Page 22 - Alueviesti_02_2006
Basic HTML Version
Torstai tammikuun 12. 2006
22
alkaa 13.2. ja päättyy 21.7.
TAKK
Kiinteistöremontoijan koulutuksen
ma 16.1. klo 13.00 työvoimatoimiston
tiloissa, Onkiniemenkatu 5, Vammala
3. kerros
Koulutuksen sisältö:
• talonrakentamisen perusosaaminen ja korjausrakentaminen
• kiinteistöhoidon perusteet ja sisäremontit
• yrittäjyyden perusteet ja työssäoppiminen
Hakuaika päättyy:
25.1.2006
Lisätietoja:
Vammalan seudun työvoimatoimisto,
Sini Pataniitty, 010 60 45882
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus,
Marko Uusitalo, puh. 03 2361 569
Muistathan?
Tiedotustilaisuus
Kiinteistöremontoijan koulutus
Jos jotain yrittää...?
Koulutus on tarkoitettu yritystoiminnasta kiinnostuneille
henkilöille tai niille, joilla on jo mielessä valmis yritysidea.
Koulutuksen sisältö:
• työllistyminen ammatinharjoittajana tai yrittäjänä
• verkottumis- ja osuuskuntaan liittymismahdollisuudet
• liiketaloudellisen osaamisen lisääminen
Hakemukset koulutukseen jätetään
-sivujen
kautta sähköisesti tai työvoimatoimistosta saatavalla
lomakkeella.
Koulutuksen numero on 579654.
Hakuaika päättyy:
03.02.2006
Lisätietoja:
Vammalan seudun työvoimatoimisto,
Irene Impiö, puh. 010 60 40055
Huittisten ammatillinen aikuiskoulutus,
Tuula Markkula, 040 545 4311
Yrittäjän ammattitutkintoon
valmentava koulutus
20.2.2006 - 16.06.2006 välisenä aikana
Tässä oiva tilaisuus hankkia ammatti
työvoimakoulutuksena:
Lähihoitajan koulutus
Koulutus on tarkoitettu lähihoitajan työstä kiinnostuneille
työnhakijoille. Koulutuksen tavoitteena on lähihoitajan
tutkinnon suorittaminen. Suuntautumisvaihtoehdot: sairaan-
hoito, huolenpito tai vanhustyö.
Hakemukset koulutukseen jätetään
-sivujen
kautta sähköisesti tai työvoimatoimistosta saatavalla lomak-
keella. Koulutuksen numero on 580220.
Hakuaika päättyy:
07.02.2006
Lisätietoja:
Vammalan seudun työvoimatoimisto,
Sirkka Viljanen, 010 604 5872
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, puh. 03 236 1111.
06.03.2006 - 30.10.2007 välisenä aikana.
Atk-taitoja aina tarvitaan!
Tietotekniikan
a-ajokorttikoulutus
Hakemukset koulutukseen jätetään
-sivujen
kautta sähköisesti tai työvoimatoimistosta saatavalla lomak-
keella. Koulutuksen numero on 580031. Koulutuksesta
vastaa Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto.
Hakuaika päättyy:
08.02.2006
Lisätietoja:
Vammalan seudun työvoimatoimisto,
Anne Kiviranta, puh. 010 604 5881
Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, puh. 02 560 4516
27.02. - 18.04.2006 välisenä aikana
Koulutuksen tavoitteena on tietotekniikan a-ajokortin
suoritus.
Huittisten työvoimatoimsto järjestää
Huittisissa Satakunnan TE-keskuksen
hankkimaa työvoimakoulutusta
Kansalaisen @-korttikurssi
Kurssinumero 581086
Koulutusaika 29.3.-27.4.06
Haku päättyy 17.3.06
Tietokone ja internet tutuksi
Kurssinumero 581085
Koulutusaika 20.2.-17.3.06
Haku päättyy 8.2.06
Työelämään ja koulutukseen
valmentava kurssi
Kurssinumero 580600
Koulutusaika 20.2.-16.5.06
Haku päättyy 3.2.06
Sisustusmyyjän ammatti-
tutkintoon valmistava koulutus
Kurssinumero 580375
Koulutusaika 20.3.06-4.1.07
Haku päättyy 24.2.06
Taloushallinnon ammatti-
tutkintoon valmistava koulutus
Kurssinumero 581154
Koulutusaika 6.3.06-16.4.07 (loma 3.-28.7.06)
Haku päättyy 17.2.06
Hakeutuminen
Koulutuksiin haetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteessa
tai työvoimatoimistosta saatavalla hakulo-
makkeella.
Lisätiedot
Lisätietoja Huittisten työvoimatoimistosta puh. 010 60
43775.
Koulut ja kurssit
Sastamalan Opisto
Avoin yliopisto-opiskelu kevät 2006
Taidehistorian perusopinnot,
approbatur (25
op). Keväällä 2006 järjestetään Taidehistorian
perusteet 12 op. Opintokokonaisuuden opiskelu
on jakautuu kolmelle lukukaudelle. Ensimmäinen
kokoontuminen on maanantaina 16.1.2006 klo
17.30 Aittalahden opistotalolla.
Satakunta-opintoja - käsityöstä koneisiin
(5
op) Pori-päivä la 14.1.2006 (luentoja n 6 t)
pidetään Porin kaupungin työväenopistolla, Gal-
len-Kallelan katu 14.
Suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssi
(3
op). Suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssilla
perehdytään hyvän asiatyylisen viestinnän omi-
naisuuksiin ja harjoitellaan erilaisten kirjallisten
esitysmuotojen tuottamista.Tavoitteena on, että
opiskelija saa sellaiset perustiedot ja -taidot,
joiden avulla voi menestyksellisesti suoriutua
opintojen ja työelämän edellyttämistä kirjallisista
töistä. Opetus (26 t) järjestetään maanantai-
iltaisin Vammalan lukion tiloissa 16.1.2006-
6.3.2006 klo 17.00-19.30.
Puheviestintä
(2 op). Miten viestit? Miten vai-
kutat? Puheviestinnän perusteet -kurssi tarjoaa
mahdollisuuden kokeilla ja kehittää omia vies-
tintä- ja vuorovaikutustaitojaan. Kurssilla tutus-
tutaan puheviestinnän eri osa-alueisiin: äänen-
käyttötaitoon, vuorovaikutustaitoihin, ver-
baaliseen ja nonverbaaliseen viestintään ja koko-
naisilmaisuun. Opetus järjestetään Aittalahden
opistotalolla huhtikuussa 21.4. klo 17-21 ja 22.4.
klo 9-16 sekä 28.4. klo 17-21 ja 29.4. klo 9-16.
Avoimen yliopiston kurssit ovat yliopisto-
opintoja, joita voi käyttää osana tutkintoja.
Opintoihin Ilmoittaudutaan Kari Kotirannalle,
p. 041-460 3491 tai opiston verkkosivuilla
, josta saa myös
tarkemman kuvauksen opinnoista ja maksuista.
ANNISKELUPASSI
-koulutus ja testi
Vammalan seudun
Ratakatu 36, 38210 VAMMALA
Kohderyhmä Henkilöt, jotka työskentelevät tai joilla on aikomus
työskennellä anniskelupaikan vastaavana hoitajana
tai heidän sijaisinaan tai yleisesti ravintola-alalla
työskentelevät henkilöt.
Aika
1.2. klo 17.00 - 20.00
2.2. klo 17.00 - 20.30, koe klo 18.30 - 20.30
Koulutuspaikka Vammalan ammattikoulu
Ratakatu 36, 38210 VAMMALA
Kouluttajat
Sari Yliviikari
Hinta
koulutus + testi 90
!
testi 50
!
sis. opintomateriaalin ja kahvit
Ilmoittautumiset 24.1.2006 mennessä
- opintomateriaali postitetaan opiskelijoille
ennen koulutuksen alkua
Merja Vahela
Puhelin
03-519 3860 tai 050-372 3620
Sähköposti
Kuluvan talven petolintu-
tilanteeseen vaikuttaa keskei-
sesti peltomyyrien runsas
esiintyminen. Pelloilla saalis-
tavat nyt hiiripöllöt, pieka-
nat ja hiirihaukat, joita pää-
see harvoin keskitalvella alu-
eellamme näkemään. Nisä-
käspedoista puolestaan ilves
hyödyntää kasvanutta metsä-
kauriskantaa.
Metsämyyrät alkoivat runsas-
tua jo toissa syksynä, minkä jäl-
keen peltomyyrien lisääntymi-
nen on jatkanut paikoin suoras-
taan yltäkylläistämyyrätilannet-
ta metsämyyräkantojen kään-
nyttyä laskuun
Hiiripöllöjä onkin tullut poh-
joisesta väijymään myyräpais-
tia peltojen laitamille. Hiiripöl-
lö saalistaa päivisin, joten sen
näkeminen on tavallisempaa
kuin hämärässä ja yöllä saalis-
tavien pöllöjen kohtaaminen.
Hiiripöllön voi nyt tavata vaik-
kapa Vammalan Vaunusuolta,
Kiikoisten Marjajärveltä tai
Äetsästä vesitornin vaiheilta.
Talven ihmemaassa tapahtuu koko ajan
Saalistaminen olennainen
osa talvesta selviytymistä
Myyrätilanteesta kertovat
myös alueellemme jääneet pie-
kanat ja hiirihaukat. Näitä pe-
tolintuja kannattaa etsiä suurem-
milta peltoaukeilta. Samalla sil-
miin saatta osua isolepinkäi-
nen eli lapinharakka, joka se-
kin on myyräpassissa pensaan
tai nuoren lehtipuun latvassa.
Myyriä syövillä petolinnuil-
la on takanaan erinomainen pe-
sintäkausi. Hyvä ravintotilanne
on jatkunut nyt hyvin pitkään,
mutta myyräkannan romahdus
ja suoranainen pula ruuasta voi-
vat olla edessä uuden pesintä-
kauden alkaessa tai sen kulues-
sa.
Toistaiseksi hyvänä jatkuva
tilanne kuitenkin voi vaikuttaa
siihen, että esimerkiksi helmi-
pöllöt ehtivät aloittaa runsain
määrin pesintöjään. Tämä taas
tulee kuulumaan pöllöjen soi-
dinpuputuksena lähiviikkoina.
Äetsässä helmipöllö aloittikin
kevätlaulunsa viime sunnuntai-
na. Mahdollisesti myös joku-
nen hiiripöllöpari voi tulevana
keväänä pesiä seudullamme.Ai-
van tavatonta tämä ei olisi, har-
vinaista kylläkin, sillä kannan
painopiste on Oulun ja Lapin
lääneissä.
Vuonna 1962 Kiikoisiin aset-
tuneen hiiripöllöparin kuudes-
ta poikasesta yksi on suoras-
taan noussut lintukirjallisuuden
julkkikseksi. Tämän Kiikoisis-
ta Norjaan lentäneen hiiripöl-
lön tapaus on mainittu Pohjo-
lan linnut värikuvin -teoksessa
1967, ja onpa sitä muisteltu
vielä vuonna 1995 ilmestynees-
sä Suomen pöllöt -kirjassakin.
- Tästä kuuden poikasen poi-
kueesta yksi ammuttiinNorjassa
Oslon
pohjoispuolella
15.10.1962. Se oli kulkenut 723
kilometriä kutakuinkin länteen,
rengastustoimiston johtaja Jari
Valkama vahvistaa tiedon arkis-
toistaan. -Poikue oli rengastet-
tu Kiikoisissa 31.5.1962.
Ilves tavoittelee
metsäkaurista
Ilveshavaintoja tehtiin vuosi
sitten tammi-huhtikuun -havain-
tojaksolla Satakunnan riistan-
hoitopiirin alueella kaikkein
eniten Kokemäen-Kauvatsan
sekä Kiikoisten, Lavian ja Suo-
denniemen muodostaman La-
vian seudun riistanhoitoyhdis-
tyksen alueella.
Metsäkauris, ilveksen keskei-
nen saaliseläin, on lisääntynyt
viime vuosina merkittävästi,
joten myös merkit ilveksen ja
kauriin välisistä saalistustapah-
tumista ovat lisääntymässä.
Ilves saalistikin metsäkaurii-
ta tuloksella viime viikolla Kii-
koisissa, josta Antti Huikka ja
Simo Honkanen löysivät syö-
dyn kaurispukin Tervahaudan
ja Nevanperän väliltä.Aluevies-
tille kauriin kuvanneen Heidi
Mäenpäänmukaan tällä saaliik-
si jääneellä pukilla olivat uudet
sarvet jo kahden sentin mittai-
sella alulla.
Saaliseläimiä tavallisempia
merkkejä ilveksestä maastossa
kuitenkin ovat sen jättämät suu-
rehkot tassun jäljet. Karvainen
tassu jättää pehmeälle hangelle
jopa kymmenen sentin levyi-
sen jäljen, mutta vähälumises-
sa kuusikossa voi tassun kook-
si mitata 7-8 senttiä. Näitä iso-
ja pyöreitä kissanjälkiä kannat-
taa etsiä etenkin alueilta, joilla
metsäkauriit viihtyvät. Jälkiä voi
kuitenkin löytyä myös aivan lä-
hiympäristöstä, sillä ilvekset
kulkevat matkoillaan joskus
myös pihojen ja puutarhojen
poikki.
Hyppyhäntäiset
nousivat hangelle
Etenkin lauhoina talvipäivi-
nä voi lumihangella seurata
Hyppyhäntäiset ovat pieniä veijareita, jot-
ka nousevat hangelle leutoina talvipäivinä.
Niillä on selvästi erottuva pää, jossa on
kaksi tuntosarvea. Tämä kaveri on parin
millin mittainen vipeltäjä.
Runsaan sentin mittainen karvasääski oli loppuviikolla
herännyt ihmettelemään maailman menoa Äetsän Veh-
ka-alhonvuoren rinteeseen. Varsinaisesti laji parveilee
vasta toukokuun aurinkoisina päivinä.
Metsäkaurispukista on jäänyt ilveksen hampaissa jäljelle
vain pää ja jalat. Heidi Mäenpää kuvasi Antti Huikan ja
Simo Honkasen löytämän pukin viime viikon torstaina Kii-
koisissa.
hyönteismaailman edesotta-
muksia. Loppiaisena ainakin
Äetsässä oli runsaasti ja laajoilla
alueilla hyppyhäntäisiä, jotka
ensisilmäyksellä näkyvät han-
gella vainmustina pilkkuina, ne
kun ovat vain 0,5-6 millimetrin
mittaisia.
Hyppyhäntäiset ovat tärkei-
tä hajoittajaeläimiä.
Maassamme on yli 200 hyp-
pyhäntäislajia. Nimi juontuu sii-
tä, että ne kykenevät hyppää-
määnmoninkertaisesti oman pi-
tuutensa käyttäen vatsapuolel-
la olevaa hyppyhankoa.
Leutoina talvipäivinä eräät
hyppyhäntäiset nousevat han-
gen päälle hyppimään.
Ne syövät lahoavaa kasviai-
nesta, sienirihmastoja, pieniä
leviä ja muita mikrobeja sekä
siitepölyä.
Hyppyhäntäiset ovat puoles-
taan maaperän monen pieneli-
ön tärkeää ravintoa.
Hannu Virtanen
Tavallisesti Pohjois-Suomessa pesivät hiiripöllöt ovat tul-
leet harventamaan alueemme peltomyyriä. Tämä hiiripöllö
väijyi Kiikoisissa Marjajärven laidan haavikossa sunnuntai-
na.
