Page 20 - Alueviesti_07

nousikin suureksi, ja vuonna

1938 yhtiö listautui ensimmäi-

senä automaahantuojana pörs-

siin ja muutti nimensä Oy Ford

Ab:ksi. Tältä osin ympyrä sul-

keutui vuonna 2000, kun Ford

teki lunastustarjouksen suoma-

laisille vähemmistöosakkaille

ja poistui Helsingin Pörssistä

62 vuoden jälkeen.

Suomessa Ford keräsi suur-

ta huomiota alusta alkaen. Suo-

men ensimmäiset automessut,

Ford-paraatit ja Fordson-trak-

torikaravaanit ja -työnäytökset

keräsivät aina suuren määrän

katsojia. Fordin myynti Suo-

messa jatkui suotuisasti suu-

reen talouslamaan asti. Vuon-

na 1929 alkanut pulakausi vä-

hensi kuitenkin huomattavasti

automyyntiä. Fordin pelastuk-

seksi koitui osamaksujärjestel-

mä, joka helpotti ostopäätök-

sen tekoa huomattavasti. Soti-

en välisen ajan Ford piti pin-

tansa ja se pysyi markkinoi-

den suurimpana automerkkinä

Suomessa.

Talvisodan alkaessa marras-

kuussa 1939 Oy Ford Ab siir-

tyi Vaasaan. Koska Ford oli

ollut maamme johtava auto-

merkki koko sotaa edeltävän

ajan, ymmärsi Suomen valtio-

valta hyvin Fordin merkityk-

sen maanpuolustukselle – oli-

han Ford jo ennen sotia luonut

koko maan kattavan huolto-

ja varaosaverkoston, joka val-

jastettiin nyt armeijan tarpei-

siin.

Vuonna 1940 Ford aloitti

ensimmäisenä autojen kokoon-

panon Suomessa. Vuosina

1940-1941 koottiin kokoonpa-

nolinjalla 2.532 Ford-kuorma-

autoa. Vuoden 1941 jälkeen

tuotantoa muutettiin siten, että

siirryttiin sarjakorjaamaan joko

Suomen armeijan kalustoa tai

Keskiviikko helmikuun 15. 2006

20

Mm. keräilyesineitä, lasia ym. Vanhoja huonekaluja mm. kirjoitus-

pöytä + sänky ja totuttuun tapaan paljon muuta

...ja tahdit takaa Arto Kulmala p. 0500-735 745.Tervetuloa.

HUUTOKAUPPA LA 19.2. klo 13

Hämeenkyrön Haukijärven Harjulla

4H-TOIMINNANJOHTAJAN SIJAISUUS

Kiikoisten ja Lavian 4H-yhdistykset hakevat 4H-

toiminnanjohtajan sijaista 23.4.2007 asti. Toiminnanjohtajalta

toivotaan kiinnostusta nuorisotyöhön, itsenäistä ja innostunutta

otetta 4H-toimintaan, yhteistyötaitoja ja hallinnollista osaamista. Työ

sisältää käytännön nuorisotyötä ja varainhankintaan liittyviä tehtäviä.

Palkkaus neuvonta-alan työehtosopimuksen mukaan.

Hakijalta edellytetään ennen lopullista valintaa lasten ja nuorten

kanssa työskenteleviltä vaadittava rikosrekisteriote.

Hakemukset toimitetaan 28.2.2006 mennessä: Satakunnan 4H-piiri,

Satakunnankatu 15, 28100 PORI, josta saa myös lisätietoja puh. 02-

634 2500 tai

4hsatakunta@4hsatakunta.fi

AL

Autoliitto

VUOSIKOKOUS

24.2.06 klo 18.00

Leon Café, Karpintie 15.

Autoliiton Huittisten osaston

Kaatuneitten Omaiset

Tyrvään-Vammalan alaosasto ry:n

VUOSIKOKOUS

torstaina 2.3.-06 klo 15.00

seurakuntatalon työtuvassa.

Esillä sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa

Johtokunta

Keikyän Sotaveteraanit ry.

VUOSIKOKOUS

pidetään perj. 24.2.06 klo 14.00

Op:n kokoustiloissa.

Käsitellään sääntöjen määräämät

asiat, sekä hallituksen ja jäsenten

esittämät asiat. Kannatusjäsenet ter-

vetuloa. Kahvitarjoilu. Hallitus

Kiikoisten Sotaveteraanit ry

VUOSIKOKOUS

pidetään 28.2.2006 klo 12.00

seurakuntatalossa.

RL. os 188

KEVÄT-

KOKOUS

ke 22.02.2006

klo 18.00.

Esillä sääntöjen

määräämät asiat.

Hallitus

SAMMALJOEN

NUORISOSEURA RY

sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS

to 23.02.06 klo 18.00

Sampolassa.

Käsitellään sääntöjen

määräämät asiat.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Johtokunta

SASTAMALAN ELÄKKEENSAAJAT RY

Sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS

pidetään

to 2.3.-06 klo 12.00 Seuratalolla Marttilankatu 35.

Käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät asiat.

Runsasta osanottoa toivoen.

Johtokunta

TYRVÄÄ PETANQUE RY

Vuosikokous

hallilla 8.3.06 klo 18.

Hallitus

Vammalan seudun

Mielenterveysyhdistys

VoiMia ry

VUOSI-

KOKOUS

Pajamäen toiminta-

keskuksessa pe

24.2.2006 klo 17.00.

Kokouksessa

käsitellään

yhdistyksen

sääntöjen

vuosikokoukselle

määräämät asiat.

Kahvitarjoilu

VoiMia ry:n hallitus

Huutokaupat

Palvelukseen halutaan

Kokoukset

Avoimet työpaikat

Huittinen

myyntineuvottelija, autonasentaja, vastaava huoltoneuvoja, vara-

osapäällikkö, farmaseutti, laitosmies, kiinteistönhoitaja, kosmeto-

logi/vuokratuoli, työnjohtaja, psykologi, toimitusinsinööri, kokki,

huoltamo-/ kahvilatyöntekijä

Vampula

lähihoitajan sijaisuus

Heinoon Metsästysseura ry:n

sääntömääräinen

TALVIKOKOUS

Aarikkarannassa 26.2. klo 13.00.

Käsitellään vuosikokousasiat.

Hallitus

Oy Ford Ab on ollut

keskeinen osa maamme

autoistumisen ja maata-

louden koneistumisen

historiaa. Ford on toimi-

nut Suomessa koko itse-

näisyyden ajan ja omana

yhtiönä vuodesta 1926

alkaen. Tänä aikana on

Suomessa myyty noin 730

.000 Ford-ajoneuvoa ja

Fordin suosio jatkuu.

Ajat ovat muuttuneet

Fordin historian alkuajois-

ta, mutta silti Henry For-

din unelma elää yhä tänään-

kin – ”valmistaa autoja, joi-

hin kaikilla on varaa”. Li-

säksi Henry Fordin periaat-

teet ovat yhä Fordin perus-

ta, sillä asiakas on kaiken

toiminnan keskipiste.

Suomen ensimmäinen

Ford myytiin Stockmannin

tavaratalossa jo vuonna

1904. Auton osti silloinen

apupappi, myöhemmin ro-

vasti Walter Lampén 5Ê000

markan kauppahintaan.

Auton mukana seurasi

”chauffeuri” Waldemar

Bergström. Rovastin auto-

hurjastelu järkytti monia,

sillä auto oli todellinen har-

vinaisuus Suomessa. Vuon-

na 1911 kokkolalaiset Ny-

bergin veljekset perustivat

ensimmäisen Ford-liikkeen

Suomeen. Kolme ensim-

mäistä T-Fordia saapui seu-

raavana keväänä ja kaupan-

käynti alkoi.

Fordin maahantuonti

Suomeen hoidettiin vuoteen

1925 Tukholmasta ja Köö-

penhaminasta. Kysyntä oli

kuitenkin niin suurta että

lopulta vuonna 1926 Suo-

meen perustettiin oma For-

din tytäryhtiö, Ford Motor

Company of Finland O/Y.

Toimitilat yhtiö vuokrasi

Munkkisaaresta. Osakkaina

yrityksessä olivat Henry ja

hänen poikansa Edsel Ford

yhdellä osakkeella kumpi-

kin ja loput osakkeet mer-

kitsi Ford Motor Compa-

ny, Dearborn. Ford oli en-

simmäinen Suomeen perus-

tettu autotehtaan tytäryhtiö.

Kiinnittyminen suoma-

laiseen yhteiskuntaan alkoi

nopeasti. Vuonna 1929 Ford

Motor Company tarjosi 40

prosenttia osakkeista suo-

malaisille sijoittajille. Suo-

malaisten omistajien osuus

Ford 80 vuotta Suomessa

Oy Ford Ab:n toimitusjohtajat vuodesta 1973 alkaen. Edessä istumassa toimitusjohtaja

Harri Palojärvi ja takana seisomassa vasemmalta toimitusjohtajat Kaj Dahlman, Pekka

Leander ja Hannu Pärssinen.

Neuvostoliitolta sotasaalii-

na saatuja Ford AA-malle-

ja. Vanhat toimitilat alkoi-

vat tässä vaiheessa käydä

ahtaiksi, joten uusien tilo-

jen rakennustyöt aloitettiin

jo vuonna 1943, ja uusi teh-

das valmistui toukokuussa

1945 Helsingin Hernesaa-

reen Henry Fordin kadulle,

mistä muutto Malmille ny-

kyisiin tiloihin tapahtui lo-

kakuussa 1997.

Sodan jälkeen autotuonti

pääsi vauhtiin ollen kuiten-

kin suurimmaksi osaksi

kuorma-autoja ja traktorei-

ta – molemmat elintärkeitä

maan jälleenrakennuksen

kannalta. Henkilöautot oli-

vat sodan jälkeen kortilla,

mutta vuonna 1945 Ford sai

tuontilisenssin kahdelle

Ford Prefectille ja vuonna

1946 peräti 34 Prefectille.

Samana vuonna saapuivat

myös ensimmäiset laivat

Fordin omaan laituriin auto-

ja varaosalasteineen. Oy

Ford Ab oli jälleen valmis

kohtaamaan uuden aikakau-

den haasteet. Kautta aiko-

jen suurin Ford-myyntivuo-

si on ollut vuosi 1969, jol-

loin meni kaupaksi yli

20.000 Ford-ajoneuvoa.

Vuonna 1999 päästiin lähel-

le tätä lukemaa yli 17.000

kappaleen myynillä. Kai-

ken kaikkiaan Suomeen

tuotujen Ford-ajoneuvojen

määrä on noin 730.000 kap-

paletta. Lukuun on lasket-

tu niin henkilö-, tavara- ja

kuorma-autot sekä trakto-

rit, joiden edustuksesta Oy

FordAb luopui 1990-luvun

alussa.

Tänä päivänä Suomen

Fordin vastuualue on kas-

vanut ja Ford-myynti on

laajentunut Viroon, Latvi-

aan ja Liettuaan. Suomes-

sa Ford-verkostossa on 20

yrittäjää ja 45 valtuutettua

jälleenmyyjää sekä näiden

lisäksi 22 valtuutettua kor-

jaamo- ja varaosapistettä.

Oy FordAb:n rooli on puh-

taasti jakelutien kehittämi-

nen ja tukeminen sekä Ford-

brandin rakentaminen. For-

din menneisyys Suomessa

on ollut tapahtumarikas ja

Ford on antanut oman vah-

van panoksensa Suomen

historiaan. 80 vuoden mat-

ka on takana ja vielä mo-

nen monta värikästä vuotta

yhä edessäpäin. Fordin vi-

rallisena perustamispäivänä

on pidetty 16.4.1926 vaik-

kakin yhtiö merkittiin kaup-

parekiseriin muutamaa päi-

vää aiemmin eli 13.4.1926.

Metsäkaurista koske-

va lainsäädäntö uudis-

tui viime kesänä. Lain-

muutoksen jälkeen met-

sästysoikeuden haltija

on voinut päättää kau-

riinmetsästyksestä alu-

eellaan, kun pyyntilupa

ja metsästysalueelle ase-

tettu minimipinta-ala

poistui. Lainsäädännön

muuttuminen ei kuiten-

kaan näyttäisi vaikutta-

neen syysmetsästyskau-

den metsäkaurissaaliin

määrään.

Kauriita kaadettiin noin

3200 eläintä ja saalis py-

syi edellisen metsästys-

vuoden tasolla. Metsäkau-

riita saatiin saaliiksi koko

maassa noin 3 200.

Kaurissaalis on pudon-

nut pääesiintymisalueil-

laan Varsinais-Suomessa

ja erityisesti Uudellamaal-

la. Satakunnassa ja muu-

Metsäkaurissaalis viime vuoden tasoa

alla Länsi-Suomessa saalis

on sen sijaan hiukan kasva-

nut.

Kaurispukin kevätjahdin

voidaan vielä arvioida lisää-

vään saalismäärää muuta-

malla prosentilla. Kuluneen

kauden saalis ei kuitenkaan

näytä kasvaneen edellisvuo-

teen verraten.

Metsästys näyttäisi

jatkuneen ennallaan

Metsäkauriin metsästys

aloitettiin syyskuun alusta ja

se päättyi tammikuun lopus-

sa. Tämän lisäksi metsäkau-

risurosta saa metsästää 16.5.-

15.6.

Metsästysoikeuden haltija

on voinut ensimmäistä ker-

taa päättää itse kauriin met-

sästyksestä ja sen mitoitta-

misesta oman harkintansa

mukaan.

Tilastojen valossa suuria

muutoksia kauriinmetsästyk-

sessä ei näyttäisi tapahtu-

neen.

Noin viisi prosenttia kau-

rissaalista on ilmoitettu met-

sästetyksi sellaisilta alueil-

ta, jotka eivät kuulu metsäs-

tysseurojen tai hirvieläinseu-

rueiden metsästysmaihin.

Tällaisia erillisalueita on

käytetty eniten Uudenmaan

ja Varsinais-Suomen rannik-

koseuduilla. Siellä muuta-

missa riistanhoitoyhdistyk-

sissä jopa viidesosa saaliista

on erillisalueilta.

Alueilla jossa rekisteröidyt

metsästysseurat ovat ylei-

sempiä, esimerkiksi Satakun-

nassa, vain kaksi prosenttia

saaliista on seurojen aluei-

den ulkopuolelta.

Metsäkauriin metsästyk-

sen oikeanlainen toteutus

vaatii huolellista suunnitte-

lua ja yhteispeliä ja paras tae

kauriskannan kestävän käy-

tön varmistamiseksi on teh-

dä se metsästysseuratoimin-

nan kautta.

Kannan kasvu

tasaantunut

Metsäkauriskanta runsas-

tui 1990-luvulla voimakkaas-

ti. Kannan kasvuvauhti on

kuitenkin viime vuosina ta-

saantunut runsastuneesta il-

veskannasta ja lisääntynees-

tä metsästyksestä johtuen.

Jos kannan runsastuminen ei

ole ollut odotusten mukais-

ta, ovat metsästysseurat ja

sekä yksittäiset metsästäjät

kestävän käytön periaattei-

den mukaisesti pidättäyty-

neet kokonaan metsästykses-

tä tai rajoittaneet metsästys-

tä, jotta kantaa ei vaarannet-

taisi.

Ennen lisääntymiskautta

Suomen kauriskannan koko

arvioitiin 21 000 yksilöksi.

Kauriskanta on tiheämpi

maan lounais- ja länsiosassa

ja eläimiä tavataan yhä

laajemmalla

alueella

maan itä- ja pohjoisosis-

sa. Vertailun vuoksi mai-

nittakoon että Ahvenmaan

arvioitu talvikanta on 15

000 - 20 000 yksilöä ja

tiheys 140-185 kaurista

1000 hehtaarilla.

Ruotsissa puolestaan

kauriskanta oli suurim-

millaan 1990-luvun alus-

sa, jolloin maassa arvioi-

tiin olevan noin 1, 5 mil-

joonaa kaurista. Kau-

riskannan kasvun kannal-

ta myönteisenä tekijänä

naapurimaassamme on

pidetty 1980-luvulla laa-

ja-alaisesti levinnyttä ket-

tukapia, joka harvensi

voimakkaasti kettukantaa.

Kauriskanta on kuiten-

kin näistä ajoista vähen-

tynyt kettu- ja ilveskan-

nan lisääntymisen sekä

myös monien muiden syi-

den seurauksena.

Ilmoita

Alueviestissä!

Silloin kaikki tietävät!

Page 20 - Alueviesti_07_2006