Torstai tammikuun 12. 2006
23
OP-KIINTEISTÖKESKUS
Vammalan OP-Kiinteistökeskus OY LKV
on toimialu-
eensa johtavia kiinteistönvälitysliikkeitä Vammalan seudulla.
OP-kiinteistökeskus on Vammalan Seudun Osuuspankin
tytäryhtiö ja sen toimitilat sijaitsevat pankkitilojen yhteydessä.
Tällä hetkellä työllistämme 2 henkilöä.
Haemme
KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄÄ
Odotamme
• vahvaa myyntihenkisyyttä
• kokemusta kiinteistönvälityksestä
• alalle sopivaa koulutusta: toivomuksena suoritettu
LKV-tutkinto
• valmiutta joustaviin työaikoihin
• paikkakuntatuntemuksen katsomme eduksi.
Tarjoamme
• itsenäisen ja haasteellisen työn
• tulosten mukaisen palkkauksen
• ammattitaitoisten työkavereiden sekä vahvan pankin
tuen.
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Jari Pimiä,
puh. 050 594 8290.
Hakemuksen ja cv:n pyydämme lähettämään 27.1.2006
mennessä osoitteella:
Vammalan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV
Jari Pimiä
Puistokatu 2
38200VAMMALA
Kuoreen merkintä:“Kiinteistönvälittäjä”
Kiikostentie 333, Kiikoinen
2 H+K+kph, 61
m
2
OP:n talossa, heti vapaa.
Vuokra 300
!
.
Lisätiedot Vehkalahti,
p. (02) 5531 058 tai
(044) 5531 058
KIIKOISTEN
Vuokrattavana
ÄETSÄN KUNNAN PUHELINVAIHTEEN
AUKIOLOAIKA MUUTTUU
Äetsän kunnan puhelinvaihde on avoinna 1.2.2006 alkaen
ma-pe klo 9.00-15.00.
5.1.2006
Kunnanjohtaja
Äetsän kunta julistaa haettavaksi
KANSLISTIN VIRAN
Pätevyysvaatimuksena virkaan on kauppaopisto tai vas-
taava koulutus, hyvät atk-taidot sekä kokemusta toimisto-
tehtävistä.
Viran täyttämisessä sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa.
Tehtäviin sisältyy mm. monipuolista tekstinkäsittelyä, asia-
kaspalvelua sekä erilaisia toimistotehtäviä.
Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Virkaan valitun on
toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan
viimeistään 30 päivän kuluessa vaalipäätöksen tiedoksi-
saannista.
Kunnanhallitukselle osoitetut kirjalliset hakemukset opinto-
ja työtodistuksineen on toimitettava 27.1.2006 klo 15.00
mennessä os. Äetsän kunta, PL 24, 32740 ÄETSÄ.
Lisätietoja antaa talousjohtaja Riitta Hietala,
puh. (03) 5138 220 tai 050-5224 107.
Äetsä 12.1.2006
Kunnanhallitus
KUULUTUS
Tiehallinnon keskushallinto on 30.12.2005 hyväksynyt
päätöksellään 685/2005/20/2 tiesuunnitelman
Äetsän
paikallistien 12945 parantaminen Äetsän taajaman
kohdalla, Äetsä.
Päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat ovat jäljennöksinä
nähtävillä 30 päivää eli 13.1.-13.2.2006 Äetsän kunnanvi-
raston hallintopalveluissa.
12.1.2006
Kunnanhallitus
KUULUTUS
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti
pidetään Äetsän keskusseudun alueen asemakaavassa
sijaitsevan Pehulan kylässä olevan
Karvontien
katusuun-
nitelma yleisesti nähtävänä Äetsän kunnan hallintotoimis-
tossa ajalla 13.1. - 26.1.2006 mainitut päivät mukaan lukien.
Mahdolliset muistutukset katupiirustuksia vastaan on toi-
mitettava kirjallisesti Äetsän kunnan tekniselle lautakunnalle
os. PL 24, 32741 ÄETSÄ, viimeistään edellä mainittuna
nähtävänäoloaikana.
Äetsä 10.1.2006
Tekninen lautakunta
LIIKEHUONEISTO 95 m
2
Punkalaitumen
Kauppakulmassa.
Velaton hinta 15.000
!
.
Vuokrattu. Tied. 050-351 3598
Salaojitettua viljelysmaata
Äetsässä (n. 15 ha) ja Huittisissa (n. 11 ha).
Tarjoukset kirjallisena 26.1.06 mennessä, osoitteella:
Anja Lehtimäki Asemakatu 22 A 5, 38210 VAMMALA
puh. 0400-635 956 (iltaisin).
Myyjä haluaa pidättää oikeuden hylätä tai hyväksyä
tarjoukset.
PYÖRÄMEKAANIKKO/
MYYJÄ
Haemme reippaaseen työyhteisöömme
ammattitaitoista, tunnollista, palvelualtista
ja työstään innostunutta pyöräkorjaajaa, jolla
on myös valmius asiakaspalvelutehtäviin.
Lähetä kirjallinen hakemuksesi valokuvan
kanssa 10.2.2006 mennessä osoitteella
MUOVIMAAILMA
(Pyörämekaanikko/Myyjä)
Marttilankatu 17-19, 38200 VAMMALA
Palvelukseen halutaan
Myydään
Vuokralle
tarjotaan
Avoimet työpaikat
• ÄETSÄ
psykiatrian sairaanhoitaja,
ohjaajat, tarjoilija
• PUNKALAIDUN
hevostenhoitaja, tuntiopetta-
ja, hoitaja, cnc-koneistaja/
puuseppä
• VAMMALA
betonipumppuautonkuljetta-
ja, betoniasemanhoitaja,
raskaan autokaluston asen-
taja, elementtityöntekijä,
cnc-koneistaja,
yrittäjä
(Vammala), asiakaspalvelu-
henkilö (Äetsä), työnjohtaja
(kone), autonasentaja (huol-
tokorjaamo), baarimestari,
projektipäällikkö, sosiaali-
työntekijä (sosiaalitoimi),
kioskimyyjä, terveyskeskus-
lääkärin viransijaisuus, ra-
vintolan tarjoilija, lipunmyy-
jä, plokkari, palveluvastaa-
va kerroshoitotyöhön, laa-
dunohjaaja, laatoittaja/muu-
rari, farmaseutit, peruskou-
lun lehtori
• MOUHIJÄRVI
cnc-koneistaja, henkilökoh-
tainen avustaja
• HUITTINEN
autonasentaja, laitosmies,
apulaisosastonhoitajan toi-
mi, kahvilatarjoilija, myyjä,
atk-tukihenkilö, perusope-
tuksen lehtorin viransijai-
suus, biletyöntekijä
• VAMPULA
ravintolatyöntekijä, hoitaja
VAMMALAN
KIINTEISTÖNVÄLITYS OY
LKV
A
P. (03)511 4714, 050-566 3120
Puistokatu 18, Vammala
Kerrostalo-osake
Jaatsi/2h+k+kph 59 m
2
Hyväkuntoinen 1. krs koti. Lasitettu
parveke Liekovedelle päin. Moni-
puoliset taloyhtiön tilat.
Vhp. 59.000 e.
Keskusta/
3h+k+saunaos.+wc 78 m
2
Siistikuntoinen koti mahtavalla pai-
kalla Rautaveden rannalla! 3. ylin
krs. Tilava lasitettu parveke järvelle
päin. Hyvä taloyhtiö, halpa asua.
Yv. vain 140,4 e/kk sis. lämmön!
Sovi esittelystä! Hp. 122.000 e.
Rivitalo-osake
Kiikka Ruotsila/1h+kk+sauna 36 m
2
Nopeasti vapautuva hyväkuntoinen
päätyhuoneisto. Suojaisa oma pi-
ha-alue. Erillinen makuualkovi.
Vaaleat sävyt, parkettilattiat!
Hp. 33.000 e.
Omakotitaloja
Äetsä Pehula
Erittäin hyväkuntoinen aumakattoi-
nen talo
3h+k+khh+takkah+sauna-
os+wc+autotalli+var. 106/158 m
2
.
Kaunis varaava takka+sähköläm-
mitys. Keskuspölynimuri. Oma
hoidettu tontti 1093 m
2
lähellä pal-
veluita! Hp. 125.000 e. Vapautuu
nopeastikin! Kannattaa tutustua lä-
hemmin!
Vammala Lousaja
Tästä remonttitaitoiselle hyvä koh-
de.
3h+k+wc+saunaos+ask.h+au-
totalli+var. 72/148 m
2
,
tilat II-
tasossa. Oma tontti 1081 m
2
rajoit-
tuu puistoon kahdelta sivulta.
Hp. vain 60.000 e.
Äetsän Pehula
Tilaa tarvitsevalle
5h+tupak+sau-
naos+2 wc+et 155/170 m
2
.
Osittain
hirsirunkoinen, 1990-luv. peruskorj.
talo. Sähkölämmitys+ 4 kaakeliuu-
nia+leivinuuni. Iso ulkorak.
Hp. 102.000 e.
ARVOKAS KUOLINPESÄN IRTAIN
huutokaupataan su 15.01.06 klo 13.00 alk.
Hyynilän Seuratalolla Mouhijärvellä.
Myyd. mm. upea tamminen ruokasalinkalustokokonaisuus,
rokokoo ruokailuryhmä, helsinkirokokoo sohvaryhmä, huip-
puhieno aito jugend makuuhuoneenkalusto, barokki kirjas-
tohuoneenkalusto, tammisenkit, vitriini- ja astiakaapit, ma-
hapiironki, lipastoja, tuoleja, pöytiä, talonpoikaislautashylly,
kirjoituspöytä, kattokruunut ym. valaisimet, posl. mm. arabia
vuosilautaset, astiastot, maitokannut, taide- ym. lasia,
kristallia, pöytähopeaa, seinä- ja pöytäkello, kaappikello,
mattoja, kirjoja, hyviä tauluja sekä paljon, paljon muuta.
Näyttö klo 12.00. Kahvio, kuljetus, maksujärj. Opastus Tre-
Pori-tieltä. Tervetuloa!
Toim. Maaseudun Huutokaupat p. 0400-480310
Huutokaupat
Koimme 6.1. loppiaisena
kello 15:n maissa omituisen
tapahtuman. Olimme lähteneet
kahden lapseni kanssa Vari-
lan Linjakadun aukiolle; mu-
kana olivat isosiskolla sukset
ja veljellä sisarusten joululah-
jaksi saama uusi punainen pot-
kukelkka. Jätimme potkukel-
kan ladunvarteen ja kävelim-
me aukiolla pitkin poikin.
Lapset menivät hetkeksi leik-
kimään viereiseen metsik-
köön.
Kuka vaihtoi punaisen potkukelkan?
Palatessamme ihmettelim-
me, miten potkukelkkamme oli
tällä välin ”muuttunut”. Mus-
tat jalkatuet olivat hävinneet,
viiriheijastin katkennut, punai-
nen maali kulunut sieltä tääl-
tä, jalakset olivat ruosteiset ja
punaisessa pinnassa näkyi si-
ninen maalitahra.
Meille valkeni vähitellen,
että joku oli ohi mennessään
vaihtanut oman vanhan, kulu-
neen kekkansa meidän uuteem-
Yleisön osasto
Päätäntä yhteisten asioiden
hoidossa on siirtynyt ja siirty-
mässä harvojen käsiin. Nykyi-
sellään demokratia niin kun-
nallisella taholla kuin laajem-
minkin on näivettymässä. Eikä
asiaan tuo helpotusta vireillä
olevat kuntaliitoksetkaan. Lii-
toksethan kaventavat demo-
kraattisia elimiä lähinnä vaa-
leilla valittujen luottamushen-
kilöitten osalta. Yhä harvempi
on päättämässä yhteisistä asi-
oistamme.
Tässä suhteessa voi hyvin-
kin väittää, että kansan ääni
kuuluu entistä hillitymmin,
jopa vienosti. Kenen vika tuo
vaje sitten lienee. Olisiko vii-
mekädessä vika meissä itses-
sämme. Meissä äänestäjissä,
jotka emme osallistu valittu-
jen edustajiemme kautta yh-
teisten asioiden hoitoon. Edus-
tajamme taas ovat antaneet
valtansa
virkakoneistolle.
Olisikin mielenkiintoinen tut-
kimuksen aihe kuinka moni
äänestäjä pitää aktiivista yh-
teyttä edustajaansa. Tai kuin-
ka moni edustaja pitää yhteyt-
tä äänestäjiinsä. Taitaa vuoro-
vaikutteisuus olla aika vähis-
sä. Vuorovaikutteisuuden puu-
te on käsittääkseni kaventanut
demokratiaa. Tämän tilanteen
Demokratiavaje, onko sitä?
korjaaminen onkin ensi arvoi-
sen tärkeää.
Olisiko tässä kuitenkin ai-
neksia kansalaisvaikuttamisen
lisääntymiseen.
Suodenniemen yleisötilai-
suudessa, joka koski mahdol-
lista kuntaliitosta, niin Vam-
malan kuin Suodenniemenkin
päättäjät mahtipontisesti lupa-
sivat jopa jonkinmoista rahoi-
tusta kansalaisvaikuttamisen ja
kansalaistoiminnan virittämi-
seksi. Tietysti mikäli sellaista
toimintaa on viriämässä. Täs-
sä olisikin paikka eri tahoilla
miettiä kuinka tuo lupaus ote-
taan vastaan.
Vaadittaneen huomattavaa-
kin aktiivisuuden lisääntymis-
tä kansalaisten taholta.
Olisi koko Vammalan seu-
dun kannalta tärkeätä, että kan-
salaiset alkaisivat muokata
aluetta oman näköisekseen.
Erilaisella toiminnalla yhdes-
sä se on mahdollista. Suoden-
niemeltä puuttuu selkeä oma-
leimaisuus tänä päivänä.
Onko täällä olemassa kult-
tuurillisia asioita, jotka ovat
tunnettuja edes omalla alueel-
la. Puhumattakaan laajemmista
alueista. Jos ja kun Suoden-
niemi yhdistetään Vammalaan,
voi lisäarvo olla melkoinen,
riippuen tietysti tahdosta, ha-
lusta ja yhteishengestä. Silloin
eri naruista vetäminen ei ole
hyväksi. Varsinkaan eri suun-
tiin.
Vammalankin näkyvyys tai-
taa rajoittua Valepan ansioihin.
Onhan sekin jotakin. Mutta
kulttuurishenkisellä puolella ei
ole paljonkaan tapahtunut.
Omaleimaisuus puuttuu.
Mitäs jos. Perustetaan alu-
eellisia "pikkuparlamentteja",
joissa käsitellään sen alueen
asioita. Mietitään mitä on ai-
kaan saatavissa. Mitkä ovat
kehitysnäkymät. Mitä tarvi-
taan. Minkälaiset elinkeinot
ovat mahdollisia. Onko osuus-
toiminta mahdollista. Pienyri-
tysten, käsityöläisten ja ne.
yhteenliittymät. Malleja löytyy
Suomestakin vaikka kuinka.
Miksi ei otettaisi oppia. Se voi-
si olla kaikkien etu eikä kel-
tään pois. Onhan paljon erilai-
sia mahdollisuuksia myöskin
rahoituksen puolella. Niitä on
vain kartoitettava ja haettava.
Samalla sanansaattajat päättä-
jien puheille. Kyllä kansalla
valtaa vielä on jos se vain sitä
haluaa.
Mietitään siis tahoillamme.
Ja mikäs estää tekemästäkään.
Erkki Piiroinen
Suodenniemi
Suomen Kennelliiton jä-
senmäärä rikkoi 120000 jä-
senen rajapyykin vuonna
2005 ja nousi kaikkien ai-
kojen
huippulukemiin,
120491 jäseneen. Kasvua
edellisvuoteen oli lähes vii-
si prosenttia.
Voimakkaimmin on kasva-
nut nuorison eli alle 18-vuoti-
aiden jäsenmäärä, joka nousi
yli seitsemällä prosentilla.
Kennelliitto on panostanut
nuorisotoimintaan jo parin
vuoden ajan, mikä näkyy nyt
jäsentilastoissa.
Viime vuonna myös Ken-
nelliiton rekisteröimien koiri-
en kokonaismäärä kasvoi
44162 koiraan. Vuoteen 2004
verrattuna kasvua oli yli viisi
Kennellitton jäsenmäärä ennätykseen
me. Oliko kyseessä punapipoi-
nen ruskeatukkainen poika,
jonka tyttäreni näki kelkkaile-
van ohi juuri tullessamme met-
sästä?
Toivon että olisit rehellinen,
tai jos vanhempasi huomasi-
vat tulleen kotiin entistä uu-
demmalla punaisella Esla-pot-
kukelkalla, voisit käydä vaih-
tamassa potkukelkat pihallam-
me osoitteessa Linjakatu 22 as.
1.
Elina Haapanen
prosenttia eli noin 2200 koi-
raa. Vuosi 2005 olikin kuudes
peräkkäinen rekisteröintien
kasvuvuosi. Kaiken kaikkiaan
koiria on Suomessa tällä het-
kellä reilut 550000.
Vuonna 2005 kolme suosi-
tuinta rotua olivat suomenajo-
koira, saksanpaimenkoira ja
harmaa norjanhirvikoira. Näis-
tä suomenajokoira on ollut ti-
lastojen kärjessä lähes aina.
Toisella sijalla on pitkään, pa-
rin vuoden poikkeusta lukuun
ottamatta, ollut saksanpaimen-
koira. Harmaa norjanhirvikoi-
ra on sijoittunut kolmen rekis-
teröidyimmän rodun joukkoon
aina 1980-luvun puolivälistä
lähtien.
Kymmenen suosituimman
rodun joukkoon mahtuivat
myös kestosuosikit labradorin-
noutaja, kultainennoutaja ja
karjalankarhukoira sekä uu-
simmat nousijat suomenlapin-
koira, kääpiösnautseri, jämtlan-
ninpystykorva ja cavalier kin-
gcharlesinspanieli.
Suomen Kennelliitto on val-
takunnallinen koiraharrastaji-
en etu- ja keskusjärjestö, jon-
ka edustama koiraharrastustoi-
minta on kasvussa. Liittoon
kuuluu jäseninä noin 1700 koi-
raharrastusyhdistystä ja yli
120Ê000 henkilöjäsentä. Ken-
nelliiton toimitiloissa Espoon
keskuksessa työskentelee noin
50 vakinaista työntekijää. Ken-
nelliiton liikevaihto oli vuon-
na 2004 lähes 6,3 miljoonaa
euroa.
Passiivitueksi muodostu-
nut työmarkkinatuki muut-
tui vuoden alusta. Uudistus
auttaa katkaisemaan pitkään
jatkuneen työttömyyden ja
ehkäisemään uuden pitkäai-
kaistyöttömyyden syntymis-
tä.
Uudistus sisältää kolme osi-
ota: Pitkäaikaistyöttömien yh-
teiskuntatakuu tarkoittaa työl-
listymistä edistävien aktiivitoi-
mien lisäämistä. Toiseksi työ-
markkinatuesta tulee vastik-
keellista sen jälkeen, kun hen-
kilö on saanut työmarkkina-
tukea 500 päivää ja kolman-
neksi etuuksien rahoitus muut-
tuu kuntien ja valtion välillä.
Vuoden alusta lähtien työ-
voimatoimisto tarjoaa 500 päi-
vää työmarkkinatukea saaneel-
le työttömälle työtä tai aktiivi-
toimenpiteitä. Aktiivitoimen-
piteitä ovat työn lisäksi koulu-
tus, työharjoittelu, työelämä-
valmennus, työkokeilu sekä
kuntouttava työtoiminta.
Työmarkkinatukea vähin-
tään 500 päivältä saaneen oi-
keus tukeen lakkautetaan, jos
Työmarkkinatuki
aktivoitiin 2006
tuen saaja kieltäytyy, eroaa tai
joutuu omasta syystään erote-
tuksi työstä tai edellä maini-
tuista aktiivitoimenpiteistä.
Palkkatuki
työllistämistuen tilalle
Palkkatuki tarkoittaa sitä,
että työnantajalle voidaan mak-
saa työttömän työnhakijan
palkkaamiseen palkkatukea,
joka jakaantuu perustukeen ja
lisäosaan. Tuen myöntää työ-
voimatoimisto. Palkkatuki kor-
vaa vuoden vaihteessa työllis-
tämistukijärjestelmän ja myös
aikaisemman yhdistelmätuen.
Perustuki korotetiin työttö-
myysturvan peruspäivärahan
tasolle eli vuoden alusta lähti-
en tuki on 23,50 euroa päiväs-
sä. Perustuesta tehdään entistä
selvemmin uuden työntekijän
rekrytointituki.
Palkkatuen taso määräytyy
palkattavan henkilön yksilöl-
lisen tilanteen mukaan. Palk-
katukea voidaan korottaa lisä-
osalla, jos henkilön osaamises-
sa tai ammattitaidossa on puut-
teita. Lisäosa on enintään 60
prosenttia perustuen määrästä,
ja sillä tuetaan koulutuksen ja
oppimisen yhdistämistä palk-
katuettuun työhön erityisesti
yrityksissä.
Ilman koulutusvaatimusta
lisäosa voidaan myöntää yri-
tykselle vähintään 500 päiväl-
tä työttömyysturvaa saaneen ja
vajaakuntoisen työllistämiseen.
Yrityksiltä ei enää edellyte-
tä toistaiseksi voimassa olevaa
työsuhdetta, jos palkattu on
saanut työttömyysturvaa vä-
hintään 500 päivältä tai on pit-
käaikaistyötön tai vajaakuntoi-
nen. Korkeinta korotettua palk-
katuen lisäosaa voidaan mak-
saa vaikeasti työllistyvän työt-
tömän palkkaamiseksi, tällöin
lisäosa on enintään 90 prosent-
tia perustuen määrästä.
Ulkomailta Suomeen lähe-
tettyjen työntekijöiden suoma-
laisten vähimmäistyöehtojen
toteutuminen ja niiden valvon-
tamahdollisuudet tehostuvat.
Lähetetyt vuokratyöntekijät
asetetaan vähimmäispalkan
osalta tasavertaisiksi Suomes-
sa toimivien yrityksen vuok-
ratyöntekijöiden kanssa. Lähet-
täville yrityksille tulee uusia
työnantajavelvollisuuksia, joi-
den tarkoituksena on parantaa
työehtojen valvontaa Suomes-
sa.
Vähimmäistyöehtojen nou-
dattamisen turvaamiseksi myös
tiedonsaanti lähetetyn työnte-
kijän työsuhteen ehdoista jo
työn kestäessä helpottuu ja no-
peutuu. Lisäksi luottamusmies-
ten tiedonsaanti paranee.
1...,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22 24,25,26,27,28,29,30,31,32