Page 4 - Alueviesti_51

Keskiviikko joulukuun 21. 2005

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

51

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

Päätoimittaja

Erkki Petman,

03-514 1416, ilt. 0500-235 725

Toimittaja

Maija Latva,

03-514 1416, ilt. 050-555 6290

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

29,00/vuosikerta,

!

9,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Vammala, Mouhijärvi,

Suodenniemi, Kiikoinen

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET TIISTAIHIN

KLO 12 MENNESSÄ

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

Huittinen, Äetsä, Kauvatsa

Punkalaidun, Vampula

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,00 /pmm

!

1,20 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,20 /pmm

!

1,45 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,30 /pmm

!

1,60 /pmm

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

Huittisten kaupunki

luovutti viime perjantai-

na kaupungintalolla pide-

tyssä henkilökunnan ja

luottamushenkilöiden yh-

teisessä tilaisuudessa Suo-

men Kuntaliiton kultaiset

ansiomerkit yli 30 vuo-

den palveluksesta seuraa-

ville henkilöille:

Etumies Onni Haapahuh-

ta, kodinhoitaja Sirpa Hal-

mela, luokanopettaja Timo

Pitkään palvelleita

palkittiin Huittisissa

Hälli, vesilaitosasentaja

Jukka Jernman, keittiöapu-

lainen Sirkka Koivuniemi,

siivooja Anneli Ojala, hoi-

tajaAnja Mikola, perhepäi-

vähoitaja Marja-Liisa Pyl-

väs, koulunkäyntiavustaja

Marja-Liisa Ruoholinna,

perushoitaja Leena Savijo-

ki, panostaja Aimo Suittio,

kirjanpitäjä Ulla Takala, pe-

rushoitajaAnne Voutilainen

ja kanslisti Helena Välimä-

ki.

Presidentinvaalien yleis-

ten ennakkoäänestyspaik-

kojen sekä vaalipäivän ää-

nestyspaikkojen sijainnit,

osoitteet ja aukioloajat

löytyvät kätevästi Väestö-

rekisterikeskuksen inter-

netsivuilla olevasta kart-

tapohjaisesta äänestys-

paikkapalvelusta.

Palvelu on maksuton, ja

se

löytyy

osoitteesta

www.vaestorekisterikeskus.fi

,

etusivulta kohdasta Äänes-

tyspaikkapalvelu sekä mm.

oikeusministeriön www.

vaalit.fi -sivuilta.

Ennakko-

äänestyspaikat

Kunnan kaikki yleiset en-

nakkoäänestyspaikat saa-

daan näkyviin valitsemalla

kuntaluettelosta kunnan nimi

ja klikkaamalla ”Hae”. En-

nakkoäänestyspaikat näky-

vät kartalla keltaisina palloi-

na. Palloa näpäyttämällä saa-

daan näkyviin kunkin ennak-

koäänestyspaikan käynti-

Äänestyspaikka

löytyy netistäkin

osoite ja aukioloajat. Kun

karttaa tarkennetaan näpäyt-

tämällä + -merkkiä, saadaan

ennakkoäänestyspaikan si-

jainti jopa rakennuksen tark-

kuudella.

Ennakkoäänestyspaikan

voi hakeamyös osoitteen pe-

rusteella. Esimerkiksi kodin

tai työpaikan lähellä sijait-

sevat äänestyspaikat löytää

helposti valitsemalla kunnan

nimen ja antamalla halu-

amansa katuosoitteen.

Vaalipäivän

äänestyspaikka

Varsinaisena vaalipäivänä

voi äänestää ainoastaan

oman äänestysalueensa ää-

nestyspaikassa, joka onmer-

kitty äänioikeusilmoituskort-

tiin. Kun hakutiedoksi an-

taa oman kotikuntansa ja sen

osoitteen, jossa asui vakinai-

sesti 25.11.2005, oikea ää-

nestyspaikka näkyy kartalla

keltaisena pallona. Palloa nä-

päyttämällä saadaan näky-

viin äänestyspaikan käynti-

osoite.

Vammalan Eläkkeen-

saajien syyskokouksessa

valittiin puheenjohtajak-

si Ritva Kotilahti, sihtee-

riksi Terttu Karppanen ja

taloudenhoitajaksi Hele-

na Seppälä.

Johtokuntaan edellisten

lisäksi valittiin Liisa Sep-

pä, Anja Välimaa, Maire

Lehtimäki, Lilja Nieminen

ja Orvokki Santala.

Käsityökerhon ja laulu-

kerhon vetäjäksi valittiin

Liisa Seppä, lastukerhon

Vammalan

Eläkkeensaajat

juhlavuoteen

Voitto Mäkinen, tanhu- ja

liikuntakerhojen vetäjäksi

Lilja Nieminen.

Loma- ja retkeilyasiain

hoitajaksi valittiin Ritva

Kotilahti ja varalle Maire

Lehtimäki. Vierailumatko-

jen hoitajaksi valittiinMaire

Lehtimäki, varalle Terttu

Karppanen. Lentopalloker-

hon vetäjäksi tuli Irma

Karppanen.

Vuosi 2006 on juhlavuo-

si, sillä Vammalan Eläk-

keensaajat ry tulee toimi-

neeksi 35 vuotta.

Tapio Ristimäki on val-

mistunut tekniikan tohto-

riksi Tampereen teknilli-

sen yliopiston tietoteknii-

kan osastolta. 2.12. tar-

kastetun väitöskirjan aihe

Tapio Ristimäki

väitteli tohtoriksi

on "Reconfigurable IP

Blocks: a MIMD Appro-

ach" (Uudelleenkonfigu-

roitavat mikropiirilohkot:

Moniprosessorillinen lä-

hestymistapa").

Asiaa kannattaa jokaisen kysyä itsel-

tään jo ennen jouluaattoa, sillä jouluna

tuhmatkin voivat saada lahjoja, eivät

vain kiltit lapset. Se saattaa hämätä ku-

vaa jonka luomme itsestämme.

Takana on pian kaksitoista täyttä kuu-

kautta, neljä vuodenaikaa ja 365 päivää

vuotta 2005. - Mitä tein näinä päivinä

hänelle, mitä sanoin tuolle, mitä jätin

tekemättä molemmille, kas siinä kysy-

myksiä ensi alkuun.

Turusta julistettava joulurauha on osa

suomalaista perinnettä. Julistuksen si-

sältö on vanha, mutta aina ajankohtai-

nen. Se on, kuten evankeliumikin, ehkä

niin moneen kertaan kuultu, ettei sielun

sisin siihen kaikilla reagoi. Jouluna ta-

pellaan, juodaan toki reilusti ensin, ja

jouluna joku ehtii varkaisiinkin, tappaa-

kin.

Meitä kaikkia on tässä joulun alla va-

roiteltu liikenteestä, joulun tulista ja hei-

koista jäistä. Niin tehdään jokaisen jou-

lun alla, mutta ei ole vielä lehtiä ja radi-

oita Suomessa tarpeeksi, koska kaikille

ei sana kanna. Joulun jälkeen luettavat

huonot uutiset ovat tasoa ”talvi yllätti

taas autoilijat”, joka otsikko tahtoo sa-

noa, että syyllinen olikin talvi, ei autoi-

lija, joka pihtasi kesärenkaitaan viime

tippaan ja vähän ylikin. Joulun jälkeen

voidaan valitettavasti jälleen lukea, että

”kynttilä sytytti tulopalon” vaikka se oli-

kin ihminen joka kynttilän sytytti.

Joulun tekee jokainen osaltaan kal-

taisekseen. Katso peiliin ja mieti, hallit-

setko sisälläsi mylläävät voimat...

Toivotaan että hallitsen, hallitset, hän

hallitsee ja me hallitsemme, joten roh-

kenen toivoa Teille kaikille hyvää ja rau-

hallista, stressitöntä joulua.

Erkki Petman

Olimmeko

kilttejä?

FINSKA

VAMMALA

O

Y

Kuljetusliike

KAUKOKI I TO

Kiitämme asiakkaitamme ja

yhteistyökumppaneitamme kuluneesta

vuodesta sekä toivotamme kaikille hyvää

joulua ja onnea vuodelle 2006!

Jäteastioiden tyhjennyspäivät muuttuvat joulun vuoksi seuraavasti:

- maanantain 26.12.2005 tyhjennysvuoro ajetaan tiistaina 27.12.2005

- tiistain 27.12.2005 tyhjennysvuoro ajetaan keskiviikkona 28.12.2005

puh. (03) 514 3531

puh. (03) 512 4000

Nokiankatu 1, 38210 Vammala

Vammala

TYÖVOIMATOIMISTO

Valtakunnallisen tietojärjestelmäpäivityksen

johdosta

Vammalan seudun työvoimatoimisto

suljetaan pe 30.12. klo 12.00.

Mahdollisen virkapostin voit laittaa

Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n

postilaatikkoon, osoite Onkiniemenkatu 5.

Palvelemme jälleen ma 2.1. klo 9.00 alkaen.

BirdLife ja Luonnonsuoje-

luliitto vaativat vesilintujen

kevätmetsästyksen lopetta-

mista Euroopan yhteisöjen

tuomioistuimen päätöksen

perusteella: - Suomen ja Ah-

venanmaan on muutettava

metsästyslakejaan, jotta saa-

ristolinnut saavat EY-tuomio-

istuimen edellyttämän pesi-

märauhan. Näin turvataan

myös saariston rauhaa ihmi-

sille ja muulle saaristoluon-

nolle.

- Kyseessä on muuttolinnuil-

lemme tärkeä kansainvälinen

ennakkotapaus.

Jos kevätmetsästys olisi saa-

nut jatkua Suomessa entisel-

lään, Keski- ja Etelä-Europan

metsästäjät olisivat voineet

vaatia vastaavia oikeuksia.

Se olisi ollut tuhoisaa muut-

tolinnuillemme, sanoo BirdLi-

fen toiminnanjohtaja MikaAsi-

kainen.

- Kevätmetsästys rikkoo kes-

tävän käytön periaatetta, kos-

ka se kohdistuu lintukannan ar-

vokkaimpaan osaan, lisäänty-

mistään aloittaviin lintuihin,

hän sanoo. - Metsästyksen tu-

lee kohdistua syksyllä kannan

tuottoon.

Komission epähuomiossa

kannekirjeestä unohtama alli

jäi päätöksessä riittämättömästi

tutkituksi.

Luonnonsuojelijat

vaativat loppua

kevätmetsästykselle

- Suomen tulee lopettaa

myös allin kevätmetsästys,

koska metsästäjä ei voi tietää,

verottaako hän Suomen vähä-

lukuista kantaa vai Venäjälle

muuttavia lintuja. Suomen al-

likanta on pieni. Venäläisten-

kin allien metsästäminen on

kestämätöntä, koska sen kan-

taan ei voida vaikuttaa riistan-

hoidolla Suomessa, toteaa Ta-

pani Veistola Luonnonsuojelu-

liitosta.

Lintudirektiivin mukaan:

"Jäsenvaltioiden on erityisesti

varmistettava, että metsästys-

lainsäädännön alaisia lajeja ei

metsästetä pesimisaikana eikä

eri lisääntymis- ja poikasten-

kasvatusvaiheissa. Kun on

kyse muuttavista lajeista, on

Kaupunkiseutujen markki-

noinnin suurimmat haasteet

ovat kansainvälisen markki-

noinnin puuttuminen, joh-

taminen, poliittisen yhtenäi-

syyden ja yksimielisyyden

saavuttaminen sekä markki-

noinnin keihäänkärkien löy-

tyminen. Tutkimuksen tapa-

usseutuja ovat Iisalmi, Jyväs-

kylä, Kouvola, Nokian kau-

punki, Savonlinna, Valkea-

koski ja Vammala.

Tohtori Seppo Rainisto ana-

lysoi tutkimuksessaan ”Kun-

tabrändin kehittäminen” suo-

malaisten kaupunkiseutujen

imagotyön kehittämisen työka-

luja ja parhaita käytäntöjä. Rai-

nisto selvittää, miten EU:n laa-

jeneminen vaikuttaa kaupun-

kiseutujen kykyyn houkutella

investointeja ja yrityksiä sekä

miten kaupunkiseudut voivat

kehittää vetovoimaisuuttaan.

Suomalaiset kaupunkiseudut

ovat alkaneet panostaa imago-

ja markkinointityöhön, mutta

tämä on vasta alkutekijöissään.

Kaupunkiseudut kilpailevat

investoinneista, yrityksistä ja

osaavasta työvoimasta yhä

kansainvälisemmässä toimin-

taympäristössä. Sijoittajat ja

yritykset tekevät päätöksiä kus-

tannustason ja innovatiivisuus-

kyvyn perusteella.

– Suomi on menestynyt tä-

hän asti hyvin kilpailijoihinsa

verrattuna. Menestyminen on

kuitenkin johtunut suureksi

osaksi positiivista sattumista

kuten EU-jäsenyydestä, euro-

valuutasta ja taloussuhdanteis-

ta. Nyt ei saisi jäädä lepäile-

mään laakereille. Vuotaako

Suomen osaamisstrategia ja

menetämmekö halpamaihin lii-

kaa työpaikkoja, kysyy Rainis-

to.

– Brändit ovat olleet jo pit-

kään yrityksille merkittävä

omaisuuserä. Yrityskaupoissa

niistä on maksettu enemmän

kuin koneista ja rakennuksista

yhteensä. Myös paikkakunta

voi yrityksen tavoin kehittää

itsestään brändin. Strategises-

ti oikein hoidettuna brändistä

voi tulla paikkakunnan keskei-

nen kilpailutekijä, Rainisto to-

teaa.

Rainisto listaa tutkimuksen-

sa perusteella kaupunkiseutu-

jen imagotyön keskeisiä me-

nestystekijöitä. Poliittinen yh-

teisymmärrys ja jatkuvuus ovat

haasteita kaikilla Rainiston tut-

kimilla kaupunkiseuduilla.

Kaupunkiseudun keskeisten

toimijoiden pitäisi pystyä so-

pimaan yhteisistä tavoitteista

ja niiden toteuttamisen strate-

gioista.

Johtaminen ja yksimielisyys

kaupunkiseutujen haasteita

Vammalakin tutkimuksessa

– Kaupunkiseuduilla ei ole

”oikeaoppisia” suunnitteluryh-

miä, jotka vastaisivat seudul-

lisesta brändistä ja imagotyön

koordinoinnista. Tehtävää hoi-

detaan kaikilla tutkimillani

kaupunkiseuduilla enemmän

tai vähemmän sivutoimisesti.

Menestyksellinen imagotyö

edellyttää kuitenkin ammatti-

taitoista johtamista ja ylimmän

johdon sitoutumista. Suunnit-

teluryhmään pitää ottaa mu-

kaan alueen yrityselämän edus-

tus. Julkisen ja yksityisen sek-

torin yhteistyö tuo imagotyö-

hön uskottavuutta ja realismia.

– Imagotyö ja markkinoin-

ti pitää nivoa osaksi kaupun-

kiseudun kehittämistyötä. Laa-

jamittaista markkinointia ei

kannata aloittaa ennen kuin

seudun palvelut ja infrastruk-

tuuri ovat kunnossa ja vastaa-

vat markkinoinnin keihäänkär-

kiviestejä. Keihäänkärkien löy-

tyminen näyttää olevan ongel-

ma kaikille kaupunkiseuduil-

le. Seutujen pitäisikin terävöit-

tää mielikuvatyötä ja kehittää

”brändipalettia”. Moni seutu

toimii nykyisin vain yhden, lii-

an yleiselle tasolle jäävän

markkinointisloganin varassa,

jolla se yrittää tavoittaa kaikki

markkinoinnin kohderyhmät,

yritykset, matkailijat ja asuk-

kaat, summaa Rainisto.

huolehdittava erityisesti siitä,

että metsästyslainsäädännön

alaisia lajeja ei metsästetä nii-

den lisääntymiskauden aikana

tai niiden palatessa pesimisalu-

eilleen."

Tuomioistuin totesi, että ke-

vätmetsästykselle on vaihtoeh-

tona metsästää syksyllä.

BirdLife ja Luonnonsuoje-

luliitto ovat työskennelleet

vuosikymmeniä yhdessä vesi-

lintujen kevätmetsästyksen lo-

pettamiseksi. Kevätmetsästys

juontaa juurensa aikoihin, jol-

loin vesilinnuilla oli suuri mer-

kitys erityisesti saariston ihmis-

ten ravinnonlähteenä. Keväis-

tä metsästystä on jatkettu näi-

hin päiviin asti, vaikka mitään

tarvetta tälle metsästystavalle

ei ole ollut enää pitkiin aikoi-

hin.

Kun kevätmetsästys on lo-

petettu Suomesta kokonaan,

Suomi voi vaatia myös Etelä-

Euroopan maita lopettamaan

kestämättömät metsästysperin-

teet, jotka edelleen uhkaavat

kotimaahamme matkaavia

muuttolintuja.

Page 4 - Alueviesti_51_2005