Page 13 - Alueviesti_52_2005

Basic HTML Version

Ripovuoren kokkotulet

syttyvät taas aattoiltana

Torstai joulukuun 29. 2005

Joulupäivänä paistanut

aurinko teki tehtävänsä.

Ruokintapaikalla Äetsän

Jussinpellon laidalla viih-

tynyt kuusitiainen jätti il-

tapäivällä lintulaudan an-

timet hetkeksi, nousi mä-

enrinteessä kohoavan järe-

än kuusen latvaan, pörhis-

ti päälaen höyhenet pie-

neksi töyhdöksi ja päästi

ilmoille laulun: - Piiti-pii-

ti-piiti-piiti-piiti. Kuusitiai-

sen, tiaisistamme kaikkein

pienimmän, kevät oli alka-

nut.

Kuusitiaisen laulu yleistyy

vasta tammikuun loppupuo-

len aurinkoisista päivistä läh-

tien, mutta esimerkiksi vii-

me vuonna kuusitiainen lau-

loi Äetsässä tapaninpäivänä

ja tänä vuonna siis jo joulu-

päivänä, jolloin oli kulunut

vain neljä päivää talvipäivän-

seisauksesta.

Kuusitiaisen laulun ohel-

la lähinnä helmipöllön pu-

puttava vuodatus talvi-illas-

sa on vuodenvaihteen aikoi-

hin merkkinä siitä, että kään-

ne kevääseen on tapahtunut.

Talitiaisen, sinitiaisen ja puu-

kiipijän laulua saa kuulla

vasta myöhemmin tammi-

helmikuussa.

Kuusitiainen aloitti

laulukautensa jouluna

Kuusitiaisen hyvä tuntomerkki on valkea niskalaikku. Mui-

den tiaisten tavoin sille kelpaavat talvella lintulaudalta au-

ringonkukan siemenet.

Kesällä kuusitiainen ruokkii poikasiaan hyönteisillä ja tou-

killa. Tämä nokallinen ruokaa menee pönttöön, jonka len-

toaukko on halkaisijaltaan vain 28 millimetriä.

Varhainen osallistuminen

talven äänimaisemaan ei kui-

tenkaan tarkoita sitä, että

kuusitiainen olisi aikainen

pesijä. Muiden tiaisten ta-

paan se katsoo sopivaksi

aloittaa pesänrakennuspuu-

hansa vasta huhtikuun lopul-

la, mikä aikataulussa merkit-

see sitä, että 7-11 nokan poi-

kue on ruokittavana touko-

kesäkuun vaihteessa.

Pesinnöissään huomatta-

vasti aikaisempia ovat esi-

merkiksi jo kevättalvella tai

varhain keväällä munintan-

sa aloittavat iso- ja pikkukä-

pylintu, helmipöllö sekä

korppi.

Linnun vanha nimi, mus-

tatiainen, viittasi pään ja kur-

kun värikuviointiin. Nykyi-

nen nimi, kuusitiainen, sisäl-

tää vihjeen linnun elinympä-

ristöstä. Se viihtyy varttu-

neissa kuusivaltaisissa met-

sissä ja hyörii ravintoa etsi-

en kuusten latvoissa ja oksi-

en kärkiosissa.

Lintu syö hyönteisiä sekä

männyn ja kuusen siemeniä,

joita se voi myös kätkeä ok-

siin. Talvella sille kelpaavat

lintulaudan antimista rasva ja

siemenet.

Hannu Virtanen

Huittisten Seudun

Eläkeläiset ry valitsi

syyskokouksessaan pu-

heenjohtajaksi Olavi

Tahvanaisen sekä vara-

puheenjohtajaksi Reino

Kultavirran.

Johtokuntaan valittiin

Hannu Saarinen, Harri

Laaksonen, Mauri Suon-

pää, Hilkka Kultavirta,

Salli Rajakangas, Eino

Raikunen, Esko Niittynen

ja Otto Karlsson. Varalle

valittiin Tuulikki Ketola,

Annikki Vainio, Asteri

Aihonen, Toivo Suominen

ja Aimo Ketola.

Tilintarkastajiksi vuo-

delle 2006 valittiin Jukka

Kivimäki ja Heikki Ke-

tonen, varalle Aili Vieno-

nen ja Helena Aalto

Sihteeriksi

valittiin

Esko Niittynen, talouden-

hoitajaksi Hilkka Kulta-

Tahvanainen johtaa

Huittisten seudun

eläkeläisyhdistystä

virta sekä jäsensihteerik-

si Eino Raikunen.

Matkavastaavaksi valit-

tiin Hilkka Kultavirta.

Edustajaksi Eläkeläiset

ry:n Satakunnan aluejär-

jestön kokouksiin valittiin

vuodelle 2006 Olavi Tah-

vanainen ja Hannu Saari-

nen ja varalle Reino Kul-

tavirta ja Esko Niittynen.

Yhdistyksen toiminta

perustuu v. 2006 kerho-

ja eri eläkeläisyhdistysten

vierailuihin sekä oman

yhdistyksen järjestämiin

vierasjuhliin keväällä ja

syksyllä.

Retket Ylistenjärvelle

sekä perinteiseksi tullut

kesäretki maakuntaan ja

virkistys- ja kuntolomat

pyritään järjestämään jä-

senistölle vuoden 2006

aikana.

Vuoden 2004 tulipa-

loissa kuoli Suomen Pe-

lastusalan Keskusjärjes

tön seurannan mu-

kaan 115 ihmistä.

Tilanne on vuo-

situhannen vaih-

teen jälkeen

synkentynyt

vuosi vuo-

delta ja oli

viime vuon-

na pahin 25

vuoteen.

Suomen Pelastus-

alan

Keskusjärjestön

(SPEK) seurannan mu-

kaan viime vuonna tuli-

paloissa kuolleista 85 oli

miehiä ja 28 naisia. Kah-

den sukupuoli ei ole tie-

dossa. Lapsia kuolleista

oli kolme. Eniten tulipa-

loissa kuolee keski-ikäi-

siä ja sitä vanhempia mie-

hiä. Heidän kuolemansa

johtuu usein savukaasui-

hin tukehtumisesta, kun

on päihtyneenä tupakoitu

ja torkahdettu.

Viime vuonna sattui

palokuolemia eniten 25

vuoteen. Vuonna 1979 pa-

lokuolemia oli 139. Tuol-

loin Virtain vanhainkodin

palossa kuoli 27 vanhus-

ta. Vuonna 2003 tulipa-

loissa kuoli 96 ja vuonna

2002 86 ihmistä.

Melkein joka toinen

(51) viime vuoden palo-

kuolemista tapahtui oma-

kotitalossa. Kerrostalopa-

loissa kuoli 24 ja muissa

pientaloissa kuin omako-

titaloissa 15 henkilöä. Ke-

sämökkien tulipaloissa

menehtyi kuusi ihmistä.

Autopaloissa tai muissa

rakennusten ulkopuolisis-

sa tulipaloissa menehty-

neiden määrä oli 14. Mer-

kittäviä palonsyitä olivat

viime vuonna sähkölait-

teet ja tuhopoltot.

Suomalaiset kuolevat

huomattavasti useammin

tulipaloissa kuin muiden

läntisen Euroopan maiden

asukkaat. Suomessa on

noin 19 palokuolemaa

vuodessa miljoonaa asu-

Synkintä 25 vuoteen

Paloissa menehtyi

115 suomalaista

kasta kohti, Norjassa 17

ja Ruotsissa 14. Itävallas-

sa palokuoleman uhrik-

si joutuu 9 ihmistä mil-

joonasta, Sveitsissä

4. Suomessa palo-

kuoleman riski

pysynyt

suunnilleen

samana jo

vuosikym-

meniä. Muis-

sa teollisuus-

maissa riski on

pienentynyt.

Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestö on erittäin

huolissaan palokuolemien

määrän jatkuvasta lisään-

tymisestä. Tilanne saattaa

osittain johtua siitä, että

palovaroittimien toimin-

takunnon testaaminen ja

paristojen vaihto on lai-

minlyöty. Ilmeisesti myös

muutokset alkoholin ku-

lutuksessa ovat vaikutta-

neet synkkään kehityk-

seen.

SPEKin keräämien tie-

tojen mukaan palovaroi-

tin auttoi viime vuonna

selvästi yli sataa ihmistä

pelastautumaan tulipalos-

ta. Näistä osa olisi saat-

tanut menehtyä. Useam-

masta kuin joka toisesta

tulipalosta hätäilmoituk-

sen teki naapuri tai ohi-

kulkija, joka oli kuullut

palovaroittimen hälyttä-

vän.

Palovaroitin on lähes

kaikissa kotitalouksissa,

mutta varoittimen toimin-

takunnon tarkistaa suosi-

tuksen mukaisesti vain

noin joka viides.

Suomalaiset kotitalou-

det ovat varautuneet tuli-

palon sammuttamiseen

varsin huonosti.

Kotitalouksista neljä

kymmenestä on vailla

minkäänlaista sammutus-

välinettä, kuten sammu-

tuspeitettä tai sammutin-

ta.

Palonalun sammuttami-

seen voi käyttää myös esi-

merkiksi mattoa, jolla tu-

len voi tukahduttaa.

Tulppaani on

vuodesta toiseen

s u om a l a i s t e n

s uo s i k k i kuk k a

talven keskellä.

Joulukuusta pääsiäiseen

kestävän jakson aikana

suomalaiset

ostavat

noin 45 miljoonaa tulp-

paania. Useina talven

viikkoina tulppaani on-

kin selvästi tärkein kuk-

ka, vaikka kukkavalikoi-

mat ovat viime vuosina

laajentuneet merkittä-

västi myös talvella.

Muiden Pohjoismaiden

tavoin Suomi sijoittuu

maailman kärkijoukkoon

tulppaanien ostajana. Eu-

roopan maista vain Hol-

lannissa, Ruotsissa ja

Norjassa ostetaan asukas-

lukuun suhteutettuna mei-

tä enemmän tulppaaneja.

Suomalaisten suhtau-

tumisessa tulppaaneihin

on selviä eroja. Erityisen

suosittuja ne ovat eteläi-

sen Suomen kaupungeis-

sa ja etenkin pääkaupun-

kiseudulla, missä niitä os-

tetaan jopa puolitoistaker-

taisesti maaseutukaupun-

keihin verrattuna. Toinen

Talvi tuo 45

miljoonaa

tulppaania

Yli kuudesta tuhannesta tulppaanilajikkeesta löytyy valtava määrä pirteitä värejä.

Hyvin monelle suomalaisille tulppaanit ovat kevään ensi airut talven keskellä.

Ripovuoren laella Huit-

tisissa järjestetään uuden-

vuoden aattona jälleen

kokkotapahtuma kello

18-20. Järjestäjinä ovat

Huittisten ympäristöyh-

distys, Huittisten kaupun-

ki, Huittisten seurakunta

ja Sampulaiset ry.

Aiemmin tilaisuus on pi-

detty jo kahdeksan kertaa.

Vaatimaton tilaisuus on tal-

vinen elämys.

Tärkeä elementti on tie-

tenkin aattopäivän sää, jota

järjestäjät joutuvat aina jän-

nittämään. Aiemmin talvis-

ta juhlaa on vietetty niin

kirpeässä pakkasessa, jää-

tävässä tuulessa kuin leppeäs-

sä suojasäässä. Nyt aatoksi on

luvattu pientä pyryä ja lauhaa

säätä, vaikka tämä väliviikko

tuntuu olevan muutoin melko

kylmä.

Rakovalkea, jätkänkynttilät,

jäälyhdyt ja erilaiset kokot luo-

vat kiehtovan tunnelman va-

laistessaan Ripovuoren lakea.

Vuorelta aukeaa upea näkymä,

missä Kokemäenjoen uoma

kulkee leveänä virtana laakei-

den peltoaukeiden halki. Kiin-

topisteitä maisemassa ovat lä-

heisten kylien, Sammun ja

Karhiniemen valot sekä Huit-

tisten keskustan monet valo-

lähteet. Tie Ripovuoren huipul-

le on valaistu niin maassa

kuin puissa olevin kyntti-

löin. Kapea ja mutkikas tie

valoineen virittää tulijat ti-

laisuuden tunnelmaan.

Luonnontulet ja maise-

ma kehystävät rauhallisen

tilaisuuden, jossa tänä

vuonna Huittisten seura-

kunnan tervehdyksen esit-

tää kirkkoherra Simo Lai-

tila ja Huittisten kaupungin

tervehdyksen kaupungin-

valtuutettu Satu Törmä.

Sampulaisten puhvetista on

mahdollista ostaa kuumaa

mehua ja makkaraa. Säästä

riippuen tilaisuudessa voi

olla myös muuta, yllättä-

vääkin ohjelmaa.

selkeä ero liittyy asumismuo-

toon. Pientaloissa asuvat

hankkivat tulppaaneita sel-

västi enemmän kuin kerros-

taloissa asuvat.

Tulppaani on kuitenkin

kaiken kansan kukka. Sen

vuosikymmeniä jatkunut

suosio selittyy hyvin yksin-

kertaisilla asioilla. Se on

kaikkein edullisin leikkokuk-

ka ja sen hankinta että hoito

on helppoa.

Suosiota ovat lisänneet

vuodesta toiseen laajentuneet

valikoimat. Yli kuudesta tu-

hannesta tulppaanilajikkeesta

löytyy valtava määrä pirtei-

tä värejä. Hyvin monelle suo-

malaisille tulppaanit ovat

kevään ensi airut talven kes-

kellä.

Lähes kaikki leikkotulp-

paanit viljellään Suomessa.

Kukkasipulit saapuvat elo-

syyskuussa Hollannista. Suo-

messa sipulit istutetaan kel-

lareihin, joissa ne ikään kuin

viettävät talvea vähintään

neljän kuukauden ajan. Tuo-

na aikana sipulit valmistau-

tuvat kukan ja lehtien kas-

vattamiseen. Kasvihuoneis-

sa lämpö ja kosteus herättä-

vät sipulit, ja noin kolmen

viikon viljelyn jäl-

keen kukat ovat

valmiita kerättä-

viksi. Tulppaane-

ja viljellään noin

200 kauppapuutarhassa

eri puolilla maata.

Tulppaanien kotimai-

suus on kuluttajalle selvä

etu. Tutkimusten mukaan

kotimainen tulppaani kes-

tää maljakossa keskimää-

rin noin viikon verran,

kun tuontitulppaanien

kestävyys jää yhdestä

kahteen päivää lyhyem-

mäksi kuljetusmatkojen

rasituksen seurauksena.

Tulppaanien kotimaisuu-

den voi parhaiten varmis-

taa pakkauksessa näky-

västä puutarhatuotteiden

kotimaisuusmerkistä tai

kysymällä asiaa myyjäl-

tä.

Tulppaanien hoito-ohje

on yksikertainen. Varsis-

ta viilletään veitsellä

muutama sentti pois, ja

maljakkoon laitetaan vettä

vain kolmasosa maljakon

korkeudesta. Kukkien

siirto yöksi viileään lisää

kestoa päivällä parilla.

Kukkavirkisteitä ei tarvi-

ta.

Page 14

Page 12

1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...24