Page 21 - Alueviesti_09_2006
Basic HTML Version
ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Haketusta
kuorma-autoalustaisella rumpuhakkurilla
Markkula 040-511 2001 Tuomilaakso 0500-330 455
SUODENNIEMEN
LÄMPÖHAKE
T YÖTARJOUKSIA
Konepalvelu M. Voutilainen
• maanrakennustyöt
• kunnossapitotyöt
• imulakaisinkonetyöt
• ojien kaivuu
• maanajot
• pihatyöt
• haja-asutusalueen jätevesi-
järjestelmät (suunnittelemme ja
rakennamme avaimet käteen
-periaatteella)
P. 044-527 6632
KESKUSTA
Pesurinkatu
Hopunkatu
Trakinkatu
Itsenäisyydentie
HOPPU
Hopunkatu 7, 38200 Vammala
Avoinna arkisin 8-17
Autosi ruostesuojaukset
ja puhdistukset
• ruostesuojaukset • käsinpesut
• vahaukset • fiksaukset
Puh. (03) 511 2405
050 340 2090
Valvottua
-laatua
• Ruosteenestokäsittelyt
• Peltityöt • Automaalaukset
• Katsastuskorjaukset
Jokilevon teollisuusalue, 32700 HUITTINEN
puh. 02-561 886, 0400 730 456
Huittisten
Alustasuojaus Ky
• 20 v kokemus •
MAURI OJANEN
P. 020 7690 335
KOKEMÄKI:
AIMO AIRASMAA
P. 020 7690 322
PUNKALAIDUN:
TEUVO AHONEN
P. 020 7690 321
TIIVI-IKKUNAT
ASENNETTUNA
• NOPEA TOIMITUS JA
OSAAVA ASENNUS
• JOUSTAVAT MAKSUEHDOT
T YÖTARJOUKSIA
Maatalous-
palvelu
• traktoriurakoinnit ja
auraustyöt
040-867 2287
Mouhijärvi
T:mi Mika Sävilahti
SIIVOUS- JA KOTIPALVELU
ERJA JÄRRI
Puh. 050-3425 058, fax 03-5143 904.Vammala
• SIIVOUKSET
• KODINHOITOTYÖT
• PUUTARHATYÖT
• ASIOINTIPALVELU
-
S
IIVOU
S
TYÖ
AMMATTITAITOISTA ja
LUOTETTAVAA SIIVOUSTA
P. 050-4004445
Vammala
Täydenpalvelun Ruosteenestoliike
i
Ruosteenestokäsittelyt
FINIKOR
-aineilla
- Nykyaikaiset laitteet ja tilat
- Laatutakuu
Vammalan Alustasuojaus
ja Autohuolto
Kalevi Anttila, p. 03-515 8244, 050-5669 946
Ylistenniementie 41, Vammala
Puistokatu 18
VAMMALA
p. (03) 511 4299
Silmätautien
erikois-
lääkärit
LEENA HARTMAN
HEIDI MURTOMÄKI
TERO PAJARI
SILMÄAS MA
Helena Bragge
Pirjo Honkonen
Jyrki Rekola
Jari Silvola
Ajanvaraukset:
Vammalassa
03-512 6100
Onkiniemenkatu 11
Huittisissa
02-567 700
Risto Rytin katu 31
Silmätautien
erikoislääkärit
NYYSSÖNEN
SI IVOUS- JA KOTIPALVELU
SAIRAANHOITO-
PALVELUT
VALOKUVAAMOT
RUOSTEENESTOA
REMONTTIAKO?
MAALAUS
TAPETOINTI
LAATOITUSTYÖT
varma ratkaisu
SOITA
Soft Option
0400-940954
Mainosteippaukset &
kynäruiskumaalaukset.
Maalaukset suoritan
asiakkaan toivomissa
tiloissa!
Puh. 050-3787117
SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT
Vihki-, kihla-, yo-, rip-
pi-, lapsi- ym. muoto-
kuvaukset.
Passikuvat odottaessa.
Tuotekuvaukset,
hää- ja
hautajaiskuvaukset.
Monipuolinen
tarvikevalikoima.
Väri- ja
mustavalko-
kuva-
valmistamo.
VALOKUVAAMO
VAMMALA
l
HUITTINEN
03-514 2955 02-569 980
• KEMIALLISTA PESUA • MATTOPESUA
Trakinkatu 6VAMMALA
puh. (03) 511 2766
• Asusteet • Ryijyt ja raanut
• Haalarit •Valko- ja kirjopesu • ym...
MA-PE 9-17, LA 9-13
Koivulan Puu Oy
Varastosta puutavaraa joka lähtöön.
•sahatavarat •höylätyt •kyllästetyt
•panelit
•listat
•maalatut
Saatavana myös:
ulkovuori- ja räystäslaudat maalattuina
panelit lakattuina
Puh. 03-5130 400, 0500-538 302,
fax 03-5130 202
Koivulantie 73, Vammala, Roismala
T:mi SAMI KOIVU
PUUTAVARAMYYNNISSÄ
• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat
Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827
os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la
ent. Koivulan Sahaa vastapäätä
PUUTAVARALI IKKEITÄ
Kaupunkilehtien
Liitto ry:n
jäsen
RUOSTEENESTOA
RAKENNUS-
PALVELUT
KODIN REMONTTI-
JA HUOLTOPALVELU
Ulko/sisäremontit
H. Uusi-Hautamaa
p. 050-3314 030.
Puutarhapalvelua
Irma HasaT:mi
Stormi
0400 942 419
PUUTARHA-
PALVELUT
TIEISÄNNÖINTI
YKSITYISTIET
Teitä palvelee
SUOMEN TIEYHDISTYKSEN TIKO
-tutkinnon
suorittaneet tieisännöitsijät
VAMMALA, ÄETSÄ
PUNKALAIDUN...
Olli Ylinen
Ylisentie 50
38220 Stormi, Vammala
GSM 0400-732 682
PUH 03-515 5172
MOUHIJÄRVI, SUODEN-
NIEMI, KIIKOINEN...
Kari Äikäs
Hirvivaarantie 91
38460 Mouhijärvi
GSM 050-434 2410
PUH 03-518 1191
LAATU-
LEHTI!
K
A
U
P
U
N
K
I
L
E
H
T
I
E
N
L
I
I
T
O
N
J
Ä
S
E
N
Alueviestin
palveluhakemistossa
ilmoitat edullisesti
ja tehokkaasti
Manner-Suomen kun-
tien tilikauden tulos jäi
jo toisena vuonna pe-
räkkäin alijäämäiseksi.
Vuosikate laski ja kat-
toi poistoista enää 74
prosenttia. Useamman
kuin joka kolmannen
kunnan vuosikate oli
negatiivinen.
Kuntatalous pysyi poik-
keuksellisen heikkona,
koska toimintakulut kas-
voivat edelleen nopeam-
min kuin verorahoitus eli
kuntien verotulot ja val-
tionosuudet yhteensä.
Kustannusten nousu
johtui pitkälti kunnista
riippumattomista syistä
eli lähinnä palvelujen ky-
synnän lisääntymisestä ja
ansiotason 4 prosentin ko-
hoamisesta.
Investoinnit pysyivät
lähes edellisen vuoden ta-
solla.
Velkaantuminen
jatkuu
Kuntia, joissa on katta-
matonta alijäämää, oli
187. Niissä alijäämä nousi
yhteensä ennätysmäiseen
puoleen miljardiin eu-
roon. Alijäämää syntyy,
kun vuosikate ei riitä sa-
tunnaisten erien jälkeen
kattamaan poistoja.
Kuntien taloustilanne on pysynyt heikkona
Joka kolmannen kunnan
vuosikate negatiivinen
Vuosikate riitti poistoihin
vain joka viidennessä kun-
nassa ja investointien oma-
hankintamenoihin vain joka
kymmenennessä kunnassa.
Tämän seurauksena kuntien
velkaantuminen jatkuu huo-
lestuttavan nopeana, ja ve-
ronkorotuspaineet pysyvät
korkeana. Vuonna 2005 kun-
nilla oli lainaa keskimäärin
1 327 euroa asukasta kohti,
kun vielä vuonna 2000 lai-
naa oli noin puolet siitä eli
746 euroa asukasta kohti.
Vuosikate parani lievästi
vain 10 000 - 20 000 asuk-
kaan kuntaryhmässä. Muis-
sa kuntaryhmissä se heikke-
ni tai säilyi ennallaan.
Maakunnittain tarkastel-
tuna vuosikate riitti poistoi-
hin ainoastaan Itä-Uudella-
maalla, Etelä-Pohjanmaalla,
Pirkanmaalla ja Uudella-
maalla. Keski-Pohjanmaan ja
Lapin vuosikate oli jopa ne-
gatiivinen, eli näissä maa-
kunnissa tulorahoitus ei riit-
tänyt edes käyttötalouden
menoihin.
Ongelmia ei ratkaista
omin toimin
Kuntatalouden ongelmia ei
voida saada kuntoon pelkäs-
tään kuntien omin toimin.
Kuntien taloutta pitää kohen-
taa myös valtion päätöksin.
Kunta- ja palvelurakenne-
hankkeessa on tärkeintä
saada kuntien tulot ja me-
not tasapainoon valtakun-
nallisesti. Tämä ei ole
mahdollista, jos valtio
säätää kunnille uusia teh-
täviä. Tästä huolimatta
ministeriöissä on vireillä
useita hankkeita, joissa
kaavaillaan kunnille uu-
sia tehtäviä.
Valtion ja kuntien vä-
lisen kustannusten jaon
tarkistuksessa syntynyt
velka on maksettava kun-
nille jo ensi vuonna vuo-
den 2008 sijasta.
Tarkistusvelka kunnil-
le on 183 miljoonaa eu-
roa. Vuoden 2007 valti-
onosuuksiin ei saa tehdä
esitettyä 25 % indeksi-
leikkausta.
K ä y t t ä j ä m a k s u j e n
osuutta palvelujen rahoi-
tuksessa on lisättävä, jot-
ta kansalaisten oikeus pal-
veluihin voidaan turvata.
Sosiaali- ja terveyden-
huollon asiakasmaksu-uu-
distus on toteutettava pi-
kaisesti hallituksen kun-
nille lupaamalla tavalla.
Koska kasvava joukko
kuntia on suurissa talou-
dellisissa vaikeuksissa, on
harkinnanvaraisten avus-
tusten määrä palautettava
tänä vuonna vähintään
vuoden 2005 tasolle 40
miljoonaan euroon.
Kunta- ja palveluraken-
nehankkeessa valmistelta-
van puitelain tulee Kun-
taliiton hallituksen mu-
kaan edetä Kuntaliiton ai-
empien päätösten mu-
kaan ja turvata kuntien
itsehallinto, elinvoimaiset
ja toimintakykyiset kun-
nat sekä toimiva yhdys-
kuntarakenne kaikkialla
Suomessa.
Kunnallista itsehallintoa
on vahvistettava ja kunnal-
liset peruspalvelut turvatta-
va. Palvelutuotantoproses-
sien uudistamista on jatket-
tava. Valtion kuntapolitiik-
kaa on välttämätöntä sel-
keyttää siten, että kuntien
tehtävät ja tulot saadaan ta-
sapainoon. Kuntien tulok-
sellista toimintaa estävät
normit tulisi purkaa. Vah-
vat peruskunnat muodostu-
vat työssäkäynti- tai asioin-
tialueista tai muista toimin-
nallisista kokonaisuuksista,
joiden asukasmäärä on riit-
tävä peruspalvelujen tur-
vaamiseksi. Kuntien yhdis-
tymisen tulee tapahtua va-
paaehtoisesti. Kuntaliiton
hallitus linjasi kokoukses-
saan 23. helmikuuta jatko-
valmistelun lähtökohtia
kunta- ja palvelurakenneuu-
distuksen puitelaille, sosi-
aali- ja terveyspalvelujen
järjestämiselle sekä ammat-
tikorkeakoulujen ylläpidol-
le ja ohjaukselle.
Puitelain tavoitteeksi vahvat
ja elinvoimaiset kunnat
Kuntien, joilla ei ole val-
miuksia yhdistyä, tulisi Kun-
taliiton hallituksen mukaan
antaa ainakin pääosa sosiaali-
ja terveydenhuollon peruspal-
veluista peruspalvelupiirin hoi-
dettavaksi. Kunnat voisivat ha-
lutessaan antaa peruspalvelu-
piirille myös muita, esimerkik-
si opetus- ja kulttuuritehtäviä.
Peruspalvelupiirien muodosta-
minen tapahtuisi kuntien omin
päätöksin.
Kuntien olisi tehtävä suun-
nitelmat palveluiden ja asuk-
kaiden osallistumis- ja vaikut-
tamismahdollisuuksien turvaa-
misesta, palvelurakenteiden
yhteensovittamisesta ja palve-
luiden tuotantotapojen kehit-
tämisestä. Suunnitelmien ta-
voitteena tulee olla kunnallis-
ten palvelujen turvaaminen
myös 10-15 vuoden kuluttua
ja sen jälkeenkin.
Helsingin seudun ja muiden
kasvuseutujen tulisi lisäksi laa-
tia suunnitelma seudullisista
toimenpiteistä, joilla varmis-
tetaan hallittu yhdyskuntara-
kenne, yhteinen elinkeinopo-
litiikka, liikennejärjestelmän
toimivuus sekä riittävä ja koh-
tuuhintainen asuntotarjonta.
On myös tärkeää sopia valtion
ja kuntien yhteistoiminnasta
Helsingin seudun ja muiden
kasvuseutujen kehittämisessä.
Verotusoikeuden tulee säi-
lyä kunnilla. Valtiolla on vel-
vollisuus huolehtia siitä, että
kunnilla on tosiasialliset edel-
lytykset selviytyä tehtävistään.
Valtion rahoitusvastuu ei saa
pienentyä kunta- ja palvelura-
kenneuudistuksen
vuoksi.
Kuntien yhdistymisestä synty-
vät valtionosuusmenetykset
sekä hallinnon ja palvelujen
uudelleenjärjestämistä aiheutu-
vat kulut pitää korvata kunnil-
le täysimääräisesti. Säädöksiä
on muutettava siten, etteivät ne
rankaise palvelujen ja kunta-
rakenteen muutoksista.
Valtaosa terveydenhuollos-
ta voidaan Kuntaliton hallituk-
sen mielestä järjestää nykyis-
tä suurempien kuntien tai pe-
ruspalvelupiirien tasolla. Ter-
veyskeskusten koon kasvami-
nen mahdollistaa sen, että osa
nykyisestä erikoissairaanhoi-
dosta hoidetaan terveyskeskuk-
sissa. Suuret terveyskeskukset,
joilla on kattava terveysasema-
verkosto, pystyvät hankkimaan
paremmin osaavaa henkilökun-
taa. Ne pystyvät toteuttamaan
yhtenäisiä käytäntöjä esimer-
kiksi ennalta ehkäisevässä
työssä tasa-arvoisesti koko
maassa.
Viiden erityisvastuualueen
eli miljoonapiirin merkitys ko-
rostuu. Erityisvastuualueen vä-
estöpohja on kyllin suuri eri-
koissairaanhoidon palvelujen
kilpailuttamiseen. Eritysvas-
tuualueet ovat riittävän vahvoja
koordinoimaan erikoissairaan-
hoidon kattavia päivystyspal-
veluja, lääkinnällistä pelastus-
palvelua, suuronnettomuusval-
miutta ja uusien hoitokeinojen
käyttöönottoa.
Useiden pienempien sai-
raanhoitopiirien alueella on
toteutumassa erikoissairaan-
hoidon ja perusterveyden-
huollon sekä eräiden sosi-
aalipalvelujen yhdistäminen
sosiaali- ja terveyspiireiksi.
Ratkaisut tulevat olemaan
erilaisia eri puolilla Suomea.
Kuntien on yhteistyössä rat-
kaistava, minkälainen terve-
ys- ja sosiaalipalvelujen ra-
kenne alueella on luontevin
ja toteuttamiskelpoisin.
Ammattikorkeakoulujen
ylläpitoon ei ole perusteltua
liittää valtionohjausta ny-
kyistä enempää. Kuntaliitto
vastustaa ratkaisua, jossa
määrätään valtion osakkuu-
teen perustuva osakeyhtiö tai
säätiö ammattikorkeakoulun
ylläpitomuodoksi.
Ammattikorkeakouluver-
koston ja toimipisteiden
muutostarve tulee selvittää
aluelähtöisesti ottaen huomi-
oon työelämän koulutustar-
peen muutokset, opiskelijoi-
den koulutuskysyntä, kou-
lutuksen laatu, vaikuttavuus
ja talouden reunaehdot.
Ammattikorkeakoulujen
ylläpitäjän tulee päättää yl-
läpitomuodosta analysoitu-
aan nykyistä ylläpitomuotoa
suhteessa omiin tehtäviin ja
toimintaympäristömuutok-
siin.
Kunta- ja palveluraken-
neuudistuksen puitelaissa
voitaisiin Kuntaliiton mu-
kaan edellyttää, että ammat-
tikorkeakoulujen ylläpitäjät
tekevät suunnitelman am-
mattikorkeakouluverkon
kehittämisestä.
Maahamme tulisi lisäksi
laatia sivistyspoliittinen stra-
tegia, joka tarkastelee kou-
lutusjärjestelmää kokonai-
suutena ja ammattikorkea-
koulujen toimintaa sen osa-
na.
Kuntaliiton hallitus:
