Page 9 - Alueviesti_51

Ay

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

P

E

I

P

O

H

J

A

N

K

I

V

I

V

E

I

S

T

Ä

M

Ö

TEHDAS: Kokemäki

puh. 02-6317 500, 0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042

Keskiviikko joulukuun 21. 2005

9

Vaaliehdolle Säkylän

seurakunnan kirkkoher-

ran virkaa täytettäessä on

asetettu 1. ja ainoalle vaa-

lisijalle viran ainoa haki-

ja, saman seurakunnan vt.

kirkkoherra,

teol.lis,

hum.kand. Aila Isotalo.

Kokemäen seurakunnan

kirkkoherran virka, johon

valtakirjan saavan on alis-

tuttava Kokemäen ja Kau-

vatsan seurakuntia koske-

vaan mahdolliseen järjeste-

lyyn, on julistettu haetta-

vaksi Turun tuomiokapitu-

lilta 13.1.2006 kello 16:een

mennessä.

Rovasti Markku Jaakko-

lan virkamääräys Kokemä-

en seurakunnan vt. kirkko-

herraksi on lakkautettu

Säkylän kirkkoherran

virkaan yksi hakija

16.12.2005 lukien, josta

päivämäärästä hänelle on

myönnetty siirto Oulun

hiippakuntaan.

Kauvatsan seurakunnan

kirkkoherra Veikko Ruusu-

vuori on määrätty oman vir-

kansa ohella Kokemäen

seurakunnan vt. kirkkoher-

raksi 16.12.2005 lukien

toistaiseksi ja enintään sii-

hen asti, kun ko. kirkkoher-

ran virka vakinaisesti täy-

tetään.

Pastori Erkki Juutinen on

määrätty Kokemäen seura-

kunnan seurakuntapastorin

virkaan 1.2.2006 lukien

toistaiseksi, mikäli Espoon

hiippakunnan tuomiokapi-

tuli myöntää hänelle siirron

Turun arkkihiippakuntaan.

Joulurauha laskeutuu Suo-

meen jouluaattona lauantai-

na, kun kaupat sulkevat

ovensa ja joukkoliikenne hil-

jenee. Pankeissa ja posteis-

sa joulunvietto alkaa hieman

aiemmin.

Lahjoja ja jouluherkkuja voi

ostaa aattona kello 13:een asti.

Joulupäivänä ostoksille ei pää-

se, mutta tapaninpäivänä pie-

nemmät ruokakaupat saavat

olla auki neljä tuntia kello 8 -

18. Aukiolojen rajoitukset ei-

vät koske kioskeja, huolto-

asemia ja haja-asutusalueiden

kauppoja.

Juhlapäivien alkoholijuomat

pitää hankkia viimeistään aa-

tonaattona eli perjantaina 23.

päivä, jolloin Alkon myymä-

lät palvelevat kello 20:een. Jou-

luaattona ja molempina joulu-

päivinä ne ovat kiinni.

Postin omien toimipaikko-

jen ovet sulkeutuvat aatonaa-

ton iltana, ja seuraavan kerran

ne palvelevat asiakkaita tapa-

ninpäivän jälkeen. Poikkeuk-

sena on Helsingin Pääposti,

joka on auki jouluaattona kel-

lo 7-12. Kauppojen ja muiden

liikeyritysten yhteydessä sijait-

sevat, yrittäjien hoitamat pos-

tit palvelevat joulun aikaan

omien aukioloaikojensa mu-

kaan.

Myös pankkiasiat kannattaa

hoitaa kuntoon aatonaattona

perjantaina, jolloin pankit ovat

vielä auki normaalisti. Seuraa-

van kerran pankkiin pääsee

vasta tiistaina 27. 12. Auto-

maatti- ja korttipalvelut sekä

pankkien verkko- ja puhelin-

Suomi hiljenee jouluun

palvelut toimivat jouluna py-

häpäivän tapaan.

Pohjoisen ja etelän

välille lisäjunia

Rautateillä liikenne vilkas-

tui jo sunnuntaina, kun Hel-

singin ja Rovaniemen sekä

Kolarin välillä alkoi kulkea li-

säjunia. Lisäksi normaaleissa

junissa on lisävaunuja.

Joulunajan menoliikenne on

rautateillä vilkkainta 21.-23.

päivinä. Aatonaattona junat

kulkevat normaalisti. Jouluaat-

tona liikenne hiljentyy puolil-

ta päivin ja pysähtyy kokonaan

illansuussa. Joulupäivänä lii-

kenne käynnistyy puolen päi-

vän jälkeen. Tapaninpäivänä

junat kulkevat sunnuntain mu-

kaan.

Jouluaikataulut ja asemien

aukioloajat voi tarkistaa esi-

merkiksi VR:n internetsivuil-

ta

www.vr.fi

.

Linja-autoissa joululiiken-

teen uskotaan kiihtyvän kes-

kiviikosta alkaen ja aatonaat-

tonakin saattaa olla ruuhkaa.

Bussien kulussa on paljon lii-

kennöitsijä- ja paikkakunta-

kohtaisia eroja, joten aikatau-

lut on hyvä varmistaa ennen

lähtöä linja-autoasemalta tai

Matkahuollon

kotisivuilta

www.matka-huolto.fi

.

Jouluaattona ajetaan lauan-

tain aikataulujen mukaan si-

ten, että kello 14:n jälkeen läh-

tevät vuorot voidaan olla aja-

matta. Joulupäivänä liikenne

voidaan olla kokonaan ajamat-

ta. Tapaninpäivänä bussit kul-

kevat sunnuntain mukaan (S-

ja SS-vuorot).

Omalla autolla liikkuvaa

auttaa vapaaehtoisen tiepalve-

luväen avustusoperaatiot. Tien

päälle jäänyt saa apua maksul-

lisista päivystysnumeroista.

Autoliiton valtakunnallinen

numero on 0200 8080 ja Suo-

men Tiepalvelumiesten 0600

00200. Apua on tarjolla ym-

päri vuorokauden.

Joulurauha

perinteisesti Turusta

Turun kaupungin kanslia-

päällikkö Jouko Lehmusto lu-

kee joulurauhan julistustekstin

Brinkkalan talon parvekkeelta

Vanhalta Suurtorilta kello 12.

TV1 lähettää seremonian suo-

rana lähetyksenä televisiosta.

Turussa järjestetään lauan-

taina myös jouluaaton harta-

us, jonka pitää arkkipiispa Juk-

ka Paarma. Hartaus alkaa Tu-

run tuomiokirkossa kello 16.

Helsingissä jouluaaton kun-

niavartiot pidetään Hietanie-

men hautausmaan sankariris-

tillä ja Suomen marsalkka

Mannerheimin haudalla kello

13 alkaen. Mannerheimin hau-

dalla järjestetään lisäksi muis-

totilaisuus kello 16.

Myös muilla paikkakunnil-

la näkyy kunniavartioita san-

karihaudoilla. Hautausmailla ja

kodeissa syttyvät kynttilät.

Perinteiset Hurstin köyhien

ja kodittomien joulujuhlat ko-

koavat väkeä Töölön kisahal-

liin Helsinkiin jouluaattona.

Juhla alkaa isänsä Veikko

Hurstin työtä jatkavan Heikki

Hurstin johdolla kello 12. Ti-

laisuudessa vieraille on luvas-

sa ruoan ja kahvien lisäksi lah-

jakassi sekä jouluohjelmaa.

Jouluaatto on suosituin

kirkkopyhä ja ensimmäi-

nen joulupäivä kolman-

neksi suosituin. Lisäksi

runsas joukko suomalai-

sia osallistuu jouluyön

messuun.

Sadattuhannet suomalai-

set kokoontuvat joulunpy-

hinä kirkkoihin juhlista-

maan Jeesus-lapsen synty-

mää. Juhlapyhien kirkossa-

käyntimääriä tilastoitiin vii-

meksi vuonna 2003. Tuol-

loin jouluaaton jumalanpal-

veluksiin osallistui 386 000

suomalaista. Ensimmäisen

joulupäivän jumalanpalve-

luksissa oli 145 100 kävi-

jää. Viime vuosina yleisty-

neet jouluyön messut ko-

kosivat yhteen 83 000 suo-

malaista.

Jouluna kirkossa kuul-

laan

jouluevankeliumi

(Luuk. 2: 1-20). Kirkkokan-

sa veisaa tuttuja jouluvir-

siä, joista tunnetuin lienee

Enkeli taivaan lausui näin.

Kirkoissa on joulukuusi ja

Jouluaatto edelleen

suosituin kirkkopyhä

Rantasauna avoinna

Vammalan kaupungin rantasauna on kaupunkilaisille lämmi-

tettynä

• jouluaattona 24.12.2005 klo 11-15

• uudenvuodenaattona 31.12.2005 klo 16-21

Mahdollisuus avantouintiin.

monissa kirkoissa myös

jouluseimi.

Jouluaika käsittää joulu-

aaton, jouluyön, neljä jou-

lupäivää, ensimmäisen sun-

nuntain joulusta, uudenvuo-

denaaton, uudenvuodenpäi-

vän sekä toisen sunnuntain

joulusta. Jouluajan liturgi-

nen väri on valkoinen.

Toinen joulupäivä muo-

dostaa vastakohdan ensim-

mäiselle joulupäivälle. Ta-

paninpäivä on ensimmäisen

marttyyrin, Stefanoksen ja

hänen myötään kaikkien

marttyyrien muistopäivä.

Marttyyriksi sanotaan hen-

kilöä, joka kärsii kuoleman

uskonsa tähden. Tapanin-

päivän liturginen väri on pu-

nainen.

Jeesuksen

syntymän

ajankohtaa ei tiedetä tark-

kaan, joten joulu on sijoi-

tettu talvipäivänseisauksen

kohdalle. Jeesuksen synty-

mäjuhlaa alettiin viettää

joulukuun 25. päivänä 300-

luvun alkupuolella. (KT)

• muistokivinäyttely

• kivisuunnittelu

• lisänimikaiverrukset

• ym. alan työt

HAUTAKIVET

• valmistukset

• kaiverrukset

• kultaukset

-kivitaulut

Kivihuolto Nykänen

Kokemäki, puh. (02) 546 0025

Hautauspalvelut

Suomen Punaisen Ris-

tin Nuorten turvatalot

päivystävät jouluna ym-

päri vuorokauden.

Turvatalot on tarkoitet-

tu alle 19-vuotiaille nuoril-

le, jotka syystä tai toisesta

tarvitsevat kriisimajoitusta

tai apua elämäntilanteensa

selvittelyyn.

Nuorille

turvakoti

jouluna

Arkena turvatalon työn-

tekijän tavoittaa puhelimit-

se myös päivisin.

Normaalisti turvatalot

aukeavat joka ilta kello 17

ja sulkevat ovensa aamui-

sin kello 10.

Nuori voi hakeutua tur-

vataloon ilman lähetettä tai

ajanvarausta.

Palvelut ovat nuorelle il-

maisia.

Vammalan seutua lähin-

nä toimivat turvatalot ovat

Tampereella (Keskustori 7

A 5, (03) 211 0205, turva-

talo.tampere@redcross.fi)

ja Turussa (Yliopistonkatu

24A21, (02) 253 9667, tur-

vatalo.turku@redcross.fi

).

Ajattelemisen aihetta

Vuoden suurin juhla on käsillä. Tuskin mi-

kään muu juhla-aika maailmassa, olkoon sitten

ns. uskonnollinen tai maallinen, pyrkii olemaan

yhtä perhekeskeinen, lämminhenkinen ja lähim-

mäisen huomioon ottava kuin joulu. Sitä ei yk-

sinkertaisesti voi verrata mihinkään muuhun juh-

laan tai tapahtumaan, se on kerta kaikkiaan ai-

nutlaatuinen.

Mutta niin on ainutlaatuinen myös joulun si-

sältö. Mistään muusta emme tapaa ajatusta sii-

tä, että Jumala itse syntyisi ihmiseksi, ottaisi ih-

misen hahmon elääkseen keskuudessamme vuo-

sikymmeniä tosi ihmisenä.

Pienen lapsen syntymä Beetlehemin talliin ja

seimi ensimmäisenä vuoteenaan on ihmiskunnan

suurin mysteeri mutta samalla suurin ilonaihe.

Eihän näet kukaan vois käsittää tätä salai-

suutta: Jumala syntyy ihmiseksi. Lukuisat filoso-

fiat ja uskonoppineiden dogmaattiset järkeilyt

eivät ole voineet tätä järjelle selittää ilman, että

ensimmäisen joulun mysteeristä on otettu jota-

kin olennaista pois tai siihen on jotakin sen luon-

teen vastaista lisätty. Meidän ei siis tule speku-

loida eikä filosofoida tämän sanoman äärellä

vaan kiitollisena uskoa se sellaisena kuin se on

meille ilmoitettu.

Kuka siis oli ja on tämä lapsi? Joulun ainut-

laatuisuus liittyy ennen kaikkea tähän kysymyk-

seen. Koko Uuden testamentin ilmoitus ja teolo-

gia, sen kaikki kertomukset ja opetukset keskitty-

vät vastaamaan juuri tähän kysymykseen. Tämä

lapsi on se, joka on ihmiskunnalle annettu pelas-

tukseksi ja lunastukseksi.

Joulun juhlan ilo voisi siis olla kaksinkertai-

nen. Rauhaisan joulujuhlan keskellä levoton, syyl-

linen, rauhaton ja vaivattu mieli voi näet nyt

löytää sisäisen rauhan ja ilon tässä lapsessa.

Siunattua joulua

Theofilus

Joulu on taas

Aattoateria kuului pakettiin.

Pöydässä isäntä ja toiset vie-

raat puhuivat sen verran, ettei

miehen tarvinnut. Aterian jäl-

keen vaimo sanoi, että men-

täisiin huoneeseen. Monet

muut näyttivät tekevän samoin.

Isäntä muistutti vielä loppuil-

lan ohjelmasta.

He istuivat vuoteillaan hil-

jaa. Mies ajatteli olevansa vie-

ras ja vieraassa paikassa. Se ei

tuntunut miltään. Niin vain oli,

koska tämä oli maailma. Hän

ajatteli, että kaikki joulut lap-

suudesta asti olivat tuoneet

hänet siihen, ja hän kantoi ne

muistissaan. Kun muisti elä-

määnsä, ei ollut siinä vieras.

Kännykkä soi. Vaimo vas-

tasi. Tytär toivotti jouluja. Lap-

set kävivät kukin vuorollaan

selittämässä, mitä pukki oli

tuonut. Tytär tuli takaisin ja

kysyi, millainen täysihoitolan

joulu oli. Vaimo kehui vanhan-

aikaisen joulutunnelman, oli

pärevaloa ja kaikkea, yöllä läh-

dettäisiin reellä kirkkoon. Se

sanoi, että ruuan päälle vain

olivat tulleet huoneeseen huo-

kaisemaan, kohta menisivät

takaisin joukkoon. Tytär selit-

ti, että olivat antaneet lahjan,

kun eivät nyt päässeet mum-

mulaan, niin olisi heilläkin jo-

tain ohjelmaa, ettei yksinäis-

tä. Vaimo kiitteli.

Puhelun jälkeen he toisteli-

vat toisilleen lastenlasten pu-

heet lahjoista. Pian kumpikin

laskeutui hiljaisuuteen kuin

Sija majatalossa

kotiin. Alhaalta kuului remak-

kaa naurua.

Myöhemmin mies haki pa-

ketit ja ojensi vaimolle. Tämä

hymyili vähän, haki omansa ja

antoi miehelle. He avasivat

paketit ääneti. Vaimo kiitti har-

tiahuivista ja cd-levystä, mies

teki samoin, kravatti ja kirja

olivat mieluisia.

Mies kysyi, mentäisiinkö

alakertaan katsomaan. Vaimo

myöntyi heti. Mies laittoi uu-

den kravatin kaulaansa, vaimo

uuden huivin hartioilleen. Sii-

tä tuli juhlan olo.

Salissa kaikilla oli tonttula-

kit päässä. Ne leikkivät piiri-

leikkiä kuusen ympärillä. Pöy-

dällä oli glögilaseja. Emäntä

kehotti ottamaan siitä ja toi

kummallekin tonttulakin. Isän-

tä vei heidät kädestä pitäen pii-

riin mukaan. Se tuntui köm-

pelöltä, mutta he hymyilivät ja

yrittivät olla niin kuin jouluna

ollaan.

Emäntä sanoi, että kun puk-

ki on käynyt, lähdetään yökirk-

koon. Se oli emännän mukaan

kaikkein tunnelmallisin, ja voi

sitten aamulla nukkua.

Kun ovikello soi, laulu tau-

kosi ja kaikki kääntyivät kat-

somaan ovelle. Kun kävi ilmi,

ettei siellä ollutkaan joulupukki

vaan joku nuoripari, monet siir-

tyivät täyttämään glögilaseja.

Isäntä kuului selittävän tu-

lijoille yksityistilaisuudesta ja

tallista ja renkituvasta, jossa ei

ollut mukavuuksia. Se tuli sa-

lin kynnykselle ja pyysi anteek-

si, että käy äkkiseltään tallilla

opastamassa tulijoita. Tytön

vatsa erottui eteisestä.

Emäntä viritteli joulupukki-

laulua. Pian kuului eteisestä

kolinaa ja näkyi punainen vaa-

te. Pukilla oli jokaiselle lahja,

joka oli maksettu tilauksen yh-

teydessä. Siinä oli saanut vali-

ta, minkä hintaisen halusi. Ty-

tär oli hoitanut asian heidän

puolestaan.

Pukin poistuttua vieraat al-

koivat yhtaikaa puhua ja avata

lahjojaan. Mies haki vaimon

katsetta. Vaimo huomasi, he

siirtyivät vähin äänin ovelle ja

ulos.

Tuntui hyvältä hengittää rai-

kasta ilmaa. Oli pikku pakka-

nen. Tähtiä näkyi hyvin, sillä

oli pimeämpää kuin kaupun-

gissa. Mies ei tuntenut muita

kuin otavan. Hän näytti sitä

vaimolle ja sanoi, että oli jou-

luyö ja joku tähdistä oli joulu-

tähti. Vaimo sanoi, että Kris-

tus varmaan syntyisi kohta.

Mieleen levittäytyi viileä ja

kirkas.

Renkituvasta erottui valoa.

He lähtivät kävelemään tallil-

le päin äsken saadut lahjat vielä

käsissä avaamatta.

Kari Mäkinen

(Kirjoittaja on Ulvilan

kirkkoherra, joka aloittaa

1.1.2006 Turun arkkihiippa-

kunnan piispana.)

Page 9 - Alueviesti_51_2005