Torstai marraskuun 24. 2005
7
Poliisi tavoitti Vamma-
lan keskustasta 1,3 pro-
millea puhaltaneen ratti-
juopon viime torstaina
kello 14.
Rattijuoppo
kiinni tieltä
Varkaita
mökeillä
Poliisi tavoitti Asemaka-
dulta Vammalassa sunnun-
taina kello 16:n jälkeen 1,7
promillea puhaltaneen rat-
tijuopon.
Lauantaina kello 23.45 hen-
kilöauto suistui tieltä Punka-
laitumella Parpontiellä katkais-
Rattijuoppo
pyhäajelulla
Vene anastettu Pyhäjär-
ven rannalta Säkylässä
Säkylästä Pyhäjärven
rannalta Nummijärventien
päässä ollut Terhi Saima -
merkkinen soutuvene on
anastettu 9. - 14.11.
Vene on vaaleansininen,
sisältä valkoinen lasikuitu-
vene.
Vene vietiin
Pyhäjärveltä
Kesämökin ikkunala-
seja on rikottu viime vii-
kolla Mökkitiellä Hou-
hajärvellä. Viereisestä
mökistä anastettiin mm.
alkoholijuomia ja savuk-
keita.
Sunnuntain vastaisena
yönä anastettu Juuselan-
kadulta naisten punainen
Tunturi merkkinen polku-
pyörä.
Lauantain vastaisena
yönä Sylvään koulun sei-
nään roiskittiin valkois-
ta maalia.
Poliisin ratsiaan ajoi Koke-
mäen Tulkkilassa perjantaina
illalla keski-ikäinen paikka-
kuntalainen nainen, joka pu-
Naisella kahden
promillen känni
autonsa ratissa
halsi alkometriin kahden
promillen lukemat. Nainen
saa syytteen törkeästä lii-
kennejuopumuksesta.
Kokemäkiläinen mies ajoi
poliisintutkaan valtatie kak-
kosella 136 kilometrin tun-
tinopeudella Kokemäen koh-
dalla, missä on 80 km:n tal-
Ylinopeutta
56 km tunnissa
Kokemäellä
vinopeusrajoitus. Tapaus
sattui perjantaina kello
19.
Mies pantiin välittö-
mästi ajokieltoon.
Punkalaitumelta anastet-
tiin perjantain vastaisena
yönä henkilöauto Lauttaky-
läntieltä. Luvaton käyttäjä
kävi sillä Punkalaitumen kes-
Omistaja tavoitti
autonsa vieneen
Punkalaitumella
kustassa kääntymässä ja
palautetti auto takaisin.
Auton omistaja tavoitti
tekijän poistumasta pai-
kalta.
Vammalan poliisille ilmoi-
tettiin perjantain ja maanan-
taiaamun välisenä aikana
peräti yhdeksästä auton ja
peuran välisestä kolarista.
Onnettomuuksissa vältyt-
tiin
henkilövahingoilta.
Peräti yhdeksän
peurakolaria
viikonloppuna
Kaikkiaan kihlakunnan
alueella on tapahtunut ku-
luvan vuoden aikana yli
100 hirvieläinkolaria.
Marraskuun aikana on
tapahtunut tähän mennes-
sä jo 25 hirvieläinkolaria.
ten puhelinpylvään. Ei hen-
kilövahinkoja.
Lauantaina kello 23:n ai-
koihin poliisille tehtiin il-
moitus Laviassa Tuunajär-
ventiellä tapahtuneesta pa-
hoinpitelystä, jossa mies-
henkilö lyönyt naishenkilöä
nyrkillä kasvoihin.
Vammalan poliisi kaipaa
havaintoja Houhajärven ja
Ylistenjärven rannoilla liik-
kuneista henkilöistä ja ajo-
neuvoista, jotka saattavat
liittyä viime viikolla teh-
tyihin mökkimurtoihin.
Houhajärvellä murtovar-
kaat tekivät vahinkoa viikol-
la ja Ylistenjärvellä viikon-
loppuna.
Houhajärven murroista po-
liisille ilmoitettiin jo lauan-
taina, mutta Ylistenjärveltä
Mökkimurtoja
Houhajärvellä
ja Ylistenjärvellä
ilmoituksia alkoi tulla
myöhemmin. Esimerkik-
si tiistaina poliisi sai alu-
eelta kuusi ilmoitusta.
Murtautujat ovat saa-
neet aikaiseksi vahinkoa
enemmänkin rikkomalla
paikkoja murron yhtey-
dessä kuin vohkimalla ta-
varaa. Mökeissä on merk-
kejä myös oleskelusta.
Murtoja tutkivan Vam-
malan poliisin numero on
03-5190 211.
Viisi nuorta vietiin
sairaalahoitoon heidän
autonsa suistuttua tiel-
tä tiistaina Vammalassa.
Kenenkään vammat ei-
vät olleet hengenvaaral-
lisia. Onnettomuus sat-
tui Vammalasta Punka-
laitumelle johtavalla
tiellä noin kello 17.30.
Tieltä suistumisen jäl-
keen auto pyöri useita ker-
toja ympäri ja romuttui.
Yksi nuorista jäi puris-
tuksiin auton sisään.
Pelastuslaitos joutui
leikkaamaan auton raken-
teita jotta hänet saatiin
pois autosta.
Poliisi arvioi, että on-
nettomuuden syynä oli
kokemattoman kuljettajan
virhearvio.
Turmapaikalla oli heik-
ko näkyvyys sumun ja pi-
meyden vuoksi.
Viisi
nuorta
sairaalaan
ulosajosta
Viimeisen kymmenen vuo-
den aikana liikenneonnetto-
muuksissa kuolleiden mää-
rä on pysynyt yleisillä teillä
kolmensadan tasolla, viime
vuonnakin menehtyi 292 ih-
mistä.
Kehitys ei näytä tänä vuon-
na hyvältä. Alustavien tilasto-
jen mukaan syyskuuhun men-
nessä liikennekuolemia oli jo
234, joka on noin 10 henkilöä
enemmän kuin vuosina 2002–
2004 keskimäärin, sanoo Tie-
hallinto.
Erityisen paljon liikenne-
kuolemia tapahtui tänä vuon-
na tammikuussa ja kesä–hei-
näkuussa. Jos loppuvuoden
kehitys noudattelee viime vuo-
sia loka–joulukuussa, kuolee
yleisillä teillä tänä vuonna
305–325 ihmistä.
Koko valtakunnan liikenne-
kuolemista kolme neljäsosaa
tapahtui yleisillä teillä ja yksi
neljännes katuverkolla ja yk-
sityisteillä. Yleisillä teillä ta-
pahtui viime vuonna 3 486
henkilövahinko-onnettomuut-
ta. Niissä menehtyi 292 hen-
kilöä ja 4 662 loukkaantui.
Päätiet
huolestuttavat
Liikenne on lisääntynyt voi-
makkaimmin pääteillä. Taval-
lisilla kaksikaistaisilla pääteillä
tapahtui viime vuonna 159 lii-
kennekuolemaa, joista 55 %
kohtaamisonnettomuuksissa.
Pääteiden varustaminen keski-
Liikennekuolemat
vaarassa lisääntyä
kaiteilla vähentäisi tällaisia lii-
kennekuolemia tehokkaimmin.
Tiehallinto saa liikenneon-
nettomuustiedot Poliisilta. Ti-
lastot koskevat Tiehallinnon
vastuulla olevia yleisiä teitä,
eivätkä ne pidä sisällään katu-
jen tai yksityisteiden onnetto-
muuksia.
Tienvarsiasutuksen
kohteissa ongelmia
Tiiviin tienvarsiasutuksen
kohteissa, varsinaisten taaja-
mamerkillä osoitettujen taaja-
mien ulkopuolella, henkensä
menetti 76 ihmistä.
Näissä kohteissa eniten kuo-
lemia seuraa autojen keskinäi-
sistä risteämis- ja kääntymison-
nettomuuksista ja törmäämisis-
tä jalankulkijoihin ja pyöräili-
jöihin sekä autojen keskinäi-
sistä nokkakolareista.
Valtioneuvoston
tavoitteeseen vielä
matkaa
Valtioneuvoston asettama
tavoite vuodelle 2010 on, että
tieliikenneonnettomuuksissa
kuolleiden määrä olisi kaikil-
la teillä alle 250. Viime vuon-
na kuoli 375 ihmistä.
Liikenneturvallisuuden edis-
täminen yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa on yksi Tie-
hallinnon toiminnan lähtökoh-
dista. Myös tienkäyttäjien
omalla toiminnalla on olennai-
nen vaikutus liikenneturvalli-
suuden parantumiseen.
Suomen Liikunnan ja Ur-
heilun (SLU) syyskokous
päätti 19. marraskuutaTam-
pereella suomalaisten liikun-
ta- ja urheilujärjestöjen yh-
teisestä ohjelmatyöstä vuo-
sille 2006–2010.
Syyskokous päätti myös
SLU:n hallitusvalinnoista.
Nykyinen puheenjohtaja Timo
Laitinen valittiin jatkamaan
puheenjohtajana.
SLU:n syyskokous hyväk-
syi suomalaisten liikunta- ja ur-
heilujärjestöjen yhteisen ohjel-
matyön vuosille 2006–2010
ensimmäisen vaiheen. Yhtei-
sön ohjelmatyön ensimmäises-
sä vaiheessa sovittiin yhteisis-
tä linjauksista.
Suomi liikkuu ja urheilee
hyvässä seurassa -ohjelmatyön
tavoitteena on liikkuvien ih-
misten määrän lisääminen sekä
liikunnan ja urheilun laadun ja
vaikuttavuuden kehittäminen.
Lisäksi pyritään yhdistysmuo-
toisen toiminnan varmistami-
seen sekä liikunnan ja urhei-
Liikuntajärjestöt
sopivat tavoitteista
lun kansalaistoiminnan tuke-
miseen yhteiskunnan voimava-
rana. Ohjelmatyöllä pyritään li-
säämään eri toimijatahojen yh-
teispeliä.
Ohjelmatyön maaleina ovat
yhdessä tekeminen ja seurois-
sa tapahtuvan vapaaehtoistyön
tuki; hyvinvointia ja elämän-
iloa lapsille ja nuorille; hyvin-
vointia, terveyttä ja kuntoa ai-
kuisille sekä menestystä huip-
pu-urheilussa.
Keinoina ovat kansallinen
liikuntaohjelma, osaaminen
ylivoimaisena menestystekijä-
nä, suora tuki seuroille, kunta-
yhteistyö ja yhteinen liikunta-
politiikka. Tavoitteiden saavut-
taminen edellyttää erityisesti
seuratyön onnistumista ja ke-
hittymistä. Seuratyön tukemi-
nen onkin yksi ohjelmatyön pe-
rimmäisistä lähtökohdista.
Ohjelmatyö lähtee jäsenjär-
jestöjen hallitusten käsittelyyn
ja johtopäätösten tekemistä
varten. Lopulliset päätökset
ohjelmatyöstä tehdään SLU:n
vuosikokouksissa 2006.
Pirkanmaalle on kuluva-
na vuonna toteutettu met-
säopetuspolkuja viiteen kun-
taan koululaisten ja myös
muiden asukkaiden käyt-
töön.
Kaikkien polkujen teksti-
osuus ja tehtävät löytyvät nyt
internetistä osoitteesta: www.
pirkanmaanmetsat. net.
Näillä sivuilla ne ovat kaik-
kien metsäasioista kiinnostu-
neiden ulottuvilla. Samoilla
sivuilla voi osallistua myös
metsäkoulun metsä- ja luon-
tovisaan. Jokaisella polulla voi
tutustua suomalaiseen metsä-
luontoon ja sen eri käyttömuo-
Metsäopetuspolut
nyt verkossa
toihin noin kymmenellä eri
kohteella. Koululaisille on tar-
jolla lisäksi polkujen aihealu-
eisiin liittyviä tehtäviä.
Metsäopetuspolkuihin pää-
see tutustumaan paikan päällä
Viljakkalassa, Hämeenkyrössä,
Mouhijärvellä, Vammalassa ja
Äetsässä. Metsäopetuspolut on
laadittu Pirkanmaan metsäkes-
kuksen Metsätietoa kouluihin
Joutsenten reitillä -hankkees-
sa, jota ovat rahoittaneet Suo-
men metsäsäätiö ja Joutsenten
reitti ry. Polkujen tekstejä ovat
olleet mukana laatimassa viisi
Tampereen ammattikorkea-
koulun neljännen vuoden met-
sätalousinsinööriopiskelijaa.
Kilpailu laajakaistaliitty-
mien tilaajista on tuonut
markkinoille alennushin-
toja, jotka ovat huomat-
tavasti normaalihintoja
edullisempia. Usein alen-
nettu asennuspalvelun
hinta liikkuu 50 - 80 eu-
ron välillä Länsi-Suomen
läänissä.
Laajakaistaliittymien
asennuspalvelujen koko hin-
tahaitari vaihtelee ilmaises-
ta 279 euroon. Hinnan lisäk-
si on syytä selvittää asen-
nuspalvelun sisältö. Hintaan
vaikuttaa millaiseen laaja-
kaistaliittymään asennus teh-
dään, mitä laitteita palveluun
sisältyy ja minkälaista työtä
asennus vaatii.
Useimmat kotikäyttäjille
laajakaistaliittymiä myyvät
operaattorit tarjoavat myös
asennuspalveluja. Laajakais-
taliittymien asennuspalve-
luista on joillakin operaat-
toreilla tarjoushintoja, jotka
voivat olla huomattavan
edullisia hinnaston normaa-
lihintaan verrattuna. Tarjo-
us voi olla määräaikainen ja
kohdennettu avaustarjous-
etuna uusille asiakkaille.
Avaimet käteen -asennuspa-
ketin tarjoushinta on Elisal-
la 79 euroa, kun normaali-
hinta on 169 euroa. Sone-
ralla avaimet käteen -asen-
nuspaketin tarjoushinta on
myös 79 euroa normaalihin-
nan ollessa 149 euroa. Sau-
nalahdenAsennuspaketti 1:n
tarjoushinta on 59 euroa ja
normaalihinta 129 euroa.
Pakettien sisältö
vaihtelee
Laajakaistaliittymien
asennuspalvelujen hintojen
vertaileminen ei ole yksin-
kertaista, koska asennuspal-
velun sisältö vaihtelee pal-
jon. Hintaan saattaa sisältyä
pelkkä asennustyö tai työn
lisäksi laitteita. Perusasen-
nus voi kuulua avausmak-
suun tai olla ilmainen laaja-
Laajakaistojen
asennuspalvelut
puoleen hintaan
kaistan tilaajalle. Asennus-
palvelua tarjotaan avaimet
käteen -asennuspakettina tai
muunlaisena asennuspalve-
luna.
Länsi-Suomen läänin alu-
eella laajakaistaliittymien
asennuspalvelua on saatavis-
sa kohtalaisesti. Tarjonta on
kattavinta suurissa kaupun-
geissa. Eniten asennuspalve-
lua tarjotaan ADSL-laaja-
kaistaliittymiin.
Lääninhallitukset keräsi-
vät Kuluttajaviraston pyyn-
nöstä laajakaistaliittymien
asennuspalvelun hintoja lää-
nin alueelta lokakuussa
2005. Tiedot kerättiin pal-
veluntarjoajien Internet -si-
vuilta.Ajantasaiset tiedot voi
tarkistaa palveluntarjoajilta.
Laajakaistaliittymän asen-
nuspalvelu on liittymän
käyttöönottoa helpottava li-
säpalvelu sellaisille kulutta-
jille, joille laajakaistan asen-
taminen kotitietokoneelle on
liian vaikeaa tai he eivät ha-
lua tehdä sitä itse.
Laajakaistan käyttöönot-
to maksullisena tilauspalve-
luna sisältää yleensä sähkö-
posti- ja selainasetusten
asennuksen yhdelle tietoko-
neelle ja yhteyden testauk-
sen. Samassa yhteydessä
kotikoneeseen voidaan asen-
taa myös liittymään sisälty-
vät esimerkiksi tietoturva- ja
tekstinkäsittelyohjelmat ja
antaa opastusta yhteyden
käytössä. Palveluun voi si-
sältyä myös sovitin- tai mui-
ta laitteita. Vaihtoehtona
asennuspalvelulle on laaja-
kaistan omatoiminen asen-
taminen ja käyttöönotto pal-
velun tarjoajalta saatujen
ohjeiden mukaisesti.
Asennusongelmiin on
mahdollista saada apua alan
liikkeistä. Laajakaistan
käyttöönottoon tarvitaan
kotona tietokone, jossa on
verkkokortti, verkkopääte/
sovitin, tietosuojaohjelmat ja
analogisuodin, jos käytössä
on analoginen puhelin.
Kuluttajavirasto ja lää-
ninhallitukset järjestävät
kulutusluoton markkinoin-
nin valvontakampanjan
14.11. - 5.1.2006. Kam-
panjan aikana lääninhal-
litukset seuraavat tehoste-
tusti oman lääninsä mark-
kinointivälineissä esiinty-
vää
kulutusluottojen
markkinointia.
Kuluttajavirasto ja läänin-
hallitukset ovat tehostaneet
markkinoinnin valvontaa so-
pimalla tietyistä yhdenmu-
kaisista valvontamenetel-
mistä. Tavoitteena on paran-
taa markkinoiden toimivuut-
ta ja varmistaa, että luoton-
tarjoajat antavat kuluttajille
riittävät tiedot kulutusluotos-
ta jo markkinointivaiheessa.
Kuluttaja-asiamiehen ko-
kemuksen mukaan kulutus-
luoton markkinoinnin peli-
säännöt eivät edelleenkään
ole selviä kaikille yrityksil-
le. Luotontarjoajien on an-
nettava markkinoinnissa
kaikki laissa vaaditut tiedot,
kuten esimerkiksi luoton
kokonaiskustannukset.
Markkinoinnissa ei myös-
kään saa käyttää asiattomia
keinoja. Kuluttaja-asiamies
kehottaakin yrityksiä kiinnit-
Kulutusluottojen
markkinointi nyt
tehovalvontaan
tämään huomiota luottojen
markkinoinnissa käytettä-
viin ilmaisuihin. Ne eivät saa
vaarantaa kuluttajan mah-
dollisuutta harkita luoton
ottamista ja tehdä oman ta-
loutensa kannalta järkeviä
päätöksiä. Mainos ei myös-
kään saa houkutella kulut-
tajia ylivelkaantumaan. Siksi
luottoja ei pidä markkinoi-
da esimerkiksi helppona ja
nopeana keinona hoitaa
raha-asiat kuntoon tai tasa-
painottaa taloutta.
Jos yrityksen markkinoin-
nissa esiintyy puutteita, lää-
ninhallitus tilanteesta riippu-
en joko huomauttaa asiasta
suullisesti tai kehottaa kir-
jallisesti
oikaisemaan
markkinoinnin lain mukai-
seksi. Jos yritys ei noudata
lääninhallituksen huomau-
tusta tai kehotusta, läänin-
hallitus siirtää asian kulut-
taja-asiamiehelle jatkotoimia
varten. Kuluttaja-asiamies
voi määrätä uhkasakolla ase-
tetun kiellon tai viedä yri-
tyksen markkinaoikeuteen.
Kulutusluoton markki-
noinnin periaatteet löytyvät
ohjeesta Kulutusluotto tava-
roiden ja palveluiden mark-
kinoinnissa.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32