Torstai joulukuun 29. 2005
11
Kaikki 65 vuotta täyttä-
neet vammalalaiset saavat
kaupungin piikkiin ilmaiset
liukuesteet jalkineihinsa
vuoden alussa. Niiden jake-
lu ja asennus alkaa 2. tam-
mikuuta Hopun palvelukes-
kuksessa, kertoo tarjouskil-
pailun voittaja, Tapio Lepis-
tö Nahkaparvesta.
Jakelu alkaa Hopun van-
hainkodin aulassa 2. tammi-
Jakelu alkaa 2. tammikuuta
kuuta ja kestää siellä
13:nteen tammikuuta. Sen
jälkeen alkaen 16. tammi-
kuuta jakelu jatkuu Nahka-
parven tiloissa helmikuun
loppuun.
Lepistö kertoo, että irroi-
tettavat liukuesteet asiakas
saa heti mukaansa. Kiinni-
tettävät ja nastoitukset toi-
mitetaan sopimuksen mu-
kaan. Hän kehottaa asiakkai-
ta ottamaan jalkineet mukaan
esteiden sovitusta varten. Ne
jalkineet, joihin asennetaan
joko kiinnitettävät liukues-
teet tai nastat, jätetään toi-
mitusajaksi liikkeen edusta-
jan haltuun.
- Mukaan täytyy ottaa
myös henkilöllisyystodistus
iän todentamista varten.
Vammalassa on tällä het-
kellä noin 3 200 jo 65 vuot-
ta täyttänyttä tai sitä vanhem-
paa henkilöä.
- Kukaan ei osaa sanoa,
moniko heistä liukuesteet ha-
luaa, sillä vastaavaa ennak-
kotapausta Suomessa ei ole.
- Nastoja tosin on asennet-
tu ikäihmisille ilmaiseksi esi-
merkiksi Porissa ja Nokial-
la. Näissä kaupungeissa liik-
keet ovat valittaneet nasto-
jen liiketilojen lattioille ai-
heuttamista vahingoista. Le-
pistö suosittaakin ensisijai-
sesti irroitettavia, helposti
aina paikalle asennettavia
liukuesteitä.
- Hän sanoo myös, että jal-
kineissa on nykyisin hyvin
vähän sellaisia, jotka voidaan
nastoittaa.
- Kulutuspinta on kovin
ohut ja pohjan sisus monesti
ontto.
Vammalan
ikäihmisille
liukuesteet
Tapio Lepistö esittelee kahta perusmallia. - Malleja on kaikkiaan kymmenkunta, hän
sanoo.
Irroitettava liukueste on kätevin. Nastoitus on vaikeata, koska siihen soveltuvia jalkineita
on vähän. Nastat myös vahingoittavat lattiapinnoitteita.
Huittislaisen Martti Liuha-
lan elämänkokemus kattaa
koko Suomen itsenäisyyden
ajan, onhan hän syntynyt
Venäjän Keisarin Suomen
suuriruhtinaskuntaan1. 1.
1916.
Martin syntyessä Huittis-
ten pitäjä oli maatalousyhteis-
kuntaa. Väestö työskenteli val-
taosin maatiloilla. Elintaso oli
alhainen ja se oli suuresti riip-
puvainen vuosittain sääolojen
vuoksi vaihtelevista pellon sa-
doista. Myös tilallisilla oli suu-
ria vaikeuksia ja tilojen omis-
tajuudet vaihtuivat usein kon-
kurssien myötä.
Luokkayhteiskunta oli sel-
keä. ”Herroja” edustivat sil-
loin kirkonkylän virkamiehet:
lääkäri, apteekkari, nimismies,
opettajat, papit ja Kunnan-Juu-
sela. Vuonna 1918 käyty va-
paussota heijasti vihaa ja kat-
keruutta työväestön ja maata
omistavan luokan välille vuo-
sikymmeniksi.
Martti Liuhala varttui Kan-
gas-Liuhalan kotitilalla suures-
sa lapsikatraassa. Selma ja
Frans Kangas-Liuhalalle syn-
tyi 13 lasta, joista kaksi me-
nehtyi pian syntymän jälkeen.
Leikkikavereita riitti kotona, ja
koko Leppäkosken kylä oli
”täynnä” lapsia. Maatilan työt
ja suojeluskuntatoiminta vei-
vät varttuvan nuorenmiehen
ajan. Koulunkäynti jäi vähäl-
le. Martti oli halukas mene-
mään yhteiskouluun, mutta
vanhemmat eivät pitäneet sitä
mahdollisena. Hän kuitenkin
kävi maamieskoulun.
Päivänsankarin isännyys
kotitilalla alkoi Sylvi-nuorikon
kanssa vuonna 1936 .He oli-
vat nuoria, 20 vuotta täyttä-
neitä. Isännyyttä kesti 40 vuot-
ta. Tänä ajanjaksona Suomen
maatalous muuttui historialli-
sesti . Heidän aloittaessaan
maatiloilla harjoitettiin sään-
nöllistä vuoroviljelyä ja koti-
eläimiä oli lehmistä kanoihin.
Elettiin omavaraistaloudessa ja
työt tehtiin ihmis- ja hevosvoi-
min. Martti Liuhala oli nuore-
na isäntänä innokas hevosmies.
Hän kasvatti 28 varsaa ja use-
at niistä palkittiin varsanäyt-
telyissä. Sotien jälkeen alkoi
valtava murros maatiloilla.
Runsas työvoiman käyttö ei
enää ollut mahdollista. Ensim-
mäinen traktori ostettiin tilal-
le vuonna 1948. Kaikki pellot
salaojitettiin, tehtiin tilusjärjes-
telyjä ja teolliset seoslannoit-
teet korvasivat karjanlannan
ravinnelähteenä pelloilla.
Sotien jälkeisenä jälleenra-
kennuskautena oli kyläläisten
talkootyö. Vaikeuksissa olevi-
en auttaminen erittäin tärkeää.
Esimerkiksi Kangas-Liuhalan
päärakennuksen kattotiiliä oli
vuonna 1945 hakemassa Pun-
Martti Liuhala 90-vuotias
Isänmaan tinkimätön puolustaja
kalaitumelta 24 naapurien he-
vosta. Pellot tuottivat jo 1970-
luvulla lähes pelkästään myyn-
tiviljaa. Sadot ja viljan hinnat
kohosivat . Martin isännyyden
loppuaikana maataloudesta tuli
politiikanteon väline . Syntyi
ylituotanto lähes kaikilla aloil-
la. Tehokkaat lannoitteet , sa-
laojitus ja peltoviljelykoneiden
kehitys kasvattivat sadot yli
kotimaisen kulutuksen. ”Vil-
javuoret”, vientituet olivat jo-
kapäiväisiä iskusanoja, joilla
vasemmistopuolueet ja kau-
punkiporvarit pilkkasivat maa-
talousväkeä.
Kangas-Liuhalan metsät oli-
vat ankarien hakkuiden koh-
teena Martin aloittaessa isän-
tänä 1936, 800 000 markan
ostovelkaa lyhennettiin puun-
myynnillä. 2 000 kuutiomet-
rin puukauppa oli hirvittävä
pinnistys tilan miesväelle ja
ajohevosille. Kaikki tilan met-
sät hakattiin. Metsät olivat jäl-
leen ”pankkina” kun sukupol-
venvaihdosta tehtiin vuonna
1976.
Talvi- ja jatkosota lähes
mursivat nuoren,isänmaallisen
sotilaan. Jäntevä elämänhalui-
nen mies kuitenkin kesti, mut-
ta loppuelämälle sodan kau-
heudet ovat jättäneet muistot,
jotka muistuvat päivittäin mie-
leen. Erityisesti Martin rakkai-
den veteraaniveljien elämän
päättyessä, saavuttaessa ”vii-
meiseen iltahuutoon” mieli
herkistyy ja palaa rintamalle.
Talvisota alkoi 30. 11.1939
,mutta Martin sotareissu alkoi
jo 7. 9. 1938 sotaväkikomen-
nuksella Kannakselle Terijoel-
le. 25.tammikuuta 1940 Martti
haavoittui Kollanjoella tullen
tajuihinsa kolmen päivän ku-
luttua Sortavalan sairaalassa.
Nuori mies kuitenkin toipui ja
oli talvisodan päätyttyä jo ke-
väällä 1940 kylvötöissä rak-
kaalla kotitilalla. Tunnelmat
Huittisissa olivat vakavat ja
surumieliset, kun monesta ta-
losta puoliso, isä, veli tai poi-
ka oli poissa.
Uskoa tulevaisuuteen toi
Keijo-pojan syntyminen kesäl-
lä 1941, mutta isänmaan puo-
lustamiseen tuli isälle komen-
nus jo kolme päivää pojan syn-
tymän jälkeen. Ensin kertaus-
harjoituksiin ja sotaan Simpe-
leen lohkolle, johon jatko-
sodan aikana merkittävä osa
huittislaisia sotilaita oli komen-
nettu.
Jatkosota alkoi kesäkuussa
1941. Heinätyöt jäi näiltä so-
tilailta tekemättä sinä kesänä
ja monelta lopullisesti. Simpe-
leellä heti sodan alettua huit-
tislaisia kaatui paljon. Martti
haavoittui jalkoihin ja käsiin
ja oli toipumassa Helsingin
sotilassairaalassa. Näiden vam-
mojen jälkeen sotilaspassiin
tuli merkintä BII ja rintama-
tehtävät olivat ohi. Vammalan
paikallistoimistossa palvelles-
saan hän sai vaikeaan aivokal-
vontulehduksen, josta toipumi-
nen kesti pitkään. Muutenkin
sota-aika oli käsittämättömän
raskas Martille. Hänen kaksi
veljeä kaatui, esikoistytär Iiris
Tellervo kuoli 5-vuotiaana ja
puoliso Sylvi Liuhala kuoli
keväällä 1944. Lohtua toi Arja
tyttären syntyminen keväällä
1944.
Fyysisesti ja henkisesti run-
neltu mies jatkoi elämää ja ko-
titilansa viljelyä. Naapurit ja
ystävät olivat silloin korvaa-
maton apu. Isänmaan tinkimät-
tömänä puolustajana hän osal-
listui sodan loputtua asekätken-
tään ja sai siitä myös tuomion,
kun yksi huittislainen asekät-
kijä paljasti toimet.
Uuden puolison löytyminen
käynnisti uuden jakson Mar-
tin elämässä. Aune puoliso ja
hänen tyttärensä Marjatta liit-
tyivät perheeseen. 50-luvun
taitteessa syntyivät tyttäret Ulla
ja Ella.
1950-luvun puolivälissä
Martti Liuhala aloitti kunnal-
lisen luottamushenkilötyön.
Samaan aikaan kunnissa raken-
nettiin palveluita, koulutusta ja
hallintoa. Kunnallinen demo-
kratia ja palvelutuotanto sai-
vat muodon. Martti oli yli 30
vuotta tässä työssä Huittisissa
keskeisesti mukana.
20 vuotta hän oli kunnan- ja
myöhemminkauppalan halli-
tuksessa jäsenenä ja varapu-
heenjohtajana. Huittisten seu-
rakunnan luottamustehtävissä
Martti oli myös yli 30 vuotta.
Päivänsankari,
sotilas,
maanviljelijä ja luottamushen-
kilö on nauttinut jo pitkään elä-
kepäivistä. Hän on erityisen
kiitollinen sotaveteraanien ja
lottien työn arvonpalautuksesta
Kekkosen valtakauden jälkeen.
Hän katselee vaarinpirtistään
kotitilansa pihanpiiriin, johon
hevoset palasivat 20-vuoden
tauon jälkeen. Kangas-Liuha-
lan sukutilan kehitys jatkuu ja
uusien hankkeiden toteutukses-
sa Martti on aina ollut innolla
tukena.
Päivänsankarin lapset toivot-
tavat ystävät ja sukulaiset ter-
vetulleiksi synttärikahveille
1.1.2006 klo 13 –17 Leppä-
koskelle vaarinpirttiin, Reki-
koskentie 11:een Huittisiin.
Jukka Tuori
(Kirjoittaja, agronomi Juk-
ka Tuori on Kangas-Liuhalan
tilan nykyinen isäntä ja Martti
Liuhalan vävy.)
Martti Liuhala
Eduskunnan apulais-
oikeusasiamies Petri
Jääskeläinen
antoi
23.6.2005 päätöksen
kanteluun, joka koski
verohallinnon puhelin-
palvelujen maksullisuut-
ta.
Päätöksessään apulais-
oikeusasiamies katsoi,
että verohallinnon puhe-
linpalveluiden hinnoitte-
lu ei kaikilta osin täytä
hyvän hallinnon ja neu-
vonnan maksuttomuuden
vaatimuksia.
Verohallitus on syksyn
aikana selvittänyt, miten
Verohallinnon numerot muuttuvat ja halpenevat
puhelinpalvelut voitaisiin
järjestää niin, että maksulli-
suutta koskevat epäkohdat
korjaantuvat.
Verohallitus on päättänyt
vaihtaa verohallinnon nykyi-
sen 010 320 -alkuisen pal-
velunumerojärjestelmän 010
19 -alkuiseen palvelunume-
rojärjestelmään. Uusien pal-
velunumeroiden hinta soitta-
jalle on 3 snt/min + pvm/
mpm.
Hinta on sama sekä lanka-
että matkapuhelimista soit-
tajan asuinpaikasta ja puhe-
linoperaattorista riippumatta.
Kaikki soittajat ovat siten
toisiinsa nähden tasapuoli-
sessa asemassa, ja puhelun
hinta on kohtuullinen.
Uudet palvelunumerot
otetaan käyttöön ensi maa-
liskuussa.
Verohallinto tiedottaa nu-
meroista heti, kun Viestintä-
virasto on tehnyt asian vaa-
timat päätökset ja asian jul-
kistamisesta on sovittu ope-
raattori Elisa Oyj:n kanssa.
Palvelunumerot hintatietoi-
neen tulevat verohallinnon
Internet-palvelun
www.vero
.
fi yhteystietoihin sekä nume-
rotiedusteluun.
Pa l v e l unume r o i d e n
käyttöönottoa seuraa ar-
violta noin vuoden mit-
tainen siirtymäaika. Siir-
tymäaikana verohallinto
vastaa sekä uusiin että
vanhoihin palvelunume-
roihin.
Vanhojen palvelunume-
roiden hinnat eivät siirty-
mäaikana muutu. Siirty-
mäaika on tarpeen muun
muassa sen vuoksi, että
painettujen puhelinluette-
loiden
numerotiedot
muuttuvat vasta sitä mu-
kaa kuin luettelot noin
vuoden kuluessa uusitaan.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...24