Page 13 - Alueviesti_02

Torstai tammikuun 12. 2006

13

Kuluttajavirasto on tes-

tauttanut lasten imukuppi-

aseleluja. 11 testatusta le-

lusetistä kahdessa todettiin

vakavia puutteita. Joker

Wild West –jousipyssy voi

aiheuttaa vammautumisen

ja Special Police Play Set

tukehtumisvaaran.

Testit tehtiin eurooppalais-

ten lelustandardien mukai-

sesti. Niissä tutkittiin am-

musten liike-energia, eli se,

miten ammuksen paino ja

nopeus vaikuttaa sen liikkeen

voimakkuuteen. Lisäksi tut-

kittiin lelusetin osien kokoa

ja materiaaleja sekä lelujen

kemiallista koostumusta.

Myös lelujen merkinnät tar-

kastettiin.

Testeissä paljastui, että

Playmix / Brio Oy:n maahan-

tuoman Joker Wild West –

jousipyssyn imukuppinuol-

ten liike-energia on ammut-

taessa liian suuri. Nuolen

vauhti on ammuttaessa liian

kova nuolen painoon nähden,

joten se voi silmään osues-

Kaksi vaarallista lasten

imukuppilelua kaupoista

saan aiheuttaa vammautumi-

sen. Volker Rasehorn GMBH

& Co:n Suomen edustajan

kautta maahantuodun Special

Police Play –setin poliisipil-

li puolestaan oli liian pieni

suulla käytettäväksi leluksi,

jolloin se voi aiheuttaa tu-

kehtumisvaaran.

Joker Wild West -jousi-

pyssyä on toimitettu vähit-

täiskauppoihin noin 3 480

kappaletta ja Special Police

Play Set -lelusettiä 432 kap-

paletta. Special Police Play

Set -lelusettiä on ollut myyn-

nissä ainakin Eurokauppa

Shop -liikkeessä. Kuluttaja-

virasto korostaa, että kum-

paakaan lelua ei saa antaa

lasten leikkeihin. Lelut voi

palauttaa myyntipaikkaan ja

vaatia hyvitystä kuluttajan-

suojalain virhesäännösten

nojalla. Palautukseen ei tar-

vita kuittia.

Varoitusmerkintäpuutteita

oli kahdeksassa lelusetissä.

Näihin leluihin on tehty tar-

vittavat korjaukset tai ne on

vedetty pois markkinoilta.

Vaikka leluase täyttäisi

turvallisuusvaatimukset, se

voi muuttua vaaralliseksi, jos

sitä käytetään väärin. Esi-

merkiksi jousipyssylelun vi-

ritystä ei kannata muuttaa

omin päin.

Virittäminen on usein

helppoa ja voi tuntua hou-

kuttelevalta esimerkiksi sil-

loin, kun jousen nuora on lii-

an löysä ja estää nuolta len-

tämästä pitkälle. Virityksen

seurauksena nuolten liike-

energia saattaa kuitenkin

nousta liian suureksi, jolloin

onnettomuusriski kasvaa.

Kuluttajavirasto muistut-

taa, että leluaseen käyttöoh-

jeisiin ja varoituksiin kannat-

taa tutustua ja niitä on myös

noudatettava. Aseissa ei saa

käyttää muita kuin valmis-

tajan toimittamia tai suosit-

telemia ammuksia.

Elinkeinonharjoittajien ei

puolestaan pitäisi tuoda

markkinoille leluaseita, joi-

ta on helppoa ja houkuttele-

vaa virittää turvallisuusvaa-

timusten vastaisiksi.

Special Police Play Set -lelusetti.

JokerWildWest -jousipyssy.

Tampereen Työväen Teat-

terin kevätkauden 2006 en-

simmäinen ensi-ilta on tänään

torstaina Suurella näyttämöl-

lä kantaesityksensä saava uusi

musiikkinäytelmä Rakkauden

lähde. Provenceen sijoittuva

musiikkinäytelmä on syvästi

koskettava tarina oikeuden-

mukaisuudesta, sen puuttu-

misesta ja etsimisestä ja - tie-

tysti - suuresta rakkaudesta.

Musiikkinäytelmä on Raija-

Sinikka Rantalan ensimmäinen

ohjaus Tampereella. TTT:n dra-

maturgi Seija Holma on sovit-

tanut näytelmän Pagnolin kah-

den pääteoksen Jean de Floret-

te ja Manon des Sources poh-

jalta. Sovituksen pohjalla on te-

osten saksankielinen, suomen-

tamaton yhteispainos DieWas-

ser der Hügel. Holma on kir-

joittanut myös sanat musiikki-

näytelmässä kuultaviin laului-

hin.

Muusikko-säveltäjä Hannu

Kella on säveltänyt näytelmän

soimaan nykykansanmusiikkia

ja koreografiasta vastaa Johan-

na Elovaara. Kella ja Elovaara

ovat tuttuja mm. tanssiryhmä

Rakkauden lähde avaa tänään

TT:n kevätnäytäntökauden

Tsuumista. Kella on aiemmin

säveltänyt näyttämölle Lahden

Kaupunginteatterin Seitsemän

veljestä. Elovaara on työsken-

nellyt koreografina mm. Rova-

niemen, Joensuun, Kuopion ja

Kouvolan kaupunginteattereis-

sa. Lavastaja on Hannu Lind-

holm ja pukusuunnittelija Tel-

lervo Helminen. Valosuunnitte-

lija on Esko Suhonen ja ääni-

suunnittelija Jori Tossavainen.

Rakkauden lähteessä näh-

dään lähes TTT:n koko näytte-

lijäkunta sekä vierailijoita. Roo-

leissa ovat Antti Seppä (César

Soubeyran), Janne Kallioniemi

(Galinette, Soubeyranin veljen-

poika), Soili Markkanen (Co-

lette, palvelijatar), Aimo Räsä-

nen (Jean Cadoret eli Jean de

Florette), Johanna Kokko (Ai-

mée, hänen vaimonsa), Saana

Koivisto/ Helmi Leppänen (ty-

tär Manon nuorena), Cécile Or-

blin (Manon nuorena naisena)

sekä Maria Aro, Samuli Muje,

Juhani Niemelä, Pentti Helin,

Auvo Vihro, Sanna Majanlah-

ti, Mauri Kuosmanen, Tommi

Raitolehto, Matti Pussinen, Jaa-

na Oravisto, Ilmari Saarelainen,

Maija-Liisa Majanlahti, Jari

Leppänen ja Laura Huhtamaa.

NäyttelijäAntti Seppä juhlii 35-

vuotistaiteilijajuhlaansa Rak-

kauden lähteen esityksessä

18.2.2006.

Orkesterissa soittavat Han-

nu Kella/ Annemari Kivimäki

(kapellimestari, haitari), Jouni

Järvelä /Alina Järvelä (viulu),

Arto Piispanen/ Saku Järvinen

(piano), Ville Rauhala/ Jani

Koskela (basso), Jussi Nikula/

Ari Isotalo (lyömäsoittimet).

Ranskalaisen kirjailijan ja

ohjaajan Marcel Pagnolin

(1895-1974) näytelmistä on

TTT:ssä nähty aiemmin Kun-

nian kauppiaat (TTT 1932, oh-

jaus Kosti Elo) ja Marius (TTT

1946, ohjaus Oiva Luhtala).

Tampereen Teatteri esitti vuon-

na 1990 musikaalina Pagnolin

näytelmän Leipurin kaunis vai-

mo. Suomalaisille tuttuja ovat

myös jälleen tämän vuoden

alussa televisiossa esitetyt

Claude Berrin elokuvat Katke-

ruuden lähde ja Rakkauden läh-

de (1986), jotka pohjautuvat

Pagnolin teoksiin. Keskeisissä

rooleissa mm. Yves Montand,

Gérald Depardieu, Emmanuel

Béart ja DanielAuteuil. Pagnol

oli myös ranskalaisen äänielo-

kuvan pioneeri, joka ensimmäi-

senä elokuvataiteen edustajana

nimitettiin arvostetun Ranskan

Akatemian jäseneksi 1946.

Syksyn alussa käynnistetty

työmarkkinajärjestöjen ja lii-

kuntajärjestöjen yhteinen

työyhteisöliikunnan selvitys-

työ ja kehittämishanke Työ-

yhteisöliikunta 2010 etenee

vauhdilla. Hankkeen tueksi

on perustettu liikuntajärjes-

töjen, työmarkkinajärjestöjen

ja ministeriöiden edustajista

koostuva neuvottelukunta.

Suomen Liikunta ja Urheilu

ry (SLU), Suomen Työväen

Urheiluliitto ry (TUL) ja Suo-

men Kuntoliikuntaliitto ry

(Kunto) kutsuivat alkusyksystä

työmarkkinatoiminnasta vastaa-

vat organisaatiot ja työhyvin-

voinnin edistämisen kannalta

keskeisimmät ministeriöt kes-

kustelemaan työyhteisöliikun-

nan kehittämisestä sekä liikun-

nan ja terveiden elintapojen

edistämisestä yhteisin voimin.

Työyhteisöliikunnan

tueksi neuvottelukunta

- Työelämä on muuttunut

merkittävästi viime vuosien ai-

kana ja työkunnossa tulisi jak-

saa entistä pidempään. Työhy-

vinvoinnin edistämisessä liikun-

nalla on merkittävä rooli. Lii-

kunnan avulla voidaan ennal-

taehkäistä monia kansantervey-

teen ja -talouteen vaikuttavia

aikuisiän sairauksia, joita ovat

muun muassa diabetes, sydän-

ja verisuonitaudit, luukato sekä

mielenterveysongelmat Terveet

elämäntavat ovat yksilön, per-

heiden ja työyhteisön yhteinen

intressi, SLU:n puheenjohtaja

Timo Laitinen sanoo.

Työyhteisöliikunnalla on

merkittävä rooli kansantalou-

dessa. Työyhteisöliikunnalla on

myönteinen vaikutus esimerkik-

si kansallista ja kansainvälistä

kilpailukykyä arvioitaessa En-

naltaehkäisevänä toimintamuo-

tona se vaikuttaa kansanterve-

yden kannalta terveydenhuol-

tokulujen laskuna.

Työyhteisöliikunta 2010 -

hankkeen neuvottelukunnan

puheenjohtajaksi nimettiin Suo-

men Liikunnan ja Urheilun pu-

heenjohtaja Timo Laitinen. Va-

rapuheenjohtajiksi tulivat toimi-

tusjohtaja Leif Fagernäs Elin-

keinoelämän Keskusliitosta,

puheenjohtaja Lauri Ihalainen

Suomen Ammattijärjestöjen

Keskusliitosta ja Kansliapääl-

likköMarkku Linna Opetusmi-

nisteriöstä.

- Hankkeen tavoitteena on

työikäisen väestön liikunnan ja

työssä jaksamisen edistäminen

sekä liikunnan aseman vahvis-

taminen työhyvinvointiohjel-

missa. Liikunnan lisääminen ja

työntekijöiden hyvinvoinnin

edistäminen edellyttää monien

eri yhteiskunnallisten tahojen

yhteistyötä. Nyt kootussa neu-

vottelukunnassa onmukana laa-

jasti niin liikuntajärjestöjen, työ-

markkinajärjestöjen kuinminis-

teriöiden edustajista, joten läh-

tökohdat onnistumiselle ovat

hyvät, Laitinen sanoo.

Työyhteisöliikunta 2010:n

tavoitteena on luoda positiivi-

nen ilmapiiri ja ymmärrys laa-

ja-alaiseen sekä laadukkaaseen

työyhteisöliikuntaan. Vuonna

2006 hankkeen yhtenä merkit-

tävänä painopisteenä on vies-

tintä.

- Neuvottelukunta kokoon-

tuu vuosittain työyhteisöliikun-

nan edistämiseksi. Se on mer-

kittävä yhteistyö- ja neuvotte-

lufoorumi”, Laitinen toteaa.

Hankkeessa ja neuvottelu-

kunnassa ovat mukana AKA-

VA ry, Elinkeinoelämän Kes-

kusliitto EK, Kirkon sopimus-

valtuuskunta, Kunnallinen työ-

markkinalaitos KT, Opetusmi-

nisteriö, Sosiaali- ja terveysmi-

nisteriö, Suomen Ammattiliit-

tojen Keskusjärjestö SAK ry,

Suomen Kuntoliikuntaliitto ry,

Suomen Liikunta ja Urheilu ry,

Suomen Työväen Urheiluliitto

ry, Toimihenkilökeskusjärjestö

STTK, Työministeriö jaValtion

työmarkkinalaitos (VTML)

- EU-hankkeet eivät mark-

kinoi ja jatkojalosta saavut-

tamiaan tuloksia tarpeeksi

tehokkaasti. Työllisyyttä ja

osaamista edistävän Euroo-

pan sosiaalirahaston (ESR)

toiminnassa mukana ovat

myös liian vaatimattomia tu-

losten levittämisessä. Tämä

ilmenee Länsi-Suomen lää-

ninhallituksen sivistysosaston

aloitteesta käynnistyneen

Alueosaaja -selvityksen tut-

kimustuloksista.

Selvityksen mukaan Euroo-

pan sosiaalirahaston (ESR) ra-

hoituksella syntyy ja kehitetään

alueiden kehityksen kannalta

tärkeitä uusia toimintatapoja ja

palveluita.

Maakunnissa on aikaansaatu

merkittäviä uudistuksia erityi-

EU:n rahoituksella 150

yrittäjäpolvenvaihdosta

Länsi-Suomen alueella

sesti työvoimapalveluiden, kou-

lutuksen ja yrityksille suunnat-

tujen palveluiden kehittämises-

sä.

Uusia palveluja

yli 150 yritykselle

ESR-rahoituksella on kehitet-

ty palveluita ja tuotteita erito-

ten vakiintuneille asiakasryh-

mille. Alueosaaja -selvityksen

mukaan myös täysin uusia pal-

veluita uusille asiakasryhmille

on rakennettu ansiokkaasti.

Esimerkki uudesta ESR-ra-

hoitteisesta avauksesta on Län-

si-Suomen lääninhallituksen ra-

hoittama Yrityksen jatkuvuus-

hanke, jossa tarjotaan omista-

jaa vaihtamassa oleville yrityk-

sille räätälöityjä palveluja.

Toiminnalle on selkeä tarve,

sillä suuri määrä yrityksiä on

lähivuosina siirtymässä nuorem-

pien yrittäjien vetovastuulle.

Toiminnan piirissä mukana on-

kin jo yli 150 yritystä eri puo-

lilta Länsi-Suomea, ja kiinnos-

tusta toiminnan laajentumisel-

le on yhä.

Alueosaaja- selvityksessä tut-

kitusta 237 hankkeesta merkit-

tävässä osassa ei ollut ajateltu

tulosten ja kokemusten levittä-

mistä laajemmalle yleisölle juuri

lainkaan. Lisäksi valtaosassa

asiaan perehtyneistä hankkeis-

ta ei ollut paneuduttu tulosten

levittämiseen kovinkaan konk-

reettisin keinoin. Kehitettyjen

uusien palvelujen laajempi hyö-

dyntäminen ja jatkuvuus rahoi-

tusjakson jälkeen vaatiikin usein

vielä paljon työtä. Tutkimustu-

losten mukaan tuloksellisessa

kehittämistyössä painottuu ak-

tiivinen vuorovaikutus eri toi-

mijoiden välillä. Yhteistyön

kautta on löydetty kokonaan

uusia ja luovia ratkaisuja eri or-

ganisaatioiden toiminnan kehit-

tämiselle.

Yhdessä tuumin on kehitetty

erityisesti julkisen sektorin pal-

veluiden laatua ja tehokkuutta

asiakaslähtöisesti, huomioiden

palveluiden käyttäjien - työttö-

mien, opiskelijoiden ja yritys-

ten - tarpeet.

Yrittäjäpolven-

vaihdokseen

oma paketti

- Tarjoamme pienille yrityk-

sille koko paketin yrittäjäpol-

venvaihdokseen, kertoo projek-

tipäällikkö Petteri Ristikangas

Jyväskylän ammattiopistosta.

Uusia jatkajayrittäjiä tukee op-

pisopimuskoulutus, jonka kulu-

essa yrittäjyydestä kiinnostunut

saa taskuunsa yrittäjän ammat-

titutkinnon. Lisäksi Yrityksen

jatkuvuus on kehittänyt uusia

toimintatapoja, joilla yritykseen

kertynyt "hiljainen tieto" siir-

tyy uudelle yrittäjäpolvelle. Ris-

tikankaan mukaan olennaista

toiminnan onnistumiselle on ol-

lut yrittäjien kuuleminen jo han-

ketta suunniteltaessa.

- Aluebarometri ei anna

viitteitä käänteestä parem-

paan kuntien ja alueiden ke-

hitysnäkymissä. Kuntien ve-

lanotto on kasvamassa ja ba-

rometrin mukaan joka nel-

jännes kunta nostaa veropro-

senttiaan lähivuosina. Kunti-

en taloudellinen tilanne ja

ongelmat palveluiden järjes-

tämisessä tekevät palvelura-

kenteen uudistamisesta vält-

tämättömän, toteaa Kuntalii-

ton varatoimitusjohtaja Kari-

Pekka Mäki-LohiluomaAlue-

barometri 2005:n tuloksista.

- Aluekehityksen pirstaloitu-

minen vaatii räätälöityjä ja har-

kittuja kehittämistoimenpiteitä.

Suomen eri alueiden ja kuntien

erot ovat aluekehityksen tasa-

Kuntaliiton Mäki-Lohiluoma:

painottumisesta huolimatta hy-

vin suuria. Heikoimmin kehit-

tyneillä alueilla keskuskaupun-

kien vetovoima ei yksin riitä

nostamaan koko maakuntaa

kasvu-uralle. Myönteisellä ke-

hitysuralla olevissa kasvumaa-

kunnissa menestys perustuu ni-

menomaan vahvojen kaupun-

kiseutujen kehitykseen. Vaikka

yleiset kehitysnäkemykset ovat-

kin barometrin mukaan positii-

visia, ne keskittyvät pääasiassa

suurille keskusseuduille. Tästä-

kin näkökulmasta kunta- ja pal-

velurakenteen uudistaminen on

välttämätöntä.

- Kuntien rahoitusasema py-

synee kireänä. Suurimmat vai-

keudet ovat teollisilla kaupun-

kiseuduilla, toteaa Mäki-Lohi-

luoma.

- Verotulokehityksessä on

tosin nähtävissä myönteistä ke-

hitystä erityisesti suurilla kau-

punkiseuduilla. Huolestuttavaa

on kuitenkin velanoton lisään-

tyminen, jonka arvioidaan kas-

vavan käytännössä kaikkialla

maassa ja verotulokehityksestä

huolimatta suurilla kaupunki-

seuduilla. Myös kuntien vero-

prosenttien nostamiselle on vie-

lä paineita. Veronkorotuksia

kaavaillaan yli sadassa kunnas-

sa. Vuodelle 2006 veroprosent-

tiaan korottaa joka kolmas kun-

ta, mikä oli nähtävissä jo edel-

lisessä barometrissä.

Mäki-Lohiluoman mukaan

kuntien asemaa helpottaa työl-

lisyyskehitys, jonka arvioidaan

paranevan koko maassa ja eni-

ten Kuopion, Jyväskylän, Lah-

den ja Hämeenlinnan kaupun-

kiseuduilla.

- Palveluntuotannossa on

kuitenkin odotettavissa ongel-

mia varsinkin terveyden- ja van-

hustenhuollossa. Väestön ikään-

tyminen myötä ongelmat kas-

vavat. Varsinkin harvaan asu-

tuilla alueilla, joissa on ikään-

tynyttä väestöä, tarvitaan uusia

palvelutuotannonmalleja. Kun-

nissa ja maakunnissa ongelmat

on tiedostettu jo hyvin. Ongel-

man ratkaisu asettaa suuria haas-

teita kunta- ja palvelurakenteen

uudistamiselle. Se onmyös kes-

keinen kuntatalouden tasapai-

nottamiskeino Ensisijaisen ta-

voitteen tulisi olla palveluraken-

Palvelurakenteen

uudistaminen

välttämätöntä

teiden uudistaminen, sillä vain

näin voidaan saada aikaan te-

hokkuutta ja kustannussäästöjä

aikaan.

- Kunta- ja palvelurakenne-

hankkeen alkuvaiheessa olisi

varottava ottamasta liian vah-

vasti kantaa kuntarakenteeseen

tai esimerkiksi erilaisiin kunta-

malleihin. Valtaosa kunnista on

korostanut uudistuksessa vah-

van ja elinvoimaisen peruskun-

nan mallia, joilla olisi edelly-

tykset huolehtia palvelujen te-

hokkaasta järjestämisestä. Ra-

hoitusvastuun ja palvelujen jär-

jestämisvastuun tulisi olla kun-

nalla. Vaikka tavoitteena tulee

olla yhtenäinen kuntahallinto-

malli, tulee sen puitteissa sallia

erilaisia sovellutuksia Suomen

kaltaisessa alueellisesti erilais-

tuneessa maassa.

- Kunta- ja palvelurakenne-

hankkeen myötä kuntaliitokset

ovat tulleet entistä ajankohtai-

semmiksi. Nyt kaksi kolman-

nesta vastaajista arvioi kuntiensa

tekevän yhdistämispäätöksen 10

vuoden kuluessa, kun viime

vuonna kolmannes arvioi kun-

tiensa tekevän yhdistymispää-

töksen, toteaa varatoimitusjoh-

taja Mäki-Lohiluoma.

Aluebarometri on Kuntalii-

ton ja sisäasiainministeriön to-

teuttama kysely. Kyselyssä ovat

mukana kaikki 432 kuntaa. Ba-

rometri mittaa maan eri osien

kehityksessä odotettavia muu-

toksia.

Page 13 - Alueviesti_02_2006