Torstai marraskuun 24. 2005
20
EU-alueen toiseksi
korkein autoverotus on
ollut jo pitkään kivi suo-
malaisen kuluttajan ken-
gässä. Nyt EU:sta päin
olemme saamassa jotain
positiivistakin! Suomel-
la on mahdollisuus ja
jopa velvollisuus laskea
henkilöautojen hankin-
tahintaan
sisältyvää
kiinteää autoveroa. Di-
rektiiviehdotus suosittaa
kymmenen vuoden siir-
tymäaikaa, jolloin Suo-
menkin autoverotus pi-
täisi olla harmonisoitu
muiden EU-maiden ta-
solle. Toki Suomi saa
tehdä autoveroremontin
aikaisemminkin, jos niin
halutaan. Olen sitä miel-
tä, että hankintaveroa
tulisi laskea jo aivan lä-
hivuosina.
Ehdotuksen mukaan
vastaavasti auton käyt-
töön kohdistuvaa veroa,
niin sanottua käyttömak-
sua nostettaisiin. Valtio-
v a r a i nm i n i s t e r i ö l l ä
(VM) on jo laskelmat
siitä paljonko käyttöve-
roa tulisi nostaa hankin-
taveron alentuessa, jot-
ta nykyinen verokerty-
mä säilyisi.
Kun kysyin eduskun-
nan liikennevaliokun-
nassa, pitääkö autolii-
kenteestä ylipäänsä ke-
rätä niin paljon verora-
haa kuin nyt VM:n kor-
keat virkamiehet katsoi-
vat minua kuin mielen-
vikaista. Heille oli itses-
tään selvää, että yksi-
tyisautoilijaa edelleen
rokotetaan muiden kus-
tannuksella. Edelleen
maaseudulta pitkää työ-
matkaa tekevän pitää
pulittaa valtiolle erilai-
sia äpeltilehmämaksujaä
ilman, että maksamansa
rahat tulisivat takaisin
paranevien teiden muo-
dossa. Autoliikenteestä
kerätty rahahan ei ole
niin sanottua korvamer-
kittyä liikenteeseen au-
tomaattisesti palautuvaa
rahaa. Kuitenkin yhä
useamman on pakko
ajaa yksityisautolla, kun
maaseudun bussiliiken-
nekin vähenee. Suomes-
sa on pitkät välimatkat
ja siitä aiheutuvat Eu-
roopassa ennätykselliset
ajosuoritteet.
VM:n virkamiehet
kommentoivat kysy-
mykseeni: autoveroker-
tymän alentaminen on
hallituksesta ja eduskun-
nasta kiinni. Näinhän se
on. Tietysti voidaan ky-
syä, mistä puuttuvat ve-
roeurot otetaan, jos au-
tojen kokonaisverotuot-
to laskee.
Mielestäni tuloverotus
on paljon oikeudenmu-
kaisempi kuin tämä eri-
tyisesti köyhempää kan-
saa piinaava raippavero.
Sitä paitsi jos korkea
käyttömaksu ulotetaan
myös vanhoihin autoihin
saattaa tulla tapauksia,
että esimerkiksi 500 eu-
ron vuotuinen käyttö-
maksu on arvokkaampi
kuin joku vanha auto.
Se autoverouudistuk-
sessa onkin hyvä asia,
että autokanta uusiutuu.
Kun hankintaveroa las-
ketaan, kansa pääsee
käsiksi turvallisempiin
Autoverot alas
EU:n avulla
ja saasteettomampiin
autoihin. Myös koko-
naisverotus kuluttajalle
voi pienentyä siinäkin
tapauksessa, että vero-
kertymä pysyy samana,
koska autokaupan vil-
kastuessa veroeuroja tu-
lee enemmän.
Suomalaiset ajavat
Euroopan vanhimmalla
autokalustolla, keski-
määrin yli kymmenen
vuotta vanhoilla henki-
löautoilla, kun kolman-
nes uuden auton hinnas-
ta on veroa.
Verouudistuksen toi-
nen ulottuvuus liittyy
ympäristöön. Liikenne
tuottaa vajaa 20 % Suo-
men kasvihuonekaasu-
päästöistä ja tästä suuri
osa syntyy tieliikentees-
sä. Tämän vuoksi hen-
kilöautot ovat erityisase-
massa EU:n ympäristö-
tavoitteiden kannalta.
Näin on asian laita eten-
kin siinä tapauksessa,
jos halutaan saavuttaa
Kioton pöytäkirjan mu-
kaiset tavoitteet. Vero-
tuksellisten toimenpitei-
den käyttöönotto on yksi
niistä kolmesta pilaris-
ta, joille hiilidioksidi-
päästöjen vähentämistä
koskeva yhteisön strate-
gia perustuu. Ajoneuvo-
teollisuuden liittojen an-
tamien sitoumusten ja
kuluttajien informoinnin
lisäksi verotuksellisten
toimenpiteiden optimaa-
linen käyttö on tärkeä
väline yhteisön tavoit-
teen saavuttamiseksi eli
päästöjen saamiseksi ta-
solle 129 g CO2 / km.
Myös biopolttoainei-
ta pitäisi suosia poltto-
aineverotusta muutta-
malla. Mielestäni diesel-
vero pitäisi poistaa mah-
dollisimman pian, kos-
ka diesel-autot saastut-
tavat vähemmän kuin
bensa-autot. EU:n auto-
verouudistuksessa die-
sel-vero poistuu aika-
naan.
Yksi väite on, että jos
autojen hankintavero
laskee, erotus menee
hintoihin. Uskon, että te-
hostuva kilpailu EU-alu-
eella estää tämän ja au-
tojen hinnat laskevat re-
aalisesti veron alentues-
sa.
Vielä kannattaa ostaa
uusia autoja nykyisillä-
kin veroilla, koska mi-
tään vielä ei ole verojen
alennuksesta päätetty,
mutta viimeistään vuo-
sikymmenen lopulla on
pakko siirtyä autovero-
tuksessa mannermaiseen
aikaan, että pääsemme
tasavertaisiksi EU-kan-
salaisiksi.
Mikko Alatalo
kansanedustaja
(kesk.)
Liikenne- ja
viestintävalio-
kunnan jäsen
Liikenneturvallisuu-
den pitää olla jokaisen
liikenteessä liikkuvan
tärkein asia. Otan käsit-
telyyn muutaman asian,
jotka liittyvät oleellises-
ti turvalliseen, ennakoi-
vaan ja taloudelliseen
ajamiseen. Nämä kolme
elementtiä liittyvät kiin-
teästi toisiinsa: turvalli-
nen ajaminen on enna-
koida ja taloudellista aja-
mista ja ennakoida ja ta-
loudellinen ajaminen on
turvallista.
Ajonopeudella on suo-
ra vaikutus taloudellisuu-
teen. Jokaisen on helppo
aloittaa
ajotapojensa
muuttaminen turvalli-
semmiksi ja samalla ta-
loudellisemmiksi sillä,
että lopettaa ylinopeutta
ajamisen. Tätä on hyvä
korostaa erityisesti kun
talvinopeusrajoitukset
ovat taas tulleet voimaan.
Ajetaan siis aina oikeaa
tilannenopeutta ja hyvis-
sä olosuhteissa enintään
sitä kahdeksaakymppiä...
tai mikä se rajoitus kul-
loinkin on.
Ajonopeuden lisäämi-
nen vaikuttaa rajusti polt-
toaineenkulutukseen.
Ajonopeuden lisäksi
vaihteiden käytöllä on
huomattava merkitys aja-
misen taloudellisuuteen.
Taloudellinen ajaminen
ei suinkaan tarkoita his-
suttelua, jollaiseksi osa
ihmisistä ilmeisesti sen
väärin mieltää. Yksi ta-
loudellisen ajotavan pe-
riaatteista on ripeä kiih-
dytys tavoitenopeuteen,
jonka jälkeen mahdolli-
simman iso vaihde pääl-
le, jolla ajetaan tasaista
nopeutta.
Taloudellista ei siis ole
kiihdyttäminen pikkuhil-
jaa "kitkuttamalla" tavoi-
tenopeuteen. Sujuvan ja
reippaan kiihdytyksen ai-
kana hetkellinen poltto-
aineenkulutus on toki iso,
mutta tavoitenopeus saa-
vutetaan vastaavasti no-
peammin kuin pikkuhil-
jaa kiihdyttämällä. Suu-
ri kulutus on siis vain ly-
hytaikaista, ja keskikulu-
tus muodostuu pienem-
mäksi. Reipas kiihdytys
ei tietenkään tarkoita mi-
tään kaahaamista, vaan
turvallista, sujuvaa ja
mukavaa kiihdytystä.
Mahdollisimman isolla
vaihteella ajamisen talo-
udellisuus perustuu sii-
hen, että mitä alhaisem-
malla kierrosnopeudella
moottori käy sitä pienem-
pi on polttoaineenkulu-
tus. Mäkisessä maastos-
sa ei toki aina voi käyt-
tää yhtä isoja vaihteita
kuin tasaisella ajettaes-
sa.
Kaikkia vaihteita ei
myöskään ole pakko käy-
dä läpi kiihdytettäessä.
Puhutaan vaihteiden yli
hyppimisestä. Esimerkki-
nä: jos tavoitenopeus on
40 km/h, niin vaihtami-
nen menisi 1-2-4 ja ne-
losvaihteella ajetaan ta-
saista 40 km/h. Tai jos
tavoitenopeus on 60 km/
h, niin vaihtaminen voi-
si mennä 1-2-3-5 (itse
käytän joskus jopa 1-2-
5) ja vitosella ajetaan ta-
saista 60 km/h. Vaihtei-
den käyttö riippuu toki
hieman mm. auton iästä,
moottorityypistä ja väli-
tyssuhteista.
Yleinen harhakäsitys
on, että vitosvaihdetta
voi käyttää vain suurissa
nopeuksissa. Tämä ei ai-
van pidä paikkaansa. Vi-
tosta voi käyttää autosta
riippuen jo 50 km/h no-
peudesta ylöspäin, siis ta-
saista nopeutta ajami-
seen. Hyvin yleistä on se,
että ajetaan turhan pie-
nellä vaihteella. Neljää-
kymppiä tai viittäkymp-
piäkin saatetaan ajaa kol-
mosvaihteella vaikka ne-
lonen olisi paljon parem-
pi, ehkä viidessäkympis-
sä jopa vitonenkin.
Vaihteen vaihtaminen
pienemmälle on turhaa
myös esimerkiksi sellai-
sessa tilanteessa, jossa 80
km/h
nopeusrajoitus
muuttuu kuudeksikym-
piksi. Kannattaa ajaa vi-
tosella 80 km/h ja nos-
taa vain jalka kaasulta
riittävän ajoissa, niin että
nopeus on kuudenkym-
pin merkin kohdalla 60
km/h ja jatketaan tasais-
ta kuuttakymppiä samal-
la vitosvaihteella.
Vasta kun halutaan taas
kiihdyttää, vaihdetaan
pienemmälle vaihteelle.
Jos autossa on ajotieto-
kone tai muu kulutusta
näyttävä mittari ison
vaihteen merkitys on
helppo todeta. Laitetaan
hetkellisen kulutuksen
näyttö päälle ja ajetaan
tasamaalla esim. tasaista
viittäkymppiä kolmosel-
la ja katsotaan mikä on
hetkellinen
kulutus.
Vaihdetaan päälle nelo-
nen ja ajetaan samaa ta-
saista nopeutta. Taas kat-
sotaan hetkellinen kulu-
tus. Kulutuslukema on
huomattavasti pienempi
ajettaessa samaa nopeut-
ta isolla vaihteella. Voi
olla, että jollakin van-
hemmalla autolla ajami-
nen viittäkymppiä vito-
sella ei ole enää miellyt-
tävää, mutta tässä pitää
käyttää järkeä. Vaihde on
toki liian iso, jos ajami-
nen on pahasti nykivää
ja veto epätasaista. Jos
auto vetää mukavasti ja
tasaisesti 40 km/h nelo-
sella tai vaikka 60 km/h
vitosella, niin niitä vaih-
teita kannattaa ilman
muuta käyttää.
Mikko Mäntysaari
Liikenneopettaja
Kokemäki
Sähköposti:
mikko.mantysaari@hakk.fi
P.S. Ohitathan pyöräi-
lijän tai jalankulkijan riit-
tävän kaukaa, teet ohi-
tuksesta turvallisen. Mi-
täs jos käyttäisit vilkkua
aikoessasi ohittaa jalan-
kulkijan? Varsinkin pi-
meällä se olisi tosi fik-
sua. Jalankulkija saisi
huokaista helpotuksesta:
"Autoilija on huomannut
minut." Takana tuleva
autoilija taas tietäisi jo
ennakolta että edessäpäin
on jotakin, joka pitää
ohittaa.
Vaihteiden
käyttö
Liikennepalsta
Lahden ja Heinolan vä-
linen osuus moottorities-
tä avataan yleiselle liiken-
teelle vuottaTiehallinnon
tarjouspyynnössä määrit-
telemää takarajaa aikai-
semmin. Nopean raken-
tamisen on mahdollista-
nut elinkaarimalliin pe-
rustuva palvelusopimus.
Viimeisteltynä 27 kilo-
metrin moottoritieosuus
valmistuu syksyllä 2006.
Valtatie 4 on Suomen tär-
keimpiä päätieyhteyksiä
ja osa Eurooppatietä E 75.
Ensimmäinen yleissuun-
nitelma Lahden ja Heino-
lan välisestä moottoritiestä
laadittiin jo vuonna 1967.
Moottoritien ensimmäinen
ajorata rakennettiin 1980-
luvun lopulla. Heinola–Lusi
ja Järvenpää–Lahti -moot-
toritieosuuksien valmistut-
tua 1990-luvulla muodos-
tui Lahden ja Heinolan vä-
lisestä tieosuudesta liiken-
teellinen pullonkaula kah-
den moottoritien väliin.
Tämä on haitannut muun
muassa viikonloppuliiken-
teen ja elinkeinoelämän
kuljetusten sujuvuutta ja
turvallisuutta.
Liikennemäärät
osuudella kasvussa
Lahden ja Heinolan vä-
lisen tieosuuden liikenne-
määrät ovat kasvaneet vii-
meisen kymmenen vuoden
aikana selvästi valtakunnal-
lista keskiarvoa nopeam-
min. Vierumäen kohdalla
liikennemäärät ovat nous-
seet 9700 ajoneuvon kes-
kimääräisestä vuorokausi-
määrästä 14800 ajoneuvoon
Lahdesta Heinolaan
nyt uutta moottoritietä
vuorokaudessa vuosien 1994
ja 2004 välisenä aikana. Tämä
tarkoittaa 4,3 prosentin vuo-
tuista kasvua. Suurimmat mi-
tatut vuorokausiliikennemäärät
ovat olleet yli 24 000 ajoneu-
voa vuorokaudessa. Nämä lii-
kennemäärät ovat ylittäneet
selvästi tien välityskyvyn. Vuo-
situhannen vaihteessa tehdyt
selvitykset osoittivat selkeäs-
ti, että ainut tehokas keino on-
gelmien poistamiseksi oli
muuttaa tieosuus moottoritiek-
si.
Tiehallinnon Hämeen tiepiiri
käynnisti moottoritien toisen
ajoradan vaatiman suunnitte-
lun kesällä 2000. Suunnittelu-
vaiheesta voitiin siirtyä jous-
tavasti rakentamisvaiheeseen
eduskunnan myönnettyä vuo-
den 2003 talousarvioissa 41
miljoonan euron sopimusval-
tuuden moottoritien rakentami-
seen.
Hankintamalliksi valittiin
niin sanottuun elinkaarimalliin
pohjautuva palvelusopimus,
joka sisältää moottoritien ra-
kentamisen lisäksi moottoritien
ja rinnakkaisen maantien 140
hoidon ja ylläpidon 30.8.2012
saakka. Tiehallinnon Hämeen
tiepiiri allekirjoitti tarjouskil-
pailun voittaneen Tieliikelai-
toksen kanssa palvelusopimuk-
sen huhtikuussa 2004.
Rakentaminen kesti
puolitoista vuotta
Moottoritien rakentaminen
käynnistyi toukokuussa 2004.
Vain puolitoista vuotta kestä-
neiden rakennustöiden jälkeen
moottoritie voidaan avata ylei-
selle liikenteelle. Lahden ja
Heinolan välisen osuuden val-
mistuttua avautuu yhtenäinen
140 kilometriä pitkä mootto-
ritie koko välille Helsingistä
Lusiin.
Rakennustyöt ovat käsit-
täneet uuden ajoradan ra-
kentamisen noin 27 kilo-
metrin matkalle, tieosuuden
länsipuolisten ramppien
parantamisen ja 27 uuden
sillan rakentamisen. Sillois-
ta kolme on ekosiltoja, jot-
ka palvelevat sekä virkis-
tyskäyttöä että eläinten liik-
kumista.
Heinolan kaupungin ja
Nastolan kunnan rajalle on
rakennettu maamerkiksi
Mäntyharjulla olevan Vi-
hantasalmen sillan muoto-
ja mukaileva puusilta. Sil-
taan on rakennettu tavan-
omaista näyttävämpi valais-
tus tieympäristöä ja tien-
käyttäjien matkaa piristä-
mään. Melusuojausta on
tehty noin 12 kilometrin
matkalle ja pohjaveden suo-
jausta yli 4 kilometrin mat-
kalle. Vierumäen eritasoliit-
tymään on rakennettu lin-
ja-autojen pikavuoroliiken-
teen pysäkki. Lisäksi tie-
osuuden puolivälissä ole-
valle Harjun levähdysalu-
eelle on rakennettu raskaan
liikenteen tarkastuspaikka
poliisin ja työsuojelupiirin
käyttöön.
Valtateiden 4 ja 5 kehit-
täminen jatkuu Lahden ja
Heinolan välisen moottori-
tien valmistumisen jälkeen-
kin. Tiehallinto toivoo, että
valtatien 4 parantaminen
Lusista Vaajakoskelle ja
valtatien 5 parantaminen
Lusista Mikkeliin voitaisiin
käynnistää liikenneväylä-
politiikkaa linjanneen mi-
nisterityöryhmän esityksen
mukaisesti tämän hallitus-
kauden aikana.
Pääteiden raskas liiken-
ne eli kuorma- ja linja-
autojen liikenne väheni
syys–lokakuussa 0,4-0,7
prosenttia viime vuoden
vastaavaan ajankohtaan
verrattuna. Osasyynä tä-
hän arvioidaan olleen
polttoaineiden hintojen
hidas lasku syyskuun alun
hintapiikkiä edeltäneelle
tasolle, joka saavutettiin
vasta lokakuun puolivä-
lissä.
Kokonaisuutena päätei-
den liikenne kuitenkin li-
sääntyi lokakuussa 0,8 pro-
senttia viime vuoden loka-
kuuhun verrattuna. Oulun
tiepiirissä pääteiden liiken-
ne väheni yli prosentin.
Viimeisen 12 kuukauden
aikana pääteiden liikenne li-
sääntyi 2,2 prosenttia aikai-
sempaan 12 kuukauden jak-
soon verrattuna. Henkilö- ja
pakettiautojen liikenne li-
sääntyi 2,3 prosenttia ja ras-
Pääteiden raskas liikenne
väheni syys–lokakuussa
kas liikenne 1,5 prosenttia. Tie-
piireittäin katsottuna pääteiden
liikenne sekä raskas liikenne,
lisääntyivät eniten Turun ja Uu-
denmaan tiepiireissä.
Hämeen tiepiirissä
kasvu hidastui yhä
Pääteiden liikenne lisääntyi
0,6 prosenttia Hämeen tiepii-
rissä lokakuussa viime vuoden
lokakuuhun verrattuna. Hen-
kilö- ja pakettiautojen liiken-
ne lisääntyi 0,9 prosenttia ja
kuorma- ja linja-autojen liiken-
ne väheni 2,0 prosenttia.
Hämeen tiepiirin pääteiden
liikenne lisääntyi tammi–loka-
kuussa kaikkiaan 0,9 prosent-
tia edellisen vuoden vastaavaan
ajanjaksoon verrattua. Henki-
lö- ja pakettiautojen liikenne
lisääntyi 0,9 prosenttia ja kuor-
ma- ja linja-autojen liikenne
säilyi ennallaan.
Viimeisen 12 kuukauden
aikana liikenne lisääntyi Hä-
meen tiepiirissä 1,3 prosenttia
aikaisempaan 12 kuukau-
den jaksoon verrattuna.
Henkilö- ja pakettiautojen
liikenne lisääntyi 1,3 pro-
senttia ja raskaan liikenteen
(kuorma- ja linja-autot) 0,7
prosenttia.
Pääteiden liikenne li-
sääntyy normaalisti 1É4
prosenttia vuodessa.
Suomessa on noin 2,7
miljoonaa autoa ja niillä
ajetaan pääteillä keskimää-
rin 58 miljoonaa kilomet-
riä vuorokaudessa eli noin
kolmannes kaikesta autolii-
kenteestä. Tieliikenteen ta-
varankuljetuksista noin 80
prosenttia liikkuu pääteitä
pitkin. Päätieverkon pituus
– 13 300 kilometriä – on
vain 3 prosenttia koko tie-
verkon pituudesta.
Tiedot pääteiden liiken-
teestä saadaan liikenteen
automaattisilta mittausase-
milta; niiltä kertyy vuoro-
kaudessa 3–4 miljoonaa
havaintoa.
Alueviestin autoilmoituksista apua autokuumeeseen!
1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,...32