Keskiviikko toukokuun 31. 2006
7
Sikataloudella on Huitti-
sissa edelleen vahva asema.
Moni tietää, että Huittinen
kuuluu Someron rinnalla
maamme eturivin possupi-
täjiin. Maatalouden ammat-
tilaiset tietävät vielä senkin,
että sikatalous on lannanle-
vitystarpeineen vaikuttanut
pellon hintaan. Pelto onkin
arvossaan Huittisissa.
-Huittisissa näkyy se, mikä
on yleinen suunta. Yksiköt suu-
renevat, tuottajat vähenevät ja
tuotantoa pyritään nostamaan
harvemmissa yksiköissä, Huit-
tisten maaseutuasiamies Paa-
vo Törmälä sanoo.
Silti liki sadalla tilalla vielä
harjoitetaan sikataloutta. Maat-
iloja Huittisissa on kaikkiaan
lähes 350.
Lannanlevitysalan tarpeen
vaikutus pellon hintaan tuli
selvästi esiin vast'ikään tarkas-
tetussa Perttu Pyykkösen väi-
töskirjassa. Pyykkönen on Pel-
lervon taloudellisen tutkimus-
laitoksen maa- ja elintarvike-
talouden tutkimusjohtaja. Huit-
tinen ja Vampula kuuluvat
maasamme niiden 43 kunnan
joukkoon, joissa pellon hinta
on vuosituhannen vaihteessa
noussut yli 50 prosenttia. Väi-
töskirjan mukaan pellon hin-
taan vaikuttavat tuottokyvyn ja
tukien lisäksi karjatilojen lan-
nanlevitysalan tarve. Myös ti-
lalla asumista edistävät teki-
jät, kuten ulkopuoliset ansio-
mahdollisuudet ja palvelujen
saatavuus, vaikuttavat asiaan.
-Aikoinaan investointituki-
puolella oli vaatimus, että tu-
kea saaneiden tilojen piti pys-
tyä tuottamaan määrätty osa
rehusta omalla tilallaan, mikä
aiheutti painetta. Investoivien
tilojen piti saada peltoalaa re-
huomavaraisuusvaatimuksen
takia, Paavo Törmälä kertoo.
-Toinen asia on lannanlevi-
tysala. Täytyy olla määrätty ala
joko omaa tai vuokrapeltoa tai
alaa levityssopimuksilla, jotta
saa ympäristölupia. Jos peltoa
on vuokrattavana tai ostetta-
vana, siinä kilpaillaan ja kyl-
lähän kilpailu nostaa hintoja.
Se on näkynyt meillä selvästi.
-Julkisessa myynnissä pel-
toalan hinnaksi on muodostu-
nut pitkästi toistakymmentä
tuhatta euroa hehtaarilta. Sa-
moin pellon vuokrahinta heh-
taarilta nousee 500 euron ylä-
puolelle alueilla, joilla kilpai-
lua on.
-Olimme sikapitäjä jo hyvän
aikaa ennen EU:ta ja sikata-
lous on jatkunut voimakkaa-
na. Aika moni tila on investoi-
nut EU:n aikana sikatalouteen.
Tällä hetkellä jarruna on se,
että uusien sikaloiden rahoi-
tus on hakukiellossa. Vain pe-
ruskorjauksiin saa tukea. Tie-
dän, että painetta investoinneil-
le on ollut. Jos rahoitus auke-
aa, ehkä muutama sikalahan-
ke tulee vireille, Törmälä ar-
vioi.
Maidon- ja munan-
tuottajat vähentyneet
Länsi-Maidoksi yhdistyvien
Maito-Pirkan ja Maito-Auran
piirissa valmistaudutaan mai-
dontuottajien määrän puoliin-
tumiseen lähivuosina. Tuotta-
jamäärä on laskeva myös Huit-
tisissa.
-Maidontuotanto on aika
vähäistä. Tuottajia ei ole enää
kahtakymmentä. Ikärakenne
on sellainen, että kymmenen
vuoden kuluttua maidontuot-
tajia ei enää kovin monta ole.
-Broilerituotanto on meillä
kotieläinpuolella iso ala. Tuot-
tajia on liki kymmenen ja jot-
kut ovat jopa laajentaneet tuo-
tantoaan viime vuosina.
-Kun on paljon eläimiä, tar-
vitaan paljon rehua. Suurin osa
pelloista on rehutuotannossa.
Erikoistuotantoa on jonkin ver-
ran. Kun Saarioisten tehtaat on
paikkakunnalla, sopimusvilje-
lyä on heidän suuntaansa muu-
tamalla tilalla suuriakin aloja.
-Sokerijuurikastakin on ol-
lut muutamalla tilalla ja on
edelleen tänäkin vuonna, mut-
ta se jää nähtäväksi, mitä so-
kerimuutos tekee juurikkaan
tuotannolle täällä. Lähellä ole-
va Säkylän tehdas jää toimi-
maan. Ehkä siihen ei suuria
muutoksia tule, Törmälä apri-
koi.
-Tilojen lukumäärä on ollut
EU:n aikana aleneva. Kun EU
tuli vuonna 1995, meillä oli
ihan muutamaa vaille 500 tuen
hakijaa, ja viime vuonna niitä
oli 348 eli puolitoista sataa
hakijaa on kymmenen vuoden
aikana jäänyt pois.
-Viime vuodesta tähän vuo-
teen alenema ei ole ollut niin
suuri kuin näinä EU-vuosina
keskimäärin. Tänäkin vuonna
meillä on vielä yli 340 tukiha-
kemusta. Vaikka tiloja jää pois,
jostain syystä uusia hakijoita
tulee tilalle.
-Tänä vuonna tilatukijärjes-
telmän muutoksesta johtuen
saattoi ehkä olla niin, että joku
lykkäsi vuokralle pistämistä ja
joku taas otti vuokramaita ta-
kaisin omaan viljelyyn. Mitään
selvää trendiä ei kuitenkaan
ollut ottaa vuokramaita takai-
sin omaan viljelyyn.
-Äkkiä ajatellen EU:n ai-
kana ei niin hirveästi ole ta-
pahtunut painotusten muutok-
sia. Broilerpuolella on ollut
jonkin verran yksikkökokojen
laajenemista. Maidontuottaji-
en määrä alenemisen lisäksi
kananmunantuotanto vähenee.
EU:n tullessa meillä oli vielä
liki sata munantuottajaa. Nyt
ei ole enää kahtakymmentä.
-Eläinmäärät eivät ole ko-
vin paljon alentuneet, päin vas-
toin sika- ja broilerpuolella
määrät ovat nousseet.
-Kasvituotannon puolella
kovin suuria muutoksia ei ole
tapahtunut. Erikoiskasvien tuo-
tanto on sopimustuotantoa, ja
se riippuu tehtaitten markki-
natilanteesta, kuinka paljon
sopimuksia on. Yleensä ne ovat
samat viljelijät, jotka sitä jos-
sakin laajuudessa harjoittavat.
Maatalouden
energiakysymys aina
ajankohtainen
Öljyn ja sähkön korkea hin-
ta pitää energiakysymyksen
esillä myös maataloudessa.
-Kyllä suuremmat yksiköt
ovat hyvin paljon siirtyneet
hakelämmitykseen. Tietääkse-
ni kovin moni ei ole Huittisis-
sa siirtynyt viljan polttoon. Tie-
tysti näissä uusissa laitoksissa
pystyy esimerkiksi jäteviljaa
polttamaan. Varmaan sellaiset
erät, jotka eivät kelpaa kaup-
paan tai omien sikojen rehuk-
si, voidaan käyttää hakkeen li-
sänä, mutta puhdasta viljaläm-
mitystä en nyt tältä istumalta
muista, Paavo Törmälä kertoo.
-Tänä vuonna tuli uutena
mahdollisuutena tehdä velvoi-
tekesantoaloilla non-food -so-
pimus niin, että siellä kasva-
tettava rypsi tai joku muu kas-
vi käytetän omalla tilalla. Ener-
giskasvituki on toinen muoto.
Siinä voi käyttää muitakin kas-
veja.
-Näitä sopimuksia on jon-
kin verran kyselty. Tieto tästä
mahdollisuudesta tuli vasta
loppuvuonna. Voi olla, että ensi
vuonna jo muutamat tilat ai-
nakin näitä kesantoaloja käyt-
tävät energiantuotantoon.
-Valtakunnantasolla on näh-
ty, että kolmannes peltoalasta
voitaisiin käyttää erergiantuo-
tantoon. Jos öljyn ja sähkön
hinta pysyvät tällä tasolla ja
vielä nousevat, onhan se ta-
loudellinen vaihtoehto. Meil-
lä on näitä syöjiä eli sikoja ja
muuta karjaa sen verran, että
ehkä se ei ole meillä niin mer-
kittävä asia kuin jollakin muul-
la paikkakunnalla, mutta var-
masti osa käyttää sitä hyväk-
seen.
-Tehostamisen tarvetta on
runsaasti. Varmasti energia on
yksi asia, mistä kustannussääs-
töjä haetaan. Jos esimerkiksi
ison kotieläinyrityksen koko
lämmitys perustuu öljyyn taik-
ka sähköön, kyllä siinä mieti-
tään, missä vaiheessa siirrytään
halvempaan vaihtoehtoon.
Elinkelpoinen tila vai
elinkelpoinen viljelijä
Maaseutuasiamies Paavo
Törmälä puhuisi mieluummin
elinkelpoisista viljelijöistä kuin
elinkelpoisista tiloista. Elinkel-
poista tilaa ei hänen mukaan-
sa voi määritellä suoraan pel-
tohehtaareista.
-Ei voi sanoa, että raja on
50 hehtaaria ja piste. Se riip-
puu tuotantosuunnasta. Voitai-
siin ennemminkin puhua elin-
kelpoisesta viljelijästä. Se on
aika paljon henkilökohtaisis-
takin ominaisuuksista kiinni,
miten tilan saa tuottamaan.
-Kun harjoitetaan perinteis-
tä maataloustuotantoa - kasvin-
viljelyä tai kotieläintuotantoa
- onhan elinkelpoiseksi katsot-
tavan yrityksen koko jyrkästi
noussut. Kun ennen EU:ta oli
rajoituksia tuotannossa, 300
lihasian sikala ja 30 hehtaaria
peltoa oli oikein hyvä tila. Tällä
hetkellä se jää selvästi inves-
tointitukien ulkopuolelle, ellei
laskelmilla pysty osoittamaan,
että tehtävä investointi nostaa
tilan elinkelpoiseksi tilaksi.
-Käsitettä "elinkelpoinen
tila" käytetään investointituki-
puolella, kun TE-keskuksesta
haetaan tukea tilan investoin-
tiin, sukupolvenvaihdokseen
tai luopumiseläkejärjestelyyn,
jossa tosin on toisenlainen kri-
teeri jatkamiskelpoiselle tilal-
le.
-En näe, että tuottajahintoi-
hin olisi tulossa mitään suu-
rempia korotuksia. Päin vas-
toin, maailmanmarkkinahinta
painaa niitä alaspäin ja samoin
tukipolitiikka näyttää laskevan
tukia. Varsinkin 141-tuki - kan-
sallinen kotieläintuki, mikä on
täällä hyvinkin tärkeä - on taas
katkolla 2007. Se täytyy neu-
votella kokonaan uudestaan. Ei
se tulevaisuus oikein hyvältä
näytä, Törmälä katsoo.
Tukihakemukset jätetään
henkilökohtaisesti
Valtaosa maatalouteen liit-
tyvistä tukihakemuksista jäte-
tään Huittisten maataloustoi-
mistoon henkilökohtaisesti.
-Kun ne täällä yhdessä kat-
sotaan, puutteet saadaan kor-
jattua ja lisäselvitykset pyydet-
tyä, mikä helpottaa tallennus-
työtä. Kun hakemukset jätet-
tään ennen kylvötöitä, sitten ei
tarvitse hätyytellä isäntiä pel-
lolta toukokuussa tuomaan li-
sätietoja.
Tukihakemusten viimeinen
jättöpaivä oli tänä vuonna 28.
huhtikuuta. Tämän jälkeen al-
koi talennustyö. Valvontavai-
heen jälkeen syksyllä päästään
tukien maksatukseen.
-Kun hakemukset saadaan
huhtikuun lopussa, ne tallen-
netaan sen jälkeen tietojärjes-
telmään. Juhannukseen men-
nessä pitäisi viimeisetkin tie-
dot saada syötettyä järjestel-
mään. Lohkomuutokset pitäi-
si saada jo toukokuun puoli-
väliin mennessä menemään
TE-keskukseen.
-Kun tallennustyö on tehty
loppuun, alkaa TE-keskuksen
valvonta, joka täytyy saada teh-
tyä loppuun, ennen kuin tukia
voidaan maksaa. Ensimmäis-
ten tukien maksu on syyskuun
lopussa. Siinä on kiire, kun vii-
si prosenttia hakemusmääräs-
tä pitää valvoa.
-EU:hun meno oli tietysti
mullistava muutos maatalou-
dessa, mutta aiakaisempinakin
aikoina muutosta on ollut. Si-
katalouteen erikoistuminen on
alkanut jo 60- ja 70-luvuilla.
EU:n tuoma muutos koski kui-
tenkin kaikkia.
-Muutos on jatkuvaa EU:n
sisällä. Tänä vuonna suuri
muutos on, kun CAP-tukijär-
jestelmä muuttuu tilatukijärjes-
telmäksi. Tilatukioikeudet vah-
vistetaan syksyllä, ja se aihe-
uttaa meille paljonkin työtä.
-Aina on semmoinen paha
pelko tällaisella pesimistisellä
ihmisellä kuin minä, että joku
Fischler jälleen keksii jonkin
suuren muutoksen EU:n maa-
talouspolitiikkaan, ja muuta-
man vuoden päästä tämmöi-
nen ruljanssi on taas edessä,
Paavo Törmälä puntaroi muu-
toksia.
Ydintietoa Huittisten
maataloudesta
Huittislaisten maatilojen
koko on kasvanut viime vuo-
sina keskimäärin runsaaseen 36
hehtaariin. Aktiivitilojen luku-
määrä oli viime vuonna 344
tilaa. Peltoa Huittisissa on 13
000 hehtaaria ja metsää 18 000
hehtaaria. Satakunnan pelto-
alasta 8,4 prosenttia sijaitsee
Huittisissa.
Ylivoimaisesti tärkein tuo-
tantosuunta on sikatalous, jota
harjoitetaan noin sadalla tilal-
la. Yhteensä 46 000 sikaa tar-
koittaa, että jokaista huittislais-
ta asukasta kohden röhkii viisi
sierainparia.
Maidontuotannosta huoleh-
tii 17 huittislaista tilaa. Broi-
lertuotantoa on kahdeksalla ti-
lalla, joilla on 450 000 paik-
kaa. Kananmunia tuottaa
52000 kanaa noin 13 tilalla.
Viljelykasveista tärkein on
rehuohra, jota viljeltiin 5 337
hehtaarilla vuonna 2004. Kau-
ran pinta-ala oli 2 131, heinän
660, mallasohran 654, kevät-
rypsin 409 ja kesannon 980
hehtaaria. Maataloustoimi kä-
sittelee 1600 maatalousyrittä-
jien tukihakemusta. Niiden pe-
rusteella myönnettyjen tukien
määrä on 10,9 miljoonaa eu-
roa.
Hannu Virtanen
Maaseutuasiamies Paavo Törmälä on jo vuodesta 1972 alkaen hoitanut virkansa puolesta
Huittisten maatalousasioita. Hän on haastateltavana Radio Mantassa huomenna torstaina
kello 14.15.
Sikataloudella edelleen
vahva asema Huittisissa
Tarve lannanlevitysalasta nostanut pellon hintaa
Joutsenten reitti ry:n
hallitus kokoontui maa-
nantaina 22.5. käsittele-
mään kylien tarjouksia Ky-
lätoiminnan parhaat käy-
tännöt -hankkeeseen.
Tarjouksia saatiin määrä-
aikaan mennessä 23. Tarjo-
usten loppusumma ylitti käy-
tettävissä olevat varat noin
kolminkertaisesti. Hallitus
hyväksyi 13 tarjousta, joiden
kustannusarviot karsittiin yh-
teensä 58 000 euroon.
Parhaan käytännön viittaa
soviteltiin HämeenkyrönVe-
sajärven Maamiesseuran
"Vesajärven Ollit" -hank-
keelle. Uhka kyläkoulun lak-
kauttamisesta on koonnut
aktiivisuudestaan tunnetun
"joutsenten kylän" Ollit vas-
tarintaan. Kylien välistä ja
kansainvälistäkin yhteistyötä
rakentavan hankkeen kokoa-
vana teemana on nimipäi-
väperinteen ja "olliuden"
vuosituhantisen perinteen
(Pyhä Olavi) arvostava hyö-
dyntäminen. Lähikylien ja
Pohjois-Euroopan vastinpa-
rikylien Ollien verkoston ra-
kentaminen huipentuu Vesa-
järvellä 29.7. vietettäviin oh-
jelmallisiin Ollinpäiviin.
Hankkeen perimmäinen ta-
voite on myönteisen kylä-
ja kuntakuvan vahvistami-
nen ja tunnettuuden lisäämi-
nen.
Jätevesihanke
Mouhijärvellä
Mouhijärven
Häijään
koulupiirin asukasyhdistyk-
sen ja Länsi-Mouhijärven
Kylät ry:n yhteishankkees-
sa selvitetään järkevin tapa
järjestää nopeasti kasvavan
Tampere-Pori -tien varren
kiinteistöjen jätevesien kä-
sittely uuden jätevesiasetuk-
sen edellyttämällä tavalla.
Vaihtoehtoina ovat mm.
kunnan viemäriverkoston
laajentaminen vesihuolto-
osuuskuntamallilla ja haja-
asutusalueen kiinteistöjen
yhteispuhdistamot.
Kyröskosken Perinneyh-
distyksen "Verkot Kyröskos-
keen" -hankkeessa paranne-
taan Hämeenkyrön Kyrös-
kosken kansalaistoiminnan
ja elinkeinoelämän yhteis-
työtä. Kyröskoski-verkoston
tavoitteena on parantaa ja
turvata taajaman palveluita
ja yrittämisen edellytyksiä.
Yhtenäisyyttä Suttilaan
Huittisten Suttilan nuo-
risoseuran "Jäsenet jonoon"
-hankkeessa jäntevöitetään
Suttilan kylätoimintaa, joka
on sirpaloitunut kuudelle re-
kisteröityneelle yhdistyksel-
le. Tavoitteena on syventää
rekisteröityjen ja rekisteröi-
mättömien toimijoiden yh-
teistyötä mm. tiedonvälityk-
sen ja tonttimarkkinoinnin
saroilla.
Huittisten Huhtamon
nuorisoseuran "Huomisen
hyvempi Huhtamo" -hank-
keessa selvitetään mahdol-
lisuudet kylätalkkaritoimin-
nalle, lasten iltapäiväkerho-
toiminnalle, retkeilyreitin ja
laavun rakentamiselle sekä
Honkapirtti-kylätalon käyt-
tötarkoitusten laajentamisel-
le. Huhtamolaiset selvittävät
myös kylänsä tonttitarjonnan
ja tyhjillään olevat raken-
nukset asukashankinnan te-
hostamiseksi.
Kiikan Jokisivun Kylä-
seuran hankkeessa kootaan
rivejä Jokisivun koulun lak-
kauttamisuhan alla. Hank-
keessa laaditaan mm. kehit-
tämissuunnitelma Lautta-
pirtti-kokoontumispaikalle
ja Kokemäenjoen lauttaran-
nalle.
Hämeenkyrön Pinsiö-
Seuran hankkeessa selvite-
Joutsenten Reitille tulleet
anomukset paljon yli budjetin
tään mahdollisuudet moni-
alaisen maaseudun työ-
osuuskunnan perustamisek-
si. Asiakaskartoituksen koh-
deryhminä ovat vanhukset,
lapsiperheet, mökkiläiset
sekä rakennus- ja peruskor-
jausapua tarvitsevat henki-
löt.
Matkamuistoja
Vampulaan
Vampulalaisen Harjualu-
een luonto ja virkistys ry:n
hankkeessa kohotetaan Sä-
kylänharjun tunnettuutta ja
imagoa omaleimaisilla mat-
kamuistotuotteilla. Seudun
asukkaat perehdytetään mm.
korusuunnittelun ja -valmis-
tuksen saloihin.
Vammalan Lantulan Seu-
dun kyläyhdistyksen Kylä-
sihteeri-hankkeessa laadi-
taan peruskorjaussuunnitel-
ma kylätaloksi hankitulle
koulukiinteistölle, tuetaan
ikääntyvän väestön päivätoi-
mintaa ja lasten iltapäiväker-
hotoimintaa sekä huolehdi-
taan kylän tiedottamisesta ja
markkinointiviestinnästä.
Kotisivut kylille
Punkalaitumelle
Punkalaitumen kylien, Ja-
lasjoki, Kanteenmaa, Kos-
kioinen, Pohjoisseutu, Pitä-
jä ja Vanttila, yhteishank-
keessa laaditaan kylien vies-
tinnän tueksi kyläkohtaiset
internet-sivut. Kylien vies-
tintävalmiuksia kohotetaan
myös sähköpostipalvelulla ja
internet-sivuston käyttöön-
ottokoulutuksella.
Pirkan Kylät ry:n hank-
keessa laaditaan Hämeenky-
rössä sijaitsevalle kylätoi-
mintakeskus Heiskalle ko-
konaisvaltainen kehittämis-
suunnitelma. Heiskan kehit-
täminen on viime vuosien
aikana keskittynyt mittavan
rakennuskannan peruskorja-
ukseen. Nyt laadittavassa ke-
hittämissuunnitelmassa kes-
kitytään toiminnallis-talou-
dellisiin näkökohtiin.
Katsomo Patsaspuistoon
Äetsän Pehulan Seudun
kyläyhdistyksen hankkees-
sa tehdään rakennussuunni-
telma ns. Patsaspuiston ran-
taan tulevalle laulu- ja esiin-
tymislavalle. 150-200 hen-
gen katsomo-osan suunnit-
telussa hyödynnetään jyr-
kähköä Kokemäenjoen ran-
tatöyrästä. Kunnan keskus-
taajaman arvokkaassa voi-
malaitosmiljöössä sijaitse-
van ranta-alueen kehittämi-
sellä parannetaan koko kun-
nan imagoa.
Vähähaaraan
kotieäinpuisto
ÄetsänVähähaara-Seuran
hankkeella
parannetaan
maaseudun ja kaupungin
vuorovaikutusta Kotiseutu-
talon pihapiiriin perustetta-
valla kotieläinpihalla. Koti-
eläinpihan hoidosta vastaa-
vat kylän nuoret.
Hallitus päätti lopulta olla
laittamatta tarjouksia parem-
muusjärjestykseen. Kaik-
kein paras kylätoiminnan
käytäntö valitaan vasta, kun
hankkeet on toteutettu. On-
nistuneimmalle hankkeelle
on luvassa tutustumismatka
Euroopan kylien kehittämi-
sen kärkimaahan Irlantiin.
Hankkeiden käynnistä-
minen edellyttää vielä Pir-
kanmaan TE-keskuksen vi-
rallista rahoituspäätöstä, jota
odotellaan tällä viikolla.
Hankeryppään toteuttami-
nen käynnistyy Joutsenten
reitin järjestämällä verkos-
totapaamisella Vammalan
Lantulan koululla maanan-
taina 5.6. klo 18.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32