Torstai tammikuun 26. 2006
10
Pyhän Henrikin sääti-
ön hallitus päätti jakaa
järjestyksessä toisen Py-
hän Henrikin kulttuuri-
palkinnon kirjailija Juha
Seppälälle novellikokoel-
masta Mitä sähkö on?
Palkinnon, suuruudeltaan
5 000 euroa, Seppälälle
luovutti piispa Kari Mä-
kinen Turun tuomiokapi-
tulissa torstaina.
Palkinnon tarkoituksena
on antaa tunnustus taiteen
tai muun kulttuurielämän
alueella arkkihiippakunnas-
sa tehdystä työstä, joka on
merkittävällä tavalla edis-
tänyt kirkollisen kulttuuri-
perinnön vaalimista tai ke-
hittänyt kirkollisen elämän
ja kulttuurielämän vuoro-
vaikutusta.
Palkintotoimikuntaan
ovat kuuluneet piispa Kari
Mäkinen, kirkkoherra Esko
Halivaara, professori Hele-
na Hyvönen, professori
Kari Immonen, kurssisih-
teeri Jaana Rantala ja kult-
tuuritoimituksen esimies
Marja Ylönen.
Juha Seppälän novelli-
kokoelman Mitä sähkö on?
valitsemista palkinnon koh-
teeksi säätiön hallitus pe-
rusteli seuraavasti:
Novelleissaan kokoel-
massa Mitä sähkö on? Juha
Seppälä asettaa ihmisen
perimmäistä todellisuutta
vasten tavalla, joka on eh-
dottomuudessaan poikke-
uksellista suomalaisessa
kulttuurielämässä. Lukuko-
kemus on ravisteleva ja kos-
kettava. Seppälän kuva elä-
mästä on tarkka ja armo-
ton, mutta totuudellisuudes-
saan myös puhdistava ja
vapauttava.
Seppälän novellit ovat
terävä kuva tästä ajasta.
Niiden ankara kulttuuri- ja
elämänmuotokritiikki nou-
see ihmisten asettamisesta
radikaalilla tavalla pyhän
kanssa vastakkain. Se huo-
kuu samanaikaisesti nöy-
ryyttä ja lujuutta. Novellit
yltävät kuitenkin vielä sy-
vemmälle. Ne ovat tutkiel-
mia armon mahdollisuudes-
ta, sovinnosta pyhän kans-
sa ja siitä, mikä paikka maa-
ilma on ihmiselle eksisten-
tiaalisessa mielessä.
Pyhän Henrikin
kulttuuripalkinto
Juha Seppälälle
Näitä teemoja käsitel-
leessään Seppälä käy kes-
kustelua kulttuurin kristil-
lisen perinnön kanssa. Se
on kielen ja kuvaston läh-
de, johon peilataan sitä,
mistä ei voi puhua, mutta
jonka varassa elämme.
Vakavuudellaan ja sy-
vyydellään Seppälän novel-
lit haastavat siten myös kir-
kon armon, pyhyyden ja so-
vituksen julistuksen.
Siten ne edustavat erin-
omaisesti suomalaisen kir-
jallisuuden lisääntynyttä
kiinnostusta uskonnollista
tematiikkaa kohtaan. "Siellä
missä on vaara, on myös
armo. Se on jotain mitä
minä en pysty säätele-
mään."
Piispa Kari Mäkinen to-
tesi puheessaan muun mu-
assa, että valitessaan Sep-
pälän novellit palkitsemisen
kohteeksi säätiön hallitus on
painottanut kirkollisen elä-
män ja kulttuurielämän si-
sällöllistä vuorovaikutusta.
Novellikokoelma on roh-
kaiseva ja hieno esimerkki
hedelmällisen vuorovaiku-
tuksen mahdollisuudesta.
Se on tinkimättömän kirjai-
lijan vakava puheenvuoro
elämän perimmäisistä eh-
doista myös suhteessa kris-
tilliseen perintöön.
Piispa puhui kirkon ja
kirjallisuuden erilaisista
tehtävistä ja siitä miten sekä
kirkossa että kirjallisuudes-
sa on kysymys yrityksestä
sanoittaa elämää. Kielen
merkityksen ja merkityksel-
lisyyden kysyminen on yh-
teinen asia.
Seppälän novellit ovat
piispa Mäkisen mukaan
hyvä esimerkki siitä, miten
kirjallisuus etsii syvää, ek-
sistentiaalisesti merkityk-
sellistä sisältöä sanoille, jot-
ka yleisessä puheessa uh-
kaavat kulua tyhjiin, sellai-
sille kuin rakkaus tai armo.
Kirkko ja kirjallisuus toi-
mivat samalla ”kenttäpuo-
liskolla” puolustaessaan sy-
vyyttä ja mielekkyyttä kult-
tuurin huolestuttavaa latis-
tumista ja banaalistumista
vastaan, joka markkinoin-
nin ja viihteen kautta haih-
duttaa ja hämärtää elämän
ja ihmisen ainutkertaisuut-
ta ja arvokkuutta.
Lions-liiton perinteinen
Punainen Sulka –keräys
on käynnistynyt. Vuoden
2006 aikana toteutetta-
van keräyksen tarkoituk-
sena on tukea syrjäyty-
neiden ja syrjäytymisvaa-
rassa olevien lasten ja
nuorten elämää ja kehi-
tystä. Keräystavoitteena
on yksi euro per kansa-
lainen, noin 5,2 miljoo-
naa euroa.
-Lions-liitolla on esimer-
killinen keräysmoraali. Tä-
mänkin Punainen Sulka –
keräyksen tuotosta 90 pro-
senttia ohjataan suoraan
avustettaviin kohteisiin.
Siksi oli kunnia-asia suos-
tua tähän vastuulliseen teh-
tävään, kertoo kampanjan
Punainen sulka
kerää nyt tukea
lapsille ja nuorille
suojelija, rouva Tellervo
Koivisto. Keräyksen toteut-
tavat 27 000 leijonaa kaik-
kialla Suomessa.
Edellinen Punainen Sul-
ka –keräys oli vuonna 1999.
Keräys tuotti tuolloin yh-
teensä 32 miljoonaa mark-
kaa ja se kohdennettiin
ikääntyvän väestön hyvin-
voinnin parantamiseen. En-
simmäisen kerran leijonat
järjestivät Punainen Sulka
-suurkeräyksen vuonna
1972.
Punainen Sulka 2006 –
keräyksen asiantuntijayhtei-
söinä toimivat Lastensuo-
jelun Keskusliitto, Kirkon
lapsi- ja nuorisotyö, Lions-
Quest-koulutus ry sekä Va-
kuutusyhtiöiden Keskusliit-
to.
Pirkanmaalla työttömien
määrä vähentynyt selvästi
joulukuussa vuoden takai-
seen verrattuna. Pirkan-
maalla työttömien määrä
nousi marraskuusta 2 409
henkilöllä (9,8 %). Verrat-
tuna edellisen vuoden vas-
taavaan ajankohtaan oli
vähennystä 1 719 henki-
löä (6,0 %).
Työttömyysaste oli joulu-
kuussa korkein Mäntässä
(15,5 %) ja alhaisin Kanga-
salassa ja Kuhmalahdessa
(8,4 %). Alle 9,0 %:n työt-
tömyysaste oli Kangasalan ja
Kuhmalahden lisäksi Mou-
hijärvellä, Pirkkalassa, Pun-
kalaitumella, Pälkäneellä ja
Vesilahdella. Seutukunnista
alhaisin työttömyysaste oli
Kaakkois-Pirkanmaan seutu-
kunnassa (9,2 %) ja korkein
Etelä-Pirkanmaan seutukun-
nassa (14,0 %).
Lounais-Pirkanmaalla
Mouhijärven työttömyysas-
te oli 8,5 prosenttia, Punka-
laitumen 8,7, Suodenniemen
10,4, Vammalan 9,8 ja Äet-
sän 11,1 prosenttia. Seutu-
kunnan keskimääräinen työt-
tömyysaste oli 11,7 ja koko
maan 11,1 prosenttia.
Työttömyyden rakenteel-
linen kehitys oli ennallaan:
sekä nuorten alle 25-vuoti-
aiden että pitkäaikaistyöttö-
mien määrä laski edellisvuo-
den joulukuusta. Joulukuus-
sa 2005 oli nuoria alle 25-
vuotiaita työttömiä 13,9 %
vähemmän kuin joulukuus-
sa 2004 ja pitkäaikaistyöttö-
miä 8,4 % vähemmän kuin
edellisvuoden joulukuussa.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli 1 777 avointa
Pirkanmaalla:
Työttömyys laski vuoden
takaisesta 6 prosenttia
työpaikkaa joulukuun 2005
lopussa. Tämä oli peräti 41,6
% enemmän kuin vastaava-
na aikana vuotta aiemmin.
Uusia työpaikkoja ilmoitet-
tiin joulukuun 2005 aikana
2 421 kpl, joka oli 39,9 %
enemmän kuin joulukuussa
2004. Kysynnän kasvutren-
di näkyy erityisesti rakennus,
kaivos- ja louhintatyössä,
jossa avoimia työpaikkoja oli
277,8 % enemmän kuin vas-
taavana aikana vuotta aiem-
min. Avoimien työpaikkojen
määrän voimakasta kasvua
oli myös kuljetus- ja liiken-
netyössä (91,3 %), kaupalli-
sessa työssä (72,2 %) ja hal-
linto- ja toimistotyössä (71,0
%) Avoimia työpaikkoja täyt-
tyi joulukuussa kaikkiaan 2
294 työpaikkaa, joista työ-
voimatoimiston hakijoilla
täytettiin 613 paikkaa, eli
26,7 %. Avoimia työpaikko-
ja ilmoitettiin tammikuu -
joulukuu 2005 välisenä ai-
kana 25,6 % enemmän kuin
vastaavana aikana vuonna
2004.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli joulukuun lo-
pussa 26 964 työtöntä työn-
hakijaa. Työttömyysaste jou-
lukuussa 2005 oli Pirkan-
maalla 11,7 % ja koko maas-
sa 11,1 %. Vastaavat luvut
vuosi sitten olivat Pirkan-
maalla 13,1 % ja koko maan
osalta 11,9 %. Vuositasolla
verrattuna työttömyys oli
vähentynyt Pirkanmaalla 6,0
%.
Työttömien määrän laskua
tapahtui kaikissa pääammat-
tiryhmissä. Eniten työttö-
myys väheni joulukuussa
2005 edellisvuoden vastaa-
vasta ajankohdasta teollises-
sa työssä (9,0 %), rakennus,
kaivos- ja louhintatyössä (7,1
%), palvelutyössä (5,6 %) ja
kuljetus- ja liikennetyössä
(4,8 %).
Naisten työttömyys nou-
si marraskuusta 12,7 %. Jou-
lukuussa 2005 työttömänä oli
13 662 naista. Vuoden aika-
na naisten työttömyys oli vä-
hentynyt 4,7 % eli 675 hen-
kilöä. Työttömiä miehiä oli
joulukuun lopussa 13 302
henkilöä. Miesten kohdalla
työttömyys nousi marras-
kuusta 7,0 % ja verrattuna
edellisvuoden vastaavaan
ajankohtaan laski 7,3 %.
Naisten osuus työttömistä oli
joulukuussa 2005 50,7 % ja
miesten 49,3 %.
Nuorten työttömyys oli
edelleen selvässä laskussa
viime vuoden vastaavaan ai-
kaan nähden. Alle 25-vuoti-
aita työttömiä oli joulukuun
2005 lopussa 2 938 henki-
löä, joka oli 475 henkilöä
(13,9 %) vähemmän kuin
viime vuoden joulukuussa.
Verrattuna marraskuuhun
2005 oli joulukuussa nuoria
työttömänä 459 henkilöä
(18,5 %) enemmän. Pitkäai-
kaistyöttömyys laski joulu-
kuussa 2005 8,4 % edellis-
vuoden joulukuuhun nähden.
Marraskuuhun 2005 verrat-
tuna pitkäaikaistyöttömien
määrä nousi joulukuussa 36
henkilöllä (0,5 %). Pitkäai-
kaistyöttömien määrä joulu-
kuussa 2005 oli 7039.
Yli 50-vuotiaiden työttö-
mien määrä laski vuositasol-
la 313 henkilöllä (3,1 %).
Vuonna 2005 oli kuitenkin
keskimäärin 0,6 % enemmän
yli 50-vuotiaita työttömiä
kuin vuonna 2004.
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueel-
la oli työnvälitystilaston
mukaan joulukuun lopus-
sa työttömiä työnhakijoi-
ta 14 800, mikä on 1 100
enemmän kuin kuukausi
sitten. Lomautettujen mää-
rä lisääntyi vajaalla 200:lla
ollen lähes 800 henkeä.
Työttömyyden lisääntymi-
nen johtui pääasiassa nor-
maalista kausivaihtelusta.
Työttömien osuus työvoi-
masta oli 14,0 %. Miehiä
työttömistä työnhakijoista
oli vajaa 7 200 ja naisia
runsas 7 600.
Satakunnassa työttömien
määrä laski vuoden takaises-
ta lähes jokaisen kunnan alu-
eella. Korkeimmat kunnittai-
set työttömyysasteet olivat
Merikarvialla (16,7 %), La-
viassa (16,6 %), Porissa
(16,1 %), Siikaisissa (15,4
%) sekä Karviassa (15,1 %).
Alle kymmenen prosentin
työttömyysaste oli viiden
kunnan alueella: Vampulas-
sa (6,9 %), Köyliössä (7,3
%), Säkylässä (7,7 %), Eu-
rassa (9,1 %) ja Lapissa (9,8
%).
Työttömien työnhakijoi-
den määrä lisääntyi edelli-
sestä kuukaudesta mutta vä-
hentyi viime vuoden joulu-
kuusta jokaisen työvoimatoi-
miston alueella. Suhteellises-
ti suurimmat vähennykset
vuoden takaisesta tapahtui-
vat Huittisissa ja Raumalla.
Työttömyys laskenut selvästi
joulukuusta Satakunnassa
Korkein työttömyysaste oli
edelleen Porin (15,4 %) ja
alhaisin Euran (8,4 %) työ-
voimatoimiston alueella.
Vaikka työttömien määrä
lisääntyi marraskuusta, niin
määrä laski kuitenkin 1
900:lla hengellä viime vuo-
den joulukuusta. Lomautet-
tuja oli yli 700 vähemmän
kuin vuosi sitten. Työttömi-
en määrä aleni vuoden takai-
sesta yli 11 %, kun koko
maassa vähennys oli 6 %.
Satakunnan alueen työ-
voimatoimistoihin ilmoittau-
tui joulukuun aikana lähes 1
400 uutta työnhakijaa ja
työnhaun päättäneitä oli yli
1 200. Yleisille työmarkki-
noille työllistyi 1 400 hen-
keä, mikä on hieman vähem-
män kuin kuukausi sitten.
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoissa oli joulukuun
aikana avoinna 1 800 työ-
paikkaa, mikä on yli 600
enemmän kuin vuosi sitten.
Vuoden takaisesta avoimet
paikat lisääntyivät eniten ra-
kennusalalla sekä teollisuu-
dessa. Uusia avoimia työ-
paikkoja ilmoitettiin työvoi-
matoimistoihin joulukuun
aikana vajaat 800 ja täytet-
tiin 900 työpaikkaa.
Alle 25-vuotiaita työttö-
miä työnhakijoita oli joulu-
kuun lopussa vajaat 1 800,
mikä on lähes 300 enemmän
kuin kuukausi sitten mutta yli
200 vähemmän kuin vuosi
sitten. Alle 25-vuotiaiden
osuus työttömistä työnhaki-
joista oli 12,6 %. Yli 50-vuo-
tiaita työttömiä työnhakijoi-
ta oli joulukuun lopussa lä-
hes 5 900, mikä on lähes 200
enemmän kuin kuukausi sit-
ten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli runsaat
3 700, mikä on suunnilleen
saman verran kuin kuukausi
sitten. Vuoden takaiseen ver-
rattuna pitkäaikaistyöttömi-
en määrä väheni 700:lla.
Ammattiryhmittäin tarkas-
teltuna (ilman lomautettuja)
työttömien työnhakijoiden
määrä vähentyi vuoden ta-
kaisesta kaikilla aloilla. Suh-
teellisesti suurimmat vähen-
nykset olivat kuljetus- ja lii-
kennetyössä, kaupallisessa
työssä sekä teollisuudessa.
Työhallinnon koulutus- ja
tukitoimenpiteissä aloittanei-
den määrä väheni voimak-
kaasti joulukuun aikana.
Työvoimakoulutuksen aloit-
ti alle 100 ja tukitoimenpi-
tein sijoittui 150 henkilöä.
Joulukuun lopussa työvoi-
makoulutuksessa oli 1 200
ja tukityöllistettynä vajaat 2
000 henkilöä. Tukityöllistet-
tyinä oli valtiolla 70, kun-
nissa 500 ja yksityisellä sek-
torilla vajaat 1 400 henki-
löä. Sekä työvoimakoulutuk-
sessa että tukitoimenpiteillä
olevia oli hieman vähemmän
kuin vuosi sitten.
Tunturilatu ry juhlii tänä
vuonna 60-vuotista taival-
taan koulutuksenmerkeis-
sä.
Satakunnassa toimii yksi
Tunturiladun 15 kerhosta,
Tunturikerho Geatki, joka
yhdessä Huittisten seudun
kansalaisopiston kanssa jär-
jestää jokamiehen oikeuksis-
ta koulutustilaisuuden tors-
taina 26. tammikuuta klo 18
kansalaisopiston tiloissa
Huittisissa. Tilaisuuteen on
vapaa pääsy.
Yhdessä keskusjärjestön,
Suomen Latu ry:n kanssa on
koottu koulutusaineisto, jon-
ka pohjalta järjestetään lu-
kuisia koulutustilaisuuksia
eri puolilla Suomea.
Jokainen tietää, että joka-
miehellä on oikeuksia jos
jonkinlaisia kulkea maastos-
sa, mutta velvollisuudet ovat
toisinaan hämärän peitossa.
Näitä asioita halutaan palaut-
taa mieliin niin yhdistysten
jäsenille kuinmuillekin kan-
salaisille. Koulutustilaisuuk-
sissa kerrotaan periaatteet ja
erilaisten esimerkkien avul-
la tuodaan ratkaisuja pulma-
tilanteisiin.
Jokamiesoikeuksien säily-
minen vähintään nykyises-
sä laajuudessa varmistetaan
parhaiten toimimalla vas-
tuullisesti sekä puuttumalla
esiin nouseviin epäkohtiin.
Jokamiesoikeuksilla tar-
koitetaan jokaisen kansalai-
sen oikeuksia käyttää luon-
toa siitä riippumatta, kuka
omistaa alueen tai on sen
haltija. Luonnon käyttämi-
seen jokamiesoikeuksien
sallimissa rajoissa ei siis tar-
Jokamiesoikeuksista
koulutusta Huittisissa
vita maanomistajan lupaa
eikä jokamiesoikeuksien
käyttämisestä tarvitse mak-
saamitään. Jokamiesoikeuk-
siin sisältyy aina vaatimus
niiden harmittomuudesta; oi-
keutta ei saa käyttää haittaa
tai häiriötä tuottavalla taval-
la.
Jokamiesoikeudet perus-
tuvat lain lisäksi myös maan
tapoihin, jotka muuttuvat
hieman kaiken aikaa. Näi-
den oikeuksien mukaan on
sallittua hiihtää, pyöräillä ja
ratsastaa muualla kuin piha-
maalla ja pelloilla, jotka voi-
vat kulkemisesta vahingoit-
tua. Niiden perusteella voi
oleskella tilapäisesti siellä
missä liikkuminenkin on sal-
littua.
Luonnonmarjojen ja kuk-
kien poiminta on myös lu-
vallista, samoin onkiminen
ja pilkkiminen, vesistössä
kulkeminen, uiminen ja pe-
seytyminen sekä jäällä liik-
kuminen. Poikkeuksiakin
aina on, sillä Suomen ja Ve-
näjän välisellä rajavyöhyk-
keellä kulkemiseen tarvitaan
rajaviranomaisen lupa.
Luonnonmarjojen ja sie-
nien poiminen sekä kukki-
en keräily on luvallista, mut-
ta saako niitä poimia luon-
non- ja kansallispuistoista?
Entä saako Lapissa hilla-ai-
kaan kuka tahansa käydä
poimimassa marjoja? Ja saa-
ko Lapin kalaisilla vesillä
onkia kuten eteläisemmäs-
sä Suomessa?
Näihin ja moniin muihin
jokamiehenoikeuksiin liitty-
viin ja sivuaviin kysymyk-
siin etsitään vastauksia kou-
lutustilaisuuksissa.
Lasten ja nuorten kirja-
päivät, jo neljännet, jär-
jestetään 4.-7.10.Vamma-
lassa. Päivien teema on
”Tartu tarinaan – tarina
tarttuu”.
Kirjapäivät on ohjelmatar-
jonnaltaan Suomen laajim-
pia lasten ja nuorten kirjata-
pahtumia, jonka tasokas ja
monipuolinen ohjelma tuo-
tetaan yhteistyössä kymme-
nien kirjallisuusalan ammat-
tilaisten kanssa. Valtakun-
nallista tarjontaa ovat mm.
lauantain 7.10. päätapahtu-
mapäivä, jolloin on myös
suuren suosion saavuttaneet
Jästihuispauksen SM-kisat,
Lasten ja nuorten
kirjapäivät 4.-7.10.
keskiviikon 4.10. seminaari
"Tarina opetuksen tukena"
ja Kirjavinkkauksen SM-kil-
pailut. Tapahtumaviikolla
tarjotaan alueen kouluille
kirjallisuuspäiviä.
Kirjoja! Kirjoja! arvioin-
titilaisuuksia järjestetään ti-
lauksesta edelleen. Erittäin
myönteisen vastaanoton saa-
nut tapahtuma on heinäkui-
silla Sysmän kirjakyläpäivil-
lä ja kolmannen kerran. Kir-
joja! Kirjoja! arviointitilai-
suuksissa asiantuntijat pro-
fessori Jukka Sarjala ja ka-
marineuvos Kari Rahiala ar-
vioivat ihmisten omia van-
hoja kirjoja, niiden merki-
tystä ja arvoa.
Verohallitus muistuttaa,
että verovelvollisen kan-
nattaa maksaa ennakon
täydennysmaksua viimeis-
tään 31.1.2006, jos hänel-
le on tulossamaksettavaksi
yli 4 700 euron jäännös-
vero verovuodelta 2005.
Muussa tapauksessa jään-
nösverolle peritään kor-
koa, joka lasketaan
1.2.2006 alkaen jäännös-
veron ensimmäisen erän
eräpäivään, 4.12.2006
saakka.
Jäännösvero voi ylittää 4
700 euroa esimerkiksi niillä
asiakkailla, joilla on vuon-
na 2005 ollut suuria kiinteis-
tön tai arvopaperien luovu-
tuksista saatuja luovutusvoit-
toja, optiotuloja tai muita
Ennakon täydennys-
maksu 31.1 mennessä
tuloja, joista ei ole toimitet-
tu ennakonpidätystä tai mää-
rätty ennakkoveroja tai ne
eivät ole riittävät. Jäännös-
veron määrää voi arvioida
esimerkiksi vuoden 2005 ve-
roprosenttilaskurilla, joka on
osoitteessa
www.vero.fi/ve
-
roprosenttilaskuri.
Jäännösveron koron mää-
rää voi pienentää maksamal-
la ennakon täydennysmak-
sua syyskuun 2006 loppuun
mennessä.
Viimeistään kuukautta en-
nen verotuksen päättymistä
maksettu ennakon täyden-
nysmaksu otetaanmaksupäi-
vää seuraavasta päivästä lu-
kien huomioon korkoa las-
kettaessa. Lisätietoja enna-
kon täydennysmaksusta:
www.vero.fi
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32