Page 14 - Alueviesti_09

Keskiviikko maaliskuun 1. 2006

14

Vammalan Seudun So-

taveteraanien vuosikoko-

ukseen seurakuntatalolle

oli kokoontunut lähes

sata veteraania. He valit-

sivta jälleen yksimielisesti

puheenjohtajakseen Lau-

ri Kosken, joka on hoita-

nut tätä tehtävää jo vuo-

desta 1995.

Kokouksessa hyväksyttiin

toimintakertomus, tuloslaskel-

ma ja taseet vuodelta 2005.

Tilinpäätös vahvistettiin ja vas-

tuuvapaus yhdistyksen tileistä

ja hallinnosta vuodelta 2005

myönnettiin tilivelvollisille.

Jäsenmaksun suuruudeksi pää-

Lauri Koski jatkaa veteraanien johtajana

tettiin rintamasotilas- ja rinta-

mapalvelutunnuksen omaavi-

en osalta 0 euroa ja kannatus-

jäseniltä 5 euroa. Myös vuo-

den 2006 talousarvio hyväk-

syttiin.

Hallituksen jäsenmääräksi

kokouksessa hyväksyttiin kah-

deksan jäsentä. Lauri Koski on

aktiivisella toiminnallaan nos-

tanut yhdistyksen maamme

ykkösluokan veteraaniyhdis-

tyksiin, kiiteltiin miestä koko-

uksessa. Hallituksen jäsenet

ovat Timo Kökkö, Pentti Han-

nula, Pekka Maaranen, Paavo

Sandholm, Matti Riihimäki,

Rauno Laitinen, Keiju Metsä-

lä ja Pekka Koski sekä nais-

toimikunnan puheenjohtaja

Aino Sandholm. Tilintarkasta-

jiksi valittiin Matti Santa ja

Erkki Vainio, varalle Erkki

Aaltonen ja Leevi Mäki-Iko-

la. Yhdistyksen kunniajäsenik-

si kutsuttiin Paavo Kaunisto ja

Timo Kökkö. Lauri Koski ja

Timo Kökkö jakoivat yhdis-

tyksen ansioituneille henkilöil-

le ansiomerkit.

40-vuotisjuhla keväällä,

matkoja pitkin vuotta

Toimintasuunnitelmassa

vuodelle 2006 tärkein tapah-

tuma on 13.3. järjestettävä yh-

Naistoimikunta.

Perinnetoimikunta.

Ansiomerkkien saajat.

distyksen 40-vuotisjuhla seu-

rakuntatalolla. Sankarihaudalla

on kunniakäynti ja seppelei-

den laskun jälkeen puhuu ro-

vasti Timo Kökkö. Kahvitar-

joilun jälkeen pääjuhlassa Sa-

takunnan Sotilassoittokuntaa

johtaa musiikkikapteeni Riku

Huhtasalo ja juhlapuheen pi-

tää everstiluutnantti Heikki

Rintanen Lapualta.

Toimintasuunnitelmassa

vuodelle 2006 jäsen- ja ylei-

sötilaisuuksien lisäksi on osal-

listuminen Kansallisena vete-

raanipäivänä 27.4. valtakunnal-

liseen pääjuhlaan Hämeenlin-

nassa. Vammalan Seudun So-

Vammalan seudun sotaveteraanien hallitus. Vasemmalla puheenjohtaja Lauri Koski. Ku-

vasta puuttuu Pekka Koski.

taveteraanit järjestävät retken

26.5. Turkuun ja 5.6.-11.6.

kuntoutusviikon Pärnuun, jo-

hon sisältyy 10.6. käynti Saa-

renmaalla Pärnun Inkerinsuo-

malaisen Kulttuuriseuran jär-

jestämänä ja kustantamana,

oppaina puheenjohtaja Hillar

Talvik ja Suomi-poika Paul

Ney Pärnusta. Tämä kuntou-

tusmatka on veteraaneille jo

kahdeksas Pärnun Tervikseen.

17.6. vietetään yhdistyksen

kesäjuhlaa puheenjohtajan ko-

tipihalla Koskenrannassa pe-

rinnetoimikunnan järjestämä-

nä. 31.7.-3.8. tehdään ensim-

mäinen retki Laatokan Vala-

moon ja Konevitsaan ja Kan-

naksen eri taistelupaikoille.

Toinen matka samoille paikoil-

le tehdään 6.8.-9.8. Majoitus-

paikkoja on varattu 82 ja kiin-

nostusta matkoihin näyttää ole-

van, sillä muutama paikka on

enää täyttämättä.

Jäsenviesti toimii

yhdyssiteenä

Tiedotuslehti Jäsenviestistä

ilmestyy nyt yhdeksäs vuosi-

kerta, neljä kertaa vuodessa.

Tiedote on palvelumuoto ja

yhdysside yhdistyksen jäsenil-

le. Sen välityksellä hallitus tie-

dottaa kaikista tapahtumista ja

toiminnasta sekä muistelee ta-

pahtumia nykypäivästä ja sota-

ajalta sanoin ja kuvin. Kanna-

tusjäsenet ovat huolehtineet

jäsenviestin painatusmaksuis-

ta ja osin sen postituksesta jä-

senille (750 kpl) ja yhdistyk-

sen ulkopuolelle (150 kpl).

Vuosikokous totesi Jäsenvies-

tin erittäin tarpeelliseksi tiedon

saattamiseksi jäsenilleen. Yh-

distyksen ulkopuolelta on tul-

lut myönteisiä viestejä lehdes-

tä.

Kokouksen puheenjohtaja

Martti Sipponen totesi lopuk-

si, että kaikesta saa sen käsi-

tyksen, että Vammalan Seudun

Sotaveteraanit ry kuuluu

maamme veteraanien yhdistys-

ten ykkösluokkaan. Hän kiitti

toimihenkilöitä viime toimi-

kaudesta sekä vuosikokousvä-

keä erittäin asiallisesta koko-

uksesta.

Talonrakennusyritysten työvoima

lisääntyy 4,8 prosenttia kuluvan vuo-

den aikana. Työvoiman tarve työ-

mailla kasvaa nopeasti. Viime vuon-

na yritykset lisäsivät henkilöstöään

2,4 prosenttia. Rakennustuoteteolli-

suus lisäsi jo viime vuonna voimak-

kaasti henkilöään ja työvoimanmää-

rä kasvoi tuotantolaitoksissa 5,5 pro-

senttia. Työvoiman määrä kasvanee

tänäkin vuonna vielä runsaat 2 pro-

senttia. Nuorten vahvistunut kiinnos-

tus rakennusalan koulutukseen ilah-

duttaa, mutta työvoimatarpeen kan-

nalta myös ulkomaalaisten saami-

nen alalle on tärkeää.

- Tällä hetkellä suurin puute on

työnjohdosta ja teknillisestä henki-

lökunnasta. Tulevaisuudessa tämä

ongelma pahenee erityisesti työnjoh-

don osalta. Rakennusteollisuus RT

ry pitää välttämättömänä koulutus-

määrien nopeaa nostamista raken-

nusalalla nykyisestä 800 aloituspai-

Talonrakennusala kiinnostaa nuoria

kasta 1100:aan ja LVI-alalla 140:stä

200:aan. Oleellista on samanaikai-

sesti muuttaa myös tuotantopainot-

teinen AMK -insinöörikoulutus lä-

hemmäksi työelämää. Se toteutuu

aloittamalla opinnot käytännönlähei-

sellä tuotannon johtamisella ja teo-

riaopinnot sijoittuvat pääasiassa opis-

kelun loppuun, toteaa Rakennuste-

ollisuus RT:n toimitusjohtaja Terho

Salo. Talonrakennusyritysten pal-

veluksessa koko maassa on työnte-

kijöitä 77 200 ja toimihenkilöitä 17

700. Lisäksi talonrakentaminen työl-

listää yrittäjiä ja yrittäjäperheenjä-

seniä 27 300. RT:n rakennustuote-

teollisuuden jäsenyrityksien palve-

luksessa on 21 000 henkilöä. Nämä

henkilöstömäärät ovat vahvassa kas-

vussa sen tiedustelun pohjalta, joka

tehtiin tammikuussa Rakennusteol-

lisuus RT:n jäsenyrityksille.

Talonrakennusyritysten työllisten

määrä kasvoi 2,4 prosenttia marras-

kuusta 2004 marraskuuhun 2005.

Vuoden 2006 marraskuuhun men-

nessä henkilöstönmäärän arvioidaan

lisääntyvän edelleen 4,8 prosenttia.

Rakennustuoteteollisuuden henkilö-

kunnan määrä kasvoi viime vuoden

aikana 5,5 prosenttia ja ensi marras-

kuuhun lisääntyy edelleen 2,2 pro-

sentilla. Alueellisesti lisäsi henki-

lökuntaansa suhteellisesti eniten vii-

me vuoden aikana RT:n piireistä Poh-

janmaan, Lapin ja Itä-Suomen piiri-

en rakennusyritykset. Kuluvan vuo-

den aikana eniten lisäävät Uuden-

maan, Sisä-Suomen ja Lapin piirien

rakentajat. Lahti-Kymen ja Satakun-

nan piirin alueella henkilökunta vä-

heni suhteellisesti eniten ja kehitys

näyttää jatkuvan samanlaisena edel-

leen Satakunnassa. Lomautettuna oli

1,9 prosenttia talonrakennusyritys-

ten henkilökunnasta viime marras-

kuussa. Tuoteteollisuuden vastaava

luku oli 2,5 prosenttia.

Maaseutukylien maankäytön

osallistavaa suunnittelua kehit-

tävä Kylä-kyllä! –hanke oli suuri

menestys. Suunnittelukohteissa

määritettiin yhteensä satoja hy-

viä uudisrakennusten paikkoja.

- Kunnat ovat jo nyt ehtineet kaa-

voittaa muutaman niistä asuinpai-

koiksi kylän uudisasukkaille, ker-

too hankkeen projektipäällikkö Vir-

pi Mamia Pirkanmaaseutu ry:stä.

Kaikissa kohteissa tehtiin myös ky-

län maiseman, yhteisalueiden, pal-

velupisteiden ja yhteisten kiinteis-

töjen kehittämistä koskevaa suun-

nittelua kyläläisten toivomusten

mukaisesti.

Kylä-kyllä! -hanke oli kaksivuo-

tinen maaseudun kehittämishanke

Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päi-

jät-Hämeen ja Satakunnanmaakun-

tien alueella. Hankkeessa tehtiin pi-

lotteina 18 maaseutukylään maan-

käytön suunnitelmat yhdessä kyli-

en asukkaiden kanssa. Suunnitte-

lutyö tehtiin osallistavin menetel-

min eli kylien asukkaiden toivomuk-

sia kuunneltiin tarkalla korvalla.

Suunnittelijoina kylissä toimivat

Tampereen teknillisen yliopiston yh-

dyskuntasuunnittelun laitoksen

opiskelijat.

Yhtenä osatavoitteena hankkees-

sa oli tuoda maaseutualueita kos-

keva maankäytön suunnittelu ark-

kitehtiopiskelijoiden opetukseen

Tampereen teknillisessä yliopistos-

sa. Kylien suunnitteluun osallistui-

kin hankkeessa 20 yliopiston kas-

vattia. Hankkeen loppujulkaisussa

ja tiedotustilaisuudessa tuotiin jul-

kisuuteen ehdotus maaseutukylien

kevennetyksi maankäytön suunnit-

telukäytännöksi, ”kyläkaava”'. Se

on tarkoitettu lakimääräisen kaavoi-

tuksen täydennykseksi niille maa-

seutualueille, joilla kaavoitusvelvoi-

te puuttuu. Näidenkin alueiden

maankäyttöä olisi kuitenkin eri syis-

tä hyvä suunnitella, toteavat ”kylä-

kaavan” isät johtaja Juha Kuisma

ja professori Staffan Lodenius.

Hankkeen toteuttivat yhteistyös-

sä maaseudun kehittämisyhdistys

Pirkanmaaseutu ry ja Tampereen

teknillisen yliopiston Arkkitehti-

osaston Yhdyskuntasuunnittelun

laitos. Hanketta rahoittivat maa- ja

metsätalousministeriö ja EU Alu-

eellisen maaseutuohjelman ylimaa-

kunnallisista hankevaroista. Hanke-

päätös tehtiin Pirkanmaan TE-kes-

kuksen maaseutuosastolla.

Hankkeen loppujulkaisu ja siitä

tiivistetty opas kylien maankäytön

suunnitteluun ovat tilattavissa Pir-

kanmaaseutu ry:n toimistosta. Ky-

lien suunnitelmat ovat nähtävillä in-

ternetissä Pirkanmaaseutu ry:n ko-

tisivuilla

osoitteessa

http://

www.pirkanmaaseutu.fi

Pirkanmaan kylistä löytyi satoja tontteja

Page 14 - Alueviesti_09_2006