Page 14 - Alueviesti_22_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko toukokuun 31. 2006

Luxus Aino

PETAUSPATJA

90 x 200 cm

120 x 200 cm

160 x 200 cm

80 x 200 x 8 cm

sininen ja

v.punainen

PATJA

Ekonomy

(39

)

ETUSI NYT

Huittisten kaupunki ei

tässä vaiheessa sitoudu

seudullisen ympäristö-

terveydenhuollon yh-

teishankkeeseen, koska

Huittisten kaupungilla

ja Vampulan kunnalla

on alkamassa selvitys

yhteiseen perusturvaan

siirtymisestä yhden toi-

mielimen alaisuuteen.

Selvityksessä ratkais-

taan tällöin myös kunta-

yhtymän asema ja tulevai-

suus, mikä voi osaltaan

vaikuttaa myös ympäris-

töterveydenhuollon jär-

jestämiseen.

Kaupunginhallitus kat-

soo myös, että ympäris-

töterveydenhuollossa olisi

mahdollista selvittää kah-

den hallinnollisen toimin-

ta-alueen mallia.

Tällöin muodostuisi

Porin ja sen lähikuntien

muodostama alue sekä

Keski-Satakunnan terve-

ydenhuollon kuntayhty-

män, mukaan lukien Ko-

kemäen kaupunki, ja

Huittisten seudun tervey-

denhuollon kuntayhtymän

muodostama sopimuspoh-

jainen yhteistoiminta-

alue.

Yhteistoiminta-alueella

toiminta voitaisiin Huit-

tisten mielestä organisoi-

da nykyisten resurssien

puitteissa.

Eläinlääkintähuollossa

päivystysaikainen toimin-

ta olisi mahdollista järjes-

Huittinen ei sitoudu

ympäristöterveyden-

huollon seututyöhön

tää yhteistoimintasopi-

musalueen sekä Pyhäjär-

viseudun kuntien Euran,

Säkylän ja Köyliön kans-

sa.

Samalla tulisi Huittis-

ten kaupungin mukaan

selvittää muutkin yhteis-

toimintamahdollisuudet

Pyhäjärviseudun kanssa.

Ympäristöterveyden-

huollon tarvitsemat labo-

ratoriopalvelut yhteistoi-

minta-alue voisi ostaa

joko suoraan Porin elin-

tarvikelaboratoriosta tai

kilpailuttamalla kyseiset

palvelut.

Huittisten kaupungin-

hallituksen mielestä ym-

päristöterveydenhuollon

selvityksessä ei ole esitet-

ty riittäviä kustannuslas-

kelmia ja yksilöintiä sii-

tä, kuinka paljon lisähen-

kilöstöä todellisuudessa

palkataan eikä esitetty

hallintomalli takaa kun-

nille riittäviä vaikutus-

mahdollisuuksia alueelli-

sen organisaation hallin-

toelimissä.

Lisäksi kaupunginhalli-

tus toteaa maanantaina

hyväksymässään lausun-

nossa, että hallitukselta on

tulossa lakiesitys edus-

kuntaan seudullisten ym-

päristöterveydenhuollon

yksiköiden perustamises-

ta, mutta lakiesitys on vie-

läkin valmisteluvaiheessa

eikä sen lopullista sisäl-

töä ole täten kirjoitettu.

Suomalaisista sinilevistä

on löytynyt ensimmäistä

kertaa voimakasta saksi-

toksiini-hermomyrkkyä. Si-

nileviin liittyviä terveys-

haittoja on selvitetty laa-

jemmin kuin koskaan juu-

ri päättyneessä tutkimuk-

Sinilevissä vaarallista hermomyrkkyä

sessa. Tutkimuksessa selvi-

tettiin Suomen sinileväku-

kintojen myrkyllisyyttä,

tunnistettiin myrkytysten

aiheuttavia tekijöitä ja ku-

vattiin sinilevien yhteydes-

sä elävien bakteerien mo-

nimuotoisuutta.

Yli 600 sinileväkukintanäyt-

teestä tutkittiin lajikoostumus

ja toksiinit. Noin 130 näytettä

liittyi ihmisten ilmoittamiin

haitallisiin terveysvaikutuksiin.

Yli 150 potilasta haastateltiin,

ja heidän oireensa yhdistettiin

vesinäytetuloksiin. Haastatte-

lussa selvitettiin altistumisreit-

tejä, oiretyyppejä ja oireiden

kestoa. Yleensä oireet alkoi-

vat alle vuorokaudessa altis-

tumisen jälkeen, ja kestivät

pääosin alle kolme vuorokaut-

ta. Näin laajaa tutkimusta

akuuteista sinilevien aiheutta-

mista oireista ihmisille ei ole

tehty aiemmin.

Yleisimpiä sinileviin liitty-

neitä terveysoireita olivat vat-

saoireet kuten pahoinvointi,

oksentelu ja ripuli sekä läm-

mönnousu, iho-oireet ja lihas-

kivut. Uiminen oli yleisin tapa

altistua sinileville, mutta eni-

ten oireita aiheutui sinileväpi-

toisen veden käyttämisestä sau-

nan löylyvetenä. Varsinaisten

myrkkyjen lisäksi sinilevät

voivat tuottaa muita yhdistei-

tä, jotka aiheuttavat ihottumaa,

Maalimaista, vihreätä sinilevää. - Kuva: Reija Jokipii, SYKE.

kuumeilua ja heinänuhan kal-

taisia oireita.

Voimakasta saksitoksiini-

hermomyrkkyä löydettiin en-

simmäistä kertaa Suomesta.

Suuria pitoisuuksia saksitok-

siinia löytyiAnabaena lemmer-

mannii -sinilevälajista. Hermo-

myrkkyjä esiintyi suhteellisen

hyväkuntoisissa, karuissa ja

kirkkaissa järvissä, joissa si-

nilevien määrä ja niiden mas-

saesiintymät ovat olleet mel-

ko pieniä. Vähäinenkin vesien

rehevöityminen näyttäisi suo-

sivan hermomyrkkyjä tuotta-

via sinileviä.

Maksamyrkkyjä puolestaan

esiintyi melko rehevissä ja suh-

teellisen tummavetisissä järvis-

sä, joiden sinileväesiintymät

ovat jo aiemmin olleet hyvin

tiedossa. Sinilevien tuottami-

en maksamyrkkyjen määrä oli

oirenäytteissä melko pieni.

Oiretapaukset liittyivät sinile-

viin yleensä, ei niinkään mak-

samyrkkyjen pitoisuuksiin.

Tutkimus antoi viitteitä sii-

tä, että osa sinileviin liittyneistä

oireista saattaa olla bakteerien

aiheuttamia.

Sinilevien yhteydestä tunnis-

tettiinkin useita uusia baktee-

reita. Uusi bakteerisuku, joka

hajottaa sinilevien tuottamia

maksatoksiineita, kuvattiin tie-

teellisesti. Sinileväkukinnois-

ta eristettiin myös monia mah-

dollisesti ihmisille tai eläimil-

le sairauksia aiheuttavia bak-

teereita. Näitä ei ole tutkittu

aiemmin.

Myrkytystietokeskuksen

puhelinpäivystykseen ottaa

vuosittain yhteyttä noin 100

henkilöä, jotka epäilevät saa-

neensa sinileviin liittyviä oi-

reita. SYKEn levälinjalle puo-

lestaan tulee vuosittain noin

350 sinileviin liittyvää kyse-

lyä.

Levälinja avataan jälleen

kesäkuussa.

Tutkimus kuului Suomen

Akatemian rahoittamaan Mik-

robit ja ihminen -tutkimusoh-

jelmaan (MICMAN). Hank-

keeseen osallistuvat Suomen

ympäristökeskus (SYKE),

HUSin Myrkytystietokeskus ja

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tuotevalvontakeskus (STTV).

Valtakunnallisesta leväseuran-

nasta ja näytteiden toimittami-

sesta vastasivat alueelliset ym-

päristökeskukset, kuntien ym-

päristö- ja terveystarkastajat

sekä vapaaehtoiset levähavain-

noitsijat.

Page 15

Page 13

1...,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13 15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,...32