Page 11 - Alueviesti_09

Keskiviikko maaliskuun 1. 2006

11

Oiva Virtasen tarina pie-

noiskiväärin ostosta jatkuu.

- Puhe siirtyi taas huomi-

seen kaupantekoon, kun ovi

aukesi ja sisään huoneeseen

tulla tupsahti nainen. Nuo-

ri, mutta meitä iäkkäämpi

hemaisevan näköinen tyt-

tö, niin että kauneutensa löi

ihan ällikälle. Marjamehun

pinnan laskiessa kannussa

hälyttävästi, hän alkoi ih-

metellä meidän ruokailu-

touhuja sanoen: "Voi her-

ran pojaat mitäs te oikein

teette, kun kittaatte sitä

monta päivää lämminnyttä

naamanpervettä mokoon-

ne? Olisitte tulleet pyytä-

mään meiltä keittiöltä pa-

rempaa!" Vastasin oitis:

"Omapa on leipäläpemme

ja käytämmekin väkeväm-

pää sekaan", osoittaen tyh-

jää mehupulloa. Tarjosim-

me ihan tosissamme tytöl-

le ryypättäväämme, mutta

ei kelvannut köyhän anti.

Kun ei niin ei. "Kunnei kala

syö, niin mato säästyy",

päättelimme.

Kyllä siinä naurua piisa-

si ja kehittyi ihan kiva jut-

tutuokio. Reino kysyi lo-

puksi: "Uskaltaakos täällä

tämmöiset kunnon herras-

miehet yönsä nukkua var-

kaiden pelolta rauhasa?"

Tyttö katsoi Reinoon ja sit-

ten meihin hymyillen aivan

kuin kysymys naurun väärt-

ti olisi ollut. Lähtiessään va-

kuutteli: "Nukkukaa vaan

rauhassa, ei teitin päällen-

ne kukaan tuppaa."

Vakuuttelustaan huoli-

matta me pojat käärimme

rahaposamme housujemme

kanssa pakettiin ja laitoim-

me tyynyjemme alle aamua

odottamaan. Rupesimme

huilimaan ja näkemään au-

tuaan unia, niinkuin asian

ilmaisin. Herättyämme toi

toinen nainen pesuvettä li-

sää. Suimme itsemme kau-

punkikuntoon, maksoimme

ja lähdimme Hämeenkadul-

le, pistellen suoraa päätä

asekauppaan.

Tein hyvän kaupan ja

myyjä pani aseen niin hie-

noon laatikkoonkin vielä,

että oikein hyvälle mielelle

veti, vaikka posa olikin köy-

könen. Piletin hintaan piti

kavereilta lainata jokunen

markka. Tampereen ase-

malla junaa odotellessam-

me Reino osti eräältä kul-

kijalta selkärepun ja Toija-

lassa näimme ensi kerran

elävässä elämässä kunnol-

la kännissä olevan naisen.

Poliisit hameväkeen kuulu-

vaa vei putkaan kai, arve-

limme. Menimme nokka

pitkällä katsomaan tilanteen

kehittymistä, mutta virka-

valta antoi ymmärtää, että

"alkakaas vetää!"

Sanan voimalla meitä

vietiin ja väellä ja voimalla

naista. Turunjunassa istus-

kellessamme Martti päätte-

li: "Semmoista se on oikee

elämä!" Kotiintulo sujui

kommelluksitta ja itse jat-

koin välittömästi mukavaa

työtäni maanmittausporu-

kassa kartanon pelloilla ja

metsissä.

Pienoiskivääri itsellä,

hallussapito- ja panoslupa

sekä metsästyskortti plak-

karissa tekivät tyytyväisek-

si. Panokset; kokopitkät,

puolipitkät ja penniläiset

Paavolan kaupasta Hump-

pilasta ostin ja aloitin am-

pumaharjoitukset. Useam-

pia pilkkaanammuntapaik-

koja oli, ja monilla kons-

teilla taitojani kehittelin.

Reikien ammunta il-

maan heitettyihin pellipurk-

keihin oli mielenkiintoisin-

ta. Alussa apunani oli ka-

veri, joka heitot suoritti,

mutta vähän ajan kuluttua

opin tekemään heitot ja

ampumisen niin, että osui.

Penniläisellä harjoittelin,

katsos se tuli halvemmak-

si. Enoni sanoi: "Tuossa

pojassa on oikeaa sotilas-

ainesta."

Näin tarinoin pienoiski-

vääriäni katsellessa ja päät-

telen: yliveto oli opettavai-

sena harrastuksena silloiset

ostotapahtumat sekä niitä

seurannut aika ja sekin, kun

muunmuassa kartanon met-

sissä valkean Hupi-nimisen

koirani kanssa tapaillessa-

ni saalista hyräilin "Kailas-

vainaan" nuotilla ruotsalai-

seen kansansävelmään J.

Wecksellin kirjoittamia sa-

noja: "Se olkahan mua kos-

kee kuin hauras veikkonen/

ja poikani sen saa taas, kun

itse vanhenen/sen saa hän,

jos elän vaan niin kauan."

Äitini opettamia!

Paikkakunnilla, joissa

asustin, kävin poliisilaitok-

silla näyttämässä aseeni hal-

lussapitolupaa (kantolupaa)

ja sotilaspassiani, joista teh-

tiin asiaankuuluvat merkin-

nät. Vammalassa kuitenkin

tuo Urjalan piirin nimismie-

hen (Koskenheimo?) anta-

ma hallussapitolupa vuon-

na 1964 tuli uusituksi ni-

mismiesAattoAaltosen toi-

min. Toimenpide liittyi jo-

honkin asetukseen, josta en

ole tietoinen, mutta näköyh-

teys tuohon muistojen kir-

paleita sisältäneeseen yli 60

vuotta sitten saamaani lu-

papahviin katkesi.

Oiva Virtanen

Pienoiskiväärin

oston loppukiemurat

Tyrvään kirkossa pastorit Merja Tenkanen (vasemmalla) ja Mervi Ulmanen toimittivat

messun viime sunnuntaina. Jatkossa Vammalassa naispuolisen papin rinnalla toimii yhtä

lailla miespuolinen pappi. Tehtävästä ei voi kieltäytyä.

Jatkoa sivulta 5.

Ojansivu painottaa, että piis-

painkokouksen ratkaisu tulee

olemaan hyvin merkittävä.

Vuonna 1986 hyväksyttiin

naispappeus ja silloin päätök-

seen liitettiin ponsi, joka mah-

dollisti ”kotipaikkaoikeuden”

myös naispappeuden torjujille

kirkossa.

- Nyt ponnen kohtalo rat-

kaistiin niin, että se oli selke-

ästi tarkoitettu väliaikaiseksi ja

sielunhoidolliseksi, sellaisek-

si että se alkutilanteessa aut-

taisi kaikkia sopeutumaan tä-

hän kirkon virkaratkaisuun.

Tärkeätä on, että luterilai-

sella kirkolla on Suomessa vain

yksi virkakäsitys, jota käytän-

nössä toteutetaan: se että sekä

miehet että naiset voivat toi-

mia papin virassa.

Nyt piispainkokous vetää

lakiin ja ponteen nähden sel-

keän linjauksen: kaikkien pap-

pien on toimittava kaikkien

pappien kanssa. Tällöin väis-

tämisoikeus loppuu. Tällainen

väistäminen katsotaan välittö-

mäksi tai välilliseksi syrjinnäk-

si sukupuolen perusteella.

Välitöntä syrjintää on, jos

naispapille sovittuun tehtävään

sijoitetaankin miespappi. Vä-

lillistä syrjintää on esimerkik-

si työvuorolistojen tekeminen

siten, että mies- ja naispappi-

en ei tarvitse toimia yhdessä

alttarilla.

Lääninrovasti Osmo Ojansivu:

Mainio talvisää houkutte-

li Huovinretken 43. laturet-

kelle 1 724 hiihtäjää. Kireä

aamupakkanen antoi odote-

tusti periksi puoleenpäivään

mennessä. Kun samalla au-

rinko kurkotteli mäntyhar-

jujen takaa, olosuhteet tal-

viurheilupäivälle olivat mai-

niot.

Aivan alkuviikon ennusteet

lupailivat viikolle jopa vesisa-

teita. Niiltä kuitenkin säästyt-

tiin ja jopa sunnuntaiksi luva-

tut pyrytkin heikkenivät tai ai-

nakin myöhästelivät. Säkylän

harjujen lumipulaan tulivat

pelastukseksi puolustusvoi-

main rivakkaat miehet, jotka

ratamestari Rami Mäkelän joh-

dolla tekivät pienen ihmeen ja

saivat ladut jopa erinomaiseen

kuntoon. Vampulan ja Virttaan

maastot ovat olleet kunnossa

ilman lumetushommia koko

talven.

Kolmio Säkylä-Vampula-

Alastaron Virttaa tarjoaa Ete-

lä-Suomessa ainutlaatuisen lii-

kuntamaaston, jonka hyödyn-

tämiseen on herätty monin ta-

voin. Huovinretket ovat tämän

työn yksi tukipilari, joka ke-

rää väkeä hiihtämään, patikoi-

maan ja pyöräilemään joka

vuosi. Samalla Huovinretki tar-

Huovinretken

sivakoi 1724

osallistujaa

joaa kymmeniä muita mahdol-

lisuuksia liikkua luonnossa. Il-

man numerolappua, luontoa

säästäen ja kunnioittaen ja sii-

tä terveyttä ammentaen.

Laturetkeltä tultiin maaliin

tyytyväisinä. Monelle retki oli

ainutlaatuinen kokemus, toisil-

le oman kunnon pönkittämis-

tä ja miksei mittaamista.

Retken tilastot

Hiihtäjiä yhteensä 1724,

joista miehiä 1073, naisia 651.

Asukasluvun mukainen pro-

senttikilpailu: 1. Vampula

5,91, 2. Säkylä 3,65, 3. Kiu-

kainen 1,75, 4. Alastaro 1,49,

5. Oripää 1,19, 6. Yläne 1,04.

Osanottajia kunnittain (ja

maittain): Turku 213, Säkylä

180, Rauma 110, Vampula 103,

Loimaa 93, Eura 79, Huitti-

nen 62, Lieto 57, Alastaro 45,

Kaarina 43, Pori 42, Raisio 40,

Pöytyä 31, ja muun muassa

Ruotsi 2, Argentiina ja USA

1. Osanottajia oli 70:stä kun-

nasta.

Eri lähtöpaikat: Säkylä 1184,

Vampula 284, Virttaa (Alas-

taro) 256.

Hiihdetyt matkat: 8 km 85,

10 km 140, 13 km 246, 23 km

664, 33 km 261, 43 km 328

henkeä.

Vampulan kunta on

tehnytVaasan hallinto-oi-

keudelle valituksen Län-

si-Suomen ympäristölu-

paviraston päätöksestä

sallia tekopohjavesilaitok-

sen rakentaminen ja poh-

Vampula valitti tekopohjavesilaitoksen luvista

ja- ja tekopohjaveden otta-

minen Alastaron kunnan

Virttaan kylässä ja Oripään

kunnanTanskilan ja Oripään

kylissä sekä töiden aloitta-

misesta ennen päätöksen

lainvoimaiseksi tulemista.

Maaliskuun alussa voi-

maan tuleva nuorisolaki vel-

voittaa kunnat nuorten kuu-

lemiseen heitä koskevissa

asioissa. Monelle kunnalle

tulee kiire järjestää päätök-

sentekomallinsa siten, että

lain tarkoitus toteutuu.

Suomen Nuorisoyhteistyö -

Allianssi ry katsoo uudistuk-

sen olevan merkittävä avaus

nuorten yhteiskunnallisen ase-

man vahvistamiseksi. Kuntien

on tosissaan pohdittava uusia

väyliä nuorten vaikuttamis-

mahdollisuuksien parantami-

selle käytännössä. Samalla eh-

käistään valitusten määrää ja

vähennetään riskiä päätöksen-

teon hidastumisesta.

Allianssi sanoo, että yhteis-

kunnallinen ja poliittinen ak-

tiivisuus ei synny tyhjästä. -

Jotta nuorista kasvaa kunnan

tarvitsemia päättäjiä, on var-

mistettava, että heidän näke-

myksensä nähdään tärkeiksi ja

niillä on myös vaikutusta.

Avainasemassa nuorten aktii-

visuuden tukemisessa ovat

kunnat. Silti monesta kunnas-

ta puuttuu edelleen nuorisoval-

Nuoret saivat "äänioikeuden"

tuusto, nuorisoparlamentti tai

vastaava vaikuttamisfoorumi.

Samalla monessa kunnassa

pelätään nuorten poismuuttoa

ja huoltosuhteen heikkenemis-

tä. Kuntiin onkin perustettava

nuorisolain edellyttämässä

hengessä erilliset osallistumis-

ja päätöksentekojärjestelmät

myös lapsille ja nuorille. Nuo-

rison oman vaikuttamistyön

tukemiseksi ja kanavoimisek-

si on jo olemassa hyviä malle-

ja kuten monessa kunnassa jo

käytössä olevat lapsi- ja nuo-

risoaloitteet.

Maaliskuun alussa voimaan

astuva nuorisolaki myös vel-

voittaa kunnat toimimaan. Ak-

tiiviset ja omaan asuinympä-

ristöönsä tyytyväiset nuoret

ovat tärkeä voimavara. Aktii-

vinen nuoriso on hyvän ja hy-

vinvoivan kunnan valttikortti.

Oppilaskunta on

tunnustettava tärkeäksi

osaksi koulun toimintaa

Nuorten osallisuuden lisää-

minen on harvoin kiinni talou-

dellisista resursseista. Ratkai-

Naispappeuden

vastustajilla

harkinnan aika

sevaa on aikuisten halu ja tah-

to muuttaa toimintakulttuuria

koulussa ja kunnassa. Paikal-

lisen päätöksenteon kulttuurin

ja nuorten toimintaryhmien

tukemisen lisäksi avainasemas-

sa ovat myös koulu ja sen pää-

töksenteko oppilaskuntineen.

Uuden nuorisolain ja valmis-

teilla olevan perusopetuslain

uudistamisen hengessä oppi-

laskuntatoiminta on tunnustet-

tava tärkeäksi osaksi koulun

toimintaa. Aktiiviseen kansa-

laisuuteen kasvamisen on

myös tultava esille sekä perus-

opetuksessa opetuksen keinoin

että koulun arkipäivässä ja käy-

tännöissä. Integroimalla oppi-

laat koulun arkeen ja sen pää-

töksentekoon parannetaan sa-

malla myös koulun ja kodin

välistä yhteistyötä.

Uusi nuorisolaki tulee voi-

maan maaliskuun alussa kor-

vaa vuodelta 1995 peräisin ole-

van nuorisotyölain. Laki vel-

voittaa kunnat järjestämään

päätöksentekonsa siten että

nuoria kuullaan heitä koske-

vissa asioissa. Lain mukaan

nuori on alle 29-vuotias.

Vampulan kunta vaatii

ensisijaisesti, että mainittu

lupapäätös sekä siihen liit-

tyvä töidenaloittamislupa

kumotaan. Toissijaisesti

Parin tuhannen asukkaan

Viljakkalan kunta sulautuu

Ylöjärven kaupunkiin.

Kummankin kunnan valtuus-

tot hyväksyivät kuntaliitoksen

viime torstaina. Kunnat esittä-

Viljakkala ja

Ylöjärvi yhdistyvät

Vampulan kunta vaatii, että

lupapäätös palautetaan uudel-

leen käsiteltäväksi ja että pää-

töksen lupamääräyksiä muute-

taan seuraavasti: Iimeytysalu-

eilla saadaan imeyttää vettä te-

kopohjavedeksi yhteensä enin-

tään 105 000 m3/d vuosikes-

kiarvona laskettuna ja enintään

125 000 m3/d vuorokausikes-

kiarvona laskettuna. Imeytet-

tävän vesimäärän on oltava

vähintään yhtä suuri, kuin otet-

tavan pohja- ja tekopohjave-

den määrä kuukausikeskiarvo-

na laskettuna.

Lupamääräys on Vampulan

kunnan mielestä muutettava

mm. siten, että lupamääräyk-

siin lisätään velvoite tarkkail-

la tekopohjavesilaitoksen vai-

kutuksia Riittiön, Vehka-Al-

hon, Kärväselän, Harjunkylän

ja Kankaanrannan kylien talo-

uksien käytössä olevien artee-

sisten kaivojen ja lähteiden vir-

taamiin ja vedenlaatuun.

Samaten määräyksiin olisi

liitettävä velvoite tarkkailla te-

kopohjavesilaitoksen vaikutuk-

sia Vampulan Vesihuolto Oy:n

Salibandyliigan päätös-

kierroksella ratkaistiin lau-

antaina Rupun kannalta kak-

si tärkeää asiaa. Rupun si-

joitus varmistui kahdeksan-

neksi, kun Jyväskylän Hap-

pee kävi viemässä pisteet

Huittisista lukemin 4-7 (1-

4, 1-2, 2-1).

Toinen tärkeä asia oli tule-

van play off vastustajan selvi-

äminen. Erä III varmisti run-

kosarjan voiton ja pelaa näin

viikonloppuna alkavissa pudo-

tuspeleissä Rupua vastaan.

Panoksettomuus näkyi

Lauantain ottelu alkoi Ru-

pun osalta hieman unessa. Ot-

telua oli pelattu 11.51 kun tu-

lostaululla loistivat lukemat 0-

3. Unisen alun jälkeen Rupu-

kin alkoi keskittyä enemmän

päivän peliin ja ottelun tapah-

tumat tasottuivat. Laura Taka-

la kavensi minuutti ennen erän

loppua, mutta kotijoukkue ehti

uinahtaa erässä vielä kerran.

Vain kaksi sekuntia ennen erän

loppua Happeen parhaana pe-

laajana ottelussa palkittu Kati

Salminen teki taukolukemiksi

1-4.

Toisen erän pelitapahtumat

olivat jo tasaisempia ja otte-

lun ratkaisu nähtiin hieman

ennen erän puoltaväliä, kun

Happee karkasi jo 1-6 johtoon

minuutin sisällä tekemillä kah-

Happee vei

Rupulta pisteet

della maalillaan. Loppua koh-

den Rupu alkoi onnistua myös

maalinteossa. Erja Lötjönen,

Satu Heikkilä ja Minna Uotila

viimeistelivät Rupun osumat,

mutta maaleista huolimatta

kolmannessa erässä ei enää to-

dellista takaa-ajoa nähty. Ru-

pun parhaana palkittiin Satu

Heikkilä.

Erä III

sopiva vastustaja

Tulevaan play off vastustaj-

aan Rupun leirissä suhtaudut-

tiin hyvillä mielin. ñ Tasaiset

ottelut sekä Helsingissä, että

varsinkin täällä Huittisissa

osoittivat, että pystymme

kamppailemaan myös Erää

vastaan voitosta. Totesi val-

mentaja Matti Kaipio. Kaipio

toivookin että suurinta nälkää

ei vielä olisi tyydytetty. ñ Toi-

vottavasti tavoitteen saavutta-

minen ei täyttänyt vielä koko

mahaa vaan nälkää jää vielä

kunnon taisteluun. Meillä on

omat mahdollisuutemme ja täs-

sä parissa kaikki paineet ovat

Erällä.

Ottelusarja pelataan paras

viidestä systeemillä, joten

Huittisissa nähdään ainakin

yksi play off-ottelu. Ensin aloi-

tetaan perjantaina Helsingissä

ja toinen ottelu pelataan sitten

sunnuntaina Huhkolinnassa.

Ottelu alkaa kello 14.

vät valtioneuvostolle, että yh-

distyminen tapahtuu ensi vuo-

den alussa.

Tampereen naapurissa sijait-

sevan Ylöjärven asukasluku

nousee kuntaliitoksen ansios-

ta noin 25 000:een.

Nuijamaan vedenottamon

ja Huittisten kaupungin Lo-

hensuon vedenottamon ve-

denlaatuun, pohjaveden

pinnan korkeuksiin ja alu-

eiden lähdepurkaumien vir-

tauksiin.

saattavat olla nopeita, on

riski haitallisten aineiden

johtumiseen Kaiken kaik-

kiaan tekopohjavesilaitok-

sen toiminta, vaikuttamal-

la pohjaveden laatuun louk-

kaa sekä yleistä että yksi-

tyistä etua, sanotaan kun-

nan vaklituksessa.

Page 11 - Alueviesti_09_2006