Page 4 - Alueviesti_27

Keskiviikko heinäkuun 5. 2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

26

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk:t

maanantaihin klo 12 mennessä.

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05 /pmm

!

1,26 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26 /pmm

!

1,52 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36 /pmm

!

1,68 /pmm

p. 0200 71000

Vammalan seudulla on

parhaillaan useita lapsia

tukiperheen tarpeessa. -

Tuletko lasten tai nuor-

ten kanssa mukavasti jut-

tuun? Onko Sinulla ja

perheelläsi aikaa lapsel-

le ? Ovatko omat asiasi

kunnossa? Haluatko aut-

taa ja tukea lasta ja hä-

nen perhettään?

Jos vastasit kyllä, perhee-

si on todennäköisesti sopi-

va tukiperheeksi. Vamma-

lan seudulla on parhaillaan

useita lapsia tukiperheen

tarpeessa.

Tukea tarvitsevien las-

ten vanhemmat ovat usein

henkisesti tai fyysisesti vä-

syneitä ja tarvitsevat välil-

Vammalan seutu

etsii tukiperheitä

lä hengähdystaukoa. Tuki-

perheen tehtävänä on viet-

tää aikaa tuettavan lapsen

kanssa. Tukea voi esim. te-

kemisen kautta, elämällä

yhteistä arkea – toiminnan

ei tarvitse olla elämysha-

kuista.

Tukiperheelle korvataan

lapsesta aiheutuneet kulut.

Jos kiinnostuit tukiperheenä

toimimisesta, voit ottaa yh-

teyttä Vammalan perustur-

vatoimistossa sosiaalityön-

tekijä-lastenvalvoja Kaija

Marjamäkeen tai Vamma-

lassa ja Suodenniemellä

toimivaan Perhe on paras-

hankkeeseen ja kysyä lisä-

tietoja.

Oy Mar-Con Polymers Ltd

ja Gromedi Oy siirtyvät ko-

konaisuudessaan 1.7.2006

alkaen ruotsalaisen pörssi-

yhtiöTrelleborg AB (publ.):n

omistukseen.

Yhtiön toiminta jatkuu Äet-

sän tehtailla entisellään eikä

toimintaan ole tulossa mitään

suurempia muutoksia esim.

Trelleborg osti

Mar-Conin ja

Gromedi Oy:n

työntekijöiden suhteen. Yhti-

ön pitkäaikainen hallituksen

puheenjohtaja Laurie Witham

ja Anita Witham siirtyvät ko-

konaan pois yrityksen toimin-

nasta.

Yhtiön tilanteesta on tiedo-

tettu Äetsässä 30.6. koko hen-

kilökunnalle. Trelleborg AB

(publ.) on julkistanut asiasta

erillisen pörssitiedotteen.

Vammalassa sijaitsevan

Tyrvään seudun Museon kä-

vijämäärä palasi viime vuon-

na normaalille tasolleen. Kä-

vijöitä oli kaikkiaan 1 827.

Koululaisia heistä oli lähes vii-

dennes eli 334.

Toissa vuoden korkea kävi-

jämäärä selittyy Vammalan lu-

kiolle pystytetyllä koulun sa-

tavuotisnäyttelystä, johon kävi

tutustumassa melkein 600 hen-

kilöä. Toissa vuoden kävijä-

määrä Tyrvään seudun Muse-

ossa oli perät i2 878 henkeä,

joten pudotusta tuli viime

vuonna yli 36 %.

Kuukausista vilkkaimmat

olivat vuonna 2005 tammikuu

sekä touko- ja lokakuu. Tam-

mikuun hyvät luvut (250 kä-

vijää) olivat pääosin Vamma-

lan kaupungiksi tulon muistok-

si järjestetyn seminaarin ansio-

ta. Toukokuussa museoon tu-

Tyrvään Museon

kävijämäärä

normalisoitui

tustui 296 ja lokakuussa 217

kävijää. Toukokuussa yleisöä

veti unkarilaissyntyisen Nan-

dor Mikolan taidenäyttely. Lo-

kakuuta taas ryydittivät ruo-

kaseminaari, emeritusprofesso-

ri Mauno Jokipiin esitelmä,

vanhat paikkakunnasta kerto-

vat postikortit ja vammalalais-

ten päättäjien muotokuvat.

Viikonpäivistä suosituimmat

vierailupäivät olivat maanan-

tai, tiiistai ja keskiviikko. Hil-

jaisinta museolla oli lauantai-

sin. Näyttelyiden ja esitelmi-

en ohella museossa jatkettiin

viime vuonna kolme vuotta sit-

ten aloitetutn henkilögallerian

rakentamista. Tänä vuonna on

tarkoitus pystyttää savenvala-

ja Jaakko Viljasta käsittelevä

näyttely.

Vuosi 2005 oli Tyrvään seu-

dun Museon 72. toimintavuo-

si.

Seitsemän satakuntalaista

marjatilaa on yhdistänyt

voimansa ja lähtenyt kehit-

tämään Satafoodin kanssa

uusia marjatuotteita. Tavoit-

teena on nostaa marjojen

jalostusastetta ja samalla tar-

jota kuluttajille mahdollisuus

nauttia kotimaisia marja-

herkkuja ympäri vuoden.

Tämän kesän uutuus on Su-

venhehku –limonadit. Limo-

nadien makuina ovat mansik-

ka, vadelma ja mustaherukka.

Limonadit sisältävät runsaasti

aitoa marjaa (Mansikkalimo-

nadi 25 %, vadelmalimonadi

20 % ja mustaherukkalimonadi

15 %). Limonadeihin ei ole li-

sätty väri- eikä aromiaineita

vaan limonadien väri ja aromi

ovat peräisin aidoista marjois-

ta. Limonadit on makeutettu

sokerilla.

Jatkoakin seuraa

Ryhmä on tuomassa mark-

kinoille pakastemarjoja Sata-

marja-nimikkeen alla. Tavoit-

teena on tarjota asiakkaille vä-

hittäiskaupassa sekä suurkeit-

tiöille mahdollisuus ostaa kil-

pailukykyisin hinnoin laadu-

kasta kotimaista marjaa. Ryh-

män synergia takaa marjojen

tarpeeksi suuret volyymit sekä

toimistusvarmuuden. Lisäksi

toimiminen ryhmänä varmis-

taa tehokkaan logistiikan.

Myös muita uutuus tuottei-

ta on työn alla. Satafood tekee

tuotekehitystä yhdessä yrittä-

jien kanssa. Tuotteiden tuot-

teistamiseen on haettu kump-

paneita.

Lisäksi ryhmä on Satafoo-

din vetämänä tehnyt töitä uu-

den keväällä voimaan tulleen

elintarvikelain edellyttämien

Satafood ja marjatilat

loivat limonadisarjan

lakipykälien täyttämiseksi.

Uusi elintarvikelaki edellyttää,

että myös maatilalla tulee olla

elintarvikehuoneistolupa ja

omavalvontasuunnitelma, jos

marjoja myydään maatilan ul-

kopuolella esim. kauppojen

edessä, tien varsilla tai omissa

kioskeissa.

Marjaryhmässä toimivat ti-

lat ovat Anttilan Noutotila Ko-

kemäeltä, Kasken tila Kiikoi-

sista, Koivuniemen Puutarha-

tila Huittisista, Tellervo ja Ola-

vi Kopo Kauvatsalta, Marttila

gård – Marttilan tila Kauvat-

salta, Mattilan Marjatila Huit-

tisista ja Salmisen mansikka-

tila Kauvatsalta

Satafood kehittämisyhdis-

tyksestä mukana ovat olleet

asiantuntijat Jenni Haapiainen

ja Marketta Saastamoinen sekä

toimitusjohtaja Eila Törmä.

Satakunnan vanhinta kan-

sanmusiikkitapahtumaa Kii-

koisten Purpureita juhlitaan

7.-9.7. jo 37. kerran. Juhlat

alkavat perjantaina kirkko-

konsertilla Kiikoisten kirkos-

sa. Varsinaisia Purpurijuhlia

juhlitaan lauantaina. Purpu-

reiden yhteydessä avattavan

Kiikoisten uuden kesäteatte-

rin avajaisnäytelmää esite-

tään lauantaina ja sunnun-

taina.

Lauantaina Purpurialue soi

iltapäivästä yömyöhään. Pur-

pureilla esiintyy n. 200 peli-

mannia ja kansantanssijaa yli

20 kokoonpanossa. Satakun-

nan pelimannit esiintyvät Pää-

juhlassa myös yhdessä, Topi

Jokelan johtamassa perintei-

sessä pelimannien yhteissoitos-

sa. Juhlilla voi kuulla länsisuo-

malaisen kansanmusiikin koko

kirjon yksittäisestä kansanlau-

lajasta suuriin hanuripeliman-

niryhmiin. Kansanmusiikkilii-

ton teemana on tänä vuonna

puskasoitto, ja se on aina to-

Yli 200 esiintyjää

Kiikoisten Purpureille

teutunut Purpureilla peliman-

nien innostuessa spontaaneihin

esityksiin. Kansanmusiikki jos

mikä syntyy esiintyjän ja ylei-

sön välittömästä kosketukses-

ta. Tämä kosketus ja yhteinen

elämys on îKiikosten henkiî,

kuten juhlien ilmapiiriä nimit-

tää pitkäaikainen juontaja Niilo

Ihamäki

Puhallinmusiikki on tänä

vuonna saanut Purpureilla

oman estradin, kun Seurojen-

talon valtaavat lauantai-iltana

vasket. Kiikan ja Kiikoisten

soittokunnat ja puhallinkvar-

tetti Cacofonia esittävät perin-

teistä ja uudempaa torvimusiik-

kia

Kansainvälisiä tuulahduksia

juhlille tuo arvostettu Duo Pi-

sanka, joka esittää ukrainalaista

kansanlaulua dulcimerilla säes-

tettynä. Todellista maailman-

musiikkia edustaa hollannin-

suomalainen Marja-Liisa van

der Kolk, joka hallitsee useita

eurooppalaisia kansaninstru-

mentteja, mm. kampiliiran,

nyckelharpan ja sahan. Koti-

mainen duo Pilke iskee katso-

jiin irlantilaisin rytmein.

Jalalla

koreaksi

Kiikoisten Purpurit on alun

perin perustettu vaalimaan Sa-

takunnan vanhinta ja arvok-

kainta häätanssia, Kiikoisten

purpuria. Useamman vuoden

tauon jälkeen pääse yleisö pää-

juhlassa kokemaan purpurin

kiikoislaisten tanssijoiden esit-

tämänä. Kansantanssi jatkuu

Purpurilavalla pääjuhlan jäl-

keenkin, kun kolme tanssiryh-

mää valtaa lavan kansantans-

sin tuntina. Yleisölläkin on ris-

ki joutua mukaan temmatuksi.

Eikä tanssi taukoa koko

yönä, kun Purpureilla vietetään

Suviyön valvojaisia. Tanssit-

tamassa on 10-vuotistaiteilija-

juhlaansa viettävä Marita Taa-

vitsainen yhtyeineen sekä

Tanssiorkesteri Veikko Niemi-

nen. Seurojentalolla soi myö-

häis-illassa Purpuri-disko.

Sen osoitti Vammalassa sattunut ve-

sijohtoveden osittainen saastuminen.

Syytä ei tätä kirjoitettaessa tiedetä,

mutta mahdollisuuksia on ainakin yksi

enemmän kuin tulevaisuudessa, jolloin

Vammalassa ei raakaveteen sekoiteta

jokivettä. Arvosteltu vedenhankinnan

yhteishanke itäisten kuntien kanssa on

perusteltu.

Vammalan haveri ei kasvanut sel-

laisiin mittoihin kun on kasvanut muu-

tama vuosi sitten esimerkiksi Riihimä-

ellä. Sairaala ei ole täällä täynnä ripu-

lipotilaita eivätkä kodit vatsavaivois-

sa vääntelehtiviä.

Opiksi tästä kuitenkin on opittava.

Yksi opinaihe olisi tiedottaminen. Se

on ollut Vammalassa tässä asiassa hi-

dasta, luvalla sanoen.

En toru vaan toivon, että jatkossa

asiasta tiedotettaisiin heti paikallisra-

diolle, mikä käy helposti ottamalla yh-

teyttä henkilökuntaan myös virallisen

työajan ulkopuolella..

Radio Manta on kertonut mitä on

saanut virallisesti tietoonsa. Tässä asi-

assa tiedottaminen oltaisiin voitu aloit-

taa paria vuorokautta aiemmin, huo-

matkaa, jos olisimme saaneet tietää

asiasta.

Tänään tiistaina Vammalan vesiasia

tuli ulos STT:n kautta, ja se tietää sitä,

että Vammalan virkamiehet ovat saa-

neet vastaanottaa lukuisia puheluita

ja kertoa lehdelle lehden perään, ra-

diolle radion perään, tähän asti tapah-

tuneen ja tiedossa olevan.

Vammalan kaupungin tiedottami-

nen sinänsä on erinomaista, sitä ei voi-

da kieltää.

Erkki Petman

Järjestelmä

voi haavoittua

Pirkanmaalla toimii

100 yrityskummia, joil-

la on ollut 300 yritys-

tä kummitoiminnan

kohteena. Kummiyri-

tyksille tehtiin kysely,

jossa tiedusteltiin hei-

dän tyytyväisyyttään

yrityskummien toimin-

Yrityskummitoimintaan

tyytyväisiä Pirkanmaalla

taan. Kummiyritysten vas-

taukset osoittavat yksise-

litteisesti, että yrityskum-

mitoiminnan käytännöt ja

toimintatavat Pirkanmaal-

la ovat osuvia ja että pal-

veluun ollaan erittäin tyy-

tyväisiä.

Pirkanmaan TE-kes-

kuksen näkemys on, että

yrityskummitoiminta pitäi-

si olla kiinteä osa seutupal-

velupisteiden toimintaa.

Kysely tehtiin yritys-

kummitoiminnassa tällä

hetkellä asiakassuhteessa

oleville yrityksille. Vastaus-

prosentti oli 62. Vastaajista

96 % oli valmiita suositte-

lemaan kummitoimintaa

muillekin yrityksille. Kum-

mitoiminnasta katsoi hyö-

tyneensä 73 % vastanneis-

ta. Yrityskummeina toimii

usein jo eläkepäiviä viettä-

viä yritysten johtotehtävis-

sä olleita henkilöitä tai yh-

teiskunnallisia vaikuttajia.

He tarjoavat asiantuntemus-

taan strategioihin, markki-

nointiin, kansainvälistymi-

seen, tuotantoon, henkilös-

töön ja erityisesti erilaisiin

yritysten muutos- ja kriisi-

tilanteisiin liittyvissä asiois-

sa. Kummit eivät saa palk-

kaa tekemästään työstä. Toi-

minta on luottamuksellista

ja asiakkailta peritään vain

nimellinen korvaus, jolla

kustannetaan kummitoimin-

nan hallinnointi.

Yrityskummitoiminnas-

sa kriittisin tekijä on kum-

min ja kummiyrityksen yh-

teensopivuus. Siinä mer-

kittäviä asioita ovat hen-

kilökemioiden yhteenso-

pivuus ja toimialaosaami-

nen. Kyselyyn vastanneet

ilmoittivat kummin valin-

nan onnistuneen pääsään-

töisesti hyvin. Parhaim-

millaan kummi on yrityk-

sen puolueeton sparraaja

silloin, kun mietitään kas-

vua ja strategisia kysy-

myksiä.

Kummitoiminnan ke-

hittämiskohteista tär-

keimpänä pidetään kum-

miklinikoiden kehittämis-

tä ja sitä, että kummiyri-

tykset voisivat käyttää en-

tistä paremmin kummi-

verkoston palveluja.

Page 4 - Alueviesti_27_2006