä ja katsella

mitä ympärillä tapahtuu.

Äetsän puheenvuorossa, jon-

ka esitti yksityisesti kunnan-

johtaja Eero Mäki-Tanila, to-

dettiin että asiaa tulisi tutki laa-

jemminkin kuin nyt koolla ol-

leiden seitsemän kunnan osal-

ta, yli maakuntarajojen.

Vammalan kaupungin kool-

le kutsumassa työseminaaris-

sa olivat edustettuina kaikki

kutsutut seitsemän kuntaa eli

Mouhijärvi, Suodenniemi, Kii-

koinen, Lavia, Punkalaidun ja

Äetsä. Kutsu oli käynyt kai-

kille valtuutetuille. Paikalla oli

91 edustajaa näistä kunnista.

Kokouksen avasi Vamma-

lan kaupunginjohtaja Paavo

Salli, joka totesi että Suoden-

niemen ja Vammalan kuntien

yhdistymisen esiselvityksen

avustushakemus on sisäasiain-

ministeriön käsittelyssä ja työ

alkamassa. Kunnanhallitusten

seminaarissa 20. lokakuuta

annettiin tehtäväksi ehdotuk-

sen tekeminen uudesta seudul-

lisesta yhteistyöstä.

Torstai marraskuun 10. 2005

13

Vammalan Karjalaseu-

ran uudeksi puheenjohta-

jaksi valittiin syyskokouk-

sessa Veikko Karvonen ja

varapuheenjohtajaksi Pek-

ka Salonen. Hallitukseen

valittiin Heikki Kiuru, Irja

Kärki, Helvi Laakso, Aimo

Lehikoinen, Helga Mäke-

lä ,Aune Mäkinen, Taisto

Nissinen, Katri Pajunen ja

Eila Ylinen.

Kyykkätoimikunnan vetä-

jänä toimii edelleenKatri Pa-

junen. Kilpailutoimikuntaan

valittiin Timo Mäkelä ja

Rauno Pajunen. Huvitoimi-

kuntana toimii johtokunta.

Edustajiksi piirin kokouk-

siin valittiin Veikko Karvo-

nen ja Pekka Salonen Piirin

naistoimikunnan yhdyshen-

kilöksi valittiin Irja Kärki.

Edustajat liiton kesäjuhlille

valitsee johtokunta myö-

hemmin.

Kokouksen lopuksi vara-

puheenjohtaja Veikko Kar-

vonen osoitti erityiskiitok-

set seuran puheenjohtajalle

Martti Pakariselle monien

vuosien uurastuksesta seu-

Veikko Karvonen

karjalaisten

puheenjohtajaksi

ran puheenjohtajana. Mu-

kaan yhdistykseen toivotaan

karjalaisuudesta ja karjalai-

sesta kulttuurista kiinnostu-

neita henkilöitä. Heidän ei

tarvitse olla syntyisin karja-

lasta tai juuriltaan karjalai-

sia, kiinnostus toimintaan

riittää.

Piirin pikkujoulun järjes-

tää tänä vuonnaYyterin kar-

jalaiset yhdessä Karjalais-

seurojen Satakunnan piirin

naistoimikunnan kanssa

25.11. klo 18 Yyterin kou-

lulla Porissa.

Syyskokous hyväksyi ensi

vuoden toimintasuunnitel-

man ja talousarvion.

Yhdistys lähettää edusta-

jat Karjalan liiton kesäjuh-

lille ja Satakunnan Karjala-

seurojen piirin kokouksiin ja

osallistuu kolmen seuran

Huittisten, Äetsän ja Vam-

malan tapahtumiin, joita ovat

pilkki-, kala-, ja kyykkäkil-

pailut. Vammalan vuoro on

järjestää ensi vuoden kyyk-

käkisat.

Tarinailtojen pitämistä jat-

ketaan ja kesällä järjeste-

tään kesätapahtuma.

PitkäaikainenMouhijär-

ven Eläkkeensaajien pu-

heenjohtaja Olavi Toivo-

nen sai seuraajakseen nai-

sen. Yksimielisellä valin-

nalla uusi vetäjä on vuo-

den alusta Eila Hakanen.

Yhdistyksen johtokun-

nan. uudet varsinaiset jäsenet

ovat Eila Hakanen (pj), Sirk-

ka Maunumäki, Eero Läh-

deniemi, Kalevi Pajunen ja

RitvaMikkola.Varajäseniksi

tulivat valituiksi Olavi Toi-

vonen, Terttu Nygård, ja

Arvo Mikkola. Yhdistystä

edustaa piirin asioissa pu-

heenjohtaja. Muut toimin-

nasta vastaavat henkilöt va-

litsee uusi johtokunta Sään-

tömuutos hyväksyttiin.

Eläkkeensaajille

uusi puheenjohtaja

Mouhijärvellä

Kuukausikokous on joka

kuukauden viimeinen keski-

viikkoOsuuspankin kokous-

huoneessa. Elsankamarin

kokoontumisista Hopuntie

1:ssä ilmoitetaan edelleen

Alueviestin järjestö- sekä

Paikallissanomien seuratoi-

mintapalstoilla. Mouhijär-

ven terveyskeskuksen kun-

tosalilla kokoonnutaan tors-

taisin klo 10-11. Yhdistys

maksaa salivuokran. Jäsen-

määrän lisääminen tavoittee-

naan jatkaa yhdistys vuodel-

le 2006. Yhdistyksen pikku-

joulua vietetään la 10.12 klo

18,30 Iirolassa Herkkubrei-

killä (ent. Ykkösrasti) Jäse-

nille on luvassa ilmainen

jouluateria. Ilm. 1.12. men-

nessä puh. 0400-774452.

Satakunnan Nuorisoseu-

rojen Liitto ry:n ja Kalevan

Nuorten Satakunnan piiri

ry:n puheenjohtajaksi vuo-

delle 2006 valittiin edel-

leen pitkän linjan nuoriso-

seuramies ja järjestövaikut-

taja Juha Korkiamäki

Noormarkusta.

Satakunnan Nuorisoseuro-

jen Liitto ry ja Kalevan Nuor-

ten Satakunnan piiri ry piti-

vät sääntömääräiset syysko-

kouksensa LuvianTasalassa.

Kokouksessa käsiteltiin Nuo-

risoseurajärjestön 125-juhla-

vuoden 2006 toiminnan ja ta-

louden linjaukset satakunnan

osalta.

Satakunnan piirijärjestöt

ovat aktiivisesti mukana nuo-

risoseurajärjestössä käynnissä

olevissa kehitystoimissa.

Vuoden 2006 aikana tehdään

selvitys ja kartoitus uuden yh-

teisen hallintorakenteen löy-

tämiseksi Satakunnan Varsi-

nais-Suomen ja Hämeen nuo-

Korkiamäki jatkaa

nuorisoeurojen

piirin keulassa

risoseuraliikkeiden kanssa.

Uuteen yhdistettyyn hallin-

toon siirrytään mahdollisesti

vuoden 2007 alussa.

Uusina jäseninä johtokun-

tiin vuosille 2006-2007 va-

littiin Sanna Mäkelä Porista

ja Eija Aro Eurajoelta. Joh-

tokunnan varajäseneksi vuo-

deksi 2006 valittiin NinaAk-

sentjeff Eurasta. Johtokunnan

jäseninä jatkavat Rami Rau-

tava Punkalaidun, Tuija Paa-

vola Kokemäki, Rami Leh-

tonen Kankaanpää, Maarit

Syrjälä Huittinen jaAila Soo-

kari Luvia sekä varajäsene-

nä Kaarlo Randell Porista.

Kokouksessa valittiin

myös edustajat Kalevan

Nuorten Liitto ry:n valtuus-

toon kaudelle 2006-2007:

Kati Pipinen Ulvila, EijaAro

Eurajoki ja Rami Lehtonen

Kankaanpää. Suomen Nuo-

risoseurojen Liiton valtuus-

ton Satakunnan mandaattia

käyttää puheenjohtaja Juha

Korkiamäki.

Kunnat työstävät nyt kantojaan

Seuraava tapaaminen

23. marraskuuta

Toinen seminaarin alustajista, Kuntaliiton varatoimitusjoh-

taja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Ammattikoulun auditorioon saapui kuntien edustajia kaikkiaan 91 kappaletta.

Tero Järvinen: Isäntä itte.

Kertomuksia lakeuden lai-

dalta. 190 sivua, Kustan-

nus HD 2005.

Isäntä itte on kirjoitusko-

koelma, jossa isäntä laittaa

maailman järjestykseen jäl-

jittelemättömällä pohjalais-

murteella satiirin ja huumo-

rin pilke silmäkulmassa.

Isäntä itte on alavutelaisen

Tero Järvisen esikoisteos ja

kirjoituksissaan hän ei kaih-

da vaikeitakaan asioita, ku-

ten kuolemaan (omaan) val-

mistautumista tai ”eläänpe-

räsiä” sairauksia.

Erityisen vaikeina nyky-

ajan sairauksina Järvinen kä-

sittelee kirjassaan mm. hul-

lun lehmän tautia, vapaan

kanan kuumetta ja innostu-

neen sonnin syndroomaa,

joista viimeksi mainitun

”keskeesin oire on se, notta

ajatusmaailma alakaa kulu-

kia pikkuvelijen kautta. Kik-

kelistä tuloo kompassi”.

Kertomuksessa Kuolon-

kankeus isäntä eräänä täri-

sevänä krapula-aamuna tun-

tee olonsa niin huonoksi, että

syöksyy Toyotalla hommaa-

maan itselle varmuuden

vuoksi arkun ja hautapaikan

sekä myös hautajaisten tar-

joilun. Myös perintöasiat hän

hoitelee sutjakasti verotoi-

mistossa ja taitaa hän pol-

kaista vielä Kelassakin. Kun

isäntä sitten palaa tyytyväi-

senä kotiin asiointireissul-

taan, emäntä vihaisena

”aloottaa kotimaasen puoli-

tuntisen”.

Vapaa Lakeus

Yhteiskunnan eri ilmiöt

pohdituttavat isäntää erikoi-

sesti ja mm. EU punnitaan

varsin kevyeksi silloin, kun

mennään kaveriporukassa

saunomaan repussa pari mäy-

räkoiraa, makkaraa ja muu-

tama kossu. ”Otettihin puku-

huanehestamun Rohoroksel-

ta tuama Euroopan unionia

muistuttama pyyhe. Haetti-

hin varastosta bensakaniste-

ri ja viätihin pyyhe saunan

taa. Tuikattihin pyyhe tule-

hen ja kattottihin käsi syräm-

mellä, kun se iloosesti ben-

salla maustettuna paloomus-

taksi möykyksi. Lopuksi ku-

simma pyyhkehen päälle.

Pikkuusen kiukku helepoot-

ti, muttei vielä tarpeeks”.

Mutta kun ilta ehti pidem-

mälle, eväät hupenivat lisää

ja mäyräkoirat laihenivat uh-

kaavasti, saivat kaverukset

vielä päähänsä tehdä oman

itsenäisyysjulistuksen omal-

le tulevalle kuningaskunnal-

le, Vapaalle Lakeurelle, jon-

ka rahayksikkönä tulisi ole-

maan Suomen vanha mark-

ka, maakuntalauluna Mono-

sen Satumaa ja lippuna ”jus-

sipairan näkööne lippu”. Li-

säksi ”Lakeuren kuningas-

kunnan viralliset kiälet ovat

suami ja ruatti. Muitakin kiä-

liä saa puhua, mutta harki-

ten”.

Miten jumalaksi

pääsöö?

Kertomuksessa Jumalia ei

uhumata jumala ja jumaluus

tarkoittaa tietyntyyppisen

henkilön ominaisuutta: vim-

maista, jopa epätoivoista pyr-

kyryyttä hinnalla millä hy-

vänsä oman paikkakuntansa

merkkihenkilöksi (heitä on

joka kunnassa) eli ihmisek-

si, jonka ei tarvitse jonottaa

vuoroaan virastoissa, ketään

ei tarvitse tervehtiä ja ”vä-

hempiarvoosilla ja sairahilla

Jumalia ei

uhumata

on aikaa orottaa esimerkiksi

apteekis, kun jumala hakoo

potenssiuutetta tai verenpai-

nelääkkehiä”. Jumala, herra

C on sattunut siis syntymään

oikeaan perheeseen, on käy-

nyt sopivia kouluja, on sat-

tunut naimaan oikeasta su-

vusta, ymmärtää seurustella

sopivien ihmisten kanssa ja

on onnistunut keplottelemaan

itsensä puolivahingossa pai-

kalliseen kultapossukerhoon

jos ei muuten, niin hyvän

supliikkinsa ansiosta.

Paikkakuntansa jumalak-

si voi toki päästä myös tois-

ta tietä eli ”Herra D puoles-

taan syntyy perheeseen, jos-

sa isällä voi pikkuusen juut-

tua putki päälle, eikä äitee-

kän lasihin sylije...koulussa

kirijoja ei avata ja opetusta

enemmän tätä henkilöä kiin-

nostaa pulupeettien kansien

raatelu yhteestyös väärinpäin

kulukevien hämähäkkien

kans”.

Herra D (myös heitä on

joka paikkakunnalla) vaeltaa

elämänsä kuten parhaaksi

näkee, eli kuvioihin tulee

vähitellen juopottelu, huu-

meet, varastelut, rötöstelyt,

väkivallan teot ja vankilakier-

re. Kun herra D lopulta vuo-

sien jälkeen palaa kotiseu-

dulleen, hän alkaa harjoittaa

jumaluutta. Kukaan kun ei

uskalla vastustaa kun tar-

peeksi mesoaa kylän raitilla,

kaupoissa, kuppiloissa ja

muilla yleisillä paikoilla. Ju-

malia ei uhmata.

Lopuksi Järvinen ihmet-

telee sitä, miten käy jos nämä

kaksi paikkakunnan jumalaa

sattuvat johonkin virastoon

samanaikaisesti? Kumpikaan

kun ei mielellään jonottele.

Luultavasti herra D soveltaa

tilanteessa isänsä neuvoja eli

”tällaasille jokaasehen pik-

kuasiahan puuttuvalle pikku-

virkamiähelle voi hualetta

sanua, notta haista vittu ja

jatkaa elämäänsä letkiästi ete-

henpäin”.

Karteroopi

Tero Järvisen kieli ja ryt-

mi kulkee hyvin kirjan alus-

ta loppuun asti ja vaikka alus-

sa murre tuottaakin pieniä

vaikeuksia luetun ymmärtä-

misessä, muutaman sivun jäl-

keen teksti avautuu. Isännän

tahattomalta vaikuttava huu-

mori ja arkipäivän askareet

kuulostavat herkulliselta ja

varsinkin vaatehuoneen sii-

vouksesta kertova Karteroo-

pi tuo lukijalle mieleen pal-

jon omakohtaisia muistoja.

Mainittakoon, että radiossa

Tero Järvisen tekstejä on tul-

kinnut muhevaan tyyliinsä

mm. lapualaissyntyinen näyt-

telijä Esko Nikkari.

Raija Westergård

Tero Järvisen kieli ja ryt-

mi kulkee hyvin kirjan

alusta loppuun asti ja vaik-

ka alussa murre tuottaa-

kin pieniä vaikeuksia lue-

tun

ymmärtämisessä,

muutaman sivun jälkeen

teksti avautuu.

Pirkanmaan liiton maa-

kuntahallitus esittää oikeus-

ministeriölle, että rikosseu-

raamusvirasto olisi sijoitet-

tava Toijalan-Kylmäkosken

alueelle.

Valtion toimintojen sijoitta-

misella alueelle olisi työllisyyt-

tä edistävä ja alueen kehitystä

pitkäaikaisesti tukeva vaikutus,

maakuntahallitus perustelee

esitystään.

Hallitusohjelman mukainen

valtionhallinnon toimintojen

alueellistaminen jatkuu vuon-

na 2006. Alueellistamisen kri-

teereinä ovat mm. toiminnan

Rikosseuraamusvirastoa

halutaan Kylmäkoskellekin

sijoittuminen aluekeskuspaik-

kakunnalle ja vaikutukset ta-

sapainoiseen alueelliseen ke-

hitykseen.

Oikeusministeriön alainen

rikosseuraamusvirasto uudiste-

taan aluevankilauudistuksen

yhteydessä. Uusille aluevanki-

loille siirretään tehtäviä rikos-

seuraamusvirastolta.

Kylmäkosken vankila sijait-

see Etelä-Pirkanmaalla Kylmä-

kosella, joka on aluekeskusoh-

jelma-aluetta. Kylmäkoski on

Toijalan naapurikunta, joten

sijainti pääradan ja moottori-

tien yhteyksien tuntumassa tar-

joaa hyvät yhteysmahdollisuu-

det ja Toijala kaupunkikeskuk-

sen palvelut rikosseuraamus-

viraston toimintojen sijoittami-

seen alueelle, maakuntahalli-

tus päättelee.

Kunnista Kylmäkoski, Toi-

jala ja Viiala on nimetty äkil-

lisiksi rakennemuutosalueiksi.

Valtion toimintojen sijoittami-

sella alueelle olisi myös työl-

lisyyttä edistävä ja alueen ke-

hitystä pitkäaikaisesti tukeva

vaikutus.

Vetovoimaisen valtakunnan-

osakeskuksen, Tampereen, lä-

heisyys lisää Toijalan-Kylmä-

kosken vetovoimaa osaavan

työvoiman asuinpaikkana.

Page 13 - Alueviesti_45_2005