Page 13 - Alueviesti_22

Tapahtumia

Keskiviikko toukokuun 31. 2006

13

Tampereen hiippakunnan

tuomiokapituli kuuli viime

viikon istunnossaan Nokian

Mission johtoon kuuluvaa

pastoria, teologian tohtori

Markku Koivistoa luterilais-

ta tunnustusta koskevissa ky-

symyksissä. Lopullisia päätök-

siä Koivistonmahdollisuudes-

ta jatkaa pappisviran hoita-

mista ei tehty, vaan tuomio-

kapituli antoi Koivistolle vie-

lä tilaisuuden oman kirjalli-

sen selityksensä antamiseen

16.6. mennessä.

Istunnossa keskustelun poh-

jana olisivat olleet Koiviston

antamat kirjalliset vastaukset

hänelle esitettyihin kysymyksiin

ja tuomiokapitulin arvio niistä.

Kuuleminen ja keskustelu oli

tarkoitettu oppia koskevaksi.

Kuulemisessa Koivisto ilmaisi

tahtovansa pysyä luterilaisen

kirkon pappina, mutta muihin

tuomiokapitulin esittämiin ky-

symyksiin hän kieltäytyi vas-

taamasta. Koivistolle jäi harkit-

tavaksi, haluaako hän korjata

luterilaisesta tunnustuksesta

poikkeavaa toimintaansa ja py-

syä luterilaisen kirkon pappi-

na.

Tästä erillinen on Koiviston

papille sopimatonta käytöstä ja

tiedottamista koskeva kurinpi-

tomenettely. Se on esillä myö-

hemmin.

Tampereen tuomiokapituli

toteaa, että Markku Koiviston

julkisuudessa esittämät syytök-

set sen 10.5. antamasta lausun-

nosta ovat harhaanjohtavia.

Kolme ensimmäistä väitettä

kapitulin arvioinnista eivät ole

totta. Koivisto väittää kapitulin

katsovan lausuntonsa perusteel-

la, että ihmisiä ei ole syytä kut-

sua tulemaan uskoon, että ih-

Tuomiokapituli kuuli jälleen

Nokian Markku Koivistoa

misille ei saa luvata Jumalan

tekevän ihmeitä ja parantavan

ja että Raamattua ei voi pitää

uskon ja elämän korkeimpana

ohjeena.

Tuomiokapitulin mukaan

luterilainen kirkko nimenomaan

kutsuu ihmisiä uskoon. Uskon

synnyttää Pyhä Henki sanan ja

sakramenttien välityksellä. Lu-

terilaisessa kirkossa rukoillaan

ihmisten puolesta, mutta Juma-

la toimii niin kuin hyväksi nä-

kee. Luterilainen kirkko nimen-

omaan pitää Raamattua uskon

ja elämän korkeimpana ohjee-

na. Tuomiokapituli toteaa tul-

kitsevansa Raamattua luterilai-

sen tunnustuksen mukaisesti ja

selvityksensä osoittavan, että

Markku Koiviston Raamatun

tulkinta ei ole tämän luterilai-

sen tunnustuksen mukainen.

Koivisto on myös väittänyt

julkisuudessa, että tuomiokapi-

tulin lausunnon mukaan Koi-

visto tilaisuuksissaan suggeroi

ja manipuloi ja käyttää armo-

lahjoja okkulttissävyisesti. Koi-

viston mukaan karismaattisuus

kuuluu olennaisena osana kris-

tilliseen uskoon. Tuomiokapi-

tuli toteaa puolustavansa ja kan-

nattavansa tervettä luterilaista

karismaattisuutta, joka on osa

normaalia seurakuntaelämää.

Selvitystyönsä perusteella se

kuitenkin katsoo, ettei Markku

Koiviston äärikarismaattisuus

ole luterilaista karismaattisuut-

ta. Koiviston tutkinnan alai-

sessa, luterilaisesta tunnustuk-

sesta poikkeavassa toiminnas-

sa yksi keskeinen ongelma on

kastekysymys, minkä vuoksi

hän oli kuultavana tuomioka-

pitulin istunnossa. Pappi ei voi

toimia luterilaisen kirkon pap-

pina, jos hän hyväksyy uudesti

kastamisen.

Tampereen tuomiokapituli

katsoo, että Markku Koiviston

oppi pahoista hengistä ja käy-

tännöt demonien karkottamisis-

ta kastetuista uskovista ihmisistä

ovat hengellistä väkivaltaa.

Koiviston käsitys ihmisen

asteittaisesta muuttumisesta

pyhemmäksi ja paremmaksi ei

ole luterilaisen uskonmukainen.

Lisäksi tuomiokapituli näkee

ongelmallisena Koiviston käsi-

tyksen Pyhän Hengen toimin-

nasta. Koiviston opetus hengel-

lisestä arvovallasta ei ole sovi-

tettavissa yhteen luterilaisen vir-

kakäsityksen kanssa. Näitä asi-

oita selventäviin kysymyksiin

Koivisto ei tuomiokapitulin

kuulemisessa keskiviikkona

vastannut.

Piispan tehtävänä

valvoa pappeja

Tampereen tuomiokapituli

toteaa, että Suomen luterilaisella

kirkolla on hyvät suhteet kaik-

kiin kristillisiin kirkkokuntiin ja

uskonyhteisöihin. Opin ja raa-

matuntulkinnan eroista huoli-

matta niiden kanssa käydään

rakentavia keskusteluja. Koska

Suomessa on uskonnonvapaus,

tuomiokapituli ei puutu vapaan

yhdistystoiminnan kuten esi-

merkiksi Nokian Mission toi-

mintaan. Tuomiokapituli kuiten-

kin muistuttaa, että kirkolla, sen

piispoilla ja tuomiokapituleilla

on oikeus ja velvollisuus val-

voa omien pappiensa sitoutu-

mista Raamattuun ja luterilai-

seen tunnustukseen.

Kirkkolain piispalle ja tuo-

miokapitulille osoittama val-

vontavelvollisuus ulottuu myös

niihin hiippakunnan pappeihin,

jotka eivät ole virkasuhteessa

kirkkoon tai seurakuntaan. (KT)

Äetsässä järjestetään

toisen kerran kesän aloi-

tukseksi Patsaspuistota-

pahtuma huomenna tors-

taina klo 18-21 Pehulan

Patsaspuistossa.

Illan aikana äetsäläiset

yhdistykset esittelevät toi-

mintaansa ja on luvassa eri-

laista ohjelmaa. Myynnis-

sä on monenlaista ruokaa

ja on mahdollista päästä aje-

lemaan ponin rattailla tai

hyppimään trampoliinilla,

paikalla on koiria ja löytyy

monenlaista aktiviteettia,

johon osallistua. Tilaisuu-

teen on vapaa pääsy.

Äetsässä otetaan kesä

vastaan Patsaspuistossa

Tilaisuuden aluksi Keiky-

än kirkkoherra Olavi Sorva

ja Veli-Matti Savijoki Äet-

sän helluntaiseurakunnassa

suorittavat kevätsiunauksen.

Ohjelma jatkuu Teatteri

Moorian koko perheen esi-

tyksellä "Prinsessa lohikäär-

meen vankina".

Lisäksi on ohjelmassa itä-

maista tanssia, Keikyän So-

taveteraanien toiminnan esit-

telyä, Veteraaniveljien lau-

lua, gospelia ja Äetsän Ilon-

kylväjien ylistystanssia.

Myöhemmin iltanuotiolla

lauletaan yhteislauluja.

Vammalan helluntai-

seurakunnassa järjeste-

tään tänäkin kesänä Hy-

vän sanoman tilaisuuksia

KAN- työn merkeissä.

Kristillisen alkoholisti- ja

narkomaanityön eli KAN

ry:n tarkoituksena on an-

taa kristillisen elämänkat-

somuksen mukaista kun-

toutushoitoa huume- ja

päihdeongelmaisille sekä

vankiloista vapautuville.

Vammalassa aktioista en-

simmäinen on 8.-11. kesä-

kuuta ja toinen syyskuun

ensimmäisenä viikonloppu-

na. Molemmissa aktioissa

on mukana Raision kontak-

tikodin vastaava ohjaaja

Mikko Vähä-Lassila ryh-

mänsä kanssa.

Jo toista vuosikymmen-

tä Mikko Vähä-Lassila on

vastannut Raision kontak-

tikodin toiminnasta. Työ on

ollut tuloksekasta, jonka

myös Raision kaupunki on

huomioinut anoen Mikolle

Sosiaaliturvakeskusliiton

kultaisen ansiomitalin, joka

luovutettiin hänelle viime

helmikuussa.

Myös aktioryhmässä on

mukana henkilöitä, jotka

ovat saaneet kokea elämäs-

sään uudistuksen ja vapau-

tuksen KAN-työn tulokse-

na. Mm. raumalainen Kari

Kairittu perheineen on mu-

KAN-työtä tehdään

tunnetuksi Vammalassa

kana todistamassa Jumalan

ihmeistä omassa elämäs-

sään sekä myös oman kau-

punkimme kasvatteja

Hyvän sanoman tilai-

suuksia järjestetään perjan-

taista sunnuntaihin teltassa

Marttilan koulun kentällä

sekä lauantaina tiedotusti-

laisuus torilla.

Kuntoutuksen toteutta-

mista varten on eri puolille

maata perustettu kontakti-

koteja, joiden kautta tapah-

tuu hoitoonohjaus varsinai-

siin hoitokoteihin. Hoito-

jaksot mitoitetaan yksilöl-

lisesti ja yhteistyössä eri

tahojen kanssa (esim. sosi-

aalitoimistot, terveyskes-

kukset, A-klinikat) pyritään

asiakkaan kokonaisvaltai-

seen auttamiseen ja päih-

teettömän elämän tukemi-

seen.

KAN-työssä pyritään

myös määrätietoisesti kiin-

nittämään huomiota kristil-

lisen vaihtoehdon tarjoami-

en mahdollisuuksien esillä

pitämiseen ja käyttämiseen

hoitotyössä.

Torstaina 8.6. klo 18-20

aktioryhmä vierailee Ra-

dio Mantassa, jolloin

kuullaan suorassa lähe-

tyksessä tietoa KAN-työs-

tä sekä ryhmäläisten oma-

kohtaisia

todistuksia

muutoksista elämässään.

Kiikoisten seurakuntata-

lolla vietetään hebrealaisen

musiikin iltaa 5. kesäkuuta

kello 19. Illan esiintyjä on

seitsenhenkinen Halom -

yhtye Moskovasta.

Hebrealaisen musiikin

iltaa vietetään Kiikoisissa

Yhtyeen soittimet ovat

piano, viulu, huilu, klarin-

etti, saksofoni ja haitari.

Yhtyeessä on kaksi solis-

tia. - Tilaisuuden järjestää

Kiikoisten seurakunta.

Työhevoset esittäytyvät

Kutalassa lauantaina 3.

kesäkuuta klo 13. Näy-

töksen järjestää: Suomen

TyöhevosseuraVammalan

Hevospalvelun kanssa.

Näytös sisältää äestystä

hevosella, ohran kylvöä he-

voskylvökoneella sekä jy-

räämistä hevosvetoisella jy-

rällä.

Työhevosilla näytös

Kutalassa Vammalassa

Paikalle saapuu työhe-

vosseuran puheenjohtaja

Pentti Sarja.

Kannuksesta ja tilaisuu-

den kuuluttajana on Hä-

meen Hevosjalostusliiton

pj. Veikko Hakala.

Tilaisuus on maksuton ja

järjestetään osoitteessa:

Kärppäläntie 877, Ketolan

vanhalla kaupalla.

Seurakuntien isostoiminta

on lisännyt suosiotaan. Isosi-

na eli nuorina apuohjaajina

toimi yli 17 000 nuorta, kun

heitä vuonna 2004 oli reilut

14 000. Kasvua isosten mää-

rässä oli siis yli viidennes.

Roimaa nousua selittää osal-

taan tilastointitavan muutos.

Isosten joukkoon on laskettu

rippikoulun lisäksi myös muil-

la lasten ja nuorten leireillä mu-

kana olleet nuoret apuohjaa-

jat.

Myös rippikoulujen isosten

määrä on kasvanut. Rippikou-

lun isoskoulutukseen osallistui

27 000 nuorta, missä kasvua

edellisestä vuodesta on 9 pro-

senttia. Koulutukseen osallistu-

neista reilu puolet siis päätyy

isosiksi. Varsinkin suurimmis-

sa kaupungeissa kaikki isosiksi

halukkaat eivät mahdu leireille

mukaan. Kaikki eivät myöskään

käy koulutusta loppuun saak-

ka. Pisimmillään isoskoulutus

kestää kolme vuotta. Isoset ovat

merkittävä nuorten vapaaehtois-

ten joukko kirkossa.

Itse rippikoulu on säilyttä-

nyt vahvan aseman. Rippikou-

lu tavoittaa edelleen lähes yh-

deksän kymmenestä nuoresta.

Vuonna 2005 rippikoulun kävi

yhteensä 59 000 nuorta, mikä

vastaa 87,9 prosentin osuutta

15-vuotiaiden ikäluokasta (88,9

% vuonna 2004). Nuorten ilto-

jen osallistujamäärä kasvoi vii-

me vuodesta 7,1 prosenttia. Sen

sijaan säännöllisesti kokoontu-

vien nuorten ryhmien jäsenmää-

rä laski 12,7 prosenttia.

Seurakuntien perhekerhot

kasvattivat suosiotaan edelleen.

Aikuisia osallistujia oli lähes

470 000 ja lapsia 747 000, yh-

teensä 1 217 000 henkeä. Yh-

teensä osallistujien määrä kas-

voi viime vuodesta 1,3 prosent-

tia. Tilaisuuksien määrä puoles-

taan kasvoi 4,4 prosenttia.

Päiväkerhot tavoittavat 3–5-

vuotiaista lapsista 39,4 prosent-

Isostoiminnan suosio kasvaa

tia. Päiväkerholaisten määrä

väheni edellisestä vuodesta 2,1

prosenttia, mikä johtuu osaltaan

ikäluokkien pienenemisestä.

Pyhäkouluihin osallistui 8,1 pro-

senttia 4–10-vuotiaista lapsista

eli yhteensä lähes 34 000 lasta.

Seurakuntien työntekijät

ovat läheisessä yhteistyössä

kuntien päivähoidon kanssa. He

esimerkiksi vierailevat päiväko-

deissa tukemassa niiden uskon-

tokasvatusta.

Seurakuntien

työntekijöiden käyntejä päivä-

hoidossa oli vuonna 2005 yh-

teensä 19 000 kappaletta.

Varhaisnuorten kerhoihin

osallistuneiden määrä väheni

lähes kymmeneksen (-9,1 %).

Seurakuntien partiossa olevien

määrä sen sijaan laski vain hie-

man (-1,4 %).

Seurakuntien järjestämään

koululaisten aamu- ja iltapäi-

vätoimintaan osallistui 14,0 pro-

senttia pienistä 7–8-vuotiaista

koululaisista. Yhteensä osallis-

tujia oli yli 16 000.

Diakonian painopiste

työikäisissä

Diakoniatyössä kirjattiin

kaikkiaan 543 000 asiakaskon-

taktia.

Diakoniatyön painopiste oli

työikäisissä: yli puolet eli 54,1

prosenttia asiakaskontakteista

toteutui 18–64-vuotiaiden kans-

sa.

Tärkeimmät syyt asiakas-

kontaktien taustalla olivat ter-

veyteen ja sairauteen liittyvät

syyt (22,9%), taloudelliset syyt

(22,0 %) ja ihmissuhteisiin liit-

tyvät kysymykset (20,6 %).

Hengelliset kysymykset olivat

ensisijaisena syynä joka kuu-

dennessa asiakaskontaktissa.

Kirkollisiin toimituksiin

kerran vuodessa

Jumalanpalveluskäyntejä kir-

jattiin vuonna 2005 kaikkiaan

7,12 miljoonaa. Viikoittainen

kävijämäärä vastaa 3,1 prosent-

tia keskiväkiluvusta. Osallistu-

minen jumalanpalveluksiin laski

1,3 prosenttia edellisvuoteen

nähden. Aktiivisinta jumalan-

palveluksissa käyminen oli Por-

voon ja Lapuan hiippakunnis-

sa. Suhteessa vähiten jumalan-

palveluksiin osallistuttiin Es-

poon hiippakunnan alueella.

Pääjumalanpalveluskäyntejä

kirjattiin kaikkiaan 4,32miljoo-

naa, mikä on 1,3 prosenttia vä-

hemmän kuin vuotta aiemmin.

Muissa jumalanpalveluksissa oli

2,8 miljoonaa kävijää (-1,4 %).

Kirkollisiin toimituksiin kir-

kon jäsen osallistui keskimää-

rin kerran vuodessa. Kaikkiaan

kirkollisissa toimituksissa kir-

jattiin 4,11 miljoonaa käyntiä

(-1,7 %). Kirkollisia toimituk-

sia ovat kaste, avioliittoon vih-

kiminen ja hautaan siunaami-

nen.

Muissa seurakuntatilaisuuk-

sissa oli yhteensä 5,9 miljoo-

naa kävijää.

Käyntienmäärä laski 5,7 pro-

senttia.

Suosituimpia olivat musiik-

kitilaisuudet.

Muiden seurakuntatilaisuuk-

sien vähenemiseen on myös

osaltaan vaikuttanut tilastointi-

tavan muutos. Tilastovuodesta

2005 lähtien herätysliikkeiden

itsenäisesti järjestämää seura-

kunnasta riippumatonta toimin-

taa ei enää tilastoida tässä yhte-

ydessä.

Kirkollisten vihkimisten

osuus kaikista vihkimisistä, jois-

sa vähintään toinen puolisoista

oli evankelis-luterilaisen kirkon

jäsen, oli 68,1 prosenttia (69,2

% v. 2004). Kaikista vuonna

2005 solmituista avioliitoista

kirkollisten vihkimisten osuus

oli 63,3 prosenttia (64,0 % v.

2004).

Kaikkiaan kirkon jäsenet

solmivat 27 205 avioliittoa,

eronneita pareja oli 11 601. Kir-

kon jäsenten solmimien avio-

liittojen määrä oli likipitäen

sama kuin edellisvuonna, avio-

erojen määrä sen sijaan kasvoi

2,0 prosenttia. (KT)

Keskustelu hoitajapulas-

ta työllistää Länsi-Suomen

lääninhallitusta yhä enem-

män. Keskustelu ei vielä

ole kovin paljon lisännyt

kanteluja, mutta on sen

sijaan selvästi lisännyt niin

kansalaisten kuin kuntien-

kin vastuuvirkamiesten ja

henkilökunnan puhelin- ja

sähköpostiyhteydenottoja

lääninhallitukseen.

Hoitajat ja kunnan virka-

miehet ovat alkaneet ottaa

yhä enemmän yhteyttä, kun

ennen yhteydenotot tulivat

pääasiassa omaisilta. Länsi-

Suomen lääninhallituksessa

on tällä hetkellä vireillä kaik-

kiaan 779 kantelua. Noin

kaksi kolmasosaa niistä eli

509 kantelua koskevat sosi-

aali- ja terveysasioita. Seu-

raavaksi eniten eli 18,2 pro-

senttia kanneltiin poliisin

toimista. Kanteluiden mää-

rä on näillä toimialoilla li-

sääntynyt vuosi vuodelta.

Viime vuonna lääninhal-

litus antoi 853 ratkaisua.

Tänä vuonna on toukokuun

22. päivään mennessä käsi-

telty 250 kantelua.

Kaikkiaan terveyden-

huollon kanteluja lääninhal-

litukseen tulee noin 60 pro-

senttia ja sosiaalihuollon

kanteluja noin 40 prosenttia

sosiaali- ja terveydenhuol-

lon kaikista kanteluista. Pal-

jon kannellaan myös sosi-

aalitoimen palveluista. Mm.

Turussa sosiaalitoimesta ja

vanhusten hoidosta on kan-

neltu viime vuosina ja tuo-

reena esimerkkinä tästä on

Tampereen Koukkuniemen

vanhainkotia koskeva lää-

ninhallituksen valvontaan

perustuva päätös, joka lopul-

ta johti välikysymykseen ja

hallituksen luottamuksen

mittaamiseen eduskunnassa.

Terveydenhuollon kante-

lut koskevat etenkin lääkä-

ritoimintaa, hoitoa ja poti-

laskohtelua.

Toimeentuloturva

puhuttaa

Sosiaalitoimen kanteluita

tulee eniten toimeentulotur-

vasta ja toimeentulotuen

myöntämiseen liittyvistä asi-

oista. Kyse on usein asia-

kaskohtelusta ja tyytymättö-

myydestä sosiaalitoimiston

työntekijöiden menettelyyn,

asiakastyöhön tai huoltajuus-

kiistoihin otetuista kannan-

otoista.

Lisäksi kanteluissa on päi-

vähoidon, lasten ja nuorten

palvelujen, vammaispalvelu-

jen, kehitysvammahuollon,

päihdepalvelujen, mielenter-

veyspalvelujen, asumispal-

velujen, kotipalvelujen ja ko-

tisairaanhoidon jne. toteut-

tamista koskevia asioita.

Valtaosa näistä koskee kun-

tien järjestämisvastuulla ole-

via sosiaali- ja terveyden-

huollon peruspalveluja.

Yksityinen

palvelutuotanto

aiheuttaa lisää

kanteluita

Yksityisten palvelutuotta-

jien toiminta muodostaa yhä

suuremman osan palveluis-

ta. Runsas viidennes sosiaa-

li- ja terveyspalveluista kuu-

luu jo yksityiseen palvelu-

tuotantoon. Tämä toiminta

on pääosin luvanvaraista toi-

mintaa, johon lääninhallitus

myöntää luvat ja vastaa

myös toiminnan valvonnas-

ta. Yksityistä toimintaa kos-

kevia kanteluja on myös tul-

lut lisääntyvästi.

Hoitajapulasta

aiheutuu lisätyötä

lääninhallitukselle

Asunnonvälittäjien

toimista kantelu

herkästi

Lääninhallituksen kilpai-

lu- ja kuluttajaosastolla on

vireillä 23 kantelua. Ne kos-

kevat pääosin kiinteistön- ja

asunnonvälittäjien toimintaa.

Asunnon ostajat tekevät kan-

teluita välittäjän toiminnas-

ta sillä perusteella, että ei-

vät mielestään ole ostohet-

kellä saaneet riittävästi tie-

toja kohteesta tai että välit-

täjän toiminta ei ole ollut

hyvän välitystavan mukais-

ta. Toimintaa säätelee laki,

jonka noudattamista läänin-

hallitus valvoomm. siltä osin

kuin on kyse välittäjien vä-

litystoiminnasta.

Esitutkinnasta ja

pakkokeinoista

kanneltiin

Poliisin toiminnasta on vi-

reillä kaikkiaan 115 kante-

lua. Valtaosa niistä koskee

poliisin suorittamaa esitut-

kintaa ja sen asianmukai-

suutta. Kanteluja tulee lisäksi

mm. pakkokeinojen käytös-

tä, asian käsittelyn viivästy-

misestä ja poliisin käyttäy-

tymisestä.

Opetuksen

erityisjärjestelyt

valituksen aiheina

Viime aikojen yleisimmät

aiheet opetusalalla ovat ol-

leet opetuksen erityisjärjes-

telyt, mm. koulusta poistet-

tujen tai kotiopetukseen siir-

rettyjen lasten opetuksen ja

oppilashuollon järjestelyt,

kuntien menettelyt erityis-

opetuksen järjestämisessä,

oppilaiden arviointia koske-

vat menettelyt, opettajan

epäasiallinen oppilaiden

kohtelu ja opetusmenetelmät

sekä opettajien lomautukset

ja niihin liittyvät opetusjär-

jestelyt ja oppilaiden turval-

lisuus.

Ongelmia on ollut myös

valtakunnallisen opetus-

suunnitelmien perusteiden ja

kunnallisen opetussuunnitel-

man noudattamisessa, opet-

tajien, oppilashuoltoryhmän

ja kaupungin opetusviran-

omaisten toiminnassa, oppi-

joiden kiusaamisessa, pois-

saolomerkintöjen seuraamis-

mahdollisuudessa, työssä

oppimispaikan järjestämi-

sessä sekä ammattitutkin-

toon johtavan koulutuksen

asianmukaisuudessa.

Kanteluja on tehty myös

kodin ja koulun välisestä yh-

teistyöstä, valtionosuuksien

kohdentamisesta, oppilaiden

turvallisuudesta huolehtimi-

sesta, salassapitosäännösten

noudattamisesta, opetuksen

julkisuudesta, koulun johto-

kunnan menettelystä, oikeu-

desta turvalliseen opiskelu-

ympäristöön, koulukuljetuk-

sista sekä muista oppijoiden

oikeuksien toteutumisesta.

Kantelutyyppisiä asioita

hoidetaan sivistysosastolla

paljon myös puhelimitse.

Niin ikään kuntiin ja kou-

luihin otetaan yhteyttä, mi-

käli asiakkaan kanssa näin

sovitaan. Monesti asiat hoi-

tuvatkin näin, jolloin varsi-

naista kantelua lääninhalli-

tukseen ei ehkä koskaan asi-

asta tulekaan.

Ylipäätään lääninhallituk-

selle tulevissa kanteluissa on

kysymys asioista, jotka ovat

valvonta-asioita. Lääninhal-

lituksella on erityislakeihin

perustuva valvontatoimival-

ta myös kuntien järjestämis-

vastuulla oleviin sosiaali- ja

terveystoimen palveluihin.

Page 13 - Alueviesti_22_2006