Page 4 - Alueviesti_47

Torstai marraskuun 24. 2005

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

47

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

Päätoimittaja

Erkki Petman,

03-514 1416, ilt. 0500-235 725

Toimittaja

Maija Latva,

03-514 1416, ilt. 050-555 6290

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

29,00/vuosikerta,

!

9,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Vammala, Mouhijärvi,

Suodenniemi, Kiikoinen

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET TIISTAIHIN

KLO 12 MENNESSÄ

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

Huittinen, Äetsä, Kauvatsa

Punkalaidun, Vampula

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

"

1,00 /pmm

"

1,20 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

"

1,20 /pmm

"

1,45 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

"

1,30 /pmm

"

1,60 /pmm

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

Korkein hallinto-oikeus

on päätöksellään 18.11.

2005 hylännyt Sääksjär-

ven kunnostamista koske-

van valituksen.

Kyseessä on Vaasan hal-

linto-oikeuden

päätös

29.3.2005, joka koskee

Sääksjärven kunnostusta.

Kunnostuksen hakija on

Kokemäen kaupunki.

Valittajana on ollut An-

tero Ylimaa, joka valitti

myös aikaisemmasta Län-

Sääksjärven valitus

nurin myös KHO:ssa

si-Suomen ympäristölupa-

viraston

päätöksestä

6.7.2004. Vaasan hallinto-

oikeus hylkäsi mainitun va-

lituksen. Ylimaa teki edel-

leen valituksen myös kor-

keimpaan hallinto-oikeu-

teen. Korkeimman hallin-

to-oikeuden mukaan Vaa-

san hallinto-oikeuden pää-

töstä ei muuteta muutoin

kuin että ympäristölupavi-

raston päätöstä koskien lu-

pamääräystä 17 luvan saa-

jalle lisätään arviointivel-

vollisuuksia.

Presidentti Risto Rytin

(1889-1956) päiväkirja-

merkinnät julkaistaan kir-

jana ensi tammikuussa.

Kirjan "Käymme omaa

erillistä sotaamme" ovat

toimittaneet professori

Ohto Manninen ja tutki-

ja Kauko Rumpunen. Sen

kustantaa Edita.

Kirjassa on Rytin päivä-

kirjamerkintöjä vuosilta

1940-1944. Se on tavallaan

jatkokeskustelua maanan-

taina Säätytalossa käydyl-

le Sotasyyllisyys-seminaa-

rille. Kirjan nimikin Käym-

me omaa erillistä sotaam-

me on Rytin sitaatti, kertoo

Editan johtaja Jukka-Pek-

ka Pietiäinen.

Kirja on toimitettu, jo-

ten siellä on mukana myös

Rytin päiväkirja-

merkinnät kirjaksi

muiden henkilöiden muis-

tiinpanoja tapaamisistaan

Rytin kanssa.

- Lisäksi siinä on taus-

tajuttuja, joten kirjan perus-

teella saa erittäin selkeän

käsityksen siitä, mitä Ryti

ajatteli tuolloisista tapahtu-

mista.

Kirja on tarkoitettu en-

nen kaikkea suurelle ylei-

sölle, mutta Pietiäinen us-

koo, että teoksessa on joi-

takin myös tutkijoita hät-

kähdyttäviä tietoja. Hän ei

vielä tässä vaiheessa paljas-

tanut, mitä nämä hätkähdyt-

tävät tiedot voisivat olla.

Kirjan julkistamispäivä

on 25. tammikuuta. Sama-

na päivänä Ryti-seura jär-

jestää aiheesta yleisötilai-

suuden Tieteiden talossa

Helsingissä.

Satakunnan Natura 2000

-alueiden yleissuunnittelu

käynnistettiin 9. marraskuu-

ta pidetyllä aloituskokouk-

sella, johon osallistuivat Sa-

takuntaliitto, Lounais-Suo-

men metsäkeskus, Metsähal-

lituksen Etelä-Suomen luon-

topalvelut, MTK Satakunta,

Satakunnan luonnonsuojelu-

piiri, Satakunnan riistanhoi-

topiiri ja SatakunnanTE-kes-

kus.

Yleissuunnitelma antaa ai-

kataulun ja eräitä lähtökohtia

Satakunnan Natura-alueiden

(59 kpl) käytön ja hoidon tar-

kemmalle suunnittelulle. Suun-

nittelussa otetaan eri intressi-

tahojen näkemykset huomioon.

Natura 2000 -alueiden hoi-

toa ja käyttöä pohtinut ympä-

ristöministeriön työryhmä esitti

vuonna 2002, että alueiden

hoidon ja käytön suunnittelun

toteuttamiseksi tulisi laatia alu-

eellisia yleissuunnitelmia.

Suunnittelutarve

vaihtelee

Hoidon ja käytön suunnit-

telun tarve vaihtelee Natura

Satakunnan Natura-alueiden

käyttö ja hoito kartoitetaan

2000 -verkoston eri alueilla.

Esimerkiksi eräillä Natura-ver-

koston soidensuojelualueilla ei

ole virkistyskäyttöä, jolloin

niiden hoitokeinoksi riittää alu-

een rauhoittaminen.

Joillakin soidensuojelualu-

eilla tarvitaan polkureittejä tai

ennallistamistoimia.

Osalla Natura-alueista har-

joitetaan maataloutta, metsä-

taloutta, kalastusta ja metsäs-

tystä tai ne ovat tehokkaassa

virkistyskäytössä.

Tällaisessa tapauksessa eri

käyttömuotoja on tarpeen so-

vittaa yhteen.

Perustana intressit

Ensimmäisessä kokoukses-

sa käsiteltiin Natura 2000 -alu-

eiden alueellisen yleissuunnit-

telun työtapoja.

Yleissuunnittelutarpeen

määrittelemiseksi kunkin Na-

tura-alueen osalta tarkastellaan

kahdeksaa alueeseen kohdis-

tuvaa intressiä: maankäyttöä,

virkistystä, luontotyyppien

suojelua, lajien suojelua, met-

sästystä, metsätaloutta, maata-

loutta, kalastusta, tutkimus- ja

koulutuskäyttöä sekä väestö-

painetta. Näistä kutakin arvi-

oidaan asteikolla 1- 3 sillä pe-

rusteella, miten merkittävästi

intressi vaikuttaa suunnittelu-

tarpeeseen.

Alueiden saamia yhteispis-

teitä vertaamalla arvioidaan

alueiden hoidon ja käytön

suunnittelutarpeet ja kiireelli-

syys.

Yleissuunnitelman käytän-

nön kokoamisesta vastaavat

Lounais-Suomen ympäristö-

keskus ja metsähallitus.

Työ on tarkoitus saada val-

miiksi keväällä 2006.

Tätä ennen luonnosta esitel-

lään muutamassa tilaisuudes-

sa ja siitä pyydetään lausunto-

ja.

Suunnittelusta kiinnostuneet

voivat ottaa yhteyttä Lounais-

Suomen ympäristökeskuksen

Satakunnan toimipaikkaan tai

metsähallituksen Etelä-Suo-

men luontopalveluihin.

Pirkanmaan ympäristökes-

kus aloitti elokuun lopussa

pilaantuneen maaperän kun-

nostuksen Mouhijärven Hyy-

nilänkankaan entisellä yh-

dyskuntajätekaatopaikalla.

Työ keskeytettiin marras-

kuussa talven ajaksi ja sitä

jatketaan keväällä.

Mouhijärven Hyynilänkan-

kaan vanha yhdyskuntajätteen

kaatopaikka oli käytössä vuo-

sina 1960-1978. Kaatopaikka

sijaitsee Hyynilänkankaan en-

simmäisen luokan pohjavesi-

Mouhijärven vanhan kaatopaikan

riskit pohjavedelle poistetaan

alueella noin 500 metrin pääs-

sä Mouhijärven kunnan poh-

javedenottamosta.

Valtion jätehuoltotyön tar-

koituksena on poistaa kohteen

haitalliset ympäristövaikutuk-

set ja pohjaveden ottoon koh-

distuva riski.

Pirkanmaan ympäristökes-

kus vastaa kunnostustyön ra-

kennuttamisesta ja valvonnas-

ta. Hanke toteutetaan yhteis-

työssä Mouhijärven kunnan

kanssa.

Tällä hetkellä kaatopaikan

massoista on kaivettu ja laji-

teltu noin 60 %. Lajiteltuja jä-

tejakeita ja pilaantunutta maa-

ta on kuljetettu eri käsittely-

paikkoihin yhteensä 12 000

tonnia.

Työtä on hidastanut sekalai-

nen kaatopaikkajäte, joka käy-

tännössä edellyttää kaiken kai-

vetun materiaalin seulontaa ja

lajittelua ennen kuljetusta. Tal-

vella jätteen seulonta ei kui-

tenkaan ole mahdollista eikä

haitta-aineita pystytä mittaa-

maan.

Myös haitta-aineilta suojau-

tuminen vaikeutuu.

Tuloveroprosenttia nostaa

ensi vuodelle 140 kuntaa eli

joka kolmas kunta. Kuntien

painotettu tuloveroprosentti

kohoaa 18,29 prosentista

18,40 prosenttiin. Nostajia

on neljä enemmän kuin vii-

me vuonna, joka oli aikai-

sempi ennätysvuosi. Aino-

astaan Miehikkälän kunta

alentaa veroprosenttiaan.

Maan korkein tuloveropro-

sentti on ensi vuonna Karjaal-

la, 21. Vähintään 20 prosent-

tia perii 13 kuntaa. Alhaisin

veroprosentti on Kauniaisissa

ja Maarianhaminassa, 16.

Yleisin tuloveroprosentti on

19,00, jota peritään 130 kun-

nassa.

Tuloveroprosentti on kor-

kein, 19,20, Pohjois-Karjalan

ja Keski-Pohjanmaan maakun-

nissa ja alhaisin, 16,84, Ah-

venanmaalla ja Uudellamaal-

la, 17,85. Suurin nousu on Ete-

lä-Savon maakunnassa, 0,24

%.

Joka viides kunta on ilmoit-

tanut nostavansa kiinteistöve-

roprosentteja, joista taloudel-

lisesti merkittävimmät ovat

yleinen kiinteistöveroprosentti

ja vakituisten asuinrakennus-

ten kiinteistöveroprosentti.

Eduskunnassa käsiteltävänä

oleva kiinteistöverolain muu-

tosesitys sisältää voimalaitos-

ten kiinteistöveroprosentin

Joka kolmas kunta

kiristää verotusta

enimmäismäärän korottami-

sen. Runsas puolet voimalai-

toskunnista on aikeissa nos-

taa voimalaitoksen kiinteistö-

veroprosenttia.

Esityksen mukaan 14 pää-

kaupungin ja kehysalueen

kuntaa velvoitettaisiin määrää-

mään korotettu rakentamatto-

man rakennuspaikan kiinteis-

tövero. Lakiehdotuksen salli-

man maksimiprosentin (kol-

me prosenttia) on ilmoittanut

ottavansa käyttöön viisi kun-

taa. Muualla maassa rakenta-

mattoman rakennuspaikan

kiinteistöveroprosentti on va-

paaehtoinen. Ensi vuonna se

on käytössä 117 kunnassa.

Veroperustemuutokset li-

säävät kuntien verotuloja va-

jaan prosentin. Tuloveropro-

senttien korotukset nostavat

kuntien verotuloja noin 80

miljoonaa euroa. Kiinteistöve-

roprosenttien nostot merkitse-

vät toteutuessaan noin 30 mil-

joonan euron lisätuloja kun-

nille. Ensi vuonna kuntien ve-

rotulot ovat noin 15 miljardia

euroa, josta kunnallisveron

osuus on 13 miljardia, yhtei-

söveron 1,2 miljardia ja kiin-

teistöveron lähes 0,8 miljar-

dia euroa.

Veroprosenttien nostamisen

syynä on kuntien taloustilan-

teen pysyminen heikkona. Val-

taosassa kuntia tulorahoitus ei

ole riittänyt investointien ra-

hoittamiseen, ja kunnat ovat

joutuneet rahoittamaan inves-

tointeja velkarahalla. Toimin-

tamenot ovat kasvaneet nope-

asti, vaikka kunnat ovatkin

pyrkineet hillitsemään meno-

lisäyksiä. Erityisesti tervey-

denhuollon toimintamenojen

kasvu on jatkunut voimakkaa-

na.

Kuntataloudessa viime

vuosina syntynyttä kattama-

tonta alijäämää pyritään nyt

pienentämään myös veronko-

rotuksilla. Alijäämiä ovat ai-

heuttaneet muun muassa kun-

tien velvoitteiden lisääntymi-

nen, kunnallisverotuksen ve-

rovähennysten korotukset sekä

valtion ja kuntien välisen kus-

tannusten jaon kunnille epä-

suotuisa kehitys.

Kunnallisverotuksen ansio-

tulovähennys on viime vuosi-

na nakertanut kuntien vero-

pohjaa merkittävästi. Ensi

vuoden alusta vähennykseen

ei enää esitetä muutoksia, vaan

se jää voimaan kuluvan vuo-

den tasoisena. Käyttöön ote-

taan uusi valtionverotuksen

ansiotulovähennys, joka teh-

dään valtion ansiotuloveros-

ta. Uudesta vähennyksestä ai-

heutuva rasitus jää valtiolle.

Menettely on tervetullut

muutos valtion harjoittamas-

sa kuntapolitiikassa. Kuntata-

louden rahoitus tulisikin saa-

da nykyistä vakaammalle ja

tasapainoisemmalle uralle.

Valtio voisi jatkossa vähentää

kuntien veronkorotuspaineita

muun muassa maksamalla

kustannustenjaon tarkistukses-

sa syntyneen velan kunnille

kokonaan tällä vaalikaudella.

Väestörekisterikes-

kuksen ja maistraattien

Osoitepalvelusta löyty-

vät kadonneiden ystävi-

en ja sukulaisten osoit-

teet joulutervehdyksiin.

Henkilön osoitteen voi

löytää myös vanhoilla ja

puutteellisilla tiedoilla.

Osoitepalvelusta löy-

tyy kaikkien Suomessa

vakinaisesti asuvien hen-

kilöiden

ajantasaiset

osoitteet. Palvelu voi olla

avuksi joulukorttien ja

lahjapakettien postituksis-

sa myös silloin, kun et-

sittävän henkilön nykyi-

sestä asuinpaikkakunnasta

tai sukunimestä ei ole var-

muutta. Osoite löytyy pal-

velusta henkilöiden etu- ja

sukunimellä tai syntymä-

ajalla. Oikean henkilön

tunnistamisessa voi auttaa

myös entinen osoite, van-

han nimi, syntymäkunta

tai ammatti. Tämä on

mahdollista, koska palve-

lu hyödyntää valtakunnal-

lista väestötietojärjestel-

mää. Palvelusta löytyvät

myös ulkomailla asuvien

suomalaisten osoitteet,

mikäli he ovat tehneet

maastamuuttoilmoituk-

sen. Väestörekisterikes-

kuksen vuonna 2004 Ti-

lastokeskuksella teettä-

män tutkimuksen mukaan

Osoitepalvelun antamista

osoitetiedoista oli oikein

99 %.

Osoitepalvelu toimii

sekä puhelimitse että in-

Joulupostin

oikea osoite

helppo löytää

ternetin kautta. Molem-

missa osoitetiedon haki-

jaa palvellaan henkilö-

kohtaisesti. Osoitetietoa

palvelusta ei luovuteta,

jos henkilö on sen kieltä-

nyt. Puhelinosoitepalvelu

palvelee numerossa 0600

0 1000 (joka päivä 24 tun-

tia vuorokaudessa) ja

ruotsinkielinen palvelu

numerossa 0600 0 1001

(arkisin kello 8.00-16.15).

Puhelinpalvelun hinta on

1,67 euroa/minuutti +

pvm.

Puhelinpalvelusta on

mahdollista saada osoit-

teen lisäksi myös haetta-

van henkilön puhelinnu-

mero. Puhelinpalvelun

kautta välitetään myös

yritysten yhteystietoja

Väestörekisterikeskuksen

yhteistyökumppanin tieto-

kannasta.

Internet–palvelussa

osoitteen tilaus ja maksu

tapahtuvat verkkopankki-

tunnuksilla. Internetin

kautta voi tilata yhden tai

useamman osoitteen sa-

malla maksukerralla. Tie-

dot toimitetaan tilaajan

sähköpostiosoitteeseen.

Sekä suomen- että ruot-

sinkielinen internet–pal-

velu löytyvät osoitteesta

www.vaestorekisterikeskus.fi/

osoitepalvelu. Internetin

kautta palvellaan molem-

milla kielillä vuorokauden

ympäri. Palvelun kautta

haettu osoite maksaa 2,25

euroa/kpl.

Suosittu palvelu saat-

taa ruuhkautua muutama

päivä ennen 15.12., jol-

loin on viimeinen 0,50

euron joulutervehdysten

postituspäivä, joten puut-

tuvat osoitteet kannattaa

tiedustella hyvissä ajoin.

Ja mielen sairaus vielä vakavampi. Vie-

tämme valtakunnallista mielenterveysviik-

koa, jonka Vammalan pääjuhlaa vietet-

tiin tiistaina Sylvään auditoriossa. Ylei-

söä oli melko vähän. Sitä ihmettelin, ja

varsinkin sitä, että virallinen Vammala oli

melko huonosti jos ollenkaan tilaisuudes-

sa edustettuna. Suurin osa yleisöstä oli hei-

tä, jotka aiheeseen kytki joko oma tai lä-

heisen sairaus.

Vammalassa vaikuttaa paikallinen mie-

lenterveysyhdistys, VoiMia ry. Se ei pidä

paljon ääntä itsestään, mutta on kansalli-

sesti rankattu melko korkealle. Sen huo-

masin kun kuulin tilaisuuden kahta pu-

hujaa, Pekka Sauria ja Olli-Pekka Mä-

kistä.

Sauri, joka on Mielenterveyden Kes-

kusliiton puheenjohtaja, toi esille huolen-

sa siitä, että hoitotakuu ei tavoita varsin-

kaan nuoria mielenterveydellisistä ongel-

mista kärsiviä. Huolensa hän perusteli lu-

vuin, jotka koskivat sairastavien määrää,

hoitoon päässeiden määrää ja hoitoon pää-

syn kestoa.

Olli-Pekka Mäkinen, Voimavara-pro-

jektin projektikoordinaattori, kertoi tuosta

projektista, joka perustuu vertaistukeen.

Ryhmiä on jo useita. Ne on käynnistetty

Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja jat-

koa toivotaan. Saadaan sitä tai ei, Voi-

Mialla on tärkeä rooli virallisen projektin

päättymisen jälkeenkin. Sen työhönsä pa-

neutuneet jäsenet tekevät mittaamatto-

man arvokasta työtä.

Amatöörejä he eivät ole. Asiantuntijoi-

ta kyllä. VoiMian riveissä on paljon heitä,

jotka ovat selvinneet psykoosien helvetis-

tä itsenäiseen elämään. Sen parempaa tut-

kintoa mielenterveystyössä vapaaehtoise-

na työskentelevällä ei voi olla.

Erkki Petman

Mielenterveys

on vakava asia

Page 4 - Alueviesti_47_2005