Page 20 - Alueviesti_04_2006

Basic HTML Version

Torstai tammikuun 26. 2006

KotijoukkueTikkurilanTii-

kerit oli perjantaina Rupua

tehokkaampi viimeistelijä ja

piti pisteet kotonaan tiukan

pelin jälkeen lukemin 2-1 (1-

0, 0-1, 1-0). Rupun valmen-

taja Matti Kaipio oli tyyty-

väinen puolustajien ja maa-

livahdin suorituksiin, mutta

hyökkääjien tehottomuus jäi

kaivelemaan.

- Ensimmäisessä erässä

meillä oli viisi sellaista maali-

paikkaa, josta pallo olisi pitä-

nyt saada maaliin ja muuten-

kin paikkoja olisi ollut riittä-

västi ottelun voittoon tarvitta-

viin maaleihin. Tänään emme

saaneet edes kunnon kirivaih-

Rupun hyvätkään otteet

eivät riittäneet pisteisiin

detta lopussa päälle, mutta ihan

ok peli meiltä.

Erja Lötjönen toi Rupun ta-

soihin, kun toista erää oli pe-

lattu puolet. Maali oli Lötjö-

selle uran viideskymmenes sa-

libandyliigassa. Tällä kaudel-

la Rupun parhaana pistenaise-

na oleva Lötjönen on saavut-

tanut tehot 16+8.

Kolmannessa erässä ei kui-

tenkaan nähty enää samanlaista

kirivaihdetta, kun maanantai-

na Tampereella ja kokeneem-

pi Tiikerit halusi enemmän

voittoa.

Kolmatta erää oli pelattu

noin neljä minuuttia kun otte-

lun voittomaali syntyi Tiikeri-

puolustajan lavasta.

Sunnuntaina Huittisissa vie-

raillut Espoon Oilers kävi vie-

mässä pisteet Rupulta lukemin

3-7 (2-3, 1-2, 0-2).

Oilers siirtyi nopealla tah-

dilla 0-2 johtoon jo ennen erän

puoltaväliä, mutta Rupu pääsi

peliin vielä mukaan kun erän

lopulla löytyi ylimääräinen

vaihde. Laura Takala ja Min-

na Uotila toivat pelin tasoihin

upeilla laukauksilla vain puo-

lentoista minuutin sisään. Tau-

olle siirryttiin kuitenkin vie-

rasjohdossa, kun Oilers onnis-

tui vielä erän lopulla maalin-

teossa.

Rupun hyökkääjät onnistui-

vat paremmin kuin perjantai-

na ja laukauksia saatiin paljon

kohti vastustajan maalivahtia,

jolle torjuntoja koko ottelussa

kertyi 33. Valmentaja Niko

Karppanen kaipasi kuitenkin

hyökkäyksiin vielä kärsivälli-

syyttä.

– Tänään saatiin luotua jo

riittävä määrä tilanteita, mutta

välillä pitäisi saada pidempiä

hyökkäyksiä ja muutama syöt-

tö maltilla omille myös hyök-

käyspäässä. Toinen valmenta-

ja Matti Kaipio oli Karppasen

kanssa samoilla linjoilla.

– Ykköskentällinen onnistui

tänään kokonaisuudessaan

myös hyökkäyspäässä. Puolus-

tajien tukeminen oli oikea-ai-

kaista ja sillä saatiin monta

vaarallista tilannetta luotua,

Ykköskenttä onnistui omassa pelissään sunnuntaina Katri Luomaniemen johdolla. kuva: Kata Sivunen.

kun maltettiin hyökätä pidem-

pään.

Toisessa erässä Oilera siir-

tyi jo kolmen maalin johtoon

ennen kuin Hanna Hakala toi

Rupun taas iskuasemiin pari

minuuttia ennen erän loppua.

Kolmas erä olikin yleisölle ot-

telun parasta antia, kun tilan-

teita syntyi päästä päähän. Ru-

pulla oli omat hyvät paikkan-

sa kaventaa ja tasoittaa, mutta

maalinteosta erässä vastasi ai-

noastaan vierasjoukkue. Rupun

hyvän painostusjakson keskel-

lä Oilers-hyökkääjä pääsi te-

kemään rebound-maalin, kun

ottelua oli pelattu 45.34. Rupu

taisteli ottelun loppuun asti,

mutta tolppaa lähemmäksi se

ei enää maalintekoa päässyt,

kun taas Oilers onnistui vii-

meistelemään vielä yhden osu-

man tyhjään maaliin Rupun

hakiessa tasoitusta kuudella

kenttäpelaajalla.

Kaipio ja Rupun kapteeni

Hanna Hakala totesivat otte-

lun jälkeen, että joukkueen taso

on tällä hetkellä tässä. – Kär-

kijoukkueita pystytään haasta-

maan ja oma peli pystytään

pitämään näitäkin joukkueita

vastaan, mutta muutama pala-

nen vielä puuttuu ennen kun

nämä ottelut käännetään voi-

toiksi, totesi Hakala. Kaipion

mukaan tilanne näyttää kuiten-

kin tuloksia paremmalta. –

Olemme oppineet pelaamaan

joukkueena hyvin kaikkia

joukkueita vastaan. Henkilö-

kohtaista taitoa täytyy kuiten-

kin vielä kehittää, jotta tule-

vaisuudessa voimme pelata il-

lasta toiseen voitosta näiden

kovien joukkueiden kanssa.

Runkosarjaa on Rupun osal-

ta jäljellä vielä neljä ottelua.

Playoff-paikkaa ei vielä ole

varmistettu, mutta eroa yhdek-

sänteen sijaan on kolme pis-

tettä. Kovimmat joukkueet on

nyt keväänkin osalta kohdattu

ja peli on kuitenkin edelleen

kehittynyt, joten luottavaisin

mielin mennään eteenpäin.

Rupu kohtaa seuraavaksi Lap-

peenrannan NST:n Huittisissa

4. helmikuuta kello 15.00 al-

kavassa ottelussa.

Luja HT pelasi jääkiekon

2-divisioonan jatkosarjassa

kaksi tiukkaa peliä viikon

aikana Hämeen lohkon No-

kian Pyryä ja Pirkkalan Ping-

viinejä vastaan. Nokialla

voitti isäntäjoukkue, kotiot-

telun Pingviinejä vastaan

voitti Luja.

Peli Nokialla alkoi vahvasti

Luja HT:n komennossa, ajas-

sa 3.10 Jarkko Ekberg laukoi

avausosuman. Mahtoikohan

hyvänolontunne vallata pelaa-

Luja HT:llä tiukka viikko

jat, koska maalipaikkoja tuh-

lattiin reippaasti huolimatto-

malla viimeistelyllä, kiekko

kilahti kolmasti maalitolpissa-

kin. Huolimattomuus ja yliyrit-

täminen tuskastutti pelaajat.

Toisen erän ylivoimatkaan ei-

vät tuottaneet Lujalle lisämaa-

leja ja

Nokian Pyry käyttikin hy-

väkseen lujalaistuskan ja siir-

tyi 2-1 johtoon toisessa eräs-

sä.

Erätauon aikana pukukopis-

sa käyty keskustelu siirrettiin

kentälle ja kolmannessa eräs-

sä voitontahtoinen Luja kään-

si väkisin pelin itselleen Jon-

ne Ylikännön, Jarkko Ekber-

gin ja Kari Kouttisen maaleil-

la. Nokia taisteli vielä erän lo-

pussa ilman maalivahtia tilan-

teeksi 3-4, pisteet kuitenkin

Lujalle.

Luja-Pingviinit ratkesi

vasta jatkoajalla

Pakkanenkaan ei pelotellut

Lujaa kannustavaa kotikatso-

moa Pirkkalan Pingviinejä vas-

taan ja tällä kertaa katsojat sai-

vatkin kiekkoviihdettä koko

rahan edestä.

Ensimmäisessä erässä koti-

joukkue teki hartiavoimin töi-

tä, loi mahtavia maalipaikkoja

ja aina oli tiellä loistavasti pe-

lannut pirkkalalaisvahti Tomi

Valkonen. Laukaukset Lujalle

21-3 ja peli Pingviineille 0-1.

Toisen erän alussa uskottiin

pelin kääntyvän, mutta Ping-

viinit iskivät erän alussa pa-

hasta lujalaisvirheestä toisen

Luja HT:n maalissa Sampsa Hirvineva pelasi jälleen loistavan pelin. Kuva: Kata Sivunen.

maalinsa. Lujan kapteeni JP

Vainio antoi esimerkkiä jouk-

kueelleen tekemällä ylivoimal-

la 1-2 kavennusmaalin. Luja

lisäsi vauhtia uskoen taitoihin-

sa, mutta yleensä vauhdin kas-

vaessa myös riskitekijät kas-

vavat. Niin nytkin. Lujan kar-

keasta virheestä kiittäen Ping-

viinit pääsivät kahdella pelaa-

jalla Lujan maalissa pelannut-

ta Sampsa Hirvinevaa vastaan

ja onnistuvat lisäämään johton-

sa 1-3.

Erän puolivälissä tulee mo-

lemmille joukkueille samaan

aikaan jäähyt. Lisätilan ken-

tällä hyödyntää JPVainio Jark-

ko Ekbergin syötöstä ja erä-

tauolle lähdetään tilanteessa 2-

Lujan valmentajakaksikko

Marko Lausniemi ja Rami

Lähteenmäki tekivät pieniä

muutoksia kentällisiin. Kolmas

erä alkaakin loistavasti Kari

Kouttisen tasoittaessa pelin

Olli Sivusen ja Turkka Hirvin-

evan syötöistä ja JP Vainion

vietyä Lujan 4-3 johtoon Jes-

se Kutilan syötöstä.

Pingviinit näyttävät vaaral-

lisuutensa ylivoimalla tasoit-

tamalla ensin 4-4 ja ajassa

58.25 Pingviinit iskevät taas

ylivoimalla 4-5.

Lujan aikalisä ja tarkka

suunnitelma maalivahdin pois

ottamiseksi, ensimmäinen yri-

tys ei onnistu, mutta toisella

kerralla ajassa 59.42 Lauri

Lehtinen huudattaa kotikatso-

moa tasoittamalla 5-5.

Jatkoajan alkuun Pingviinit

saavat jäähyn. Luja pyörittää

peliä, Janne Mäkelä syöttää

maalille Kari Kouttiselle, joka

jatkaa takatolpalla vapaana ole-

valle Jarkko Ekbergille, joka

kuittaa Lujalle 6-5 voiton jat-

koajalla.

Pelit jatkuvat perjantaina

Huittisissa Kaarinan Kiekko-

poikia vastaan.

J.J.

Tienvarsimainontaa

koskevat säädökset siirtyi-

vät luonnonsuojelulaista

maantielakiin 1.1.2006.

Samalla lupaviranomai-

seksi tuliTiehallinto.Tien-

varsimainonta on edel-

leen pääsääntöisesti kiel-

lettyä. Määrätyin perus-

tein mainoksen asettami-

selle maantien varteen

voidaan myöntää poikke-

uslupa.

Selkeät opasteet ovat osa

tienkäyttäjien hyvää palve-

lua. Poikkeuslupamenette-

lyn tavoitteena on pitää lii-

kenneympäristö turvallise-

na. Runsas ja kirjava tien-

varsimainonta tekee tieym-

päristön sekavaksi, jolloin

se voi heikentää kuljettajan

tarkkaavaisuutta. Tienvarsi-

mainos voi heikentää myös

liikenneturvallisuutta aihe-

uttamalla esteen näkyvyy-

delle tai sekoittumisen vi-

rallisiin liikennemerkkei-

hin.

Tienvarsimainonta

Tiehallinnon vastuulle

Tiehallinnon päätöksen-

tekoa ohjaavia näkökohtia

ovat liikenneturvallisuus,

mainoksen sijainti, tarkoi-

tus ja sisältö sekä yhteys

tienvarren palveluihin.

Mainoksen asettamiseen

tarvitaan aina maanomista-

jan lupa.

Ennen asian ratkaisemis-

ta Tiehallinto pyytää lau-

sunnon alueelliselta ympä-

ristökeskukselta ja kunnal-

ta.

Tiehallinto neuvoo lupa-

menettelyssä ja kaikissa

tienvarsimainontaan liitty-

vissä asioissa. Lupaviran-

omaisena Tiehallinnolla on

myös velvollisuus puuttua

lainvastaisesti asetettuihin

mainoksiin.

Poikkeusluvan piiriin

eivät kuulu kokous-, tiedo-

tus-, huvitilaisuuksia taik-

ka vaaleja koskeva ilmoit-

telu eikä rakennuksessa tai

sen läheisyydessä tapahtu-

va ilmoittelu paikalla har-

joitettavasta toiminnasta.

Suomen ajoneuvokan-

ta kasvaa edelleen tasai-

sesti. Ajoneuvoja oli re-

kisterissä vuoden 2005

lopussa 4,31 miljoonaa.

Edelliseen vuoteen verrat-

tuna kasvua oli yhteensä

165 891 ajoneuvoa, eli

4,0 %.

Vuonna 2004 ajoneuvo-

kanta kasvoi 4,2 %. Henki-

löautojen keski-ikä koko

kannassa oli 10,5 vuotta ja

ilman museoautoja 10,3

vuotta. Keski-iät olivat sa-

moja myös vuoden 2004 lo-

pussa. Vuoden aikana ajo-

neuvoja poistettiin rekiste-

ristä 147 185 kappaletta,

näistä oli autoja 124 241.

Poistettujen autojen keski-

ikä oli 18,1 ja henkilöauto-

jen 18,3 vuotta.

Ajoneuvokanta kasvoi

kappalemääräisesti eniten

Uudellamaalla, 33 468 kap-

paleella. Pienintä kasvu oli

Keski-Pohjanmaalla, jossa

ajoneuvokanta kasvoi 2 728

kappaleella. Suhteellisesti

eniten ajoneuvokanta kas-

voi Itä-Uudellamaalla ja

Pohjois-Pohjanmaalla.

Henkilöautoja oli vuoden

vaihteessa 2,41 miljoonaa.

Määrä on 83 287 autoa

enemmän kuin vuoden

2004 lopussa eli kasvua on

3,6 %. Autoista eniten kas-

voi kuorma-autojen määrä.

Niitä oli vuoden 2005 lo-

pussa rekisterissä 86 690

kappaletta, kasvua oli 4 678

kappaletta eli 5,7 %.

Viime vuoden lopussa

pakettiautoja oli rekisteris-

sä yhteensä 273 278. Mää-

rä kasvoi 3 692 kappaletta,

eli 1,4 %. Linja-autoja oli

rekisterissä yhteensä 10

878, niiden määrä kasvoi

1,9 %.

Moottoripyöriä rekiste-

röitiin reipasta tahtia vuon-

na 2005 ja vuoden lopussa

niitä oli rekisterissä yhteen-

sä 155 551, kasvua edelli-

seen vuoteen verrattuna oli

13 691 eli 9,7 %. Vuotta

aikaisemmin kasvua oli 12

967 kappaletta, eli 10,1 %.

Mopojen määrä kasvoi

vuoden 2005 aikana 12,6

% eli 16 145 mopolla. Vuo-

den lopussa niitä oli rekis-

terissä yhteensä 144 054.

Ajoneuvokanta

tasaisessa kasvussa

Perävaunuja oli vuoden

2005 lopussa rekisterissä

yhteensä 718 687, kasvua

edelliseen vuoteen oli 33

761 kappaletta eli 4,9 %.

Niistä oli matkailuperävau-

nuja 60 776, puoliperävau-

nuja 17 544 ja muita perä-

vaunuja 640 367.

Vuoden 2005 lopussa re-

kisterissä oli traktoreita 1,1

%, moottorikelkkoja 2,8 %

ja moottorityökoneita 4,7 %

enemmän kuin edellisen

vuoden lopussa.

Dieselautojen kasvu

hidastunut

Dieselautojen määrän

kasvu on hidastunut edel-

lisvuotisesta. Viime vuon-

na kasvua oli 6,0 %, kun

vuonna 2004 vastaava luku

oli 6,8 %. Dieselkäyttöisiä

autoja oli vuoden lopussa

rekisterissä yhteensä 652

196, josta henkilöautoja oli

301 283. Henkilöautokan-

nasta

dieselkäyttöisten

osuus oli 12,5 %. Edellisen

vuoden lopussa vastaava

luku oli 11,8 prosenttia.

Sähkökäyttöisten ajo-

neuvojen määrä on käänty-

nyt nousuun. Niitä oli vuo-

den lopussa rekisterissä yh-

teensä 208 kappaletta. Kas-

vua edelliseen vuoteen oli

23,1 %. Sähkökäyttöisiä pa-

kettiautoja oli vuoden lo-

pussa rekisterissä 4 enem-

män kuin edellisen vuoden

lopussa. Eniten vuoden

2005 aikana kasvoi sähkö-

käyttöisten mopojen sekä

L6e-luokan ajoneuvojen

määrä. Mopojen osalta kas-

vua oli 17 kappaletta ja niitä

oli vuoden lopussa rekiste-

rissä 84. L6e-luokassa kas-

vua oli 18 kappaletta ja re-

kisterissä niitä oli vuoden

lopussa kaiken kaikkiaan

20.

Museoajoneuvoja oli re-

kisterissä viime vuoden lo-

pussa yli 1 700 kappaletta

enemmän kuin edellisen

vuoden vastaavana ajan-

kohtana. Yhteensä niitä oli

rekisterissä 21 865.

Museoajoneuvoista 12

654 oli henkilöautoja, 7 217

moottoripyöriä, 268 paket-

tiautoja ja 678 kuorma-au-

toja.

Page 21

Page 19

1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,...32