Page 11 - Alueviesti_04

Torstai tammikuun 26. 2006

11

Juhlivan yhdistyjsen,

nykyisen Kiikan Demarit

ry:n sihteeri Jarmo Me-

tälä pn laatinut yhdistyk-

sen historiikin, jonka

Alueviesti julkaisee tässä

lyhennettynä:

- Kun työväenliikkeen

yhdistystoiminta tavoitti

1900-luvun alkupuolella

Kiikan pitäjän, kunta oli

elinkeinorakenteeltaan hy-

vin maatalousvaltainen ku-

ten maalaiskunnat tällöin

yleensäkin. Vuoden1905

lokakuussa, Kiikan Työvä-

enyhdistyksen syntyhetkel-

lä, kunnassa oli 3 824 asu-

kasta.

Kiikka oli alueeltaan suh-

teellisen laaja, sillä kunnan

kokonaispinta-ala oli tällöin

171 neliökilometriä ja myös

etäisyydet olivat verraten

pitkiä, sillä kunta oli pisim-

millään noin 40 kilometriä

pitkä.

Kiikan kunnassa oli maa-

talouden piirissä v. 1880 yh-

teensä 91 ns. kantatilaa.

Merkittävää tilarakenteessa

oli se, että tiloista yksikään

Kiikan Työväenyhdistyksen 100 vuotta

ei ollut pinta-alaltaan alle 5

hehtaaria, mutta vastaavasti yli

100 hehtaarin tiloja oli vain

kolme kappaletta. Maatilojen

ohella Kiikassa oli runsaasti

torppia. Torppien määrä oli

suurimmillaan v. 1890, jolloin

torppia oli 205 kpl. Tarkaste-

lujakson alkuvuoteen 1905

mennessä torppien määrä oli

laskenut 185 kpl:n.

Maatalouselinkeinon ohella

Kiikassa sai 1900-luvun alku-

puolella ehkä vajaat kymme-

nen prosenttia väestöstä elan-

tonsa käsityöammateista ja

kunnassa oli myös joitakin ka-

lastajia. Varsinaisten teollisten

yritysten merkitys väestön

työllistäjänä oli sen sijaan vie-

lä varsin vähäinen, mutta il-

meisesti jonkun verran kunnan

asukkaista sai elantonsa naa-

purikunta Huittisiin kuuluneen

Äetsän teollisuustaajaman teol-

lisuusyrityksissä.

Kiikan naapurikuntiin en-

simmäiset työväenyhdistykset

syntyivät valtakunnallisesti

katsoen jo verraten varhain.

Tyrvään

Työväenyhdistys

aloitti toimintansa jo v. 1895

ja oli ensimmäisiä puhtaalla

maaseudulla toimineita työvä-

enyhdistyksiä. Huittisten Työ-

väenyhdistys perustettiin v.

1896 ja Keikyän Työväenyh-

distys v. 1898. Karkun ensim-

mäinen työväenyhdistys perus-

tettiin v. 1900, ja ennen Kiik-

kaa toimintansa aloitti toimin-

tansa vielä Kiikoisten ensim-

mäinen työväenyhdistys v.

1901. Kiikan muista naapuri-

kunnista Punkalaitumen Työ-

väenyhdistys perustettiin v.

1906.

Yleislakko 1905

Työväenliikkeen laajentumi-

sen ja voimistumisen kannalta

merkittäväksi tapahtumaksi

muodostui vuoden 1905 suur-

lakko. Suurlakon aikana useis-

sa kunnissa pidettiin suuria

kansalaiskokouksia. Naapuri-

pitäjiin kuten Karkkuun ja Tyr-

väälle perustettiin lakon yhte-

ydessä työväenyhdistysten toi-

mesta yleisen järjestyksen val-

vomista varten punakaarteja.

Punakaartia ei kuitenkaan pe-

rustettu Kiikkaan.

Kiikan Työväenyhdistyksen

toiminta alkoi varsin vilkkaasti,

sillä puolueen tilastojen mu-

kaan yhdistykseen kuului v.

1906 peräti 130 jäsentä. Yh-

distyksen ensimmäisestä pu-

heenjohtajasta ei ole säilynyt

varmaa tietoa, mutta ainakin

v. 1907 yhdistyksen puheen-

johtajana toimi käsityöläinen

Vilho Pohja ja sihteerinä K.

A. Yli-Pappila. Kun alkuun oli

päästy, työväenliikkeen järjes-

tötoiminta laajeni varsin no-

peasti Kiikassa. Illon Työvä-

enyhdistys perustettiin marras-

kuussa 1906. Illon Työväenyh-

distyksessä oli jäseniä myös

Punkalaitumen kunnan puolel-

ta ja se suoritti myöhemmin

heidän osaltaan jäsenmaksut

Punkalaitumen Sos.dem. Kun-

nallisjärjestölle.

Seuraavan vuoden 1907 hel-

mi- tai maaliskuun aikana pe-

rustettiin Kiimajärven Työ-

väenyhdistys. Pian Kiimajär-

ven yhdistyksen perustamisen

jälkeen kunnan sos.dem. yh-

distysten piirissä aloitettiin val-

mistelut työväenyhdistysten

yhteisjärjestön, Kiikan Sos.-

dem. Kunnallisjärjestön, toi-

minnan aloittamiseksi, mutta

asiakirjoista ei aivan varmasti

ilmene, onko sos.dem. kunnal-

lisjärjestö aloittanut toimintan-

sa jo v. 1907 tai vasta v. 1914,

josta vuodesta alkaen löytyy

kunnallisjärjestön toimintaa

koskevaa varmaa tietoa.

Vieraana

Miina Sillanpää

Ensimmäiset eduskuntavaa-

lit pidettiin v. 1907. Kiikassa

kuten muuallakin Suomessa

käytiin hyvin vilkas, osin jopa

repivä vaalitaistelu, sillä yh-

denkään puolueen kannatusta

ei voitu etukäteen arvioida.

Kiikassa sos.dem. puhujista

vierailivat ainakin Miina Sil-

lanpää, Emmanuel Aromaa,

Nestori Aronen ja Tintti Kai-

honsalo, joista kaksi ensin mai-

nittua valittiin myös kansan-

edustajiksi. Sosialidemokraa-

tit saivatkin Kiikan äänistä

57,8%, vaikka Kiikassa työ-

läisäänestäjien äänistä kilpai-

livat näkyvästi myös Kristilli-

nen työväenliike ja Kiikan na-

purikunnassa, Tyrväässä pää-

paikkaansa pitäneen maisteri

Nuupalan maalaisköyhälistö.

Puolueen pääideologi maiste-

ri Nuupala järjesti myös Kii-

kassa joitakin vaalitilaisuuksia.

Kiikan Työväenyhdistyksen

työväentalo valmistui vuonna

1910. Tästä Kinnalan Työvä-

entalosta tuli seutukunnan suu-

rimpia työväentaloja, sillä ta-

lon kokonaispinta-ala oli 350

m2 ja siihen kuului 200 m2:n

suuruinen juhlasali, johon liit-

tyi suuri näyttämö, eteinen, ra-

vintolaosa sekä yläkerrassa si-

jainnut vahtimestarin huoneis-

to. Talolla toimi oma vahtimes-

tari aina 1960-luvulle asti.

Pääasiassa Kiikan Työväen-

yhdistyksen naisjaoston jäsenet

perustivat Kokemäenjoen toi-

selle puolelle joulukuussa 1913

Kiikan neljännen työväenyh-

distyksen, Jokisivun Työväen-

yhdistyksen.

Pääosa uuden työväenyhdis-

tyksen johtokunnan ja yhdis-

tyksen aktiivijäsenistä oli ai-

emmin toiminut Kiikan Työ-

väenyhdistyksessä.

Työväenyhdistysten alkuai-

kojen yhtenä tärkeimpänä toi-

minnan tavoitteena oli jäsenis-

tön valistaminen. Tarkoitusta

varten yhdistyksen perustivat

kirjastoja, joihin kirjojen ohella

tilattiin myös lehtiä. Pää-

osa lehdistä oli tietysti puo-

luelehtiä.

Kirjavalikoimaa pyrittiin

laajentamaa mm. pienen lai-

nausmaksun avulla. Kiikan

alueen yhdistyksistä v. 1915

suurin kirjasto oli Kiikan

Työväenyhdistyksellä, jon-

ka kirjastossa oli 60 nidet-

tä, Illon yhdistyksen kirjasto

sisälsi 30 ja Kiimajärven 17

nidettä.

Työväenyhdistysten jä-

senmäärät kasvoivat ja toi-

minta vilkastui vuodesta

1916 alkaen. Myös uusia

yhdistyksiä perustettiin

kautta maan.

Illon Työväenyhdistyk-

sen aloitteesta perustettiin

vuoden 1917 aikana erilli-

nen torppariosaston, jonka

toiminta jäi ilmeisesti lyhyt-

aikaiseksi, sillä yhdistyk-

sestä ei löydy mainintaa

puoluetilastoista. Kiikan

Työväenyhdistyksen yhte-

yteen perustettiin vuoden

1917 aikana työläisnuoriso-

osasto.

Jatkuu sivulla 13

Kiikan Työväenyhdistys

perustettiin sata vuotta sit-

ten. Lauantaina se juhli tätä

merkkipaalua lähellä syn-

nyinsijojaan, nuorisotalolla,

ja sai vieraakseen itsensä

puolueen puheenjohtajan,

valtionvarainministeri Eero

Heinäluoman. Nyt yhdistyk-

sen nimi on Kiikan Demarit

ry.

Kiikan nuorisotalon salissa

ei ollut tungosta, mutta sen si-

jaan lämmin tunnelma. Yhdis-

tyksen oman väen, naapuriyh-

distysten ja kunnan edustajien

lisäksi paikalle olivat saapu-

neet pirkanmaalaiset kansan-

edustajat Saara Karhu ja Pia

Viitanen, puolueen varapu-

heenjohtaja.

Vaalien loppusuoralla ei

pienellä työväenyhdistyksellä

edustavampaa kutsuvieras-

joukkoa voisi olla.

Presidentinvaalit olivat asia,

joka putkahti esiin muutamaan-

kin otteeseen. Tervehdyssa-

noissaan niihin otti kantaa jo

yhdistyksen puheenjohtaja

Tuula Merinen vilauttamalla

omaa valintaansa. Valinnan

kohde ei jäänyt epäselväksi.

Äetsän musiikkikoulun jou-

sitrio valloitti ministerin sydä-

men. Kun yhdistyksen varapu-

heenjohtaja Reino Nummi vie-

Kiikan Demarit, sata vuotta työtä aatteen hyväksi

lä juonnossaan, että musiikki-

koulun valtionavustus on jo-

kavuotinen haettava ja näin

epävarma asia, juhlapuhujak-

si noussut ministeri tuumi tri-

on esityksen jälkeen, ettei avus-

tuksesta ole syytä tinkiä.

Ministeri Heinäluoma sano

uskovansa siihen, että sosiali-

demokraatit asettuvat toisella-

kin kierroksella Tarja Halosen

taakse. Hän piti Niinistön slo-

gania työväen presidentistä jo

vaalien tässä vaiheessa väljäh-

tyneenä.

Juhlapuheessaan Heinäluo-

ma otti esille mm. suomalai-

sen peruskoulun ja työllisyy-

den. Hän sanoi, että paraskaan

joulupukkikampanja ei vedä

vertoja maailmalla sille mer-

kitykselle, mikä peruskoulul-

lamme Suomi-kuvassa on.

Työllisyydestä hän totesi,

että nykyinen hallitus uudessa

yhteiskuntatakuussaan takaa

kaikille nuorille joko koulutus-

, harjoittelu- tai työpaikan.

Ikääntyville työntekijöille on

ojennettu kättä alentamalla so-

siaaliturvamaksuja. Sen vaiku-

tuksen ministeri katsoi kohdis-

tuvan työantajiin niin, että

myös ikääntyvien työllisyys

turvataan.

Tasa-arvosta ministeri tuu-

mi, että siitä ei anneta periksi.

- Tänään on tärkeätä edistää

miesten ja naisten tasa-arvoa.

Ajankohtaista on myös perhe-

vapaiden kustannusten tasaus.

- Haluamme tasata perheva-

paista syntyvät kustannukset

tasan työnantajien kesken. Las-

ten syntyminen ja hoitaminen

ja siitä syntyvät kustannukset

eivät voi kuulua vain naisille

ja naisvaltaisille aloille. - Odo-

tamme, että työmarkkinajärjes-

töt omissa neuvotteluissaan

löytävät tältä alueelta yhteis-

ymmärryksen.

Myös ympäristövastuu nou-

si esiin Heinäluoman puhees-

sa. - Muistakaamme, että maa-

pallo on sittenkin meillä vain

lainassa lapsiltamme, hän sa-

noi.

Kukkia ja kunniaa

Yhdistys palkitsi veteraane-

jaan kukin ja kunniakirjoin.

Sellaiset saivat pitkäaikaiset

jäsenet Vilho Asplund, Pirkko

Kallio, Maija Mäkelä, Eiju Vir-

tanen ja Sinikka Wikström.

Tilaisuus päättyi Työväen

marssiin. Juhlassa esitti lausun-

taa Sirkka-Liisa Piirainen ja

hanurinsoittoa Pauli Rotstén

jousien lisäksi.

Päätössanat esitti yhdistyk-

sen puheenjohtaja Reino Num-

mi.

Vammalan sosialidemokraattien tervehdystä olivat tuomassa mm. puheenjohtaja Samueli Seljänperä ja hänen vieressä

oikealla istuva Heljä Leppäniemi.

Vilho Asplund (vasemmalla) on järjestön palkittuja veteraaneja. Eturivissä oikealla Äetsän kunnan

virallinen edustus: kunnanjohtaja Eero Mäki-Tanila, kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauli Pietilä ja

valtuuston puheenjohtaja Mauri Salminen.

Kuvaajan tokaisu ”Nämä ovat juhlat eivätkä hautajaiset” nosti pintaan makeat naurut etupenkissä, jossa

istuivat kansanedusta Saara Karhu, yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Merinen, ministeri Eero Heinäluo-

ma, yhdistyksen sihteeri Jarmo Metsälä, kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Pia Viitanen ja

yhdistyksen varapuheenjohtaja Reino Nummi.

Page 11 - Alueviesti_04_2006