Page 14 - Alueviesti_07

Keskiviikko helmikuun 15. 2006

14

Huittisissa asuva,Viipu-

rin läänin Pyhäjärvellä

syntynyt Reino Äikiä on

saanut valmiiksi 250-si-

vuisen kirjansa Karjalai-

set Huittisissa. Teos on

erinomainen tiivistelmä

Suomen tapahtumista ja

karjalaisten kokemuksis-

ta talvisodan alkamises-

ta aina tähän päivään

saakka.

Esiin tulevat maan joh-

tavien poliitikkojen asenteet

karjalaisten asemaa koh-

Reino Äikiän kirja kertoo taustoja

taan. Toisaalta Huittisiin tul-

leitten evakkojen kertomukset

ovat esimerkkeinä satojen tu-

hansien muiden vastaavista

elämänvaiheista.

Äikiä kertoo tallentaneensa

kuulemiaan kertomuksia pöy-

tälaatikkoon vuosien varrella,

mutta erityisesti viimeisten

kymmenen vuoden aikana ni-

menomaan kirjaa ajatellen.

- Viimeinen vuosi on ollut

lopullista kirjan tekemistä. Si-

vumäärä kasvoi koko ajan, kun

aineisto laajeni. Yhtenä syynä

oli halu tehdä kirjasta sellai-

nen, että muutkin kuin karja-

laiset saisivat siitä tietoa, va-

laisee Reino Äikiä.

Puolitoista kuukautta ennen

talvisodan syttymistä syntynee-

nä hänen muistikuvansa soti-

en ajalta ovat rajalliset. Niin-

pä kirjan tekemiseen vaikutti

myös halu selvittää itsellekin

tapahtumien kulkua ja tausto-

ja.

- Ensimmäiset muistikuvat

alkavat jatkosodan ajalta Py-

häjärveltä, kun naiset laskivat

venäläisten pommikoneita.

Lapsen kokemuksissa monet

evakkomatkoihin, Karjalan jäl-

leenrakentamiseen 1941–1944

ja sodan jälkeiseen asutustoi-

mintaan liittyvät seikat ovat

olleet hämärän peitossa. Ha-

lusin selvittää niitä sekä itsel-

leni että lukijoille.

Lakeja ja asenteita

Äikiä aloittaa kirjansa ajal-

ta, jolloin talvisodan uhka lei-

jaili maamme yllä. Suomen ja

karjalaisten vaikeista vuosista

kerrotaan suorasukaisen selke-

ästi. Kirjaan on tallennettu

kummankin evakkoon tulon

jälkeen laadittuja lakeja sekä

poliitikkojen asenteita.

Huittisissa syntyneen Risto

Rytin suhtautumista karjalai-

siin valaistaan hänen lausun-

noillaan. Myös Paasikiven

asenne vuonna 1944 valmis-

teltuun maanhankintalakiin

käy ilmi kirjan sivuilla. Veik-

ko Vennamo ja Johannes Vi-

rolainen monen muun vaikut-

tajan ohella saavat osansa ker-

tomuksessa.

Kirjan sisältämä täsmällinen

kuvaus Suomen sota-ajan ja

sen jälkeisten vuosien histori-

asta on tiivis mutta erittäin va-

laiseva. Sodan jälkeistenkin su-

kupolvien on helppo saada sel-

keä kuva tapahtumien kulus-

ta.

Kirjoittaja keskittyy henki-

lökohtaisia kokemuksia kuva-

tessaan Huittisiin päätyneiden

Vpl. Pyhäjärven ja Sakkolan

karjalaisten ja heidän perheit-

tensä vaiheisiin. Näiltä osin

kirja liittyy sekä tekstiltään että

noin 150 kuvan välityksellä

Huittisiin, kuten kirjan nimi-

kin paljastaa.

- Kirjani on osaltaan kunni-

anosoitus kaikille eri tavoin so-

dan ja sen jälkeisissä tapahtu-

missa mukana olleille. Toisaal-

ta toivon sen valaisevan paik-

kakunnan väestölle ja nuorem-

mille sukupolville sitä tuskaa

mitä karjalaisväestö aikanaan

koki, selvittää Äikiä vaikutti-

miaan kirjan tekoon.

Huittislainen kantaväestö

selvisi Äikiän omien tuntemus-

ten mukaan varsin hyvin 1200

karjalaisen tulosta. Joillakin

muilla alueilla kokemukset

ovat tietysti olleet toisenlaisia.

Kirjan lopussa on kylittäin laa-

dittu luettelo 1.1.1951 Huitti-

sissa asuneista siirtolaisista.

Siihen mennessä jotkut paik-

kakunnalle tulleista olivat siir-

tyneet muualle, joten lista ei

sisällä kaikkia Huittisiin tul-

leita. Kaiken kaikkiaan kysees-

sä on kirja, joka antaa histori-

allisen katsauksen lisäksi hy-

vän kuvan maanhankinta- ja

pika-asutuslakien synnyttämi-

sestä ja toteuttamisesta.

Myös kotiseudultaan lähte-

mään joutuneen siirtoväen uu-

sien kotien rakentamisen ja vie-

raaseen ympäristöön asettumi-

sen tuskat ilmenevät kouriin-

tuntuvina.

Kullervo Huppunen

Kirjassa on kansista alkaen runsaasti puhuttelevia ku-

via.

Reino Äikiä on syystäkin tyytyväinen uutuuskirjaansa.

Karjalaiset

Huittisissa

Page 14 - Alueviesti_07_2006