Page 13 - Alueviesti_47

Torstai marraskuun 24. 2005

13

Pirkanmaan sairaanhoi-

topiirin hallitus on päät-

tänyt valtuustolle annet-

tavasta toiminta- ja talous-

suunnitelmasta vuosille

2006 – 2008 sekä vuoden

2006 talousarviosta. Sai-

raanhoitopiirin palvelu-

tuotannon määrä pysyy

ensi vuonna suunnilleen

nykyisellä tasolla, lisäystä

on noin puolitoista pro-

senttia. Tämä riittää var-

mistamaan potilaiden hoi-

toon pääsyn sovituissa ai-

karajoissa.

Vuonna 2006 sairaanhoi-

topiirin toimintatuotot ovat

443,3 ja toimintakulut 421,1

miljoonaa euroa. Tarkistet-

tuun vuoden 2005 talousar-

vioon verrattuna tuotot kas-

vat 3,4 ja kulut 3,6 prosent-

tia. Investointeihin käytetään

ensi vuonna 51,3 miljoonaa

euroa. Merkittävimmät koh-

teet ovat Tampereen yliopis-

tollisen sairaalan Keskussai-

raala-alueelle valmistuva R-

rakennus, Lahteen valmis-

tuva syövänhoidon etäpiste

ja uudet potilastietojärjestel-

mät.

Sairaanhoitopiirissä työs-

kentelevien sijaiset mukaan

lukien noin kuuden ja puo-

len tuhannen henkilön lisäksi

piiriin palkataan ensi vuon-

na 56 uutta lääkäriä tai hoi-

tajaa. Heistä Lahdessa toi-

mintansa aloittavaan syöpä-

tautien yksikköön palkataan

12 henkilöä jaValkeakosken

aluesairaalaan vakituiseen

työsuhteeseen 13 henkilöä,

jotka sijaistavat muuta hen-

kilökuntaa lyhyiden poissa-

olojen aikana. TAYS:n vii-

denmääräaikaisena työsken-

televän ortopedin työsuhde

vakinaistetaan ja lastenkli-

nikkaan palkataan diabetes-

hoitaja.

Tampereen yliopistollisen

sairaalan toiminnassa uutta

on varautuminen vakaviin

infektioihin ja niiden rajoit-

tamiseen, valmistautuminen

Sairaanhoitopiiri

takaa hoitoonpääsyn

sovituissa aikarajoissa

erityisesti syövänhoitotiloja

sisältävän R-uudisrakennuk-

sen käyttöönottoon syksyl-

lä 2007, syöpätautien vas-

tuualueeseen kuuluvan Lah-

den sädehoitoyksikön toi-

minnan käynnistäminen syk-

syllä 2006, synnytystoimin-

nan kivunhoitokäytäntöjen

muuttaminen ja polikliinis-

ten synnytysten käyttöönot-

tomahdollisuuksien selvittä-

minen, perhekoulutoimin-

nan käynnistäminen neurop-

sykiatristen lapsipotilaiden

vanhemmille sekä psykiat-

risen tutkimus-, kriisi- ja päi-

vystysyksikön perustaminen

Pitkäniemeen

Valkeakosken ja Vamma-

lan aluesairaaloissa sekä

Mäntän seudun terveyden-

huoltoalueella toiminta jat-

kuu entisellään.

Koko sairaanhoitopiirin

kehittämistoiminnan keskei-

nen päämäärä on lisätä tuot-

tavuutta mm. uudistamalla

toimintarakenteita, sujuvoit-

tamalla hoitoprosesseja sekä

lisäämällä toimenpidetilojen

ja kalliiden hoitolaitteiden

vuorokautista käyttöaikaa.

Tuottavuuden lisääminen ja

oikea hinnoittelu ovat entis-

tä tärkeämpiä erityisesti

aluesairaaloille, joiden lyhyt-

hoitoiselle toiminnalle on

runsaasti kilpailijoita yksi-

tyissektorilla.

Sairaanhoitopiiri arvioi,

että sen palvelujen kysyntä

on koko suunnittelukauden

2006 – 2008 ensi vuoden ta-

solla. Toiminnan kehittämi-

sessä tavoitteena on tuotta-

vuuden kehittäminen, jolloin

esimerkiksi uutta henkilös-

töä palkataan hyvin maltil-

lisesti. Oleellista on myös

lääkekustannusten kasvun

taittaminen sekä uusien tek-

nologioiden ja hoitomuoto-

jen hallittu käyttöönotto.

Kauden investointimenot

ovat aiempaa suuremmat,

mikä vaikuttaa myös hintoi-

hin, piiritasolla noin 1 – 2

prosenttia.

Kelan johtajan Helena Pe-

solan mukaan eläkkeensaa-

jan hoitotuki tulisi palaut-

taa ikäsidonnaiseksi. - Eläk-

keensaaja voisi saada hoito-

tuen ilman erillistä hakemus-

ta esimerkiksi 80-vuotiaas-

ta alkaen. Tällä menettelyl-

lä nykyiset väliinputoajat

saataisiin tuen piiriin.

- Myös hallintokulut laski-

sivat, arvelee Pesola. - Hoito-

tuessa tarveharkinnan voisi

kohdistaa niihin henkilöihin,

joilla hoitotuen edellytykset

täyttyvät jo ennen 80 ikävuot-

ta.

Terveys 2000 -tutkimukses-

sa 75 prosenttia yli 85-vuoti-

aista ilmoitti toimintakykynsä

alentuneen. Tilastojen mukaan

vain 41 prosenttia tästä ikäryh-

mästä saa eläkkeensaajan hoi-

totukea. Myös Kelan geriatri-

sen kuntoutuksen vaikutta-

vuustutkimus osoitti, että moni

eläkkeensaaja ei ole hakenut

hoitotukea, vaikka täyttää sen

saamisen kriteerit.

Kelan Pesola:

Syyksi hoitotuen alikäyttöön

on arvioitu mm. se, ettei iäkäs

henkilö heikentyneen toimin-

takykynsä vuoksi kykene itse

hakemaan tukea. Jos omaiset,

lääkärit tai kunnan sosiaalitoi-

mi ei tartu asiaan, tuki jää van-

hukselta saamatta.

Eläkkeensaajan hoitotuki

mahdollistaa vanhukselle ko-

tona selviytymistä tukevien

palvelujen hankkimisen. Elä-

mänlaatu ratkaisee pitkälti ko-

tona pärjäämisen.

Stakesin vanhusbarometriai-

neiston mukaan jo yhden koti-

palvelumuodon saanti lisäsi

elämään tyytyväisyyttä enem-

män kuin epävirallisen avun

saanti.

Tyytyväisyys elämään näyt-

tää olevan se voima, joka aut-

taa jatkamaan kotona asumis-

ta huonokuntoisenakin.

Eläkkeensaajien hoitotukea

voivat hakea eläkeläiset, joi-

den toimintakykyä sairaus tai

vamma on heikentänyt yhtä-

jaksoisesti vähintään vuoden

ajan. Hakijan on myös osoi-

tettava toimintakykynsä hei-

kentyneen lääkärinlausunnol-

la

Vanhuus ei ole sairaus

- Ihmisen aktiivinen ja ter-

ve elämänvaihe on pitenemäs-

sä. Noin 70-75 ikävuoteen asti

fyysinen toimintakyky säilyy

varsin hyvänä ja alkaa heiketä

sen jälkeen tasaisesti. Vanhuus

ei ole sairaus tai diagnoosi,

vaan luonnollinen osa elämää

ja väistämätön vaihe pitkään

elävän ihmisen elämässä. Suo-

malainen yhteiskunta on edel-

leen asenteiltaan liian kova

ikääntyviä ihmisiä ja vanhuk-

sia kohtaan.Asenteiden kovuu-

desta kertoo mm. monien ikä-

ihmisten tuntema yksinäisyys,

ajan puute kohdata hoidossa

oleva ihminen, ikäihmisten

kuntoutuksen puutteellisuus ja

eläkkeensaajien hoitotuen huo-

no kohdentuminen.

- Toisesta ihmisestä välit-

täminen ja auttaminen on läh-

tökohta, josta kaikki muu seu-

raa. Sosiaalisen vastuun kan-

taminen on yksilöllinen ja yh-

teiskunnallinen asia. Hyvästä

aineellisesta ja henkisestä pe-

rusturvallisuudesta huolehtimi-

nen vahvistaa luottamusta de-

mokraattiseen päätöksente-

koon ja oikeudenmukaisuu-

teen. Tämän vuoksi on tärke-

ää rakentaa tietoisesti myös

ikääntymistä paremmin tuke-

via toimintatapoja, johtaja He-

lena Pesola toteaa.

Eläkkeensaajien

hoitotuki taas

ikäsidonnaiseksi

35-juhlavuotensa päät-

tyessä Eläkeliitto on huo-

lissaan siitä, ettei ikäänty-

neiden ääntä yhteiskun-

nassa kuulla riittävästi.

Ikäsyrjintään törmätään

monella taholla.

Esimerkiksi toisen kansal-

lisen eläkestrategiaraportin

valmistelussa ei eläkeläisjär-

jestöjen mielipidettä Suo-

men tilanteesta kysytty ei-

vätkä ne ole saaneet ääntään

kuuluviinmeneillään olevas-

sa kunta- ja palvelurakenne-

uudistuksessa.

- Kuntien palveluvalikoi-

mien supistusten takia

ikääntyvien palvelutarpeita

ei ole riittävästi otettu huo-

mioon, sanoo Eläkeliitto. -

Tämä näkyy mm. kotipal-

velun riittämättömyytenä.

Arkisimmillaan ikäsyrjintä

näkyy myös mm. selvitet-

täessä kyselyillä kansalais-

ten mielipiteitä, jolloin yli

70-vuotiaat on rajattu pois,

tai arkitilanteissa ilmenevi-

nä ikäihmisiä väheksyvinä

asenteina.

Eläkeliitto muistuttaa, et-

täperustuslaki edellyttää, että

kaikkia kansalaisia on koh-

Eläkeliitto on

huolissaan

ikäsyrjinnästä

deltava tasavertaisesti. - Jo-

kaisella on oikeus tulla kuul-

luksi itseään koskevista asi-

oista. päätettäessä. Vastikään

päätettiin, että liikaa perit-

tyjä työkyvyttömyyseläke-

maksuja ei palauteta jo eläk-

keellä oleville. Liian suuri

eläkemaksu on kuitenkin

vaikuttanut madaltavasti

1990 lopun jälkeen eläkkeel-

le jääneiden eläkkeisiin.

Näin sen vaikutukset ulot-

tuvat tuleviinkin vuosiin.

Kansalaisjärjestöiltä odo-

tetaan lähivuosina merkittä-

vää panosta yhteiskunnassa.

Jo nyt ne tuottavat lähes 20

prosenttia kaikista sosiaali-

palveluista sekä mittavan

määrän kuntoutuspalveluja.

Järjestöt tarjoavat palveluja

siellä, missä julkisilla pal-

veluntuottajilla tai yrityksillä

ei ole edellytyksiä toimia.

Vapaaehtoistyöntekijät puo-

lestaan torjuvat omalla työl-

lään syrjäytymistä ja yksi-

näisyyttä. Eläkeliitossa va-

paaehtoisia oli vuonna 2004

yli 8500. Ikäihmisillä ja heitä

edustavilla järjestöillä on ol-

tava sananvaltaa palveluja

suunniteltaessa ja ratkaisuja

tehtäessä.

Veronmaksajain Keskus-

liiton puheenjohtaja, pro-

fessori EdwardAndersson

on huolestunut siitä, mi-

ten ensi keväänä käyttöön

tuleva uusi veroilmoitus-

menettely vaikuttaa taval-

lisen veronmaksajan ase-

maan. Andersson puhui

Veronmaksajien valtuus-

kunnan kokouksessa Es-

poossa maanantaina.

Jo ensi vuonna tullaan lä-

hettämään kaikille henkilö-

kohtaisen tulon saajille esi-

täytetty veroilmoitus, jossa

on enemmän tietoja kuin ai-

emmin. Tämä onAndersso-

nin mukaan sinänsä aivan

oikea kehitys.

- Ongelmana on se, ettei

näitä tietoja eikä verovelvol-

lisen antamia lisätietoja tul-

la uuden menettelyn aikana

sanottavasti

tutkimaan.

Tämä on johtanut siihen, että

uudistuksessa on lisätty ve-

roviranomaisten mahdolli-

suuksia jälkikäteen puuttua

toimitettuun verotukseen ve-

rovelvollisen vahingoksi,

hän sanoo.

- Koko verotuksen päät-

tymisvuotta seuraavan ka-

lenterivuoden aikana vero-

viranomainen saa muuttaa

verotusta. Myös aikaisem-

min jälkiverotukseksi kutsu-

tun menettelyn, joka oikeut-

taa puuttumaan verotukseen

viiden vuoden ajan, edelly-

Veronmaksajain Andersson:

tyksiä on kevennetty. Kaik-

ki tällaiset muutokset hei-

kentävät verovelvollisen oi-

keusturvaa.

Anderssonin mukaan on

epärealistista lähteä siitä, että

kaikki verovelvolliset pys-

tyisivät ymmärtämään kaik-

ki verolain säännökset ja

antamaanmoitteettoman ve-

roilmoituksen.

- Tähän asti verotusme-

nettely on pitkälti ollut ve-

rovelvollisen ja viranomai-

sen välinen dialogi, jossa on

selvitetty tosiasiat, jotta ve-

rotus voisi muodostua oike-

aksi. Näin pitäisi olla jatkos-

sakin.

- Jos veroviranomainen

sen sijaan ryhtyy käyttämään

hyvin summaarista menet-

telyä ensi vaiheessa ja siir-

tää korjaukset tapahtuviksi

yhden tai viiden seuraavan

vuoden aikana, jolloin lisä-

veron lisukkeena on veron-

korotus, niin verovelvollisen

aseman heikkenee merkittä-

västi. Näin ei saisi olla.

- Epäilemättä uudistus

asettaa verovelvolliselle en-

tistä suurempia vaatimuksia

veroilmoitusvaiheessa, jotta

hän antaisi oikeat tiedot.

Mutta jos jonkin asian ve-

rotuskäsittely on hänelle epä-

selvä, hänen täytyy aina voi-

da esittää tuo asia verotta-

jalle ja edellyttää, että sii-

hen otetaan kanta, Anders-

son korostaa.

Uusi veroilmoitus

voi vaarantaa

oikeusturvaa

Syksyn puukauppa on

käynyt Länsi-Suomessa

verkkaisesti. Puukauppaa

käydään viime syksyyn ver-

rattuna n. 20 % alhaisem-

malla tasolla. Tehtaiden

käyttöasteet ovat syksyllä

olleet normaalilla tasolla.

Tehtaiden varastot ja

puunostajien varannot eivät

heikosti sujuneen puun os-

ton seurauksena ole kuiten-

kaan kasvaneet. Metsänhoi-

toyhdistyksillä ei myöskään

ole myymättömiä leimikoi-

ta, kaikki tehdyt leimikot

ovat käyneet hyvin kaupak-

si.

Puun kantohinnoissa ver-

rattuna viime syksyyn on lie-

viä muutoksia. Metsänhoi-

toyhdistysten hintaseuran-

nan mukaan hintataso on lä-

hes viime vuoden vastaavan

ajankohdan tasolla. Mänty-

tukin keskimääräinen osto-

hinta on n. euron alempana

kuin viime vuonna. Vastaa-

vasti kuusitukki on noussut

lähes kaksi euroa. Koivutu-

kin keskimääräinen kanto-

hinta on n. euron ylempänä

kuin viime vuonna. Kuitu-

puistamäntykuitupuu on las-

kenut n. puoli euroa, vas-

taavasti kuusikuitupuu nous-

sut saman verran. Koivukui-

tupuun hinnoissa ei ole ta-

pahtunut muutoksia. Hinta-

kehitys on vastannut mark-

kinakehitystä. Mäntysaha-

tavaran markkinat ovat hie-

man paranemassa kevään ti-

lanteesta ja varsinkin hyvä-

laatuisista mäntytukkileimi-

koista kysyntä kasvanee. Tä-

män pitäisi myös näkyä hin-

noissa. Kuusitukin kysyntä

on edelleen huipussaan ja se

näkyymaksetuissa kantohin-

Puukauppa verkkaista,

hinta tippunut noin 20%

noissa. Koivutukista ja kuu-

sikuitupuusta alkaa myös

olla hienoista pulaa ja myös

koivukuitupuun markkinati-

lanne on hieman parantunut.

Mäntykuitupuuta on teolli-

suudella hieman liikaa, mut-

ta ylimäärä sulanee talven

aikana.

Länsi-Suomen metsän-

omistajien liiton hallitus kä-

sitteli tiistaina kokoukses-

saan ajankohtaista puukaup-

patilannetta. Hallitus totesi,

että eritoten sahoille on tär-

keää, että kotimaista raaka-

ainetta riittää syksyn ja tal-

ven sahaukseen. Ennusteet

eivät lupaa ensi vuonna puun

hintaan sellaisia muutoksia,

mikä vaikuttaisi oleellisesti

myyjälle jäävään kantora-

haan. Kuitupuun hinta saat-

taa ensi vuonna vahvistua

hieman, mutta leimikkojen

muuttuminen harvennus-

voittoisem-miksi osaltaan

hillitsee nousua. Kuusitukin

kantohinta on nyt sellaisella

tasolla, millä se ei ole kos-

kaan ollut. Sahatavaramark-

kinoiden epävarmuus ei lu-

paa nykyiselle hintatasolle

pysyvyyttä ja metsänomis-

tajan kannalta paras myyn-

tiaika saattaa mennä ohi. Jos

olet pinta-alaverossa ja si-

nulla onmyyntiaikeita, puun

myynnillä on kiire, sillä puu-

kaupan rahaliikenne pitäisi

vielä tapahtua tämän vuo-

den puolella. Erikseen so-

vittavat ennakot puun osta-

jien kanssa tai pankkien ra-

hoitusjärjestelyt auttavat kui-

tenkin osaltaan korjuuajan-

kohdan järjestelyissä. Met-

sänhoitoyhdistykset auttavat

metsänomistajaa sekä leimi-

kon suunnittelussa että puu-

kaupan tarjousvertailuissa.

Maanpuolustuskoulutus

ry:n Pirkanmaan alueen uusi

piiripäällikkö, everstiluut-

nantti evp Seppo Korkeala

esitteliVammalan maanpuo-

lustusillassa tiistaina Maan-

puolustuskoulutusta ja maa-

kuntajoukkoja koskevia tu-

levaisuuden suunnitelmia.

Vammala tulee 1.1.2008

kuulumaan Länsi-Suomen so-

tilaslääniin, joka jakautunee

maakunnittain sotilasalueisiin.

Sotilasalueen päällikkö tulee

toimimaan läheisessä yhteis-

työssä Maanpuolustuskoulu-

tuksen piiripäällikön kanssa ja

he yhdessä johtavat ja koulut-

tavat alueelle sijoittuvia puo-

lustusvoimien alueellisia jouk-

koja.

Maanpuolustuskoulutus ry

on määritellyt koulutusaiheik-

seen yleiset kansalaisvalmiu-

det, reserviläisten sotilastaidot

sekä kuntien ja siviiliviran-

Vammalan seutu siirtyy

L-Suomen sotilaslääniin

omaisten

kriisivalmiuden.

Koulutustuotteena on yksinker-

taisesti turvallisuusosaaminen.

Koulutus tähtää sekä nor-

maaliolojen että poikkeusolo-

jen häiriötilanteista selviämi-

seen. Vammalan ja Äestän pai-

kallisosaston päällikön Risto

Tuorin mukaan paikallisosas-

to pyrkii järjestämään alueel-

laan kaikkiaan 10 erilaista kou-

lutustilaisuutta, joista osa on

selkeästi tarkoitettu vain reser-

viläisille, mutta mukaan mah-

tuu lisäksi naisten maastokurs-

si, etsintäkurssi sekä turva- ja

valmiuskurssit seurakunnille ja

koulujen opettajille. Vamma-

lan miehet-sodassa luentosar-

ja jatkuu Tyrvään Seudun Mu-

seolla ja kiinteistön pelastus-

suunnitelman laatimista opis-

kellaan mahdollisesti Nokial-

la.

Vapaaehtoisuuden pohjalta

koottavat maakuntajoukot ovat

tavoitteena Vammalassakin.

Paikallisten reserviläisjärjestö-

jen ja sotilasläänin sijoitusten

perusteella uskotaan, että

komppanian kokoinen joukko

pystyttäisiin kriisitilanteessa

alueella kokoamaan.

Nimi Sastamalan

paikallisosastoksi

Maanpuolustuskoulutus ry:n

Vammalan ja Äetsän paikal-

lisosaston johtoryhmä on alus-

tavasti päättänyt muuttaa osas-

ton nimeä ja toimialuetta 1.1.

2006. Johtoryhmään on pyy-

detty reserviläisjärjestöjen

edustajia Äetsän ja Vammalan

lisäksi Mouhijärveltä ja Suo-

denniemeltä. Näiden kuntien

myötä nimikin muuttuisi ensi

vuoden alusta Sastamalan pai-

kallisosastoksi.

Lopulliset päätökset on tar-

koitus tehdä joulukuun alussa

ja ne vahvistaa piirin piiripääl-

likkö.

KiikkalainenAntti Poranen

on tehnyt Hämeenlinnan

hallinto-oikeudelle valituk-

sen Äetsän kunnanhallituk-

sen 3. lokakuuta ja 24. lo-

kakuuta tekemistä päätöksis-

tä jättää kunnan Kiikan puoli

ilman ennakkoäänestyspaik-

kaa tammikuun presidentin-

vaaleissa.

Tätä ennen hän teki turhaan

oikaisuvaatimuksen kunnan-

hallituksen hallituksen ensim-

mäisestä asiaa koskevasta pää-

töksestä.

Poranen vaatii kunnallisva-

lituksessaan kunnanhallituksen

päätöksen purkamista ja ennak-

koäänestyspaikan järjestämis-

tä Kiikkaan kuten kunnanjoh-

taja oli kunnanhallitukselle

esittänyt.

Poranen sanoo valitukses-

saan hallinto-oikeudelle, että

Kiikan taajamassa on aiemmin

ollut mahdollista äänestää en-

nakkoon ja että äänestäjien

määrän valossa ennakkoon ää-

nestäneiden määrä Kiikassa on

ollut lähes puolet koko kun-

nan ennakkoäänestäjien mää-

rästä.

Hän katsoo kunnanhallituk-

sen päätöksen loukkaavan hä-

nen omaa oikeuttaan ja samoin

niiden muiden oikeutta, jotka

haluaisivat eri syistä äänestää

Kiikassa ennakkoon. Hän viit-

taa myös kiikkalaisille mah-

dollisesti aiheutiviin lisäkului-

hin ja muihin haittoihin, joita

katsoo pitenevän äänestysmat-

kan aiheuttavan.

Lehdille toimittamassaan

kannanotossa Antti Poranen

sanoo, että ellei hallinto-oike-

us muuta kunnanhallituksen

päätöstä, seuraava vaihe on

eduskunnan oikeusasiamiehel-

le tehtävä valitus asiaa koske-

van lain heikkoudesta.

Myös Kiikkaan saatava

ennakkoäänestyspaikka

Kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen

Page 13 - Alueviesti_47_2005