Page 13 - Alueviesti_07

Keskiviikko helmikuun 15. 2006

13

Markkinoilta viimeksi poistetut tikkaat.

Kuluttajavirasto muistut-

taa, että omatoimiseen pe-

lastautumiseen tarkoitettu-

ja JT-45- ja Jimmy Fasad-

tyyppisiä kevytrakenteisia

pelastustikkaita ei pidä käyt-

tää tulipalotilanteissa.

Kuluttajavirasto pyysi kulut-

tajalta tulleen ilmoituksen pe-

rusteella Helsingin kaupungin

Pelastuslaitoksen Pelastuskou-

lulta ja Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestöltä

(SPEK)

asiantuntijalausunnot Fenet

Oy:n maahantuomista tikkais-

ta. Lausunnoissa todettiin, että

kyseiset tikkaat ovat vaaralli-

sia eikä niitä voida suositella

käytettäväksi tulipalotilanteis-

sa. Pelastustikkaiden kiinnitys-

mekanismi ikkunankarmiin ei

ole tarpeeksi tukeva eikä sitä

saa mitenkään itse varmistet-

tua. Lisäksi lausunnoissa muis-

tutettiin, että tikkaiden turval-

linen käyttö edellyttää kiipei-

lykokemusta. Tottumattomal-

le esimerkiksi sivulle kurkot-

telu laskeuduttaessa voi olla

hengenvaarallista. Myös iäk-

Hempulit pelastus-

tikkaat markkinoilta

käille ihmisille tikkailla kiipei-

ly on selvästi hankalampaa ja

vaarallisempaa kuin muille.

Fenet Oy on lopettanut Ku-

luttajaviraston vaatimuksesta

JT-45 –tyyppisten pelastustik-

kaiden myynnin ja tiedottanut

asiasta sanomalehdissä tammi-

kuun alussa. Tikkaita oli myy-

ty lähes 1 000 kpl. Tikkaat os-

taneet kuluttajat voivat palaut-

taa ne ostopaikkaan ja saada

ostohinnan takaisin. Palautuk-

sessa ei tarvita kuittia.

Kuluttajavirasto pyysi Hel-

singin kaupungin Pelastuslai-

toksen Pelastuskoululta lausun-

non myös Witre Oy:n maahan-

tuomista Jimmy Fasad –tik-

kaista. Lausunnon perusteella

yritys on poistanut tikkaat

myynnistä. Niitä ei yrityksen

mukaan vielä ollut ennätetty

myydä Suomessa.

Kevytrakenteiset pelastus-

tikkaat ovat tuoteturvallisuus-

lainsäädännön piiriin kuuluvia

kulutustavaroita, joista ei saa

aiheutua vaaraa kuluttajien ter-

veydelle. Tällaisia tikkaita ovat

esimerkiksi teräsketju- ja na-

rutikkaat sekä muut vastaavan-

kaltaiset pelastautumiskäyt-

töön tarkoitetut tilapäiset tik-

kaat.

Väärää

turvallisuudentunnetta

Ongelmallista on, että tik-

kaat saattavat tuudittaa kulut-

tajan väärään turvallisuuden-

tunteeseen.

Esimerkiksi tulipalossa hen-

kilö voi altistua suuremmalle

vaaralle jos hän käyttää tikkai-

ta, kuin jos hän toimisi pelas-

tusviranomaisten ohjeiden

mukaan – poistuisi alkusam-

mutuksen jälkeen huoneistos-

ta, sulkisi ovet ja ikkunat ja

soittaisi huoneiston ulkopuo-

lelta yleiseen hätänumeroon

112.

Pelastautumistarkoitukseen

ei saa myydä tuotteita, joilla

pelastautuminen ei onnistu. Jos

markkinoille ilmestyy jatkos-

sa myynnistä poistettujen tik-

kaiden kaltaisia tuotteita, Ku-

luttajavirasto tulee puuttumaan

asiaan.

Voi kauhian kauhia

sentäs..! valitteli Räkät-

timäen Maija.

Jo heti vastaan tulles-

saan hän näyttikin siltä,

että oli ihan pikkuisen

vaille halkeamispistettän-

sä. Ja niin olikin. Iso-

Hankalan emäntäpiika,

se Fiinu, oli hänet saa-

nut jutuillansa ja tiedoil-

lansa niin intoa täyteen,

että oikein polun tasai-

semmat paikat piti juok-

suksi pistää. Se Fiinu

oli nääs sattunu juuri sil-

lon kaupanmäjelle kun

Maija siihen ehti.

Noh.. voi ihme ja kum-

ma! Onko se itte Räkätti-

mäjen emäntä kun siinä

kauppaa kohti kiirehtii..?

Käsi ojossa kiirehti

puolestaan Iso-Hankalan

emännyys Maijaa vas-

taan. Ja kädestä terveh-

tiin oikein tollai kaksin

käsin. Hyvin olis Fiinu

voinut vaikka pussata

moiskahuttaa Maijaa

poskelle. Muttei sentään

kehdannut. Niin ylitse-

vuotavan ystävällinen oli

Fiinu, että Maija arvasi

oitis, että jotakin suurta

hänellä nyt oli sydämel-

lään.

Non niih! Mutta mikäs

sua ny lennättää? Mei-

naan kus tosta kuusen

takkaa tulit nin ko pyry-

harakka. Meinasin vallan

pelläästyä.

Niin no, ei mulla mit-

tään nin kovvaa kiirutta

o, kuma muuton vaan

Niin, no..?

Niin no, ei mittään, ei

mittään Olekkos muuton

kuullu, että se Viiranmä-

jen Fanni on kans ruven-

nu vauvan vaatteita hom-

maan. Meinaan, että,

ookkos kuullu, mittään?

En minä mittään. No

miks ei se sitten niitä sais

ostella?

Os vai! On se niin pyö-

ristynykkin, että oikein. Ja

vattaansa vasten se niitä

mittaillu olikin, tua kirp-

putorilla, meinaan.

Jaa..? Non nih ja sit-

te..?

Nin, kuma muistelin,

ettei sillä kumminkan it-

tellänsä semmosia lap-

senlapsiakan ole, jokka

potkuhousuja taikka mui-

takan semmottija tarttis.

Juu’uh! Kai sekin jol-

lai lailla mahrollista vois

olla, kun oikeen miettii,

meinaan.

Hä nin, mitä miettii?

Sitä vaan, että olihan

sillä siinä kevätuittojen

aikoihin niitä tukkimiehiä

joku kortteeriakin. Aina-

kin kaks viikkoo, jos ei

enempikin. Vaikka em

mää tiä, sentään sano.

Ni mitä?

No, kun se Fanni on

kans jo seittemännellä

kymmenellä, meinaan.

Vaan, jos ny kummin-

kin. Eikös se nuorempa-

na ollu hyvinkin poikien

perrään?

Juu, oli oli. Meinas se

tota meiränkin äijää mie-

heksensä

vikitellä

hjuuh..!

Jaa, oliko oikein sem-

mottija elkeitä? Oliko

meinaan?

Totta kai oli, muttei siit-

tä mittään tu, sanon sil-

lon minä. Otin äijää kau-

lasta kiinni ja suhisin kor-

Ystävänpäivää

kirpputorilla

vaan tua pirttitanssien

nurkassa, meinaan

Niin, jaah no mitä.?

Ei, kuma sanon vaan,

että: Ookkos kuullu että

tolla Fannilla on kans po-

jaat ruvennu tramppaan.

Sen puutteessa, meinaan.

Eikä kuulemma turhaan.

Kolmella markalla on

kuulemma sukkanauha

hellittäny. Monellekin sa-

mana ehtoona.

Häh häh hääh..!

No oliko se sitte, mei-

naa sillaite, oikein ...?

Niin, noo, emmää näh-

ny ole. Paitti, että kerran

mää näin kun se oli ton

Mäkisen Eetvartin kans-

sa tanssiin menossa, niin

se makso Eetvartin si-

säänpääsyn. Sen rahal-

la, meinaan.. Ja anto sit-

te rahasta takasinkin.

Niin, syntisiähän ne

siähen aikaan oli. Jokku

meinaan. Em minä vaan,

mitä ny joskus, ihan pik-

kusen, meinaan. Häh häh

häh hää!

Niin, sitä syntiäkö..?

Taikka mitäs se mulle

kuuluukan. Ja menneitä-

hän ne on.

Juu-u. Mutta on se Fan-

ni vaan nin viäläkin nätti

olevinaan. Niin verevän

näkönen, että kyllä sitä

vaan tukkijullit pitkään

kattelee. Ja sanoovat sen

ruvenneen jossakin kylil-

läkin kulkeen, Siä kirkon

suunnalla on kuulemma

nähty, ehtoisilla, mei-

naan.

Niin ja syntiseks arvaa-

vat, kanssa. Kun hän noin

ystävällisesti vielä hym-

myileekin ja niiata nik-

sahuttaa vastaan tulles-

sa.

Hei mutta..! Tossahan

se syntisäkki tulleekin.

Mitäs Fanni? Ostoksilla

olet ollu, vai? kysyy jo

Maija naapurin emännäl-

tä.

Juuh! Voi voi kun on

vaan nin kipeet noi paik-

kani. Tarttis oikein kup-

parille päästä, valitteli

vastatullut. – Niin, juuh

olin mää ostoksillakin.

Näyttivät meinaan tua ku-

via niistä Pietarin katu-

lapsista ja muista onnet-

tomista. Tua seurakunta-

talolla, kuma siihen tia-

konijapiiriin kans kuulun,

meinaan.

Ja niillekkös sää sitte,

meinaan?

Juu, jotakin kans. vaik-

kei mulla nin paljo mit-

tää semmosta varraakan

ole. Mutta kun on taas

toi yhteisvastuukeräyskin

ja... Vähän hyvvää miel-

tä, heitillekkin, sano. Pie-

tariin meinaan.

Vai niin, vai niin.

Niin, no. Ei mar, kyllä

mun ny mentävä on, sa-

noi Fanni. Tulkaa tekin

mukaan ehtoolla. Siä seu-

rakuntatalolla on taas tän

ehtoona semmonen om-

peluseura. Hyvää kah-

veeta ja kaikkija. Ja on

siä seuraakin, mukavaa

kun saa joskus puhua ih-

misten kanssa.

Jaa-ah. No ans kattoo

ny. Jos olis vaan aikaa.

Noh, siunausta nyt

kumminkin, molemmille..

ja hyvvää ystävänpäivää

kans!

Sanoi ja lähti.

Aulis Murto

Pirkanmaan koordinaa-

tioryhmän loppuraportista

näkyy, että Pirkanmaan

kunnat pitävät peruskun-

tamallia hyvänä toiminnal-

lisena, taloudellisena ja de-

mokraattisena lähtökohta-

na asukkaiden hyvinvoin-

tipalveluja kehitettäessä ja

turvattaessa.

Kuntienmielestä lähtökoh-

tana kuntarakenteen uudista-

miselle tulisi olla kuntien tah-

to, perinteiset yhteistyökäy-

tännöt ja toiminnallistalou-

dellinen suuntautuminen.

Kunta- ja palvelurakenne-

uudistushanketta varten koot-

tu koordinaatioryhmä antoi

loppuraporttinsa, joka perus-

tuu Pirkanmaan kuntien lau-

suntoihin. Koordinaatioryh-

mässä olivat edustettunamaa-

kunnan eri poliittiset ryhmät

ja alueet. Pirkanmaan liitto

toimi aluevaiheen työskente-

lyn organisoijana. Ryhmän

puheenjohtajana oli maakun-

tahallituksen puheenjohtaja

Risto Koivisto.

Pirkanmaan kuntien näke-

mysten mukaan ensisijainen

vaihtoehto demokratian ja

kansanvaltaisen ohjauksen

näkökulmasta on peruskun-

tamalli. Kuntien näkemykset

vahvasta peruskunnasta kui-

tenkin vaihtelevat. Perusteet

uudistuvalle kuntarakenteel-

le tulee johtaa kuntien tah-

dosta, perinteisistä yhteistyö-

käytännöistä ja toiminnallis-

taloudellisesta suuntautumi-

sesta. Kansalaisten suorien

vaikutusmahdollisuuksien ar-

vioidaan parhaiten toteutuvan

peruskuntamallissa.

Työssäkäynnin ja palvelu-

asioinnin voidaan katsoa toi-

mivan hyvänä pohjana ja läh-

tökohtana uudelle kuntara-

kenteelle. Jatkokehittelylle

tarjoaa lähtökohdan vahvis-

tettavana olevassa maakun-

takaavassa esitetty Pirkan-

maan tavoitteellinen palvelu-

keskusverkko 2020.

Valtioneuvosto päättää tou-

ko-kesäkuussa 2006 palvelui-

den tulevista rahoitus-, jär-

jestämis- ja tuottamisraken-

teista sekä linjaa mahdolliset

kuntarakenteen muutostar-

peet puitelailla.

Lainsäädännöllisten linja-

usten eduskuntakäsittely teh-

dään tämän vuoden aikana.

Säädösmuutosten on tarkoi-

tus astua voimaan ensi vuo-

den alusta.

Sosiaali- ja

terveystoimi

Pirkanmaan kuntien kan-

tana on, että sosiaali- ja ter-

veystoimessa ennaltaehkäise-

vät palvelut tulisi järjestää pe-

ruskuntamallin pohjalta, yh-

teistyö on kuitenkin mahdol-

lista yli kuntarajojen sekä

kolmannen sektorin ja mui-

den toimijoiden kanssa.

Perusterveydenhuolto to-

teutuu parhaiten peruskunta-

mallin puitteissa. Se nojaisi

vahvasti kuntien väliseen yh-

teistoimintaan, kun järjeste-

tään esim. terveyskeskuspäi-

vystystä ja ympäristötervey-

denhuoltoa. Piirimalli koe-

taan problemaattiseksi perus-

terveydenhuollon näkökul-

masta.

Erikoissairaanhoito voi-

daan hoitaa nykyisellä taval-

la kuntien yhteistyönä, mut-

ta erityisen kallis erikoissai-

raanhoito siirrettäisiin koko-

naan valtion rahoitettavaksi.

Tarvitaan erittäin tiivistä yli-

kunnallista yhteistyötä ja

koko maakunnan vastuuta.

Sosiaalihuolto tulisi toteut-

taa lähellä kuntalaisia paikal-

lisena palvelutoimintana.

Peruskuntamalli

olisi mieluisampi

Pirkanmaalla

Sosiaali- ja terveydenhuol-

lon palveluketjut peruskun-

tamallissa olisivat yksi kes-

keisimmistä haasteista. Pii-

rimallissa ja aluekuntamallis-

sa saumattomat palveluket-

jut olisivat osa organisaation

työprosessien suunnittelua ja

kehittämistä. Piirimalli mah-

dollistaa mielekkäiden ja toi-

mivien palveluketjujen muo-

dostamisen, jolla turvataan

asiakkaan saumaton ja ny-

kyistä kokonaisvaltaisempi

hoito.

Sosiaali- ja terveydenhuol-

lon erityispalvelut nähdään

valtion kustannettavaksi siir-

tyvinä tehtävinä. Erityisen

vaativa erikoissairaanhoito

tulee järjestää miljoonapiiri-

en mukaisesti valtakunnalli-

sissa yksiköissä, ottaen huo-

mioon yliopistosairaaloiden

erikoistuminen ja selkeä

työnjako.

Opetus- ja

kulttuuritoimi

Pirkanmaan kuntien mie-

lestä perusopetus nähdään

perus- tai lähikunnan tehtä-

vänä muutosmallista riippu-

matta.

Lukiokoulutus mielletään

muutosmallista riippumatta

pääasiassa perus- tai lähikun-

nan omaksi toiminnaksi. Toi-

sen asteen ammatillisen kou-

lutuksen järjestäminen on

muutosmallista riippumatta

tarkoituksenmukaisinta jär-

jestää vähintäänkin seudulli-

sena. Piirimallissa ja aluekun-

tamallissa toisen asteen am-

matillinen koulutus nivoutuisi

luontevaksi osaksi joko pii-

rin tai aluekunnan toimintaa.

Ammattikorkeakoulutuk-

sessa nykyinen hallintomalli

ja omistajuussuhteet on säi-

lytettävä.

Kulttuuri-, kirjasto-, liikun-

ta- ja nuorisotoimen palvelut

nähdään perus- tai lähikun-

nan tehtävinä

Tekninen toimi ja

elinkeinojen

kehittäminen

Kaavoitukseen ja maan-

käytön suunnitteluun liittyvät

palvelut koetaan Pirkanmaan

kunnissa olennaiseksi osaksi

peruskunnan toimintaa.

Elinkeinopolitiikkaan ja

alueelliseen kehittämiseen

liittyvät palvelut nähdään Pir-

kanmaalla muutosmallista

riippumatta perus- tai lähi-

kuntien ja seudullisten elin-

keinoyhtiöiden tehtäväksi.

Tekniset palvelut koetaan

Pirkanmaalla muutosmallis-

ta riippumatta perus- tai lä-

hikunnan tehtäväksi.Ylikun-

nallisilla yhteistyösopimuk-

silla nähdään kuitenkin jat-

kossa olevanmerkittävä rooli.

Tuotantotavat

Tilaaja-tuottajamallin käyt-

töönotto on mahdollista kai-

killa kunnan toimialoilla ja

koskien kaikkia palveluja.

Esimerkiksi Tampere siirtyy

tilaaja-tuottajamalliin

1.1.2007.

Se edellyttää hyvinkin tii-

viiden yhteistyömuotojen

luomista. Kuntien hankinta-

yhteistyötä on syytä jatkaa ja

kehittää.

Toimivien markkinoiden

luonti on tärkeää, sillä näitä

ei ole kaikkialla Pirkanmaal-

la.

Uusi teknologia sekä kun-

tien yhteistyö ja -toiminta

kunnallisten, yksityisten ja

kolmannen sektorin palvelun-

tuottajien sekä koulutus- ja

tutkimuslaitosten kanssa on

kehittämisen kohde.

Page 13 - Alueviesti_07_2006