Page 11 - Alueviesti_03_2006

Torstai tammikuun 19. 2006 11
Pirkanmaan liiton maa-
kuntahallitus edellyttää,
että työvoimatoimistojen
toimintaa kehitetään seu-
dullista kehittämistyötä
tukevaan suuntaan ja että
samalla varmistetaan pal-
velujen hyvä saatavuus.
Työvoimahallinnon palve-
luja tulisi kehittää maa-
kunnallisesti ja turvata
samalla kattava palvelu-
pisteverkko.
Pirkanmaan liitto antoi
lausuntonsa Pirkanmaan
TE-keskukselle työvoima-
toimistoverkon uudistamis-
esityksestä.
Valtioneuvoston vuonna
1997 tekemän periaatepää-
töksen mukaisesti eri viran-
omaisten toimipiirejä muu-
tettaessa niiden tulisi mah-
dollisimman pitkälle vastata
toisiaan, noudattaa maakun-
tajakoa ja ottaa huomioon
maakunnan sisäisen toimin-
nan suuntautuminen. Pir-
kanmaan TE-keskuksen
suunnittelema työvoimatoi-
mistoverkon uudistaminen
ei kaikilta osin noudata Pir-
kanmaalla vakiintuneita
seudullisia yhteistyö- ja pal-
velualueita eikä yritysten ja
kansalaisten asiointisuuntia.
- Työvoimatoimistoverkon
uudistamisessa oleellista
Pirkanmaan liitto:
Työvoimatoimistojen
jako seudullisen
kehitystyön suuntaan
on, että palvelujen laatu ja
saatavuus eivät heikkene.
Maakuntaliitto muistuttaa,
että lisäksi on tärkeää, että
työvoimahallinnon asian-
tuntemus ja toimijat ovat
luontevasti osa alueellista
kehittämistä.
- Kun aluekehitystyötä
tehdään myös seututasolla,
on eri hallinto- ja toimipii-
rien rajojen syytä vastata,
milloin mahdollista, seutu-
kuntakokonaisuuksien rajo-
ja. Seutukuntajako pyrkii
perustumaan aitoihin työ-
markkina-alueisiin, joita
työvoimatoimistojen toimi-
alueidenkin tulisi vastata.
Seutukuntakokonaisuuksis-
ta poikkeavan toimipaikka-
verkon synnyttäminen
suuntaisi asiointia ja yhte-
yksiä vakiintuneesta poik-
keavasti. Erityisesti Tampe-
reen seudun kuntien kuu-
luminen neljän työvoima-
toimiston ja kuuden seutu-
kunnallisen työllisyysstra-
tegian piiriin vaarantaa ole-
massa olevan yhteistyöke-
hityksen.
Seutukuntakohtaisen työ-
voimatoimistoratkaisun si-
jasta voisikin tavoitella
maakuntatasoista ratkaisua
kattavine toimipaikkaverk-
koineen, maakuntahallitus
sanoo.
Maakuntahallitus hy-
väksyi Pirkanmaan maa-
seutustrategian 2005-
2015 hyödynnettäväksi
maaseutuun liittyvien
ohjelmien ja asiakirjojen
valmistelussa sekä käy-
tännön kehittämistyössä.
Pirkanmaan maaseudun
kehittämisessä nähdään tär-
keimpinä asioina muun
muassa elinvoimaisuuden
ja asumisen edellytykset,
yrittämisen ja elinkeinojen
turvaaminen, yhteistyö ja
vuorovaikutus sekä palve-
lujen säilyttäminen.
Pirkanmaan maaseudul-
le on tyypillistä moniulot-
teisuus. Myös hyväksytty
strategia ottaa huomioon
eri maaseutualueiden eri-
laisen tilanteen, kehittämis-
tarpeet ja soveltuvat ratkai-
sut. Se tähtää kehittymi-
seen, sillä ei käydä torjun-
tataistelua vaan osaltaan
luodaan uutta pirkanmaa-
laista maaseutua.
Maaseutustrategiassa
määritellään Pirkanmaan
maaseudun visioksi vuon-
na 2015 seuraava: "Pirkan-
maan kehittyvä ja hoidet-
tu, kattavien palveluiden
monimuotoinen maaseutu
tarjoaa laadukkaan ympä-
ristön asua, elää ja yrittää."
Strategian toimintalinjat
vastaavat suoraan Pirkan-
maan maakuntasuunnitel-
man toimintalinjoja. Nämä
ovat 1. yritystoiminta, 2. te-
kijät ja osaaminen, 3. alue-
rakenne, yhteydet ja ener-
gia sekä 4. vetovoima, ima-
go ja identiteetti. Maaseu-
tustrategian kehittämislin-
jat vastaavat maakunta-
Pirkanmaan
maaseutustrategia
hyväksyttiin
suunnitelman linjauksia.
Valmisteluvaiheen aikana
tehtiin kysely pirkanmaa-
laisille ja siitä ilmenee, että
pirkanmaalaiset pitävät tär-
keinä maaseudulla asumi-
seen ja siihen liittyviä asi-
oita sekä yrittäjyyttä ja
elinkeinoja.
Ongelmia koettiin ole-
van seuraavissa asioissa:
yhteistyö, verkostot, vuo-
rovaikutus, tiedotus, koor-
dinointi, maankäyttö, kaa-
voitus, tiestö ja yhteydet
sekä byrokratia.
Hankkeen rahoittajana
on ollut Pirkanmaan TE-
keskuksen maaseutuosasto.
Maaseutustrategian on val-
mistellut Pirkanmaan liit-
to laajassa yhteistyössä
muiden maakunnan toimi-
joiden kanssa.
Strategian laatimiseksi
järjestettiin maakunnassa
yhteensä viisi tilaisuutta,
joista neljä oli seutukun-
nallisia. Jokaisessa asian-
tuntijaseminaarissa oli sekä
alueen kuntien ja seutukun-
tien työntekijöitä että alu-
een kunnallisia luottamus-
henkilöitä.
Kaikkiin tilaisuuksiin
osallistui myös paikallisten
toimintaryhmien edustajia
sekä viljelijöiden ja yrittä-
jien edustajia.
Strategiaprosessin ta-
voitteena oli tuottaa Pirkan-
maan maaseudun kehittä-
mistyötä kokonaisvaltai-
sesti ja pitkäjänteisesti oh-
jaava näkemys, joka pal-
velee myös valmisteltavak-
si tulevan uuden EU -ra-
kennerahastokauden kehit-
tämisohjelmien valmiste-
lua.
Presidentinvaalin yhte-
ydessä suoritettu vaalike-
räys ”Tuetaan toisiamme”
alkoi vilkkaana ensimmäi-
sen kierroksen yhteydes-
sä.Vaalikeräys jatkuu toi-
sen äänestyskierroksen
alkaessa 18.1. ja huipen-
tuu vaalipäivään 29. tam-
mikuuta.
Vaalikeräyksen tuotto jää
kokonaisuudessaan koti-
maahan. Puolet tuotosta
käytetään valtakunnalliseen
vammais- ja kansanterve-
ystyöhön, puolet tuotosta
jää suoraan ruohonjuurita-
solle, keräyksen suorittanei-
den paikallisyhdistysten
monipuoliseen toimintaan.
Mukana oleviin vammais-
ja kansanterveysjärjestöjen
Vaalikeräys jatkuu
toisella kierroksella
yhdistyksiin kuuluu jäseniä
yhteensä noin puoli miljoo-
naa. Vaalikeräys on ainut-
laatuinen tapa tukea laajaa
järjestö-, yhdistys ja jäsen-
kenttää yhdellä kertaa.
Keräyksessä ovat muka-
na Allergia – ja Astmaliit-
to, Epilepsialiitto, Förbun-
det De Utvecklingsstördas
Väl, Hengitysliitto Heli,
Invalidiliitto, Kehitysvam-
maisten Tukiliitto, Kehitys-
vammaliitto, Kuulonhuol-
toliitto, Kuurojen Liitto,
Munuais- ja Siirtopotilaiden
Liitto, Näkövammaisten
Keskusliitto, Psoriasisliitto,
Sotainvalidien Veljesliitto,
Suomen Diabetesliitto,
Suomen MS-liitto, Suomen
Reumaliitto sekä Suomen
Sydänliitto.
Kiikan VPK:n naisosas-
to on lahjoittanut Äetsän
kunnalle kaksi turvapuhe-
linta, joitten arvo on noin
800 euroa. Puhelimet si-
joitetaan vanhusten kotei-
hin.
Kunta on saanut puheli-
mia aiemmin myös muilta
järjestöiltä. Kiikan VPK:n
naisjaoston puheenjohtaja
Sirkka-Liisa Haapaniemi
Kiikan VPK:n naisilta
turvapuhelimia
kertoo, että varat hankittiin
järjestämällä tansseja, pito-
ja jamyyjäisiä. - Seuraavaksi
meillä on 5. helmikuuta pi-
dot Kiikan nuorisotalolla.
Keväällä on luvassa esimer-
kiksi vappulounas ja sitä en-
nen mm. pääsiäismyyjäiset.
Yhdistys on pieni, sillä
siinä on vain kuusi toimi-
vaa jäsentä, joten toiminta
on jäsenmääräännähden to-
della mittavaa.
Propagandapäivä järjes-
tetään Vammalassa, Syl-
vään koululla lauantaina
18.3. teemalla Kielletyt
kuvat, kirjat ja laulut. Ta-
pahtumassa pohditaan
yleisesti kieltojen merki-
tystä ja luodaan katsaus
kirjallisuuteen, musiikkiin
ja elokuvaan kohdistunee-
seen sensuuriin. Tilaisuu-
den järjestää Vammalan
Kirjainstituutti.
Propagandapäivän musii-
killisina pääesiintyjinä näh-
dään taiteilijat M.A. Num-
minen ja Pedro Hietanen.
Numminen muistetaan mm.
Jyväskylän Kesässä vuonna
1966 esitetyistä, sukupuoli-
oppaiden tekstein sanoite-
tuista lauluista. Vammalan
ohjelmisto koostuu osaksi
Jyväskylän, osaksi Nummi-
sen uudemmasta materiaa-
lista.
Tapahtumassa kirjailija
Eero Ojanen käsittelee kiel-
toja ja tabuja ja ylikirjaston-
hoitaja Kai Ekholm kiellet-
tyjä kirjoja ja sensuuria. Jari
Sedergrenin aiheena onTais-
telu elokuvasensuurista.
Ohjelmassa on myös teatte-
ria ja kiellettyjä kahviherk-
kuja.
Propagandapäivillä on
esillä kaksi näyttelyä, jotka
ovat nyt ensimmäistä kertaa
yleisön nähtävillä. Adolf,
Josef ja sota Toven tähtäi-
messä -näyttely on Tampe-
reen taidemuseon – Pirkan-
maan aluetaidemuseon kä-
sialaa. Näyttely esittelee
M.A. Numminen
Propaganda-
päivän esiintyjä
muumeista tutun Tove Jans-
sonin 1930–40-luvuilla
Garm –aikakauslehteen te-
kemiä poliittisia pilapiirrok-
sia. Suomen Kirjainstituutin
tuottama näyttely Teksti-
myrkkyä on katsaus sensuu-
rimielialaan Vänrikistä So-
nera-kirjaan. Näyttely ker-
too sensuurinmuutoksista ja
keinoista, joilla kirjan ja lu-
kijan kohtaaminen on eri ai-
koina ehkäisty. Mukana on
kiellettyjä, osittain sensuroi-
tuja, kohuttuja ja vaiettuja
teoksia, sekä tieto- että kau-
nokirjallisuutta 1800-luvun
alusta nykypäiviin asti.
Propagandapäivän päät-
tää ravintola Saluunassa jär-
jestettävä Isojen poikien lau-
lut – karaokeilta.
Propagandapäivä on Suo-
men Kirjainstituutin jaVam-
malan kaupungin yhteistyö-
nä järjestämä tapahtuma,
jonka tarkoituksena on nos-
taa vuosittain vaihtuvan tee-
man puitteissa keskustelua
propagandasta. Ensimmäi-
nen Propagandapäivä järjes-
tettiin huhtikuussa 2005, jol-
loin teemana oli kotiseutu
ja aluemarkkinointi.
Suomen Kirjainstituutin
keskeisenä tehtävänä on suo-
malaisen kirjakulttuurin
edistäminen mm. näyttelyi-
tä, tapahtumia ja koulutusta
järjestäen. Kirjainstituutti
toimii valtakunnallisesti ver-
kostomallilla ja sen fyysinen
toimipiste sijaitsee Vamma-
lassa. Ohessa tiedote Kirja-
instituutin tämän vuoden toi-
minnasta.
Vammalan Metallityön-
tekijät ry osasto 345:n uu-
deksi puheenjohtajaksi on
valittu Komas Oy:n vara-
pääluottamusmies Jari
Toivo (47). Hän seuraa
tehtävässä Aarne Järven-
päätä, joka toimi puheen-
johtajana vuosia. Valinta
tapahtui osaston syysko-
kouksessa. Ammatiltaan
Toivo on koneasentaja.
Puheenjohtajan pesti kes-
tää kerrallaan kalenterivuo-
den. Osastossa on yli 600
jäsentä, joista lähes kaikki
ovat aktiivisesti työelämäs-
sä. Valtikka osastossa on so-
sialidemokraateilla. Uusi
puheenjohtaja luonnehtii
osastoa sopuisaksi.
Komas Oy osti Vammas
Patrian siviililiiketoimin-
nan. Vanha Vammas on pil-
kottu osiin, ja tuotannosta
vastaa nyt 12 eri yritystä.
Kaikki mikä ei liity ydin-
osaamiseen, on ulkoistettu.
Uusi puheenjohtaja tote-
aa, että osaston onkin olta-
va sopuisa, sillä uusia haas-
teita tulee. - Nyt Metallilii-
ton on aika jalkautua, hän
sanoo. - Osasto keskittyy
entistä enemmän edunval-
vontaa, koska maailma
muuttuu hurjaa vauhtia.
Työnantajapuoli kiristää
otetta, kiire kasvaa, väki
vanhenee eikä uutta ole riit-
tävästi tulossa, perustelee
hän. - Vuokratyövoima on
niinikään ongelma, tosin ei
niinkäänVammalan seudul-
la.
Toivon mukaan ammat-
tiosastot ovat viettäneet vii-
me vuosina hiljaiseloa
edunvalvonnassa. - Nyt on
piristäydyttävä. Tuntuu, että
yhteisesti sovittuja työeh-
tosopimuksia ei noudateta,
joten tietämystä kenttävä-
elle on lisättävä. Se on yk-
köshaaste. Kyse on esimer-
kiksi minimipalkoista ja
pekkaspäivistä.
Sopimukset ovat kuiten-
kin yleissitovia ja koskevat
yhtä lailla järjestäytyneitä
kuin järjestäytymättömiä
työantajia, Toivo sanoo.
Toivon työpaikassa
työntekijät ovat järjestäyty-
neet 99-prosenttisesti, mutta
aste laskee kun asiaa tar-
kastellaan koko kaupungin
kannalta. Järjestäytymisaste
laskee sitä enemmän, mitä
pienemmistä työpaikoista
on kyse.
Metalliliitto aikoo myös
muuttaa perinteisiä toimi-
Jari Toivo on Vammalan
metallin uusi nokkamies
alueita. - Nyt rakennellaan seu-
turyhmiä. Vammalan seuturyh-
mässä ovat mukana Vamma-
lan, Äetsän ja kaivoksen työn-
tekijät. Tänä vuonna sille ra-
kennetaan raamit, kertoo pu-
heenjohtaja.
Toivo sanoo myös, että jä-
senyyden etujen markkinointi
on ollut ehkä liian vähäistä. -
Järjestäytymistä edesauttaa se,
että ihminen tietää sen tuomista
eduista. - Markkinointi on ol-
lut liian vähäistä.
Edunvalvonta ei ole ainoa
osaston toimintatapa. - Tarjo-
amme jaostotoimintaa koulu-
tuksesta veteraaneihin. - Hel-
mikuussa on iltakurssina pidet-
tävä koulutustapahtuma kaikil-
le jäsenille. Lisäksi on nuori-
sotoimintaa, johon kuuluvat
mm. erilaiset pelimatkat. Ve-
teraanit suunnittelevat paraikaa
keväällä tehtävää Riigan mat-
kaa, kertoo Toivo ja toteaa, että
veteraanit on aika aktiivisia.
Perheille järjestetään myös
tapahtumia, esimerkiksi pilk-
kikilpailuja ja kylpyläretkiä. -
Toiveena että saataisiin lisää
aktivoitua jäseniä. Kun ensi
kerran lähtee mukaan, niin
yleensä lähtee jatkossakin, ker-
too Toivo kokemuksesta.
Metalliliiton kouluustarjonta
on kaiken kaikkiaan runsasta.
- Mainostamme liiton opis-
tonMurikan koulutusta, jot-
ta jäsenet hakisivat tietoa
kun sitä on ilmaiseksi tar-
jolla. - Yritämme kannus-
taa omia toimijoita ja mui-
takin kursseille.
Jari Toivo lähtee itse
Teiskon Murikkaan kol-
meksi kuukaudeksi opiske-
lemaan työoikeutta, sosio-
logiaa ja ehkä muitakin ai-
neita. - Kun kolme kuukaut-
ta intensiivisesti opiskelee,
niin on mahdolllisuus jat-
kaa niin pitkälle kuin mie-
lenkiintoa riittää, tuumii
Toivo.
Ammattiyhdistysliike ei
ole ainoa asia, joka uutta
puheenjohtajaa kiinnostaa.
Hän on muuttaanut Vam-
malaan Tampereen suun-
nasta. Perhe asettui ensin
Karkkuun, mutta nyt koti
on ollut nelisen vuotta Il-
lossa.
- Luonnossa liikkuminen
on mukavaa, ja vanhan ta-
lon kunnostuksessakin me-
nee oma aikansa.
Illoa Toivo kehuu hie-
noksi paikaksi asua.
- Siellä kyläläiset ovat
tehneet paljon työtä, sanoo
illolainen, itsekin kyläyh-
distyksen aktiivinen jäsen.
Jari Toivo aloitti metallihommat Valmetin lentokoneteh-
taalta ja päätyi Vammalaan muutama vuosi sitten.
Metsästysseura Keikyän
Eräveikkojen metsästys-
majalle Aurajärventien
varrelle talkootyönä teh-
ty pulkkamäki avataan
ensi sunnuntaina 22. tam-
mikuuta. Koko perheen
tapahtuma alkaa puolil-
tapäivin.
-Alueelle on valmistunut
pulkkamäen lisäksi grilliko-
ta, jossa voi lämmitellä ja
paistaa makkaraa, kertoo
Teemu Korpela. Avajais-
päivänä paikalla onkin
makkara- ja pullakestitystä
mehuineen ja kaakaoineen.
Ihan mistä tahansa liuku-
mäestä ei ole kyse, vaan
Uusi pulkkamäki
avataan Äetsässä
mittavissa pulkkamäkitöissä on
tehty jopa kaivuri- ja traktori-
talkoita.
Keikyän Eräveikot on puu-
hakas metsästysseura. Seuran
uusi maja, Eräperkona tunnet-
tu paikka, valmistui vuonna
2004. Se on kaksikerroksinen
metsästysmaja, joka tarjoaa
puitteet esimerkiksi kokouksil-
le, syntymäpäiville ja sukuko-
koontumisille.
Rakennuksen alakerrassa on
keittiö ja iso sali sekä kaksi
vessaa, yläkerrassa on yksi
huone ja iso parvi sekä varas-
totilaa. Molemmissa kerroksis-
sa on myös iso parveke. Keit-
tiön varustukseen kuuluvat
muun muassa iso kiertoilma-
uuni ja suurtalousastianpe-
sukone. Tontilla on erilli-
sessa rakennuksessa iso
sauna.
Vuosien saatossa talkoo-
voimin on rakennettu myös
Aurajärven maja sekä am-
pumarata Honkamäkeen.
Kenneltoiminta on tehnyt
Eräveikkoja tunnetuksi
kautta maan. Vuoden aika-
na järjestetään hirvenhauk-
kukokeita, joista suosituin
on Uudenvuodenhaukut.
Myös metsästyskoirien jäl-
jestyskokeita sekä kanakoi-
rien kenttäkokeita on jär-
jestetty.
Pulkkamäen avajaisiin
reitti löytyy helposti Villi-
län kautta Aurajärventietä
pitkin. Jos taas on aikeissa
tulla Jussinpellon kautta
Ojalantietä, silloin pitää
muistaa kääntyä Aurajär-
ventielle tultaessa vasem-
malle Villilän suuntaan.