Page 8 - Alueviesti_27_2006

Keskiviikko heinäkuun 5. 2006 8
Pirkanmaan vesihuollon
kehittämisessä merkittävä
vesihuoltohankekokonaisuus
alkaa Lounais- ja Luoteis-Pir-
kanmaalla tulevana syksynä.
Pirkanmaan ympäristökes-
kuksen ja kuntien edustajat
allekirjoittivat sopimuksen
valtion vesihuoltotyön en-
simmäisestä vaiheesta Vam-
malassa viime keskiviikkona.
Valtion lisäksi hankkeeseen
osallistuvat Vammalan kau-
punki sekä Hämeenkyrön,
Mouhijärven ja Suodenniemen
kunnat.
Hanke tuo puhtaan pohja-
veden yli 11 000 vammalalai-
selle ja parantaa kaupungin
vedenhankinnan toimintavar-
muutta sekä saattaa puolentu-
hatta haja-asutusalueen asukas-
ta vesijohdon ja viemärin pii-
riin. Myös hankkeen muiden
kuntien alueilla noin 17 000
asukkaan vedenhankinnan toi-
mintavarmuus paranee. Hyvä-
laatuisesta talousvedestä riip-
puvaiset elinkeinot hyötyvät,
ja vesistöjen tila kohenee jäte-
vesien käsittelyn keskittyessä.
Valtion vesihuoltotyötä teh-
dään kahdessa vaiheessa. Nyt
allekirjoitetun vesihuoltotyöso-
pimuksen toteutus ajoittuu
vuosille 2006-2008, ja toinen
vaihe aloitetaan aikaisintaan
2008 riippuen valtion rahoitus-
osuuden saamisesta.
Koko hankekokonaisuuden
kustannusarvio on yli 12 mil-
joonaa euroa, joka sisältää kun-
tien omia työosia ja valtion
Vesihuoltohankkeen
sopimukseen nimet
vesihuoltotyönä toteutettavat
runkolinjojen rakentamistyöt.
Vesihuoltotöiden ensimmäisen
vaiheen kokonaiskustannusar-
vio on noin 9 miljoonaa eu-
roa, josta valtion osuus on lä-
hes 4 miljoonaa euroa.
Vesihuoltotyön toisen vai-
heen kokonaiskustannusarvio
on noin 2 miljoonaa euroa.
Rakennuttamisesta vastaa Pir-
kanmaan ympäristökeskus.
Työt alkavat syksyllä
Vammalasta
Rakennustyöt alkavat ensi
syksynä Vammalasta kohti
Hämeenkyröä. Hankkeen en-
simmäisessä vaiheessa raken-
netaan syöttövesijohto Hä-
meenkyröstä Vammalaan sekä
siirtoviemäri Häijään taajamas-
ta Vammalan keskuspuhdista-
molle.
Karkun jätevesien pumppa-
us kohti Vammalaa on mah-
dollista aikaisintaan vuoden
2007 lopussa, jolloin myös
haja-asutuksen liittyminen yh-
teiseen viemäröinnin piiriin on
mahdollista. Toinen vaihe al-
kaa aikaisintaan 2008
Hankkeen toisessa vaihees-
sa rakennetaan syöttövesijoh-
to Suodenniemen Hyynilän-
kankaalta Häijääseen, jossa se
liitetään jo ensimmäisessä vai-
heessa rakennettuun johto-
osaan. Samaan kaivantoon ra-
kennetaan Suodenniemi-Mou-
hijärvi-Häijää -siirtoviemäri,
jonka jälkeen koko viemäriyh-
teys Suodenniemeltä Vamma-
Hymyilevä Pirkanmaan ympäristökeskuksen johtaja Ulla Koivusaari kuuluu Vammalan
apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjon ja kaupunginjohtaja Paavo Sallin lailla sopimuksen
allekirjoittajiin.
lan keskuspuhdistamolle on
valmiina. Sekä Suodenniemen
että Mouhijärven vanhat puh-
distamot jäävät siten pois käy-
töstä.
Vaikutukset alueella
merkittäviä
Hanke on laaditun Pirkan-
maan vesihuollon kehittämis-
suunnitelman tavoitteiden mu-
kainen. Vesihuoltohanke lisää
ympäristökeskuksen mukaan
merkittävästi yhteistyötä vesi-
huollossa kahden seutukunnan
Luoteis- ja Lounais-Pirkan-
maan ydinalueilla.
Vammalan kaupungin ta-
lousveden laatu paranee mer-
kittävästi siirryttäessä pintave-
destä puhdistetun veden käy-
töstä pohjaveden käyttöön.
Veden laatu on erityisen tär-
keä muun muassa alueen elin-
tarviketeollisuudelle.
Kaikkien kuntien vedenhan-
kinnan häiriötilanteiden toi-
mintavarmuus paranee huo-
mattavasti. Rakennettavien
putkien mitoituksessa on va-
rauduttu nykytilannetta huo-
mattavasti suurempaan veden-
kulutukseen.
Suodenniemen ja Mouhijär-
ven kuntien sekä Karkun taa-
jaman jätevesien puhdistus
keskitetäänVammalan kaupun-
gin myöhemmin saneerattaval-
le keskuspuhdistamolle. Lisäk-
si hankkeen yhteydessä toteu-
tetaan kuntien haja-asutusta
palvelevia vedenhankinta- ja
jätevesiratkaisuja.
Tamperelainen kansan-
edustaja Mikko Alatalo
asettuu toistamiseen eh-
dolle eduskuntavaaleissa.
Alatalo lähtee vaaleihin
jälleen Keskustan listoil-
ta sitoutumattomana,
myöskään vaalipiiri ei
hänen kohdallaan vaihdu.
Alatalo ilmoitti ehdok-
kuudestaan viime keskiviik-
kona. Virallisesti Alataloa
on ehdottanut Keskustan
Länsi-Tampereen paikallis-
yhdistys.
- Työni eduskunnassa on
kesken, joten toiselle kau-
delle on päästävä. Olen in-
nostunut jatkamaan, koska
oppia ja kokemusta on en-
simmäisellä kaudella kerty-
nyt.
Alatalo sanoo olevansa
varsin tyytyväinen kulunee-
seen edustajakauteensa.
Tuppisuuna hän ei ole ol-
Mikko Alatalo
asettuu jälleen
ehdokkaaksi
lut; puheita on pidetty, aloit-
teita ja kysymyksiä tehty.
Hallitus on saanut paljon
aikaan työllisyyden, perhei-
den ja yrittäjien hyväksi,
mutta paljon on vielä teh-
tävää.
- Eduskunnassa olen aja-
nut maakuntani asioita
eteenpäin. Lusikkani on ol-
lut syvällä sopassa oman
eduskuntaryhmäni päätök-
senteossa, että Tampereen
läntinen ohitustie saadaan
vietyä loppuun. Pirkanmaan
ääni on täytynyt laittaa kuu-
lumaan, koska omalta alu-
eelta ei ole ministeriä.
Kulttuuripolitiikan puo-
lellaAlatalo on vaikuttanut
Yleisradion hallintoneuvos-
tossa ja varajäsenenä edus-
kunnan sivistysvaliokun-
nassa. Yleisradion musiik-
kitarjonta on monipuolistu-
nut.
Internetin kuvagalleriat
ovat nousseet nuorten seu-
raelämän hitiksi.Vetonau-
loina ovat juttelu omien
kavereiden kanssa, toisten
kuvien katselu ja palaut-
teen saaminen omista ku-
vista. Yleisimpiä gallerioi-
den varjopuolia ovat pilk-
kaaminen, kiusaaminen ja
toisten kuvien levittely il-
man lupaa.
Vain neljäsosa nuorista
kertoi omien vanhempiensa
seuraavan heidän kuvagal-
lerioiden käyttöään. MLL:n
kyselyyn vastasi 11 300 lasta
Mannerheimin Lastensuo-
jeluliitto teki laajan kyselyn,
joka selvitti nuorten koke-
muksia internetin kuvagal-
lerioista. Kysely tehtiin ke-
väällä 2006 kolmessa kuva-
galleriassa: IRC-Galleria,
Kuvake.net ja ii2.org. Ky-
selyyn saatiin muutaman
päivän aikana 11 300 vasta-
usta 12-17 -vuotiailta nuo-
rilta. Kuvagalleriat ovat teh-
neet läpimurtonsa erityises-
ti tyttöjen piirissä. Kyselyyn
vastanneista kaksi kolmas-
osaa oli tyttöjä, mikä kuvas-
taa melko realistisesti gal-
lerioiden sukupuolijakau-
maa.
Liki 90 prosenttia nuoris-
ta käyttää kuvagallerioita lä-
hinnä tuttujen kanssa jutte-
luun. Puolet nuorista oli saa-
nut gallerioista ystäviä, joi-
ta joka neljäs oli tavannut
myös kasvotusten. Joka
kymmenes oli löytänyt gal-
leriasta poika- tai tyttöystä-
vän.
Netissä kiusataan
pilkkaamalla
Yleisin nettikiusaamisen
muoto oli pilkkaavat kom-
mentit lähinnä ulkonäöstä tai
mielipiteistä. Näihin oli tör-
männyt 65 % nuorista ja pil-
kan kohteena oli ollut joka
kolmas. Viidennes nuorista
kertoi huomanneensa, että
hänestä on julkaistu kuva il-
man lupaa. Vain joka toinen
nuori kysyy kaverilta aina
luvan, ennen kuin lisää ka-
verin kuvan palveluun. Lie-
veilmiöistä tavallisia olivat
myös perättömät huhut ja
juorut, toisen nimellä esiin-
tyminen sekä syrjintä ja ra-
sismi. Äärimmäisiä nettiag-
gression muotoja ovat tap-
pouhkaukset, galleriasodat
ja virtuaaliset joukkotappe-
lut.
Nettikiusaaminen tulee
harvoin aikuisten tietoon.
Vain kuusi prosenttia nuo-
rista kertoi kiusaamisesta en-
sisijaisesti vanhemmilleen.
Lähes kolmasosa oli saa-
nut häiritseviä seksuaalisia
kommentteja, joista vakava-
na ahdisteluna koettiin eri-
tyisesti itseä vanhemmilta
tuleva ahdistelu. Vastanneis-
ta yksi prosentti tiesi jon-
kun, joka oli joutunut galle-
riassa tapaamansa henkilön
fyysisen ahdistelun kohteek-
si.
Melkein puolet nuorista
(42%) katsoi, että kuvagal-
lerioissa on liian nuoria käyt-
täjä.
Vanhemmat
eivät tiedä
Vain neljäsosa vanhem-
mista näyttää kyselyn perus-
teella seuraavan lastensa ku-
vagallerioiden käyttöä. Reilu
neljäsosa nuorista raportoi
vanhempansa käyvän silloin
tällöin katsomassa lapsensa
kuvia ja 25 prosenttia van-
hemmista tiesi lapsensa ni-
mimerkin. Kahdella kolmas-
osalla nuorista on kuvia
enemmän kuin vain yhdes-
sä kuvagalleriassa.
Lapsia suojeltava
virtuaalimaailmassa-
kin
”Lapsia on suojeltava hei-
dän arkisissa toiminnois-
saan”, sanoo Mannerheimin
Lastensuojeluliiton pääsih-
teeri Eeva Kuuskoski. ”On
huolestuttavaa, että niin pie-
ni osa vanhemmista on pe-
rillä siitä, mitä heidän lap-
sensa netissä tekevät. Man-
nerheimin Lastensuojeluliit-
to haluaa herättää aikuisia
tulemaan mukaan lastensa
maailmaan. Nettimaailman
ilmiöt eivät ole irrallaan
muusta elämästä. On tärke-
ää, että äidit ja isät ovat yhtä
kiinnostuneita lapsen netti-
kokemuksista ja nettiystävis-
tä kuin hänen muusta elä-
mästään.”
”Nuoret eivät esimerkik-
si aina kuviaan ja tietojaan
sivuille laittaessaan hahmo-
ta, että netti on maailman-
laajuinen media. Nuoret it-
sekin ilmaisivat huolensa
nuorimmista käyttäjistä, jot-
ka jakavat liian avoimesti
yhteystietojaan tai liian pal-
jastavia kuvia itsestään”, eri-
tyisasiantuntijaAnu Musto-
nen Mannerheimin Lasten-
suojeluliitosta kertoo.
Mannerheimin Lastensuo-
jeluliitto kampanjoi netin
ilojen lisäämiseksi ja riski-
en vähentämiseksi uudenlai-
sella konseptilla, jossa nuo-
ret itse ovat tärkeä koulutta-
jaryhmä. Turvallinen nuor-
ten netti -hanke eli TUNNE
toimii siellä missä nuoret-
kin eli netissä. Hankkeen
tavoitteena on tuottaa tietoa
turvallisesta netin käytöstä
sekä nuorille että vanhem-
mille suunnatuilla netti-
sivuilla.
Mikä on kuvagalleria?
Kuvagallerioissa nuoret
tekevät nimimerkillään va-
rustetun oman sivun eli pro-
fiilin, jossa julkaisevat ku-
vien lisäksi tietoja harrastuk-
sistaan, kiinnostuksistaan ja
ajatuksistaan.
Gallerioissa perustetaan
myös yhteisöjä samanhen-
kisten ihmisten kanssa ja jul-
kaistaan nettipäiväkirjoja.
Valokuvien julkaiseminen
on edellytys profiilin avaa-
miseen.
Kuvagallerioissa on yli
puoli miljoonaa sivua.
Useimmilla käyttäjillä on
useammat sivut.
Kuvagallerioiden ikärajat
vaihtelevat 12 ja 15 vuoden
välillä. Käyttäjien oikeita
ikiä on kuitenkin vaikeaa
valvoa.
Verkkopalveluissa käyte-
tään nimimerkkejä eli
”nickejä”
Verkkoviestinnän taitava
käyttäjä ei laita gallerioihin
yhteystietojaan eikä posee-
rauskuvia
Toisesta henkilöstä otetun
kuvan julkaiseminen ilman
kuvassa esiintyvän henkilön
lupaa on kuvagallerioiden
sääntöjen vastaista. Valoku-
via ei tarkasteta ennakkoon,
vaan valvonta perustuu käyt-
täjien ilmiantoihin.
Kerran internetissä jul-
kaistu kuva leviää helposti
kopioina edelleen ja kuvia
voidaan levitellä muualla
verkossa, vaikka ne olisi ku-
vagalleriasta poistettu.
Ei-toivotusti käyttäytyvän
vieraan voi laittaa mustalle
listalle eli torjua häneltä tu-
levat viestit.
Vanhemmat mukaan
lasten nettimaailmaan
MLL:
Vammalan kaupungin-
hallitus antoi maanantai-
na Nokian kaupungille
Kolmenkulman Prisman
rakennushankkeesta lau-
sunnon, jossa se esittää
huolensaTampereen kau-
punkiseudun kehälle syn-
tyvistä suurmyymälä-
hankkeista.
Vammalan lausunnossa
ilmaistaan huoli hankkeiden
vaikutuksista toisaaltaVam-
malan kaupan tilanteeseen
ja kehittämismahdollisuuk-
siin ja toisaalta vammala-
laistenkin käyttämien tär-
keiden liikenneväylien
kuormitukseen.
Lausunto Prismasta:
Vammala huolissaan
Nokian suurhankkeista
- Sijaintinsa puolesta nyt
esillä oleva kaavahanke ei
ole vaikutuksiltaanVamma-
lalle niin merkittävä ja vä-
litön kuin Saviselän alueelle
jo toteutunut ja laajentu-
massa oleva kaupan keskit-
tymä. Olisi ollut toivotta-
vaa, että näidenkin vaiku-
tuksia olisi arvioitu tässä
yhteydessä, koska yhteen-
sä niiden kielteiset vaiku-
tukset saattavat olla todella
merkittäviä koko Pirkan-
maan lounaiselle seutukun-
nalle, sanoo Vammala lau-
sunnossaan.
Vammalan lausunto on
teknisen lautakunnan esi-
tyksen mukainen.
Suomen Kuluttajaliitto
teki alkuvuonna selvityk-
sen jäsentensä itsehoito-
lääkkeiden myyntipaikko-
ja koskevista mielipiteis-
tä.
Vastanneista 68% ilmoitti
olevansa valmis ostamaan
itsehoitolääkkeitä muualta
kuin apteekista. Apteekki-
en sijaintiin, valikoimiin ja
aukioloaikoihin oltiin kui-
tenkin pääosin tyytyväisiä.
Itsehoitolääkkeiden
myynnin vapauttamisen
kohdalla myönteisiksi asi-
oiksi koettiin muiden
myyntipaikkojen pidemmät
aukioloajat ja parempi saa-
tavuus, apteekkia halvem-
mat hinnat sekä lisääntyvä
hintakilpailu, vaikkakin yli
puolet vastanneista piti it-
sehoitolääkkeiden hintoja
kohtuullisina.
Eniten mainittu huoli it-
sehoitolääkkeiden myynnin
vapauttamisen seurauksis-
Kansa haluaisi
itsehoitolääkkeitä
muista kaupoista
ta oli asiantuntevan neuvon-
nan puute ja vähäisyys.
Lääkkeiden väärin- tai pääl-
lekkäiskäyttö askarrutti
myös, samoin apteekkia
suppeammat valikoimat.
Miehistä 74 ja naisista 66
prosenttia ostaisi itsehoito-
lääkkeensä apteekin ulko-
puolelta. Muualta kuin ap-
teekista ostettaisiin var-
mimmin kipulääkkeitä (23
%). Yskänlääkkeitä ja ne-
nän tukkoisuutta lievittäviä
lääkkeitä oltaisiin myös ha-
lukkaita ostamaan muual-
ta. 52 % vastanneista ostai-
si itsehoitolääkkeensä päi-
vittäistavarakaupasta ja
noin kolmannes (27 %)
luontaistuotekaupoista.
Aineisto kerättiin posti-
kyselynä, joka lähetettiin 1
456 liiton paikallisyhdistyk-
siin kuuluvalle henkilölle.
Kyselyyn vastasi 591 hen-
kilöä vastausprosentin ol-
lessa noin 41%.
Lähes 60 prosenttia kun-
nista järjestää kesän ajan ter-
veydenhoidon ja sairaanhoi-
don palvelut normaalisti.
Sosiaalipalvelut toteuttaa
kesän ajan normaalisti kol-
mannes kunnista ja hallin-
non palvelut neljä kuntaa
kymmenestä, ilmenee Kun-
taliiton tuoreesta selvitykses-
tä.
Terveydenhuollon ja sai-
raanhoidon palveluja toteute-
taan myös erityistoimin, kuten
päivystyksen avulla (15 %)
sekä yhteistyössä naapurikun-
nan tai kuntayhtymän kanssa
(14 %). Palveluita järjestetään
myös muilla tavoin.
Kunnalliset palvelut
toimivat kesälläkin
Sosiaalipalveluja on saata-
villa kesän ajan normaaliin ta-
paan kolmanneksessa kunnis-
ta (33 %). Yli puolet kunnista
järjestää itse kesän sosiaalipal-
velut erityistoimin. Kesällä
palveluja järjestetään myös
yhteistyönä naapurikunnan
kanssa.
Hallinnolliset asiat, kuten
rakennusluvat, hoituvat miltei
puolessa kunnista (42 %) ke-
sän ajan muutoksitta, ja eri-
tyistoimin 44 prosentissa kun-
nista. Kahdeksassa kyselyyn
vastanneessa kunnassa ei kä-
sitellä rakennuslupia lomien
aikana.
Noin kolmannes (31 %)
kunnanvirastosta on auki koko
kesän. Mitä isompi kunta on
kyseessä, sitä useammin kun-
nanvirasto palvelee kesän yli.
Alle 6 000 asukkaan kunnista
noin viidennes pitää kunnan-
virastonsa avoinna koko kesän.
Useimmiten kunnanvirastot
ovat suljettuina kesällä kolme
viikkoa.
Kuntalaisilta tulee kunnille
palautetta kesän palveluiden
saatavuudesta harvakseltaan.
Vajaa neljännes kunnista on
saanut palautetta kesän palve-
luiden järjestämisestä. Palau-
te on ollut pääosin positiivis-
ta. Kritiikkiä kunnat ovat saa-
neet esimerkiksi liian pitkistä
palveluiden sulkemisajoista
sekä supistetuista aukioloajois-
ta. Kesämökkiläisiltä on tullut
palautetta teknisten palvelui-
den puutteesta.
Kuntaliiton vuotuiseen ky-
selyyn palveluiden saatavuu-
desta kesällä vastasi 340 kun-
taa eli noin 79 prosenttia kun-
nista.