Page 10 - Alueviesti_22_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko toukokuun 31. 2006

Poliisi ja Tiehallinto ovat

sopineet aiempaa tiiviimmäs-

tä yhteistyöstä. Poliisi ja Tie-

hallinto ovat jo pitkään teh-

neet yhteistyötä, mutta tou-

kokuun alussa allekirjoitetulla

uudella yhteistyösopimuksel-

la kiinnitetään erityishuomio-

tamm. automaattiseen liiken-

teen valvontaan ja tiedon-

vaihtoon.

Vuoteen 2010 mennessä on

tarkoitus saada 3 000 kilomet-

riä päätiestöä automaattisen no-

peusvalvonnan piiriin. Osapuo-

let ovat mm. sopineet tarkem-

masta vastuunjaosta ja valvon-

nan kohdistamisesta. Lisäksi

yhteistyösopimuksessa tode-

Poliisi ja Tiehallinto lisäävät yhteistyötä

taan, että Tiehallinnon liiken-

teen automaattisen mittausjär-

jestelmän tiedot ovat jatkossa

aiempaa helpommin poliisin

saatavilla.

Tiehallinto saa poliisilta tie-

toa liikenneonnettomuuspai-

koilta nykyistä nopeammin ja

poliisi puolestaan tiehallinnol-

ta analyysitietoa liikenneonnet-

tomuuksista. Sopimuksessa to-

detaan lisäksi, että tiehallinto

ottaa huomioon poliisin valvon-

nan ja tienvarsitarkastusten tar-

peet mm. teiden levennysten ja

levähdyspaikkojen suunnittelus-

sa. Lisäksi sovittiin osapuolien

yhteisestä osallistumisesta kun-

tien liikenneturvallisuustyöhön,

keskinäisen tiedonvaihdon pa-

rantamisesta sekä yhteisestä tie-

dottamisesta tieliikenteenmuut-

tuviin riskeihin, valvonnan

suuntaamiseen tai muihin tur-

vallisuutta edistäviin asioihin

liittyen. Poliisin ja Tiehallin-

non yhteistyön tiivistäminen liit-

tyy valtioneuvoston periaate-

päätökseen tieliikenteen turval-

lisuuden parantamiseksi, jossa

tavoitteeksi on asetettu alle 250

liikennekuolemaa vuonna 2010.

Vuonna 2005 liikenteessä kuo-

li 376 henkilöä.

Huhtikuussa

menehtyi 15 ihmistä

Tilastokeskuksen ennakkotie-

tojen mukaan päättyneen huh-

tikuun tieliikenteessä kuoli 15

ja loukkaantui 424 ihmistä.

Kuolleita oli kolme vähemmän

ja loukkaantuneita 61 vähem-

män kuin vuoden 2005 huhti-

kuussa. Henkilövahinkoon joh-

taneita onnettomuuksia sattui

339, mikä on 59 vähemmän

kuin vuotta aiemmin.

Tilastokeskuksen ennakko-

tietojen mukaan tammi-huhti-

kuun tieliikenteessä kuoli 67 ja

loukkaantui 1911 ihmistä. Kuol-

leita oli 42 ja loukkaantuneita

173 vähemmän kuin vuoden

2005 tammi-huhtikuussa.

Henkilövahinkoon johtanei-

ta onnettomuuksia sattui 1449,

mikä on 131 vähemmän kuin

vuotta aiemmin.

Moporatsia

Kokemäellä

Harjavallassa Ratalanka-

dulla sijaitseviin kahteen eri

liikekiinteistöön murtaudut-

tiin viime viikon keskiikon

vastaisena yönä.

Kummastakaan liikkees-

tä ei ole havaittu varastetuksi

kuitenkaan mitään. Murron

kohteina olivat Maskun Ka-

lustetalon kesäkalustemyy-

mälä ja Hyvä Tuuri.

Taas varkaita

Harjavallassa

Tuhopoltosta epäilty

vammalalainen mies syyl-

listyi syyttäjän mukaan

törkeään tuhotyöhön ja

seitsemään murhan yri-

tykseen.Tampereen kärä-

jäoikeus aloitti maaliskui-

sen tuhopolton oikeuskä-

sittelyn keskiviikkona

Vammalan istuntosalissa.

Jutun tuomio julistetaan

7. kesäkuuta.

Kaksikerroksisessa puu-

talossa syttyi tulipaloi Vam-

malan Välikadulla 6. maa-

liskuuta. Palossa loukkaan-

tui kolme ihmistä. Talossa

on seitsemän huoneistoa,

joissa oli paikalla 12 hen-

kilöä. Seitsemän heistä oli

kellarikerroksen asunnossa,

jonka oven tuhopolttaja tel-

kesi kiinni.

Kihlakunnansyyttäjä

Jaakko Pöyrin mukaan

syytteessä olevan miehen

oli tarkoitus tappaa kaikki

Välikadun palosta tuli syyte

seitsemästä murhayrityksestä

seitsemän henkilöä, jotka oli-

vat pönkällä suljetussa asun-

nossa. Syyttäjän arvion mu-

kaan teon motiivi oli kosto.

Syyttäjä esitti oikeussalis-

sa myös vaihtoehtoiset syyt-

teet, joissa rikosnimikkeinä

olivat törkeä pahoinpitely ja

törkeiden pahoinpitelyiden yri-

tykset.

Syytetty sytytti paloiltana

jousipatjan tuleen puurakentei-

sen talon rappukäytävässä.

Asunnosta tullut mies sammut-

ti patjan, mutta syytetty sytyt-

ti sen uudelleen palamaan ja

palo levisi portaikon seiniin ja

kattoon. Miehen sulkemassa

asunnossa oli mukana hänen

naisystävänsä, jonka kanssa

hän oli riidellyt aiemmin sa-

mana päivänä.

Palon sytyttänyt mies ja hä-

nen tyttöystävänsä ovat syyt-

teessä myös ryöstöstä, auton

luvattomasta käyttöönotosta,

kioskivarkaudesta, jotka sattui-

vat helmikuun lopulla ja maa-

liskuun alussa ennen paloa.

Ryöstön uhri on 70-vuoti-

as tukiasunnossa asuva mie-

lenterveysongelmista ja al-

koholiongelmasta kärsivä

mies. Syytetyt veivät syyt-

täjän mukaan miehen asun-

nosta ruokaa. lääkkeitä, työ-

kaluja ja puhelimen. Uhria

pahoinpideltiin ja hänen

suunsa ja kätensä teipattiin

kiinni. Syytetyt tunkeutui-

vat miehen asuntoon erääl-

tä toiselta henkilöltä saadul-

la avaimella.

Oikeussalissa nähtiin vä-

rikäs näytelmä. Asianomis-

tajista paikalla oli kymmen-

kunta. Yksi asianomistajista

oli putkassa oikeudenkäyn-

nin aikana. Yksi poistettiin

sopimattoman käytöksen

vuoksi salista.

Nähtiinpä salissa paljas

takapuolikin kun yksi asi-

anomistajista esitteli omi-

en sanojensa mukaan palo-

vammojaan.

Kokemäen poliisi ja Po-

rin liikkkuva poliisi tarkas-

tivat Kokemäellä yläasteen

oppilaiden mopojen kuntoa

jamopoilijoiden asiapaperei-

ta viime viikolla.

Poliisi kirjoitti nuorille 1

rangaistusvaatimuksen, 2 ri-

kesakkoa ja 9 huomautusta.

Yhdestämoposta otettiin kil-

pi pois.

Nainen käänsi autonsa vil-

kun oikealla mutta kääntyi-

kin vasemmalle, jolloin ta-

kana autolla tullut toinen nai-

nen törmäsi kääntyvän kyl-

keen. Onnettomuus sattui

Nainen vilkutti

virheellisesti,

peltiä ruttuun

Autonsa tieltä rusinaksi

ajanut rattijuoppo otti hat-

kat onnettomuuspaikalta

Äetsän Raukonjuurentiellä

aikaisin sunnuntaina.

Mies tavoitettiin illalla

kyydissä olleitten kahden

matkustajan kertoman perus-

teella.

Rattijuoppo

otti ritolat

Äetsässä

Äetsän Kiviniemessä sun-

nuntaina heti puolenpäi-

vän jälkeen.

Kumpikaan ei louk-

kaantunut. Autoihin tuli

vaurioita.

Sekä kuljettaja että kaksi

matkustajaa ovat vuonna 1985

syntyneitä. Kukaan heistä ei

loukkaantunut vakavasti.

Vammalan kihlakunnan tur-

vallisuustyön ohjausryhmä

jatkaa turvallisuuden konkre-

tisoimistyötään turvallisuus-

suunnitelman julkistamisen

jälkeen.Yhtenä konkreettise-

na tuloksena on syntynyt

tämä turvallisuussuunnitel-

man asuntoliite:

Yleinen järjestys asunnossa

ehkäisee turhia tapaturmia:

- Kullakin tavaralla on paikkan-

sa. Tavarat pannaan paikalleen

heti käytön jälkeen. Näin ne ei-

vät jää ajelehtimaan ja aiheut-

tamaan vaaratilanteita.

Turhaa, varsinkin helposti

syttyvää tavaraa ei säilytetä

kotona:

- Maalien, lakkojen, öljyn tai

muiden helposti syttyvien ainei-

den paikka on lukkojen takana.

- Maaleja ja muita ongelmajät-

teitä ei saa laittaa tavallisten jät-

teiden joukkoon, vaan ne pitää

viedä kunnan osoittamaan on-

gelmajätteiden keräilypaikkaan.

Sähkölaitteet ovat määräys-

ten mukaisia ja kunnossa:

- Hankitaan vain testattuja lait-

teita

- Huonokuntoiset sähkölaitteet

vaihdetaan. Tee-se-itse-viritel-

mien sijasta käytetään ammat-

timiestä sähkölaitteiden asen-

nuksissa, korjauksissa ja remon-

teissa

Kihlakunnalta ohjeet

asuntoturvallisuudesta

- Tarkistetaan ostotilanteessa,

että laitteella on hyvä ja selkeä

käyttöohje, josta ilmenee myös

laitteen valmistaja tai maahan-

tuoja.

- Laitteiden turvallisuus- ja käyt-

töohjeet opetellaan ja niitä nou-

datetaan. Ohjeet pidetään myös

tallessa.

- Sähkölämmittimiä ei saa peit-

tää.

- Television herätinvirta sam-

mutetaan yön ajaksi ja kotoa

lähdettäessä. Matkalle lähdet-

täessä television pistotulppa ja

antenni irrotetaan seinästä.

- Kun sähkölaitetta puhdiste-

taan, pistotulppa irrotetaan pis-

torasiasta tai sähkö katkaistaan

pääkytkimestä. Noudatetaan

käyttöohjetta.

- Jos sähkölaite syttyy pala-

maan, irrotetaan pistotulppa sei-

nästä tai katkaistaan virta huo-

neiston pääkytkimestä ennen

laiteeseen koskemista. Palo

sammutetaan tukahduttamalla

(huopa, matto, sammutuspeite,

jauhesammutin).

Asunnossa on toimiva palo-

varoitin ja sammutusvälineet:

- Palovaroitin on halpa henki-

vakuutus. Se tunnistaa savun ja

ilmoittaa alkavasta palosta ko-

valla hälytysäänellä.Asukkaille

jää aikaa pelastautua.

- Palovaroittimen toimivuus tar-

kastetaan kuukausittain. Paris-

to vaihdetaan vuosittain. Paris-

ton vaihtopäivämäärämerkitään

palovaroittimeen esim. tarrala-

pun avulla.

- Kotiin sopivia alkusammutti-

mia ovat sammutuspeite, san-

koruisku ja jauhesammutin.

Sammutuspeite sopii esim. ras-

vapalojen sammuttamiseen.

Paloturvallisuus pidetään

mielessä kodin askareissa:

- Vuoteessa ei tupakoida

- Pyykin kuivatus on järjestetty

turvallisesti ( ei saunan kiukaan

päällä eikä sähkölämmittimen

lähellä).

- Takan edusta on palamatonta

materiaalia, ja takassa on kipi-

näsuojus.

- Palavaa kynttilää tai avotulta

ei jätetä koskaan vartioimatta.

- Myös lapsille opetetaan, mi-

ten hätätilanteissa toimitaan ja

pelastaudutaan.

sunnossa on turvallista liik-

- Lattioita ei vahata liukkaiksi.

- Irtomattojen alle hankitaan liu-

kuesteet.

- Kulkureiteiltä siirretään tur-

hat tavarat pois.

- Irralliset sähköjohdot kiinni-

tetään pois kulkuväyliltä.

Keittiö ja kodinhoitotilat

ovat toimivat:

- Tavarat ovat helposti saatavil-

la.

- Tukevat taloustikkaat ovat

keittiön perusvaruste.

- Kodin kemikaalit ( pesuaineet,

hygieniatuotteet, kosmetiikka)

säilytetään alkuperäispakkauk-

sissa. Kemikaalien varoitusmer-

kinnät ja käyttöohjeet tunnetaan.

- Myrkylliset kemikaalit säily-

tetään lukkojen takana.

- Pyykin- ja astianpesukonetta

käytetään vain kotona ollessa.

- Kahvinkeitin ja muut pienlait-

teet irrotetaan verkosta käytön

jälkeen.

Kodin työkalut ovat kunnossa:

- Tarkistetaan kodin työkalujen

kunto. Hankitaan työkaluihin

kuuluvat suojaavat laitteet.

- Laitteet asennetaan oikein

- Laitteita käytetään vain ohjei-

den mukaan.

- Laitteet ja työkalut säilytetään

poissa lasten ulottuvilta.

Selvin päin on

turvallisempaa:

- Päihtyneenä on alttiimpi ta-

paturmille ja saa vaikeampia

vammoja. Alkoholi heikentää

arviointi- ja havaintokykyä, hi-

dastaa reagointinopeutta, alen-

taa tarkkaavaisuutta.

- Päihtyneenä ei ryhdytä kodin

korjaus- ja remonttipuuhiin.

- Päihtyneenä ei mennä uimaan

eikä saunaan.

- Liikenteeseen tai vesille ei

koskaan lähdetä alkoholia naut-

tineena.

Hyvin varustettu lääkekaappi on

tärkeä ensiapuvarustus:

- Lukollinen lääkekaappi on si-

joitettu lasten ulottumattomiin.

- Lapsia varten säilytetään laas-

taria, sideharsoa ym. pikkunaar-

mujen itsehoitoon tarkoitettuja

tarvikkeita esim. kylpyhuoneen

kaapissa.

- Ensiapukurssit ovat hyvä täy-

dennys kodin turvaan.

Tänä vuonna tulee kulu-

neeksi kokonainen vuosisa-

ta valtakunnallisen pelastus-

alan keskusjärjestötoimin-

nan käynnistämisestä. Vuo-

den 1906 viidennessä ylei-

sessä palokuntalaiskokouk-

sessa Oulussa päätettiin pe-

rustaaYleinen palokuntaliit-

to, jonka perinteitä jatkaa

Suomen Pelastusalan Kes-

kusjärjestö.

SPEK viettää 100-vuotisjuh-

liaan sekä valtakunnallisin että

alueellisin tapahtumin eri puo-

lilla maata.

Yleisen palokuntaliiton toi-

minta jatkui vuosikymmenes-

tä toiseen. Mukaan liittyi uu-

sia toimijaryhmiä ja toiminto-

ja yhdisteltiin.

Nimikin on matkan varrella

vaihdellut.

Sittemmin Palokuntien Kes-

kusliitoksi ja Suomen Palon-

torjuntaliitoksi nimensä vaih-

tanut valtakunnallinen paloalan

keskusjärjestö yhdisti voiman-

sa Suomen Väestönsuojelujär-

jestön kanssa ja muodosti Suo-

men Pelastusalan Keskusjär-

jestön vuonna 1993.

Maamme väestömäärän

kasvaessa ja kaupunkien mää-

Vuosisata pelastusalan järjestötyötä

rän lisääntyessä myös kaupun-

kipalot yleistyivät.

Osittain tämä johtui myös

maamme verrattain alhaisesta

elintasosta.

Samanaikaisesti kuin muu-

alla Euroopassa kaupungit oli-

vat vauraampia ja rakennuk-

set kivitaloja, meillä Suomes-

sa rakennukset olivat helposti

syttyvää puuta.

Kaupunkipalot olivat usein

hyvinkin tuhoisia ja hävittivät

kokonaisia

kaupunginosia

puutteellisen sammutusvalmiu-

den johdosta.

Turku on hyvä esimerkki

kaupungista, jota useat palot

ovat koetelleet. Vuoden 1827

Turun palossa tuhoutui yli 2

500 rakennusta.

Tämä sytytti kipinän kau-

pungin paloturvallisuuden li-

säämiseksi ja apteekkari Erik

Julinin johdolla joukko kau-

pungin arvovaltaisia asukkai-

ta ryhtyi ajamaan hanketta asi-

an korjaamiseksi.

Senaatin armollisella luval-

la maan ensimmäinen palokun-

ta, Turun Vapaaehtoinen Palo-

kunta perustettiin vuonna

1838. Tämän jälkeen VPK-yh-

distyksiä syntyi yhä lisää eri

puolille maatamme.

VPK - palotorjuntaa

ja kulttuuria

VPK-yhdistysten määrän li-

sääntyessä palontorjunta kehit-

tyi ja tulipalojen sammutus te-

hostui, eivätkä kaupunkipalot

olleet enää yhtä tuhoisia ihmis-

henkien ja materiaalimenetys-

ten osalta.

Mutta VPK-toiminta oli pal-

jon muutakin kuin pelkkää

sammutusta ja veden ruisku-

tusta.

Vapaapalokuntien toiminta

piti sisällään myös paljon muu-

takin.

Yhdistykset järjestivät tilois-

saan elokuvanäytäntöjä ja näy-

telmäpiirejä.

Niissä järjestettiin tanssiai-

sia ja perustettiin ja ylläpidet-

tiin kirjastoja, luotiin valtakun-

nallisia verkostoja yhdistysten

välille, mikä entisestään lisäsi

tiedonkulkua yhteiskunnan eri

osa-alueilta.

Kaiken kaikkiaan vapaapa-

lokunnilla on ollut suuri mer-

kitys suomalaisen kulttuurin ja

valistuksen lisääjänä sekä kan-

salaisten sivistäjänä maassam-

me.

Joillain paikkakunnilla yh-

distykset toimivat jopa osuus-

kauppatoiminnan rahoittajina,

antaen näin oman panoksensa

myös kuntien ja niiden asuk-

kaiden taloudellisen hyvin-

voinnin lisäämiseksi.

Nuorisotoiminnan

uranuurtaja Suomessa

Vapaa palokunnat ovat myös

nuorisotyön pioneereja maas-

samme ja nuorisotoimintaa oli

jo vuodesta 1889 lähtien. Elet-

tiin aikoja jolloin juuri muuta

nuorisotyötä, kuin kirkon suo-

rittama rippikoulutyö, ei ollut

olemassa. Mm. NMKY aloit-

ti toimintansa vasta 1900-lu-

vun alkupuolella. Vanhin jär-

jestäytynyt varsinainen nuori-

so-osasto on v. 1908 perustet-

tu Lahden VPK:n poikaosas-

to. S

yy erillisten poikaosastojen

perustamiseen oli toiminnan

kiinnostavuus joka veti poikia

puoleensa. Jo ennen omien

osastojen perustamista joudut-

tiin nuorille järjestämään omia

harjoituksia, sillä innokkaat

pojat alkoivat olla haitaksi

miesten harjoituksissa. Ensim-

mäinen tyttöosasto perustettiin

vuonna 1944 Pitkäjärvelle Es-

pooseen.

Laajemmin tytöt tulivat mu-

kaan toimintaan sotien jälkeen

ja 1970-luvulla tyttöosastot lii-

tettiin nuoriso-osastoihin.

Ajoneuvohallintokeskus

AKEn toiminnoista liiken-

neturvallisuuteen vaikutta-

vat eniten kuljettajaopetus

ja -tutkinnot sekä ajoneu-

vojen tekniset vaatimukset.

Tällaisen arvionVTT esit-

tää tutkimuksessaan, jossa se

selvitti AKEn vastuulla ole-

vien tehtävien merkitystä lii-

kenneturvallisuuden edistä-

misessä jaAKEn onnistumis-

ta näissä tehtävissä liikenne-

turvallisuuden näkökulmas-

ta.

-Arvion perusteellaAKEn

vaikutus on selvästi suurem-

pi, kuin mitä aikaisemmin

olemme olettaneet, toteaa

AKEn ylijohtaja Jyrki Ritva-

la.

Pääosa AKEn toiminnas-

ta vaikuttaa liikenneturvalli-

suuteen, mutta vaikutuksen

suuruutta on eri syistä vai-

kea arvioida. Tutkimuksen

mukaan liikenteessä meneh-

tyisi kolmesataa ihmistä

enemmän ilman niitä AKEn

tehtäviä, joiden vaikutuksis-

ta kyettiin tekemään jonkin-

lainen arvio. Arvio on kui-

tenkin varsin karkea, sillä on

AKEn toiminnalla selvä

vaikutus liikenneturvallisuuteen

erittäin vaikea edes kuvitella lii-

kennejärjestelmää ilman kuljet-

tajaopetusta ja -tutkintoja ja ajo-

neuvojen teknisiä vaatimuksia.

Rekisterien ylläpito on mo-

nien liikenneturvallisuustoimen-

piteiden edellytys, vaikka rekis-

tereillä ei olekaan suoraa liiken-

neturvallisuusvaikutusta. Osasta

toimintaa ei ole olemassa tutki-

mustietoa eikä siten arvioita lii-

kenneturvallisuusvaikutuksesta.

Lisäksi osa toiminnasta on yh-

teistyötä, josta ei voida erotella

eri osapuolten toiminnan vai-

kutusta.

AKEn tehtäviin sisältyy

myös suuri liikenneturvallisuus-

potentiaali. Erilaisilla kehitys-

toimenpiteillä, joihin AKE voi

osaltaan vaikuttaa, voitaisiin tut-

kimuksessa esitetyn arvion mu-

kaan säästää 75–100 kuolemaa

vuodessa. Suurin vaikutus olisi

autokannan uusiutumisen no-

peuttamisella, ajokorttiseuraa-

musjärjestelmän kehittämisellä

ja turvavyömuistuttimilla.

- Osa esitetyistä kehittämis-

toimenpiteistä edellyttää toteu-

tuakseen poliittista päätöksen-

tekoa. On tarpeen arvioida, löy-

tyykö tutkimuksen perusteella

AKEn omin voimin toteutetta-

vissa olevia kustannustehok-

kaita ja suhteellisen kevyesti

toimeenpantavia keinoja vä-

hentää liikenteessä tapahtu-

via kuolemia, sanoo ylijoh-

taja Ritvala. - Tutkimusta

voidaan ehkä jatkossa käyt-

tää hyväksi valtakunnallista

liikenneturvallisuussuunnitel-

maa laadittaessa. Liikenne-

turvallisuus saa tutkimuksen

myötä varmasti myös entis-

täkin merkittävämmän roo-

linAKEn omassa strategises-

sa suunnittelussa, toteaa Rit-

vala.

AKEn onnistumista liiken-

neturvallisuustehtävissään

verrattuna Ruotsiin, Isoon-

Britanniaan jaAlankomaihin

on vaikea arvioida, koska ei

ole olemassa yhdenmukaisia

tilastotietoja eri maiden au-

tokannan tai onnettomuusau-

tojen kunnosta tai kuljettaja-

opetuksen vaikutuksesta ky-

seisen maan kuljettajien on-

nettomuusriskiin.

Tutkijoiden yleisvaikutel-

maksi tuli, että perusasiois-

sa, kuten kuljettajatutkinto-

jen järjestämisessä ja kuljet-

tajaopetuksen ja katsastuksen

valvonnassa onnistumisessa,

ei ole juurikaan eroa eri mai-

den välillä. Ruotsi on kuiten-

kin Suomea selvästi edellä

uusien ajoneuvoteknisten lait-

teiden sekä kuljettajaopetus-

menetelmien kokeilussa.

Page 11

Page 9

1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32