Page 15 - Alueviesti_07

Rieväkylän poijat on vuonna 1993 perustettu kansanmusiikkiyhtye. Omaa soittotyyliä on

kehitetty perinteiden pohjalta tuoden esille sävelmien ilmeikkyyttä soittajille ja soittimille

luonteenomaisella tavalla.

Keskiviikko helmikuun 15. 2006

15

Suomen kansanmusiikkilii-

ton Hämeen ja Satakunnan

piirit järjestivät 4. ja 5. hel-

mikuuta Ikaalisten kylpyläs-

sä perinteisen Kyrösjärven

mainingit-nimisen kansan-

musiikkitapahtuman. Tapah-

tumassa yleisö valitsi Mai-

ninkien 2006 viihdyttäjäksi

yhtyeen nimeltä Rieväkylän

poijat ja Tuula.

Rieväkylän poijat on tam-

perelainen kansanmusiikki-

yhtye, jolta luontuu myös

laulelmatyyppinen musiikki

sekä vanha tanssimusiikki.

Tuula toimii yhtyeen laulu-

solistina sekä pyykkilaudan

rapsuttajana.

Tuula on syntyjään Tyr-

väältä ja omaa sukua Vilén

ja on laulanut koko ikänsä.

Hän asuu nykyisin miehen-

sä Eerik Mäkisen kanssa Ve-

silahdessa. Siellä hänet tun-

netaan Taidelasitornin Tuu-

lana.

Tornissa Tuulan toimesta

lasi muuttaa muotoaan kau-

niiksi käyttöesineiksi ja ko-

risteiksi ikkuinoihin.

Rieväkylän poijat ja Tuu-

la osallistuvat lähiaikoina

mm. seuraaviin tapahtumiin

kansanmusiikkitapahtumaa

Vammalan seuratalolla 19.

helmikuuta ja niinikään vam-

malalaissyntyisen Asko Vilé-

nin sävellyskonserttiin Lam-

Rieväkylän poijat

ja Vammalan Tuula

voitokkaita Ikaalisissa

minpään osk -talolla Tampe-

re 26. maaliskuuta.

Lisäksi Tuula esiintyy yh-

tenä Vammalan big bandin

solisteista Asko Vilénin sä-

vellyskonsertissa 23. huhti-

kuuta Vammalassa.

Kytkentä selittyy mm. sil-

lä että Tuula ja Asko ovat

sisaruksia.

Rieväkylän poijat on

vuonna 1993 perustettu kan-

sanmusiikkiyhtye.

Omaa soittotyyliä on ke-

hitetty perinteiden pohjalta

tuoden esille sävelmien il-

meikkyyttä soittajille ja soit-

timille luonteenomaisella ta-

valla.

Yhtyeen rytmikäs ja mu-

kaansa tempaava ohjelmisto

viihdyttää niin kansanmu-

siikkijuhlilla kuin "Rieväky-

län" kaduilla ja toreillakin.

Yhtye on säännöllisesti

osallistunut eri kansanmu-

siikkijuhlille, mm. Pispalan

sottiisiin, Kaustisen kansan-

musiikkifestivaaleille, Etelä-

pohjalaisiin Speleihin, Sa-

muelin poloneesiin, Kiikois-

ten purpurijuhlille, Nordlek-

kansantanssifestivaaleille ja

Viron heimopäiville.

Vuonna 2004 yhtye suo-

malaista ja tamperelaista

kansankulttuuria ystävyys-

kaupunkitapahtumassa Ro-

manian Brasovassa.

Yhtyeen ensimmäinen,

vuonna 1995 ilmestynyt

instrumentaaliäänite Rievä-

kylän poijat, sisältää perin-

teistä kansanmusiikkia yhty-

eelle sovitettuna.

Toinen, vuonna 1998 il-

mestynyt Tampere-aiheinen

äänite Rieväkylän poijat ja

Tuula Pispalan rinteillä on

tehty Tampere 220 -juhla-

vuoden innoittamana.

Suunnitteilla olevaa, kol-

matta äänitettä varten, on jo

kerätty materiaalia.

Salintäyteinen juhlayleisö

oli kokoontunut viime sun-

nuntaina Huittisten seura-

kuntakeskukseen viettämään

Huittisten Reserviläisten 50-

vuotisjuhlaa. Juhla aloitettiin

aamulla seppeleenlaskulla

edesmenneitten puheenjoh-

tajien haudoille, jonka jäl-

keen siirryttiin kirkkoon ju-

malanpalvelukseen.

Jumalanpalveluksessa saar-

nasi pastori Rauno Herranen.

Jumalanpalveluksen jälkeen oli

kunniakäynti Huittisten sanka-

rihaudalla, jossa Aarre Helmi-

nen puhui sankarivainajien

muistolle.

Juhla jatkui tervehdysten

vastaanoton jälkeen seurakun-

takeskuksen juhlasalissa. Ter-

vehdyssanat esitti Hannu Kor-

pela ja 50-vuotishistoriikin sen

laatija, Erkki Mustalahti. Hän

palasi esityksessään perusta-

misaikaan, jolloin yhdistyksen

nimi oli Huittisten seudun re-

servialiupseerit ry. Vuosikym-

menien aikana on yhdistyksen

toiminta ollut erittäin vilkasta

niin oman yhdistyksen parissa

kuin piirin ja jopa valtakun-

nallisellakin tasolla. Henkilö-

kohtaisia ja joukkuemestaruuk-

Huittisten seudun

reserviläiset

50-vuotias

sia on saavutettu runsaasti am-

munnassa, maastokilpailuissa

ja suunnistuksessa. Myös tal-

vijotokset ovat olleet suosios-

sa yhdistyksen toiminnassa.

Niinikään on yhteistyötä har-

rastettu mm. reserviupseerei-

den, poliisien ja vankilan hen-

kilökunnan kanssa. Myös yh-

teydet Huovinrinteen henkilö-

kuntaan ja naapuriyhdistyksiin

ovat hyvät.

Miesten apuna ja tukena on

ollut naisosasto, joka perustet-

tiin v. 1964. Naiset ovat jär-

jestäneet teatterimatkoja, ret-

kiä sekä ulkoilu- ja virkistys-

päiviä. Oman lipun yhdistyk-

selle naiset hankkivat niin, että

se voitiin vihkiä itsenäisyys-

päivänä 1966.

Suontaustan Mansikkamä-

keen, aivan ampumaradan lä-

heisyyteen, on noussut toimin-

takeskus, johon on mukava

kokoontua erilaisiin kilpailui-

hin ja kokouksiin. Toiminta-

keskuksen verraton savusauna

lämpiää säännöllisesti ja on

ahkerassa käytössä.

Juhlapuheen piti huittislai-

sille tuttu eversti Antero Pärs-

sinen. Puheessaan hän selvitti

laajasti tämänhetkistä tilaa ja

tilannetta puolustusvoimissa.

Hän palasi puheessaan myös

armeijan jo tapahtuneisiin ja

mahdollisiin edessäoleviin

säästöihin. - Meillä on kuiten-

kin uskottava tahto puolustaa

tätä maata, mutta myös ulkoi-

nen uskottavuus meitä kohtaan

on tärkeää. Varautuminen on

viisautta, ei vaaran enne, Pärs-

sinen totesi.

Lopuksi eversti Pärssinen

painotti jo nuorena hankitun

peruskunnon tärkeyttä.

Tervehdykset juhlavalle yh-

distykselle esittivät Puolustus-

voimat, Huittisten kaupunki,

Huittisten seurakunta ja reser-

viläisten piirijärjestö. Juhlas-

sa palkittiin reserviläisjärjes-

tön kultaisella ansiomitalilla

Erkki Mustalahti sekä hopei-

sella Veikko Ruohomaa ja Jou-

ko Kuusisto. Pronssinen ansio-

mitali annettiin Jussi Savijo-

elle, Jari-Pekka Harjumaalle ja

Jouko Hakalalle. Juhlan mu-

siikista vastasi Huittisten soit-

tokunta johtajanaan Pentti

Tammiaho. Lausuntaa esitti

Auli Airas-Laitila. Juhla päät-

tyi yhteisesti laulettuun Sata-

kunnan lauluun.

Teksti ja kuvat:

Paavo Punkari

Musiikista vastasi laadukkaasti Huittisten soittokunta johtajanaan Pentti Tammiaho.

Edessä juhlapuhuja, eversti Antero Pärssinen vierellään Huittisten kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja Lasse Luoto.

Page 15 - Alueviesti_07_2006