Page 15 - Alueviesti_03_2006
Basic HTML Version
Torstai tammikuun 19. 2006
15
VAMMALAN MOOTTORISAHA
Pesurinkatu 4, 38200 VAMMALA p. 03-514 1260, 0400-130 654
HUSQVARNA-UUTUUDET
TM-Testivoittaja:
LTH 151/TM
Rakennusmaailma 2/04
TULE JA TESTAA
Husqvarna LT151
Ketterä traktori
• Isot pyörät ja ajovalot
Husqvarna 339XP
Huippukevyt Husqvarna
• Kevyt käynnistys
HUSQVARNA
PRO TECH -ASUT
Uudet, kevyet ja joustavat
stretch-turva-asut
Husqvarna 343F
Monipuolinen uutuusraivuri
• kierrosherkkä
• Mukana Trio Balance-valjaat
arvo 99 e
Husqvarna 353G
Helposti hallittava
• Kevyt käynnistys
• Lämpökahvat ja
-kaasutin
Uusi Husqvarna
Rider 13 AWD neliveto.
TULE JA KOEAJA
• Kaikille koeajajille TALVILIPPIS
SUURET KOEAJOPÄIVÄT PERJANTAINA 20.1.
Mukana 13 hv AWD ja 15 hv AWD nelivetoraiderit, myös sahat ja raivurit.
Maahantuojan edustaja Jukka Ahonen paikalla koko päivän.
499
!
1995
!
659
!
4990
!
729
!
KAUPAN PÄÄLLE
LT151 traktorin ostajalle
peräkärry ja puskulevy.
Edun arvo 715 e.
KAUPAN PÄÄLLE
Standard-turvahaalari
Arvo 125 e.
METSÄNOMISTAJA
MUISTA
- alv
- pääomavero
VÄHENNYKSET
Great experience
Simo Puhakka - huomisen Häkkinen? kysyi Alueviesti syyskuussa 1999. Nyt Simo on
esikuviensa jalanjäljissä jo konkreettisestikin.
Kotiseura vaihtui Kangasalaan
Simolla edessä kansainvälinen vuosi
Simo Puhakka on jättä-
nyt Vammalan Urheiluau-
toilijat siirtynyt vuoden-
vaihteessa Kangasalan FK-
kerhon riveihin. - Syy on
se, että hyvästä menestyk-
sestäni huolimatta Vam-
mUA ei antanutkaan mi-
nullle sellaista stipendiä,
josta on tulosten perusteel-
la jo monta vuotta sitten.
- En tiedä tarkalleen, pal-
jonko Kangasalta voi rahaa
tulla, mutta joka tapauk-
sessa huomattavasti enem-
män.
Simo ei näe hyödykseen
edustaa Vammalaa, koska
Kangasalalle ja Simolle on
kummallekin hyötyä yhteis-
työtä.
- Vammalassa vain urhei-
luautoilijat hyötyisivät yh-
teistyöstä, minä en, hän
sanoo-
Viime vuonna Vammalan
Urheiluautoilijat oli Simon
yhteydessä esillä enemmän
kuin ehkä koskaan aikaisem-
min.
- Kangasala osaa käyttää
hyväkseen sen hyödyn min-
kä minusta saa, mutta Vam-
mala ei ilmeisesti mitään.
- Kartingin kanssa ollaan
kyllä sujut Vammalan kans-
sa, sanoo Simo tämän osuu-
den lopuksi yhteistyön ny-
kytilasta.
Tänään Kölniin
Simo lähtee Saksaan tä-
nään torstaina. Edessä on 24
tunnin kutsukilpailu Kölnis-
sä. Kutsuja on Team Finland,
jossa kaikki ovat suomalai-
sia. Yhteyttä Simoon otti
Pekka Saarinen, viime vuo-
den Formula Renault 2000-
luokan Saksan mestari. Si-
mon ajokki on sisämikroau-
to. Kaikki saavat alleen ai-
van uuden auton. Kilpailu
ajetaan sisäradalla, joka on
vähän erilainen kuin ulkora-
ta. Kilpailussa ajetaan yhteen
menoon 24 tuntia. Sata kier-
rosta on maksimi yhdellä
kerralla kuljettajaa kohti, ja
välillä on tehtävä yksi tank-
kaus tai varikkokäynti.
Suomesta lähtee ainakin
yhdeksän kuskia. Varalla on
vielä kuusi varakuskia. Ko-
via nimiä on varallakin. Jus-
si Pinomäki esimerkiksi, vii-
me vuoden rallicrossin Eu-
roopan mestari, Jyrki Järvi-
lehto, Markus Palttala ja Toni
Vilander.
Jo varmat lähtijät ovat
Kimmo Liimatainen, Pekka
Saarinen, Simo Puhakka,
Teemu Nyman, Mika Leiri-
laakso, Lauri Koivuluoma,
Emma Kimiläinen, Mika
Mäki ja Matti Saarinen. Simo
ei ole enää joukon nuorin
vaan Emma Kimiläinen.
Kisa ajetaan ensi viikon-
loppuna. Vastassa on kovia
nimiä, mm. DTM:n monin-
kertainen mestari Bernd
Schneider Saksasta, Jamie
Green Britanniasta sekä sit-
ten niitä, jotka hankaavat si-
säratoja työkseen.
- Suomalaiset aikovat
voittaa, ellei mitään dramaat-
tista tapahdu, Simo sanoo va-
kaasti.
Sitten taas
Italiaan, vähän
pitemmäksi aikaa
Kölnin jälkeen ensimmäi-
set ulkokisat ajetaan Italian
Garda-järvellä 16.-19. helmi-
kuuta.
- Sieltäkin lähdetään ha-
kemaan voittoa, tuumii
Simo:
- Suomalaiskuskeja on
mukana muitakin, esimerkik-
si Leopold Ringbom Tampe-
reelta. - En osaa sanoa mon-
takon suomalaista lähtee,
mutta yleensä suomalaisia on
ollut mukana kuusi.
- Todennäköisesti jään sin-
ne odottelemaan seuraavia
kisoja, jotka ajetaan Parmas-
sa maaliskuun alussa. - Ajan
väliajan testejä PCR-s.r.l:n
tehtaalla, kertoo Simo kuvi-
oista, jotka jo nyt ovat sel-
villä.
- Siitä eteenpäin en itse
asiassa vielä tiedä jatkosta.
Todennäköisesti sen jälkeen
seuraava kilpailu on Euroo-
pan mestaruusosaosakilpailu
tai Suomen ensimmäiset kan-
saliset ajot.
Ajokki on sama kuin vii-
me vuonna, runko ja kone
siis PCR:n, mutta renkaat
vaihtuvat Dunlopista Brid-
gestoneen. Niillä lähdetään
tavoittelemaan Euroopan ja
maailmanmestaruutta.
-
Yleensäkin tähtään aina voi-
toon. Tämä on viimeinen
vuosi kartingissa, sitten siir-
rytään isompiin autoihin.
Saadakseen rahoitusta kil-
pailutoimintaan Simon ma-
nageri Christer Enqvist on
yrittänyt järjestä sitä kaiken
aikaa. - Toisaalta Italian teh-
das, PCR antaa työtä ja ajan
heillä tehdaskuskina. Epäsel-
vää on, muutanko Italiaan
asumaan vain kuljenko Suo-
mesta. PCR rahoittaa hyvin
pitkälle toimintaani.
Edessä isommat
luokat ja radat
Ensi vuonna Simo siis is-
tuu isompaan autoon. Simo
sanoo ajokista ja luokasta
näin: - Se on joko Formula
Renault 2000 tai Formula 3.
- Viime maintussa Suomes-
sa taso on heikko. Siitä ker-
too sekin, että Anssi Kela
luokassa viime vuonna kak-
kosena. Formula 3:a ajetaan
Euroopassa, ja voi olla, että
ajan kolmosella. - Uskon
kuitenkin, että luokka on
Formula Renault 2000 ja ajan
Italian sarjassa.
Nousu F 1:een ei ole seu-
raava askel. Simo ja isä-Mat-
ti uskovat että välissä on ajet-
tava vielä muuta. - Jos
2000:lla aletaan, niin seuraa-
va vaihe on Formula 3 tai
GP 2.
Joka tapauksessa Simon
tämä vuosi on rikkonainen,
jos katsotaan sitä siltä kant-
ilta, kuinka usein häntä näh-
dään kotona.
Simon viime vuosi
Simon vuosi 2005 toi vi-
pinää. Ensin oli vuorossa
Winter Cup Italiassa, sitten
Trofeo Andrea Margutti Par-
massa, sitten Suomen ensim-
mäinen kansallinen kisa, en-
simmäinen Euroopan mesta-
ruusosakilpailu Angervilles-
sä Ranskassa, Belgian Mari-
enbourgissa toinen EM-osa-
kilpailu, sitten kilpailu Itali-
an La Concassa, sitten Suo-
messa neljä kisaa, ICA-luo-
kan kilpailut Lahdessa, Töy-
sässä ja Lappeenrannassa.
Ulkomaiset kisat olivat For-
mula A:ta, sitten kerrasta
poikki Formula A-kilpailu
Suomi Finland Porissa, sen
jälkeen PM-ajot Göteborgis-
sa Ruotsissa, maailmanmes-
taruusajot Portugalissa Bra-
gassa, sitä ennen testiajot Ita-
liassa, sitten kaksi osakilpai-
lua Parmassa eli tehtaiden
väliset Industrial -kisat , sit-
ten Ruotsissa Kilippanilla
Ruotsin kansallinen kisa
ICA-luokassa ja viimeksi Ja-
panissa World Cup Suzukas-
sa.
Kättä päälle sopimuksen sinetiksi. Vasemmalla Kangasalan FK-kerhon puheenjohtaja Jukka Hannus.
Asuinalueittain jär-
jestetty kuntalaisten
osallistuminen helpot-
taa kuntien kaavoitus-
ta ja muuta maankäy-
tön suunnittelua, sa-
noo Kuntaliitto. Paik-
katietojärjestelmien
käyttäminen helpottaa
kestävän kehityksen
huomioon ottamista
maankäytön suunnitte-
lussa.
Kuntaliiton mukaan
paikkatietojärjestelmien
avulla voidaan tarkastel-
la, miten kaavoitusrat-
kaisut vaikuttavat liiken-
netarpeeseen, palvelui-
den saavutettavuuteen ja
viihtyisyyteen.
Tiedot ilmenevät Kun-
taliiton ja ympäristömi-
nisteriön osallistumista
ja kestävää kehitystä kä-
sitelleen hankkeen tulok-
sista.
Kaavoitus on tyypil-
linen kuntien toimiala,
jonka päätöksentekoon
kuntalaiset osallistuvat.
Kaavoitukseen kanavoi-
tuu osittain tästä syystä
myös siihen liittymättö-
miä asukkaiden tarpeita
ja toiveita, mikä usein hi-
dastaa kaavoitusproses-
seja. Kuntalaisilta tule-
vaa tietoa pystytään vä-
littämään oikealle toimi-
alalle kuntalaisten osal-
listumista kohdentamal-
la.
Asuinalueittain järjes-
tetyissä säännöllisissä ta-
paamisissa kuntalaiset
voivat välittää heitä kos-
kevia asioita eteenpäin
kunnan hallintoon tarvit-
sematta tietää, kuuluuko
asia kaavoitukseen tai
palvelusektorille.
Osallistumisen järjes-
täminen asuinalueittain
edistää kuntalaisilla ole-
van tiedon hyödyntämis-
tä kunnan eri toimialoil-
la.
Asuinalueittain järjes-
tetyn osallistumisen etu-
na on toimiala- ja pro-
jektikohtaiseen osallistu-
miseen verrattuna se,
Alueittain järjestetty
osallistuminen
helpottaa kaavoitusta
että asuinalueittain jär-
jestetyissä tapaamisissa
niin kuntalaiset kuin hal-
lintokin voivat parem-
min saada kokonaisku-
van myös koko kaupun-
gin tai kunnan asioista.
Haasteena taas on osal-
listumisinnon laimene-
minen pitkällä aikavälil-
lä.
Kestävä kehitys
ymmärrettävämmäksi
Kestävää kehitystä
voidaan
maankäytön
suunnittelussa konkreti-
soida esimerkiksi kytke-
mällä kuntien tietoai-
neistoja karttoihin paik-
k a t i e t o j ä r j e s t e lmi e n
avulla.
Kartoilla voidaan teh-
dä kestävän kehityksen
tekijöitä näkyväksi, mikä
edesauttaa yhteisymmär-
ryksen syntyä esimerkik-
si kuntalaisten ja päättä-
jien välillä.
Kaavoituksessa kestä-
vän kehityksen ulottu-
vuuksia - ekologista, ta-
loudellista ja sosiaalista
- voidaan tarkastella
muun muassa maiseman
pirstoutumisen, liikenne-
tarpeen, asumismuotojen
monipuolisuuden ja pal-
velujen
saatavuuden
kautta. Kartoilla voidaan
tarkastella esimerkiksi
alueen palvelutarjonnan
tasapuolisuutta, puuttei-
ta ja ratkaisuvaihtoehto-
ja.
Osallistumisen järjes-
tämisen vaihtoehtoja ja
kestävä kehityksen näky-
väksi tekemistä selvitet-
tiin Kuntaliiton ja ym-
päristöministeriön tutki-
mus- ja kehittämishank-
keessa "Kestävä kehitys
kunnan suunnittelu- ja
osallistumisjärjestelmäs-
sä - KEKSU" vuosina
2003-2005.
Kehittämistyötä teh-
tiin yhdessä kahdeksan
kunnan kanssa. Mukana
olivat Lahti, Lappeen-
ranta, Salo, Mikkeli,
Kokkola, Sipoo, Helsin-
ki ja Tampere.
