Page 10 - Alueviesti_47

Torstai marraskuun 24. 2005

10

Arton

Sihti

Suomessa on tänä päivänä omaishoidossa 60 000 van-

husta, vammaista tai sairasta, jotka ilman omaishoitoa

tarvitsisivat laitoshoitoa. Omaishoitajat tekevät siten

erittäin arvokasta työtä sekä lähimmäisensä, että yh-

teiskunnan kannalta. Näiden 60 000 ihmisen sijoitta-

minen laitoshoitoon olisi heille itselleen kotihoitoa huo-

nompi vaihtoehto ja maksaisi veronmaksajille miljardi-

luokan kustannuksen.

Eduskunnassa käsitellään parasta aikaa lakiesitystä,

jossa omaishoitajien asemaan saadaan pieniä parannuk-

sia. Laissa määritellään omaishoitopalkkiolle alaraja 300

euroa kuukaudessa, mikä merkitsee 66 euron korotusta.

Kunta voi siis maksaa tukea myös alarajaa enemmän ja

näin pitäisikin tehdä silloin, kun omaishoidolla korva-

taan laitoshoito. Lakiesityksellä parannetaan hieman

myös omaishoitajien mahdollisuuksia vapaapäiviin ja

muutetaan omaishoitajasopimukset vuosittaisista tois-

taiseksi voimassaoleviksi.

Päätökset omaishoitajien tuesta tehdään kuntatasol-

la lääketieteellisin perustein. Kunnilla on kuitenkin oma

harkintavalta sen suhteen kuinka monelle omaishoitoon

oikeutetulle ne maksavat omaishoidon tukea. On kun-

tia, joissa omaishoitajaksi voi päästä vain alkuvuonna,

kun määrärahat loppuvat kesken jo ennen kesää. Tämä

on täysin järjetöntä, koska jos hoidettava siirretään lai-

tokseen, niin kunnan on maksettava hoito. Jokainen vii-

sas kunta toimii niin, että laitoshoidon korvaavalle omais-

hoidolle maksetaan aina tuki. Jos määräraha on siltä

momentilta loppunut, niin sitten sitä on pyydettävä

lisää.

Valtuutettuna toivon, että omassa kotikunnassani ei

ole jatkossa ainuttakaan tapausta, jossa laitokseen sijoi-

tetaan hoidettava siksi, että omaishoidon tuen määrära-

ha on loppunut. Laitoshoitoon tulee sijoittaa omaishoi-

don sijasta vain silloin, kun se on perusteltavissa hoi-

dettavan edun näkökulmasta.

Omaishoidon tarve yhteiskunnassa tulee lisäänty-

mään nopeasti väestön ikääntyessä. Huomattavaa on

myös se, että myös omaishoitajat ikääntyvät. On paljon

iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat vuosia, jopa vuosikymmeniä

hoitaneet lastaan tai puolisoaan. Omaishoitaminen on

usein hyvin raskasta työtä myös nuoremmille omaishoi-

tajille. Omaishoitajien jaksamista tulee edesauttaa tar-

joamalla lyhytaikaisia intervallihoitoja laitoksissa, li-

säämällä omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä ja avus-

tamalla omaishoitajien yhdistyksiä. Yhdistykset tarjoa-

vat omaishoitajien usein yksinäiselle työlle sosiaalisen

ympäristön järjestämällä vertaisryhmätapaamisia ja tar-

joamalla liikuntamhadollisuuksia fyysisen kunnon yl-

läpitämiseksi.

Nyt eduskunnassa hyväksyttävä lakiehdotus on as-

kel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön. Omaishoitaji-

en asemaa on jatkuvasti parannettava. Ilman omaishoi-

tajien läheisiensä hyväksi tekemää työtä me emme kyke-

nisi tarjoamaan inhimillisiä elinolosuhteita niille kai-

kille, jotka ovat avun tarpeessa. On siten meidän kaikki-

en etu auttaa omaishoitajia jaksamaaan työssään.

Arto Satonen

Omaishoitajien

asemaan saatava

parannuksia

Pirkanmaalla työttömien

määrä oli laskenut syyskuus-

ta 1,4 %. Verrattuna edelli-

sen vuoden vastaavaan ajan-

kohtaan oli laskua 4,9 %.

Työttömyyden rakenteelli-

nen kehitys oli jatkunut mel-

ko myönteisenä. Sekä pitkä-

aikaistyöttömien että nuor-

ten alle 25-vuotiaiden mää-

rä laski lokakuussa verrat-

tuna syyskuun 2005 lukuun.

Lokakuussa 2005 oli nuoria

alle 25-vuotiaita työttömiä

14,6 % vähemmän kuin lo-

kakuussa 2004.

Lounais-Pirkanmaan seutu-

kunnassa keskimääräinen työt-

tömyysaste oli 8,2 ja koko

maassa 10,1 prosenttia. Mou-

hijärven työttömyysaste oli 7,7,

Punkalaitumen 7,5, Suodennie-

men 8,2, Vammalan 8 ja Äet-

sän 9,6 prosenttia.

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli lokakuun 2005

lopussa 1 695 avointa työpaik-

kaa. Työ-paikkojen määrä oli

vähentynyt syyskuusta 7,8 %

ja verrattuna edellisvuoden

vastaavaan ajan-kohtaan oli li-

säystä 1,0 %. Tämä osoittaa

että työvoiman kysyntä oli

edelleen vuositasolla kasvanut.

Uusia työpaikkoja ilmoitettiin

syyskuussa 2 537 kpl, joka oli

2,9 % enemmän kuin syys-

kuussa ja verrattuna edellisen

vuoden vastaavaan ajankoh-

taan oli kasvua peräti 18,2 %.

Kysynnän kasvutrendi näkyy

erityisesti hallinto- ja toimis-

totyössä jossa avoimia työpaik-

koja oli 82,1 % enemmän kuin

lokakuussa 2004. Selvää kas-

vua oli myös maa- ja metsäta-

loustyössä (81,8 %)

Suurin lasku avoimien työ-

paikkojen suhteen oli kaupal-

Työllisyys koheni

edelleen Pirkanmaalla

lisessa työssä jossa avoimia

työpaikkoja oli 27,7 % vähem-

män kuin edellisvuoden vas-

taavana aikana. Lokakuussa

täyttyi kaikkiaan 2 521 työ-

paikkaa, joista työvoimatoi-

miston hakijoilla täytettiin 869

paikkaa, eli 34,5 %. Tammi -

lokakuun aikana vuonna 2005

oli ilmoitettu 23,8 % enemmän

työpaikkoja kuin edellisvuoden

vas-taavaan ajankohtaan ver-

rattuna.

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli lokakuun 2005

lopussa 24 509 työtöntä työn-

hakijaa, joka oli 355 työtöntä

työnhakijaa vähemmän kuin

syyskuussa 2005 ja 1 251 työ-

töntä työnhakijaa vähemmän

verrattuna vastaavaan ajankoh-

taan vuotta aiemmin. Työttö-

myyden trendi jatkuu laskeva-

na (kuvio 2). Työttömyysaste

oli Pirkanmaalla 10,7 % ja

koko maassa 10,1 %. Vastaa-

vat luvut vuosi sitten olivat Pir-

kanmaalla 11,8 % ja koko

maan osalta 10,7 %. Pirkan-

maan työttömyys oli edelleen

laskenut nopeammin kuin koko

maassa keskimäärin.

Työttömyyden nousu jatkui

lähinnä teknisen, luonnontie-

teellisen, yhteiskunnallisen ja

taiteellisen työn osalta jossa

nousua oli 3,4 % vuoden ta-

kaiseen ajankohtaan verrattu-

na. Kaikissa muissa pääammat-

tiryhmissä työttömien määrä

jatkoi laskua. Työttömien mää-

rä väheni eniten teollisessa

työssä (7,5 %) ja palvelutyös-

sä (4,2 %).

Naisten työttömyys laski

syyskuusta 2,5 %. Lokakuus-

sa työttömänä oli 12 295 nais-

ta. Vuoden aikana naisten työt-

tömyys oli vähentynyt 3,7 %.

Lokakuussa 2005 työttömiä

miehiä oli 12 214 henkilöä.

Laskua syyskuun lukuun oli

0,3 %. Vuoden takaiseen lo-

kakuun 2004 lukuun verrattu-

na miesten kohdalla työttö-

myys laski 6,0 %. Naisten

osuus työttömistä oli lokakuus-

sa 2005 50,2 % ja miesten 49,8

%

Nuorten työttömien

määrä reilussa laskussa

vuositasolla

Nuorten työttömyys oli edel-

leen selvässä laskussa loka-

kuussa. Alle 25-vuotiaita työt-

tömiä oli lokakuun 2005 lo-

pussa 2 536 henkilöä, joka oli

6,7 % vähemmän kuin syys-

kuussa. Verrattuna vuoden ta-

kaiseen tilanteeseen oli loka-

kuussa 2005 työttömänä 14,6

% vähemmän nuoria. Pitkä-ai-

kaistyöttömyys laski lokakuus-

sa 2,0 % verrattuna syyskuun

tilanteeseen ja oli vuositasolla

tar-kasteltuna laskenut 3,4 %.

Pirkanmaalla oli lokakuun lo-

pussa yli vuoden työttömänä

olleita 7 078 henkilöä.

Työttömyysaste oli loka-

kuussa korkein Längelmäellä

ja Vilppulassa (14,0 %) ja al-

haisin Kangasalalla ja Pälkä-

neellä (7,2 %).

Lokakuun lopussa Pirkan-

maalla ylittyi 14,0 %:n työttö-

myysaste ainoastaan Längel-

mäellä ja Vilppulassa. Kanga-

salan ja Pälkäneen lisäksi alle

8 % työttömyys oli Mouhijär-

vellä, Punkalaitumella ja Ve-

silahdella. Seutukunnista edel-

leen alhaisin työttömyysaste oli

Kaakkois-Pirkanmaan seutu-

kunnassa 8,0 % ja korkein Ete-

lä-Pirkanmaan seutukunnassa

12,3 %.

Satakunnan työvoima- ja

elinkeinokeskuksen alueella

oli työnvälitystilaston mu-

kaan lokakuun lopussa työt-

tömiä työnhakijoita 13 500,

mikä on muutama kymme-

nen enemmän kuin kuukau-

si sitten. Lomautettujen mää-

rä lisääntyi vajaalla sadalla

ollen 500 henkeä. Työttömi-

en osuus työvoimasta oli

12,8 %. Miehiä työttömistä

työnhakijoista oli 6 500 ja

naisia runsas 7 000.

Satakunnassa työttömien

määrä laski vuoden takaisesta

lähes jokaisen kunnan alueel-

la. Suurin vähennys oli Rau-

malla, jossa työttömien määrä

laski yli 500:lla henkilöllä.

Korkeimmat kunnittaiset työt-

tömyysasteet olivat Merikar-

vialla (14,7 %), Porissa (14,7

%), Laviassa (14,4 %), Pomar-

kussa (14,0 %), Karviassa

(13,9 %) sekä Harjavallassa

(13,1 %). Kokemäen työttö-

myysaste oli 10,2 ja Kiikois-

ten 13,5 prosenttia.

Alle kymmenen prosentin

työttömyysaste oli kuuden kun-

nan alueella, Köyliössä (5,5

%), Säkylässä (5,6 %), Euras-

sa (7,0 %), Huittisissa (8,0 %),

Vampulassa (8,1 %) ja Lapis-

sa (9,4 %).

Työttömien määrä vähentyi

Satakunnassa lähes 1 400:lla

hengellä viime vuoden loka-

kuuhun verrattuna. Lomautet-

tuja oli lähes 500 vähemmän

kuin vuosi sitten. Työttömien

määrä aleni vuoden takaisesta

yli 9 %, kun koko maassa vä-

hennys oli vajaa 5 %.

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoihin ilmoittautui

Työttömyys laski vuoden

takaisesta Satakunnassa

lokakuun aikana runsaat 1 500

uutta työnhakijaa ja työnhaun

päättäneitä oli 1 600. Yleisille

työmarkkinoille työllistyi va-

jaa 1 700 henkeä, mikä on hie-

man enemmän kuin kuukausi

sitten.

Avoimet työpaikat

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoissa oli lokakuun

aikana avoinna runsas 2 300

työpaikkaa, mikä on lähes 800

enemmän kuin vuosi sitten.

Vuoden takaisesta avoimet pai-

kat lisääntyivät suhteellisesti

eniten tieteellisessä, teknises-

sä ja taiteellisessa työssä, ra-

kennusalalla sekä teollisuudes-

sa. Uusia avoimia työpaikkoja

ilmoitettiin työvoimatoimistoi-

hin lokakuun aikana runsaat

600 ja täytettiin 900 työpaik-

kaa.

Työttömyyden rakenne

Alle 25-vuotiaita työttömiä

työnhakijoita oli lokakuun lo-

pussa vajaat 1 500, mikä on

muutama kymmenen vähem-

män kuin kuukausi sitten ja yli

200 vähemmän kuin vuosi sit-

ten. Alle 25-vuotiaiden osuus

työttömistä työnhakijoista oli

11,4 %. Yli 50-vuotiaita työt-

tömiä työnhakijoita oli loka-

kuun lopussa runsaat 5 600,

mikä on hieman enemmän kuin

kuukausi sitten.

Yhtäjaksoisesti yli vuoden

työttömänä olleita oli vajaa 3

800, mikä on sata vähemmän

kuin kuukausi sitten. Vuoden

takaiseen verrattuna pitkäai-

kaistyöttömien määrä väheni

300:lla.

Ammattiryhmittäin tarkas-

teltuna (ilman lomautettuja)

työttömien työnhakijoiden

määrä vähentyi vuoden takai-

sesta lähes kaikilla aloilla. Suh-

teellisesti suurimmat vähen-

nykset olivat maa- ja metsäta-

loudessa sekä teollisuudessa.

Työhallinnon koulutus- ja

tukitoimenpiteissä aloittanei-

den yhteismäärä nousi hieman

lokakuun aikana. Työvoima-

koulutuksen aloitti yli 500 ja

tukitoimenpitein sijoittui run-

sas 300 henkilöä. Työvoima-

koulutuksen aloittaneiden mää-

rä nousi selkeästi vuoden ta-

kaisesta.

Lokakuun lopussa työvoi-

makoulutuksessa oli runsaat 1

500 ja tukityöllistettynä vajaat

2 200 henkilöä. Tukityöllistet-

tyinä oli valtiolla 70, kunnissa

vajaa 600 ja yksityisellä sek-

torilla 1 500 henkilöä. Työvoi-

makoulutuksessa olevia oli

vähemmän mutta tukitoimen-

pitein työllistettyjä oli saman

verran kuin vuosi sitten.

Työttömien työnhakijoiden

määrä vähentyi vuoden takai-

seen verrattuna jokaisen työ-

voimatoimiston alueella. Vii-

meisen kuukauden aikana työt-

tömyys väheni kaikissa muis-

sa työvoimatoimistoissa paitsi

Huittisten, Kankaanpään ja

Porin alueilla, joissa oli pientä

lisäystä.

Korkeimmat työttömyysas-

teet olivat edelleen Porin (14,1

%), Noormarkun (12,8 %) ja

Kankaanpään (12,3 %) työvoi-

matoimistojen alueilla. Alhai-

simmat työttömyysasteet oli-

vat edelleen Euran (6,3 %) ja

Huittisten (8,4 %) työvoima-

toimistojen alueilla.

Suur-Jyväskylä Lehden

toimitusjohtaja ja päätoi-

mittajaTapani Markkanen

jatkaa Kaupunkilehtien

Liitto ry:n puheenjohta-

jana. Hänet valittiin vuo-

delle 2006 yksimielisesti

liiton syyskokouksessa

viime perjantaina.

Markkanen on toiminut

liiton puheenjohtajana vuo-

desta 2003. Hallitukseen

valittiin erovuoroisista uu-

delleen

toimitusjohtaja

OsmoAhtiainen (Uusi Lah-

Markkanen jatkaa

Kaupunkilehtien

puheenjohtajana

ti) ja tulosyksikön johtaja,

päätoimittaja Hannu Helin-

eva (Kaupunkilehti Seiska)

sekä uutena päätoimittaja

Alpo Merilä (Oulu-lehti).

Hallituksessa jatkavat

toimitusjohtaja Jaakko Puo-

mila (Alueuutiset), päätoi-

mittaja Taru Salo (Uusi

Rovaniemi) ja toimitusjoh-

taja, päätoimittaja Ilkka

Peltoniemi (Hämeenlinnan

Kaupunkiuutiset). Varajäse-

niksi valittiin Nils Tuomi-

nen (Viikko-Savo) ja Erkki

Petman (Alueviesti).

Suomen kesäyliopistot

ry:n vuosikokous valitsi

Kokemäen kaupunginjoh-

tajan Martti Jalkasen jat-

kamaan hallituksen pu-

heenjohtajana uudelle

kaksivuotiskaudelle.

Uudeksi hallituksen jäse-

neksi valittiin kansanedus-

taja Minna Lintonen (SDP).

Muina hallituksen jäseninä

jatkavat hallintopäällikkö

Matti Heinilä UPM-Kym-

mene, rehtori Seija Karja-

Jalkasesta yhä

kesäyliopistojen

puheenjohtaja

lainen Kainuun kesäyliopis-

to, johtaja Kari Laine Ou-

lun yliopisto, toiminnanjoh-

taja Raimo Turunen SDP

Häme sekä rehtori Fredrik

Åberg Hangö Sommaruni-

versitet.

Suomen kesäyliopistot ry

on kesäyliopistojen valta-

kunnallinen keskusjärjestö.

Yhdistys hoitaa mm. kesä-

yliopistojen edunvalvontaa

sekä koordinoi valtakunnal-

lisesti kesäyliopistojen yh-

teisiä asioita.

Vammalan reservijär-

jestöt viettävät yhteistä

isänmaallista iltaa joulu-

tuli- ja adventtihartaus-

hetken merkeissäTyrvään

Pyhän Olavin kirkossa

keskiviikkona 30. marras-

kuuta kello 18.30.

Tilaisuus on seurakunta-

laisille avoin. Väkeä pyy-

detään saapumaan paikalle

hyvissä ajoin, sillä Vamma-

lan Reserviupseerikerhon ja

Vammalan Reserviläisten

liput saapuvat Suomen li-

Reserviupseerikerho

juhlii vuosipäiväänsä

Pyhän Olavin kirkossa

pun johdolla juhlistamaan

tilaisuutta tasan kello 18.30.

Adventtihartaushetken

pitää kirkkoherra Osmo

Ojansivu. Tilaisuus jatkuu

Reserviupseerikerhon 65-

vuotisjuhlalla. Juhlapuheen

pitää rovasti Timo Kökkö.

Musiikista huolehtii Sakso-

fun-kvintetti johtajanaan

Aslak Allinniemi.

Noin tunnin kestävän ti-

laisuuden jälkeen kirkon-

mäellä on tarjolla muun

muassa kuumaa joulujuo-

maa ja pipareita.

Suomalaisilla oli kesä-

kuussa varallisuutta hen-

keä kohden keskimäärin

49 000 euroa.

Asuntovarallisuuden

kanssa suomalaisten omai-

suus oli kaikkiaan 250 mil-

jardia euroa.

Luvut perustuvat Suo-

men Sijoitustutkimuksen ja

Helsingin Sanomien selvi-

tykseen.

Suomalaisen

varallisuus

49 000 euroa

Asunnot ja tilit ovat säi-

lyttäneet asemansa suoma-

laisten tärkeimpinä säästö-

kohteina. Asunnoissa on

noin 60 ja tileillä noin 20

prosenttia keskimääräisen

perheen varallisuudesta.

Erityisen nopeasti on

kuitenkin kasvanut rahas-

tosijoittamisen suosio. Kun

vuosituhannen vaihteessa

15 prosentilla suomalaisis-

ta oli rahasto-osuuksia, nyt

jo joka neljäs ilmoittaa

hankkineensa niitä.

Kaikkia uusi vaurastu-

minen ei koske. Merkittä-

vä osa varallisuudestakin

keskittyy pienelle eliitille.

Pienituloisten tulot jäävät

jatkuvasti jälkeen muista.

Kansanterveyslaitoksen

pääjohtaja Pekka Puska

on perustanut KTL-sääti-

ön. Säätiön tarkoitukse-

na on tukea Kansanter-

veyslaitoksen toteutta-

maa tai ohjaamaa yleis-

hyödyllistä kansanterve-

yden tutkimus- ja edistä-

mistyötä.

Säätiön puheenjohtajana

toimii KTL:n pääjohtaja.

Hallituksen muut jäsenet

ovat STM:n edustaja (kans-

liapäällikkö Markku Leh-

Puska

perusti

tukisäätiön

to), KTL:n kaksi muuta

edustajaa (ylijohtaja J. Es-

kola ja hallintojohtaja J.

Penttinen) sekä kolme lah-

joittajien edustajaa.

Pääjohtaja Puska on lah-

joittanut saamansaY. Jahns-

sonin säätiön lääketieteen

tunnustuspalkinnon ja poh-

joismaisen kansanterveys-

palkinnon varoilla säätiön

peruspääomaksi 25.000 eu-

roa.

Säätiön tavoitteena on

saada lisävaroja, joiden tur-

vin Kansanterveyslaitoksen

tutkija- ja asiantuntijaryh-

mät voivat tehostaa työtä

suomalaisten terveysongel-

mien syiden selvittelyssä ja

sairauksien ehkäisyssä. Sää-

tiön pyrkimyksenä on ke-

hittyä merkittäväksi kan-

santerveyshankkeiden ra-

hoittajaksi.

Page 10 - Alueviesti_47_2005