Page 8 - Alueviesti_03

Torstai tammikuun 19. 2005

8

Arton

Sihti

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 73,9 %

suomalaisista käytti oikeuttaan äänestää seuravaa tasa-

vallan presidenttiä. Luku on kansainvälisesti ottaen var-

sin korkea, mutta suomalaisttain matala. Suorassa pre-

sidentinvaalissa ollaan ensimmäisellä kierroksella usein

päästy jopa 82 prosenttiin.

Tällä kertaa valinnastaan epävarmojen määrä oli poik-

keuksellisen korkea ja monet epävarmoista jäivät kotiin.

Vaalien ehdoton yllättäjä oli Vammalassa kesäpaik-

kaansa pitävä Timo Soini. Soini onnistui ainoana pien-

ten puolueiden edustajana keräämään ääniä selvästi yli

oman puolueensa kannatuslukemien. Tulos osoittaa, että

Soini onnistui saamaan ehdokkaiden yhteistenteissä oman

sanomansa läpi ja löysi oman markkinarakonsa. Aina

hyväkään esiintyminen ei tuo ääniä. Bjarne Kallis, Hei-

di Hautala ja Henrik Lax pärjäsivät myös hyvin vaali-

tenteissä, mutta äänimäärä jäi kaikilla selvästi alle odo-

tusten.

Matti Vanhasen asema presidentinvaaleissa oli kaik-

kein hankalin. Istuvana pääministerinä hän oli vastuussa

nykyisen hallituksen politiikasta ja joutui pitämään kielen

keskellä suuta silloin, kun ulkopolitiikan herkistä kysy-

myksistä keskusteltiin. Istuvan pääministerin on myös

aina vaikea haastaa istuva presidentti. Asetelma oli sama

vuonna 1988, jolloin Harri Holkerin vaalikampanja jäi

pääministerin asemasta johtuen puolinaiseksi. Vanha-

nen veti johtopäätökset nopeasti ja ilmoitti äänestävän-

sä toisella kierroksella Sauli Niinistöä. Vanhasen joh-

dolla Keskusta kerää joukkojaan toiselle kierrokselle Nii-

nistön taakse. Niinistölle ovat tukensa luvanneet myös

Kallis ja Lax.

Sauli Niinistö käytti haastajan paikan erinomaisesti

hyväkseen ja nousi vaalipäivänä selvästi kakkossijalle.

Tarja Halonen ei saavuttanut tavoitettaan suorasta vaa-

livoitosta, mutta sai paalupaikan toiselle kierrokselle.

Niinistö lähtee toiselle kierrokselle takamatkalta, mutta

formuloissakaan ei aina paalulta lähtenyt voita. Tiuk-

kaa vaalia ennakoi myös se, että Niinistön kannatuksen

suunta on ollut ennakkoäänestyksestä vaalipäivään nou-

seva ja Halosen laskeva. On myös muistettava, että

uusi vaali lähtee nollilta eli molempien ehdokkaiden on

saatava uudelleen jo kertaalleen saamansa äänet ja mie-

likin voi muuttua.

Spekulaatioita, ennusteita ja gallupeja voidaan esit-

tää vaikka kuinka paljon, mutta lopullisen valinnan

paikka on jokaisella suomalaisella itsellään. Demokrati-

an paras puoli on juuri siinä, että jokaisella on yhtäläi-

nen mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Tätä mah-

dollisuutta kannattaa käyttää, sillä nyt päätetään siitä

kuka ja millä arvoilla johtaa Suomea seuraavat kuusi

vuotta.

Arto Satonen

Valinnan paikka

Pirkanmaan liiton maa-

kuntahallitus esittää, että

Punkalaitumen, Suoden-

niemen ja Äetsän kunnat

sekä Vammalan kaupunki

siirretään

Tampereen

maistraatin toimialuee-

seen.

Maistraattien toiminnot

tulee järjestää asukkaiden

luontaisen päivittäisen asi-

ointi- ja työssäkäyntisuun-

tautumisen mukaisesti maa-

kunta- ja seutukuntapohjal-

le. Maakuntahallitus antoi

lausuntonsa Rauman ja Po-

rin maistraattien yhdistämi-

sestä sisäasiainministeriölle.

- Valtioneuvoston vuon-

na 1997 tekemän periaate-

päätöksenmukaisesti tavoit-

teena tulee olla, että eri vi-

ranomaisten toimipiirejä

muutettaessa ne mahdolli-

Maakuntaliitto vaatii

lounaista seutukuntaa

Tampereen maistraattiin

simman pitkälle vastaavat

toisiaan, noudattavat maa-

kuntapohjaa ja ottavat huo-

mioon maakunnan sisäisen

toiminnan suuntautumisen,

muistuttaa maakuntaliitto.

Rauman ja Porin maist-

raattien yhdistäminen kos-

kettaa Pirkanmaata siltä osin,

että maakuntaan kuuluvat

Punkalaitumen, Suodennie-

men ja Äetsän kunnat sekä

Vammalan kaupunki ovat

osa Porin maistraatin toimi-

aluetta. Samaan Lounais-Pir-

kanmaan seutukuntaan kuu-

luva Mouhijärven kunta on

Tampereen maistraatin toi-

mialuetta. Sisäasiainministe-

riö taas katsoo, että tässä

vaiheessa Pirkanmaan maa-

kuntaan kuuluvia kuntia ei

ole tarkoituksenmukaista

siirtää Tampereen maistraa-

tin toimialueeseen.

Kuppikuntaisuus on kauka-

na Vuoden 2005 Paikallisyh-

distykseksi valitun Säkylän

Yrittäjien toiminnasta. Muun

muassa yrittäjien alullepane-

ma Kuhinatapahtuma saa liik-

keelle vuosittain noin 10 000

ihmistä.

Viime syksynä ensi kertaa

järjestetty Säkylä Buy Night sai

myös innostuneen vastaanoton.

Yhdistyksen toiminnasta pää-

see nauttimaan koko paikkakun-

ta, ei vain yhdistyksen jäsen-

kunta.

Vuoden 2005 yrittäjäyhdis-

tyksen valitsi Satakunnan Yrit-

täjät. Tunnustus julkistettiin ja

palkinto luovutettiin aluejärjes-

tön hallituksen kokouksessa

Vuojoen kartanossa Eurajoella.

Perusteluita Säkylän nimeämi-

selle oli paljon: toimiva yhteis-

työ kunnan kanssa, jäsenhan-

kinta, osallistuminen yrittäjäjär-

jestön toimintaan, aktiivinen

paikallinen toiminta, luottamus-

tehtävien ja tiedottamisen tun-

nollinen hoitaminen. Ja mikä

vielä erityisen mainittavaa:

”Toiminnasta välittyy iloinen

asenne järjestötoimintaan ja yrit-

täjyyteen yleensä”, todetaan

Satakunnan Yrittäjien peruste-

luissa.Yhdistykseen kuuluu 121

jäsentä (kasvua viime vuonna

7 jäsentä). Puheenjohtajana toi-

mii Sirkku Reko ja sihteerinä

Päivi Peltonen. Yhdistys täyt-

tää 60 vuotta ensi vuonna.

”Säkylän malli”

paikalliseen elinkeinotyö-

hön

Säkylän Yrittäjät on toimi-

nut aktiivisesti tilanteessa, jos-

sa kunnan elinkeinotoimen hoi-

to siirtyi Rauman Seudun Ke-

hitysyhtiölle.

- Alueellinen yhtiö ei mer-

kitse sitä, että oma elinkeino-

politiikka voitaisiin unohtaa.

Paikallisen yhteistyön ylläpitä-

miseksi perustettiin Säkylään

elinkeinovaltuuskunta, johon

kuuluu viranhaltijoita, poliitti-

sia päättäjiä, suurten yritysten,

Porin Prikaatin ja yrittäjäyhdis-

tyksen edustajia, kertoo Sirkku

Reko. Yhteydenpito on toimi-

vaa. Yhteisiä aamukahvitilai-

suuksia järjestetään kunnan

edustajien sekä saunailtoja naa-

purikunta Köyliön edustajien ja

RSK:n kanssa.

- Lisänä ovat vielä Yrräys–

illat, joissa ilman byrokratiaa

keskustellaan yrittäjiä ja kun-

taa koskevista asioista, kertoo

hallituksen jäsen Seppo Hen-

riksson.

Säkylän Yrittäjät

Satakunnan vuoden

paikallisyhdistys

Elinkeinostrategia on laadittu

jo muutama vuosi sitten ja nyt

siitä tehdään uutta versiota. Pai-

kallisyhdistys on mukana hank-

keessa, jossa kehitetään paikal-

listen yrittäjien osallistumista

julkisten organisaatioiden han-

kintoihin. Tähän liittyen kevääk-

si on suunniteltu Minimessuja

Porin Prikaatiin. Atk-koulutus

jatkuu menemällä entistä sy-

vemmälle sähköisen viestinnän

saloihin.

Tietoa jäsenille viedään tie-

dotteilla, tiedotuslehdellä, net-

tisivujen ja sähköpostin sekä

paikallisten medioiden avulla.

Yrittäjäyhdistys

näkyy ja kuuluu

SäkylänYrittäjät on ulospäin

suuntautunut yhdistys. Viime

kesäkuussa järjestettiin 14. ker-

ranKaislikossa Kuhisee –tapah-

tuma Siihen kuuluu kaupan-

käyntiä, viihdettä ja mukavaa

yhdessäoloa. Järjestelyt ovat

monien tahojen yhteisponnistus.

Kuhinaviikonloppuun yhdistet-

tiin viime kesänä ensi kertaa

myös Säkylä-viikko. Ensi ke-

säkuussa ollaan liikkeellä sa-

malla mallilla, mutta toki uusin

kujein.

Loka-marraskuun vaihtee-

seen kehiteltiin viime vuonna

Säkylä Buy Night –tapahtuma,

jolla haluttiin piristää syksyn

synkeintä aikaa.

- Tapahtuma sai niin hyvän

vastaanoton, että se saa jatkoa

tänä vuonna. Samantyyppisiä

ideoita on harkittumyös kevääl-

le, kertoo Sirkku Reko.

Lisänä on ollut juhlamessu-

ja ja joulunavauksia. Työsarkaa

on riittämiin.

-Monet asiat ovat vuosien

työn tulosta, mikä auttaa sel-

viytymään tehtävistä. Organi-

saatiot on valmiina ja vastuita

on jaettu. Myös muut yhdistyk-

set, kunta ja seurakunta ovat

innolla mukana, kertoo Reko.

- Ja meillä yhdistyksessä on

sellainen henki, että uusiin ide-

oihin suhtaudutaan kannusta-

vasti ja tukien, lisää Seppo Hen-

riksson.

Tuorein sellainen onmaakun-

nallisen talvivirkistyspäivän jär-

jestäminen satakuntalaisille yrit-

täjille. Sellainen on tulossa 5.

maaliskuuta, jolloin yrittäjät

perheineen kutsutaan viihty-

mään upeisiin Säkylänharjun

maisemiin. Luvassa on tekemis-

tä moneen makuun.

Vuoden Paikallisyhdistys va-

littiin kolmannen kerran.Aiem-

min palkinnon ovat saaneet Eu-

ran ja Harjavallan yhdistykset.

Keskeneräisiä käsitöitä

taitaa olla melkein jokai-

sella kotona: kesken jää-

neitä kutimia, osaksi kir-

jottuja pöytäliinoja, pit-

sinvirkkausta, matonpät-

kä kangaspuissa, juhla-

mekkokangas leikattu-

na... Mitä kaikkea löytyy-

kään kaapeistamme ja kä-

sityökoreistamme?

Nyt on aika tuoda käsi-

työt päivänvaloon ja ehkä

jatkaa niiden tekemistä –

Keskeneräisten käsitöiden

näyttely Vammalan kirjastoon

ihan valmiiksi asti. Tuo omasi

Vammalan pääkirjastoon tam-

mikuun loppuun mennessä.

Niistä kootaan näyttely kaik-

kien ihailtavaksi. Samalla voi

myös istahtaa kirjaston tuoliin

ja neuloa taas pari kerrosta tai

vaikka purkaa koko neuleen.

Vanha ristipistotyö? Val-

miiksi leikattu 70-luvun hame

kaavoineen?

Vauvannuttu

kummilapselle? Patalappu

kouluajoilta? Tuo haluamasi

käsityö kirjastoon, laadi sille

lyhyt tarina tai anna kirjaston

Kirkon tiedonvälitys-

palkinto 2005 on annet-

tu kirjailija Maija Paavi-

laiselle. Palkinnon luovut-

ti arkkipiispa Jukka Paar-

ma keskiviikkona 11.

tammikuuta. Tunnustus

annettiin Paavilaiselle

työstä, joka on avannut

uusia näköaloja Jumalan

luomistyöhön ja uskon

varassa elämiseen.

Kirjailija Maija Paavilai-

nen on pitänyt piirrosafo-

rismeillaan esillä kristinus-

kosta nousevaa toivoa ja ar-

mollisuutta vuosikymmen-

ten ajan. Maija P:n piirros-

aforismeja on julkaistu niin

kristillisissä kuin muissakin

lehdissä.

Palkitsemisperusteluis-

saan kirkkohallitus kiittää

Maija Paavilaista uran ai-

kana riittäneistä uusista ide-

oista ja tuoreesta tavasta

esittää uutta sanottavaa.

Maija P:llä on taito nähdä

suurempia merkityksiä pie-

nissä asioissa ja auttaa toi-

sia näkemään ne. Piirrok-

sillaan hän kertoo toivosta

Kirkon tiedonvälitys-

palkinto Paavilaiselle

ja mahdollisuuksista, joita tu-

levaisuus jokaiselle tarjoaa.

Piirrosaforismien aiheet kä-

sittelevät usein arkiympäristöä

ja löytyvät niin kodista, keitti-

östä kuin puutarhasta. Piirrok-

sissa kuvataan lempeällä huu-

morilla kaikenikäisten kysy-

myksiä. Erityisesti Maija P on

pohtinut ja kuvannut naisten

elämää.

Piirrosten herkän viivan kie-

li kertoo hyvästä ja tasapuoli-

sesta Jumalasta, joka rakastaa

jokaista ihmistä ja luomistyön-

sä kautta kertoo ihmisille, mikä

elämässä on tärkeää. Piirrok-

sia on luonnehdittu narratiivi-

siksi saarnoiksi, joissa katso-

jalle jätetään mahdollisuus

omiin johtopäätöksiin.

Puheessaan palkinnonjako-

tilaisuudessa arkkipiispa Paar-

ma totesi, että visuaalinen kult-

tuuri on jälleen noussut etu-

alalle. Kirkkoholvien kuvia on

raapustettu esille. Tarinat kieh-

tovat.

Kiittäessään palkinnosta

Maija Paavilainen pohti, onko

hänen työnsä taidetta vai tie-

dettä, runoa, proosaa, kuvaa vai

teologiaa. Hän viittasi siihen,

että alkuseurakunnassa kala

oli viesti: kuva sai jo sil-

loin palvella.

- Olen pyrkinyt piirrok-

sillani luomaa siltoja arjes-

ta evankeliumiin ja evan-

keliumista arkeen. Kuva

puhuu enemmän. Kuva on

enemmän kuin sana. Kuvan

avulla transsendenssi, ylit-

tyminen on mahdollista.

Kuvilla voi tähän rikkinäi-

seen maailmaan tuoda toi-

von taivasnäkyjä, iloa ja

armoa. Evankeliumissa on

jo kaikki.

Maija P:n piirroksia jul-

kaisevat Sotilaskotiliiton

Sotilaskoti-lehti, Sompio-

lehti, Sydän-lehti ja Koti-

maa.

Piirroksia on julkaistu

myös

Emäntälehdessä,

Anna-lehdessä sekä Tans-

si- ja Sana-lehdissä. Lapin

Kansa julkaisi vuonna 2004

Maija Paavilaisen advent-

tikalenterin.

Luterilaisen kirkon tie-

donvälityspalkinto on jaet-

tu vuodesta 1975 ja se on

suuruudeltaan 5 000 euroa.

Kirkkohallitus jakaa tun-

nustuspalkinnon vuosittain

kristillisen tiedon, sanoman

tai kristinuskon mukaisten

elämänarvojen välittämi-

sestä viestinnän avulla.

Vuonna 2004 palkinto an-

nettiin professori Juha Sil-

talalle.

väen kirjoittaa se. Nimellä

tai nimimerkillä, muistojen

kultaamat tekeleet esiin!

Myös puutyöt ovat ter-

vetulleita, jos ne mahtuvat

hyvin sisälle kirjastoon.

Puutarhakalusteet, koirank-

opit yms. ovat ehkä liian

isoja, mutta nikkarintuottei-

ta olisi mukava nähdä teks-

tiilien lomassa.

- Tartu tilaisuuteen! Teh-

dään näyttely yhdessä! sa-

novat järjestäjät.

Vuosi 2005 oli Tampe-

reen Työväen Teatterissa

menestysvuosi. Viime

vuonna TTT:ssä kävi kaik-

kiaan 141 897 katsojaa.

Katsojaluku nousi edellis-

vuoteen verrattuna peräti

35 prosenttia ja kokonais-

täyttöaste nousi 19 pro-

sentin verran kohoten

87:ään. Kaikkiaan esityk-

siä oli viime vuonna 338.

Eniten katsojia veti Ma-

rilyn-musikaali, jonka näki

45 442 katsojaa lähes täy-

sissä saleissa. Suomen he-

vonen kiri toiseksi yleisöve-

tonaulaksi Suruttomat-musi-

kaalin rinnalle. Suomen he-

vosen katsojamäärä oli 22

966 ja täyttöaste oli 98. Su-

ruttomat-musikaalin katsoja-

määrä viime vuonna oli 22

481 ja täyttöaste 85. Kaiken

kaikkiaan Suruttomat näki

44 872 katsojaa.

Suurella näyttämöllä esi-

tettiin Marilyn-musikaalia

64 kertaa, Suomen hevonen

-komediaa 32 kertaa ja Su-

ruttomat -musikaalia 36 ker-

taa. Komedia Siunattu hul-

luus keräsi 22 481 katsojaa

täyttöasteen ollessa 85, esi-

tyksiä oli 36. Herra metsäs-

TTT:n kävijämäärä

ja täyttöaste

nousivat roimasti

tää -farssin näki 12 608 katso-

jaa 24 esityksessä, täyttöaste oli

71. Sorin Sirkuksen 20-vuotis-

juhlashow Peli veti salit lähes

täyteen: 5 vierailuesityksen täyt-

töaste oli 98, katsojia 3 459.

Suuren näyttämön kokonaiskat-

sojamäärä oli 113 770, koko-

naistäyttöaste 88 ja esityksiä oli

kaikkiaan 175.

Eino Salmelaisen näyttämön

ehdoton yleisösuosikki oli ko-

media Eila, Rampe ja likka.

Täydet salit vetänyt komedia sai

7 649 katsojaa 28 esityksellään.

Kaksi brittinäytelmää Mullan

alle ja Yön kosketus kiinnosti-

vat myös yleisöä. Mullan alle -

komedian katsojamäärä oli 4

474, esityksiä 21 ja täyttöaste

74. Yön kosketus -näytelmää

esitettiin 18 kertaa, katsojia oli

3 392 ja täyttöaste oli 76. Suu-

tari Aaltonen esitettiin viime

vuonna 2 kertaa täysille saleil-

le. Eino Salmelaisen näyttämöl-

lä vieraili myös Lasiin maalat-

tu kimeä metsä. Eino Salmelai-

sen näyttämön kokonaiskatso-

jamäärä oli 17 284, esityksiä

oli 75 ja täyttöaste oli 84.

Kosti Elo -salissa eniten kat-

sojia veti komedia Mobile Hor-

ror: viime vuonna 6 464 katso-

jaa näki komedian 41 esityk-

sessä täyttöasteen ollessa 88.

Kaikkiaan Mobile Horrorin

näki 10 929 katsojaa. Miksi

Saara nauroi esitettiin 15

kertaa ja katsojia oli 1 735.

Työväenluokan viimeiset

sankarit esitettiin 14 kertaa

ja sen näki 874 katsojaa 14

esityksessä. Piplia eli Iso

Kirja kannesta kanteen esi-

tettiin 9 kertaa, katsojia oli

yhteensä 1 826 ja täyttöaste

oli lähes 90. Kosti Elo -sa-

lissa pidettiin myös Muiste-

lo-iltoja ja vierailuna näh-

tiin tanssimonologi Martta.

Kosti Elo -salin ja Eino Sal-

melaisen näyttämön lämpi-

ön kokonaiskatsojamäärä oli

10 843, esityksiä oli 88 ja

täyttöaste 69.

Keväällä TTT:ssä on nel-

jä ensi-iltaa. Suurella näyt-

tämöllä kantaesitettiin 12.

tammikuuta uusi musiik-

kinäytelmä Rakkauden läh-

de, ja 30. maaliskuuta saa

ensi-iltansa satumusikaali

Tuhkimo. Kosti Elo -salissa

kantaesitetään 17. tammi-

kuuta kotimainen uutuus-

draama Nollaneljäviisi ja 29.

maaliskuuta tulee ensi-iltaan

Kauppamatkustajan kuole-

ma. Ohjelmistossa jatkavat

Suurella näyttämöllä Mari-

lyn, Suomen hevonen, Her-

ra metsästää, Eila, Rampe

ja likka sekä Miksi Saara

nauroi. Syksyllä 2006 Suu-

rella näyttämöllä kantaesi-

tyksensä saa mm. manse-

rock-musikaali Vuonna 85'.

Kellariteatterissa vietetään

syksyllä avajaisia ja ensi-il-

taan tulee mm. Charlie

Christensenin Arne Anka.

Tampereen kesäyliopiston

uutena tiederehtorina on

vuoden 2006 alusta aloitta-

nut hallinto-tieteiden tohto-

ri Arto HaveriTampereen yli-

opiston yhdyskuntatieteiden

laitokselta. Hän onmyösTam-

pereen yliopiston kauppa- ja

hallintotieteiden tiedekunnan

dekaani.

Tiederehtorin tehtävänä on

kesäyliopiston luottamushenki-

lönä yhteydenpito yliopistoihin

ja korkeakouluihin sekä talous-

ja kulttuurielämään sekä yliopis-

to/korkeakouluopetuksen ta-son

seuraaminen kesäyliopistossa.

Tiederehtori kehittää kesäyli-

opistoa yhteistyössä rehtori Rit-

va Ojalehdon kanssa. Haveri

hoitaa tehtäväänsä oman toi-

mensa ohella.

Arto Haverilla on kiinteät

yhteydet Pirkanmaahan, joka on

Tampereen kesäyliopiston toi-

Arto Haverista

kesäyliopiston

tiederehtori

minta-alue. Laajan yliopistolli-

sen tutkimus- ja julkaisutoimin-

nan ohella hän on jo vuosien

ajan toiminut monissa koulu-

tus- ja kehittämisprojekteissa

Pirkanmaalla, myös Tampereen

kesäyliopistossa. Arto Haveri

asuu perheineen Tampereella.

Haveri on väitellyt Tampe-

reen yliopistossa vuonna 1994.

Kunnallispolitiikan professo-

rin virkaan hänet nimitettiin

vuoden 2002 alusta. Sitä ennen

hän oli nimitettynä Lapin yli-

opiston julkishallinnon profes-

sorin virkaan. Haveri tunnetaan

aktiivisena luennoitsijana ja

kunnallishallinnon kehittäjänä

sekä asiantuntijana ja arvioija-

na monissa valtakunnallisissa

kehityshankkeissa.

Tampereen kesäyliopistoa

ylläpitävät Tampereen yliopis-

to, Tampereen teknillinen yli-

opisto, Tampereen ammattikor-

keakoulu ja Pirkanmaan ammat-

tikorkeakoulu sekä alueen kun-

nat. Kesäyliopisto on alueelli-

sen koulutustarjonnan oppilai-

tos, joka järjestää avointa yli-

opisto-opetusta sekämuuta kou-

lutusta Pirkanmaan maakunnan

tarpeisiin. Opiskelijoita on vuo-

sittain n. 4000 ja opetustunteja

järjestetään n. 8000 tuntia.

Page 8 - Alueviesti_03_2006