Page 20 - Alueviesti_32_2006

Keskiviikko elokuun 9. 2006 20
Kunnat osallistuvat val-
tion vastuulla olevien
maanteiden ylläpitoon ja
rakentamiseen jopa 55
miljoonalla eurolla vuo-
dessa saadakseen tärke-
ät paikalliset tiehankkeet
toteutumaan. Tiehallin-
non määrärahat eivät ole
riittäneet vastaamaan lii-
kenneverkon kehitystar-
peita, ilmenee Kuntalii-
ton toteuttamasta kyse-
lystä.
Kyselyyn vastanneista
kunnista kolmasosa ilmoit-
ti osallistuneensa valtion
teiden rakentamiseen
vuonna 2004. Puolet vas-
taajista oli osallistunut tei-
den ylläpitoon.
Tiepiirit määrittelevät
tienhoitotoimenpiteiden
tärkeyden ja kiireellisyy-
den. Kansalaisten, kuntien
ja elinkeinoelämän tarpeet
teiden laatu- ja palveluta-
sosta ylittävät sen, mihin
tienpidon määrärahoilla
pystytään vastaamaan.
Kyselyn mukaan kunnat
ovat huolissaan asukkai-
densa arjen turvallisuuden
kannalta keskeisistä koh-
teista, kuten jalankulku- ja
pyöräteistä sekä liittymä-
järjestelyistä. Paikalliset
hankkeet jäävät usein suu-
rempien ja käyttäjämääril-
tään merkittävämpien tei-
den korjaustoimien jalkoi-
hin. Vastuuta paikallisten
hankkeiden nopeammasta
toteuttamisesta ei kuiten-
kaan pidä siirtää kunnille.
Erityisesti suuret kunnat
osallistuvat maanteiden ra-
kentamisen kustannuksiin.
Pienemmät kunnat puoles-
taan kokevat olevansa pak-
kotilanteessa tienhoitoku-
lujen kanssa. Paikallisten,
valtiolle kuuluvien hank-
keiden kustannuksiin jou-
dutaan osallistumaan, jot-
ta niiden toteutus nopeu-
Kunnat paikkaavat
tiehallinnon pulaa
tuisi ja liikenneturvallisuus
kunnissa paranisi.
Valtion tulee uuden
maantielain mukaisesti
kantaa vastuu tienpidosta
ja sen kustannuksista. Mää-
rärahojen tulee vastata yh-
teiskunnallista kehitystä
paikallisella ja alueellisel-
la tasolla. Maantieverkkoa
kehitettäessä tulee edistää
yhdyskuntarakenteelle ja
ympäristölle asetettavien
tavoitteiden toteuttamista.
Tien rakentamisessa on
otettava erityisesti huomi-
oon liikenneturvallisuus,
tien liikenteellinen ja tek-
ninen toimivuus sekä ym-
päristönäkökulmat.
Kunnat vastaavat ase-
makaava-alueiden katujen
rakentamisesta ja ylläpi-
dosta. Siihen käytettävä ra-
hoitus vuonna 2004 oli 780
miljoonaa euroa. Summa
on suurempi kuin valtion
teiden rakentamisen ja yl-
läpidon rahoitus, joka
vuonna 2004 oli 749 mil-
joonaa euroa. Kunnat kat-
tavat katujen menot kun-
nallisveroilla.
Tieliikenteen maksamat
verot menevät kokonaisuu-
dessaan valtiolle. Verojen
suuruus on lähes viisinker-
tainen tienpidon rahoituk-
seen verrattuna. Kuntien
mielestä valtion on nykyis-
tä paremmin kannettava
vastuunsa maantieverkon
ylläpidosta ja kehittämises-
tä. Uusia rahoitusmuotoja
selvitettäessä on myös otet-
tava huomioon kuntien
kasvava rahoitustarve ka-
tujen ylläpitoon.
Kysely koski kuntien
osallistumista valtion tei-
den rakentamiseen ja yllä-
pitoon. Kysely pohjautui
vuoden 2004 tietoihin. 146
kuntaa vastasi kyselyyn.
Vastaajajoukko edusti ta-
saisesti erikokoisia kuntia
eri puolelta maata.
Kuluttajavirastoon on
tullut alkukesän aikana
useita ilmoituksia EU-
alueella myydyistä vaa-
rallisista minimopoista.
Suomessakin on mm.
postimyynnissä ja Inter-
netissä myyty useita eri-
laisia halpoja minimopo-
ja ja -mönkijöitä, jotka
ovat hinnaltaan jopa vain
200 euroa. Näiden jou-
kossa on todennäköises-
ti jo muualla vaarallisik-
si todettuja mopoja.
Ostoa harkitsevan ja
mopon jo hankkineen on-
kin syytä olla valppaana ja
tiedostaa halpoihin mopoi-
hin liittyvät turvallisuusris-
kit.
Useissa eri maissa teh-
dyissä tutkimuksissa mini-
mopoissa (minimoto,
pocketbike, minibike, mini
motor bike) ja minimön-
kijöissä on havaittu mm.
seuraavanlaisia vakavia
turvallisuuspuutteita: run-
ko ja kestävyys ovat heik-
koja, ketjujen suojaus on
riittämätön (vaatteet ja ruu-
miinosat voivat jäädä vä-
liin), kuumenevien osien
suojaus on riittämätön (pa-
lovamman vaara), väärän-
laisten rakenneratkaisujen
takia kuljettaja joutuu hen-
gittämään polttoainehöyry-
jä, polttoaineletku on suo-
jattu riittämättömästi moot-
torin läheisyydessä (tulipa-
lon vaara), polttoaineletkut
vuotavat, jarrut ovat tehot-
tomat tai toimivat huonos-
ti, huonosti tehdyistä säh-
kökytkennöistä aiheutuu
tulipalon vaaraa, laitteissa
on teräviä reunoja (haavat)
ja mopoista puuttuu nopeu-
denrajoitin ja käyttöohjeet.
Minimopoja saatetaan
hankkia halvan hintansa ja
pienen kokonsa takia eri-
tyisesti lapsille.
Mopot saattavat vaikut-
taa harmittomilta, mutta tu-
lee muistaa että turvalli-
suusvaatimukset täyttävä-
kään minimopo ei ole las-
ten lelu. Niissä on poltto-
moottori ja ne saavuttavat
nopeuden, jossa voi tapah-
Kuluttajavirasto:
tua vakavia onnettomuuk-
sia.
Minimopoja ei ole
yleensä tarkoitettu tielii-
kennekäyttöön eivätkä ne
yleensä ole ajoneuvolais-
sa tarkoitettuja ajoneuvo-
ja, joten niillä saa ajaa vain
suljetulla alueella. Tielii-
kennekäyttöön tarkoitetut
mopot on rekisteröitävä.
Ensimmäistä kertaa käyt-
töön otettavan mopon re-
kisteröinnin edellytyksenä
on, että kyseinen mopo-
tyyppi on EY-tyyppihyväk-
sytty, jolloin mm. turvalli-
suuteen vaikuttavat omi-
naisuudet on todettu sään-
nösten mukaisiksi. Hyväk-
sytyissä mopoissa on vi-
ranomaisen myöntämä hy-
väksyntänumero.
Mopojen valmistaja,
maahantuoja ja myyjä vas-
taa tuotteiden turvallisuu-
desta ja vaatimustenmukai-
suudesta. Sen lisäksi, että
maahantuojan tulee var-
mistua etteivät maahantuo-
tavat minimopot ole vaa-
rallisia, hänellä tulee olla
mm. koneiden turvallisuut-
ta koskevan lainsäädännön
edellyttämä mopon valmis-
tajan tekemä vaatimusten-
mukaisuusvakuutus. Mini-
moponkin mukana tulee
toimittaa suomen- ja ruot-
sinkieliset käyttöohjeet.
Eurooppalaisen RA-
PEX-ilmoitusjärjestelmän
kautta on alkukesän aika-
na välitetty jo 11 ilmoitus-
ta vaarallisista minimo-
poista ja -mönkijöistä.
RAPEX ilmoitusjärjestel-
mä on EU-maiden tietojen-
vaihtojärjestelmä, jolla jä-
senvaltiot vaihtavat nope-
asti tietoja vaarallisiksi ha-
vaituista tuotteista. Kulut-
tajavirasto valvoo että yri-
tykset noudattavat lakia.
Tarvittaessa Kuluttajavi-
rasto ryhtyy toimenpitei-
siin vaaralliseksi todettu-
jen tuotteiden poistamisek-
si myynnistä ja maahan-
tuoja ja myyjä joutuvat jär-
jestämään kuluttajille jo
myytyjen tuotteiden takai-
sinvedon ja tiedottamaan
asiasta kuluttajille kustan-
nuksellaan.
Halvat minimopot
ja mönkijät eivät
ole turvallisia
VaLePan ensi kauden
SM-liigajoukkue valmen-
tajineen on koossa. Peli-
kentällä joukkue esiintyi
ensi kertaa julkisesti pari
viikkoa sitten pelatussa
Salo-Volleyssä, mutta pe-
likentän ulkopuolella pe-
laajia ei ole vielä yhdes-
sä nähty.
Ensi perjantaina VaLePa
ottaa vapaamuotoisen va-
raslähdön kauteen ja esit-
telee samalla ensi kauden
pelaajia. Joukkue ja tausta-
voimat ovat mukana vuo-
den Pallobileissä, jotka al-
kavat JPS-mainoksen teras-
silla ensi perjantaina kello
18.
Pallobileet tarjoaa mah-
dollisuuden tavata pelaajia,
valmentajia ja hallituksen
VaLePan liigajoukkue
esittäytyy Pallobileissä
jäseniä, rupatella ensi kau-
desta ja lentopallosta yleen-
sä sekä nauttia samalla il-
lan tarjoilusta. Viihteestä
vastaavat Sylvään salista
tuttu juontoääni Ilkka Ny-
känen sekä musiikkiduo
Harri Lehtimäki ja Timo
Heino.
Kaikki alueen yrittäjät ja
yritysten edustajat ovat ter-
vetulleita nauttimaan illas-
ta. Tilaisuuteen on vapaa
pääsy.
Tulevana lauantaina
pelataan iloisen mielen
jääkiekkoturnausVamma-
lan jäähallissa. Lihan
Liukkaat järjestää Häppy-
turnauksen toistamiseen.
Harrasteturnauksen ta-
voitteena on pelata vauhdi-
kasta jääkiekkoa pilke sil-
mäkulmassa. Mukana on
kuusi joukkuetta: Klaukka-
lan Pallo, Kärsämäen
ZSKA Turusta, Luja Old
Timers Huittisista sekä
Tampereelta Pyynikin Hau-
kat ja Tappara B-60.
Pyynikin Haukkojen
joukkue on nimekäs. Mu-
kana ovat muun muassa
Risto Jalo, Hannu Henriks-
son, Kari Järvinen, Jouko
Urvikko sekä Juha Ra-
jala. Myös muilta
pelaajilta löytyy
paljon SM-lii-
gakokemusta,
joten taitoa
tullaan näke-
mään, vaikka
vauhti ei taida
olla entistä ta-
soa. Myös muis-
ta joukkueista löy-
tyy Liiga- sekä Mes-
tiskokemusta.
Kiekkokausi starttaa
Vammalassa
Häppy-turnauksella
Paikallisten joukkueiden
pelaajalista onmyös mielen-
kiintoinen. Lujasta löytyy
huittislaisia kiekkoikoneita,
muun muassa MikaWester-
berg, Jussi Nurmi, Ari-Pek-
ka Mäkelä sekä Jouni Isota-
lo. Liukkaiden taidoista vas-
taavat esimerkiksi vanhat
herrat Juhat Peltovirta ja
Määttänen sekä "nuoriso-
osastosta" Tomi Vettenran-
ta, Marko Lausniemi ja Esa
Tervamäki. Molemmista
joukkueista lähes kaikilla on
vähintään kakkosdivaritaus-
ta. Turnaus pelataan lauan-
taina 12.8 kello 9.30 alka-
en. Finaali pelataan kello
18.00. Häppy-turnaukseen
on vapaa pääsy.
Heinäkuussa uusia
henkilöautoja ensirekis-
teröitiin 10 663 kappa-
letta, mikä on 6,9 pro-
senttia vähemmän kuin
viime vuonna vastaava-
na aikana. Autoalan tie-
dotuskeskuksen mukaan
vuoden alusta lukien
henkilöautoja on ensire-
kisteröity 96 962 kappa-
letta. Uusien henkilöau-
tojen rekisteröintimäärä
on viime vuotta jäljessä
vain 0,8 prosenttia.
Tilauskanta on kehitty-
nyt kesän aikana positiivi-
sesti ja on nyt korkeampi
kuin keväällä.
Tammi–kesäkuussa en-
sirekisteröidyistä henkilö-
autoista 19,4 prosenttia oli
dieselkäyttöisiä. Viime
vuonna vastaavana aikana
dieseleiden osuus oli 17
prosenttia. Vaikka dieselei-
den osuus kasvaa vähitel-
len, on Suomi vielä kau-
kana muusta Euroopasta.
Dieselautot ovat huo-
mattavasti ympäristöystä-
vällisempiä kuin bensiini-
autot. Ne kuluttavat noin
25 prosenttia vähemmän
polttoainetta ja niiden hii-
lidioksidipäästöt ovat noin
20 prosenttia pienemmät
kuin bensiiniautojen. Suo-
Henkilöautojen rekisteröinnissä
lähes viime vuoden tasolla
messa suurin syy vähäiseen
dieseleiden osuuteen on kor-
keahko käyttövoimavero.
Euroopassa dieselhenkilö-
autojen osuus ensirekisteröin-
neistä oli viime vuonna lähes
50 prosenttia. Belgiassa ja Lu-
xemburgissa dieseleiden
osuus oli reippaasti yli 70 pro-
senttia. Ainoastaan Kreikassa
ja Ruotsissa dieselautojen
osuus oli pienempi kuin Suo-
messa.
Kuluvana vuonna Ruotsi on
kirinyt Suomen lähes kiinni
dieseleiden osuudessa, sillä
tammi–heinäkuussa niiden
osuus henkilöautojen ensire-
kisteröinneistä oli 17,1 pro-
senttia, kun se viime vuonna
vastaavana aikana oli 8,9 pro-
senttia. Dieseleiden kiinnos-
tavuutta on lisännyt verohel-
potus vähäpäästöisille uusille
dieselautoille, joka astui voi-
maan viime kuun alussa.
Pakettiautokaupan
nousukiito jatkuu
Pakettiautojen ensirekiste-
röinnit lisääntyivät viime vuo-
den heinäkuuhun verrattuna
20,8 prosenttia eli 1 003 kap-
paleeseen. Vuoden alusta lu-
kien on rekisteröity 9 308 uut-
ta pakettiautoa, mikä tarkoit-
taa sitä, että pakettiautokaup-
pa on 8,5 prosentin kasvu-
vauhdissa. Uusia kuorma-
autoja ensirekisteröitiin
heinäkuussa 268 kappalet-
ta, mikä on 39,4 prosent-
tia vähemmän kuin viime
vuonna vastaavana aikana.
Vuoden alusta lukien kuor-
ma-autokauppa on käynyt
suhteellisen hyvin, sillä
tammi–heinäkuussa uusia
kuorma-autoja on rekiste-
röity 3 145 kappaletta,
mikä on 4,8 prosenttia vä-
hemmän kuin viime vuo-
den vastaavana aikana.
Toukokuussa alkanut di-
gipiirturipakko aiheutti ras-
kaan kaluston ostoryntäyk-
sen vuoden alkupuolella,
mikä on näkynyt huhtikuun
jälkeisissä rekisteröinti-
määrissä.
Linja-autoja ensirekiste-
röitiin heinäkuussa 20 kap-
paletta, mikä on 25 pro-
senttia enemmän kuin vii-
me vuonna.
Tammi-heinäkuussa
busseja on rekisteröity 242
kappaletta, mikä on 7,6
prosenttia vähemmän kuin
viime vuonna vastaavana
aikana.
Autoalan Tiedotuskes-
kus (AuT) on autoalan pal-
velu- ja informaatiokeskus,
jonka Autoalan Keskusliit-
to ry ja Autotuojat ry pe-
rustivat vuonna 1974.
Autoilijoiden palvelu-
, etu- ja harrastusjärjes-
tö Autoliitto ry on va-
linnut Vuoden Tiepalve-
lumieheksi Pertti Koivis-
ton Lempäälästä. Pirkan-
maalla päivystävän Koi-
viston valinnassa otettiin
huomioon hänen aktii-
visuus taipaleelle jäänei-
den autoilijoiden autta-
misessa: palkittu tiepal-
velumies on tavoitetta-
vissa vuorokauden jokai-
sena tuntina viitenä päi-
vänä viikossa.
Autoliitto valitsi kes-
kuudestaan Vuoden Tie-
palvelumiehen vuotuisilla
Tiepalvelupäivillään Van-
taalla 4.-6. elokuuta 2006.
Vuoden Tiepalvelumies
Koivisto hämmästelee
sitä, kuinka polttoaineen
loppuminen on edelleen
suurin syy matkan keskey-
tymiseen.
-Autoilijat luottavat lii-
kaa ajotietokoneen ilmoit-
tamaan, polttoaineen riit-
tävyydestä kertovaan ki-
lometrimäärään. Kyseessä
on kuitenkin vain keski-
arvo, ei tarkka luku. Tank-
kauksen viivyttelyyn vai-
kuttavat myös polttoai-
neen hinta sekä supistu-
nut huoltamoverkosto.
-Jos tankin päästää
säännöllisesti tyhjilleen,
aiheuttavat tankin pohjal-
ta liikkeelle lähtevät epä-
puhtaudet helposti muita-
kin ongelmia. Vien polt-
toainetta taipaleelle lähes
poikkeuksetta joka päivä,
Pertti Koivisto kertoo.
Ensisijaisena tehtävä-
nä autoilijan pelasta-
minen tieltä
Muita yleisiä syitä au-
ton jättämiseen ovat eri-
laiset laturiongelmat ja
rengasrikot. Laturi on mi-
toitettu kestämään noin
Vuoden Tiepalvelumieheksi
valittiin Pertti Koivisto
250 000 kilometrin ajon, min-
kä jälkeen se on uusittava.
Auto ei anna etukäteisva-
roitusta laturin tilasta, joten
tässäkin kuljettajalta vaadi-
taan perustietämystä autos-
taan.
Useissa uudemmissa au-
toissa ei myöskään ole enää
vararengasta, minkä vuoksi
renkaan puhkeaminen aihe-
uttaa huomattavaa harmia.
-Ensisijaisena tehtävänäm-
me on kuitenkin aina pelas-
taa autoilija tieltä. Autolle an-
namme ensiavun tai jos tämä
ei enää ole mahdollista, au-
tamme ihmistä matkan jatku-
misessa yhdessä sovitulla kei-
nolla, Koivisto kuvailee.
Koiviston tie tiepalvelu-
mieheksi juontuu omakohtai-
sesta kokemuksesta. Vuonna
1977 Koiviston auto jätti hä-
net Lapuan ja Seinäjoen vä-
liselle tieosuudelle. Hän jou-
tui odottelemaan tien poskes-
sa peräti neljä tuntia, ennen
kuin ensimmäinen auto py-
sähtyi.
Tiepalvelumieheksi Pertti
Koivisto hyväksyttiin vuon-
na 1986, joten tänä vuonna
tulee 20 vuotta kuluneeksi
harrastuksen aloittamisesta.
Autoliiton tiepalvelulle tu-
lee puheluita ympäri vuoro-
kauden, ei vain iltaisin tai vii-
konloppuisin.
Puhelimen päässä on avun
tarpeessa olevia kaikista ikä-
ryhmistä ja kaikista sosiaali-
luokista.
Naiset soittavat miehiä her-
kemmin ja useimmiten enna-
koivasti jo siinä vaiheessa,
kun auto vasta oireilee.
Mies tarttuu luuriin tyypil-
lisimmin vasta sitten, kun
menopeli on jo sammunut
tielle.
Osa vapaaehtoista
pelastuspalvelua
Autoliiton tiepalvelu on
muuttunut aiemmasta parti-
ointiluonteisesta toiminnasta
ammattimaiseen palve-
luun. Tämä tarkoittaa sitä,
että avuntarvitsijoiden
omaehtoisen etsimisen si-
jaan tiepalvelumies saa hä-
lytyksen matkapuheli-
meensa, minkä myötä hän
joko neuvoo autoilijaa pu-
helimitse tai tulee paikan
päälle auttamaan.
Autoliiton tiepalvelun
antamaa apua saa 24 tun-
tia vuorokaudessa vuoden
jokaisena päivänä kaik-
kialla Suomessa numeros-
ta 0200-8080.
Pääsiäisenä, juhannuk-
sena sekä joulunpyhinä
palvelua tehostetaan enti-
sestään.
Autoliiton tiepalvelu-
miehet ja -naiset ovat
myös Vapaaehtoisen pe-
lastuspalvelun (VAPEPA)
jäseniä. VAPEPAn tehtä-
vänä on auttaa viranomai-
sia sellaisissa hälytystilan-
teissa, joissa viranomais-
ten omat resurssit eivät rii-
tä.
Tyypillinen avustusteh-
tävä on kadonneen ihmi-
sen etsintä, missä Autolii-
ton tiepalvelu vastaa lii-
kenteenohjauksesta, auto-
etsinnästä ja erilaisista
kuljetustehtävistä.
VAPEPAan kuuluu 42
erilaista vapaaehtoisjärjes-
töä, ja se toimii aina vi-
ranomaisten käskystä.
Valtakunnalliset ja jär-
jestyksessä 38. tiepalvelu-
päivät ovat Autoliiton vuo-
tuinen tapahtuma, jonka
tarkoituksena on jakaa
ajankohtaista tietoa sekä
antaa täydennyskoulutus-
ta tiepalveluhenkilökun-
nalle.
Elokuinen tapahtuma
järjestetään vuosittain eri
puolilla Suomea, ja tällä-
kin kertaa se keräsi yhteen
noin 100 tiepalvelussa toi-
mivaa ja siitä kiinnostu-
nutta jäsentä ja perhekun-
taa.