Page 13 - Alueviesti_32_2006

Basic HTML Version

tailukelpoinen liikevoitto ke-

hittyi hyvin. Se parani 15,7

prosentilla.

Vuoden ensimmäisten kuu-

kausien aikana korkotaso ko-

hosi. Siitä huolimatta luoton-

kysyntä säilyi ja jopa kiihtyi

edellisestä vuodesta. Eniten

kysyttyjä luottoja ovat edel-

leen olleet asuntoluotot.

Korkotason nousu ei ole

vähentänyt luotonkysyntää.

Monet luotot on nykyisin

mahdollista suojata koron-

nousun vaikutuksilta korko-

katto-sopimuksella. Korko-

katto-tuotteiden kysyntä oli-

kin erittäin runsasta koko al-

kuvuoden ajan.

Pankin asiakasmäärä sa-

moin kuin omistajajäsenien

määrä on jatkanut kasvuaan.

Asiakkaiden kokonaismäärä

kesäkuun lopussa oli 7 946,

ja omistajajäsenten määrä

ylitti alkuvuonna 3 500:n ra-

japyykin päätyen kesäkuun

lopussa 3 532:een.

Vaikka loppuvuodelle ei

odotetakaan alkuvuoden kal-

taisia kertaluonteisia tulosta

parantavia tuloja, olettaa

Huittisten Osuuspankin toi-

mitusjohtaja Olli Näsi, että

pankin tuloskehitys jatkuu

suotuisana mikäli suuria ikä-

viä yllätyksiä ei loppuvuoteen

osu.

Kiinteistökeskuksessa

vilkasta

Huittisten OP-Kiinteistö-

keskuksessa tehtyjen asunto-

Keskiviikko elokuun 9. 2006

Kuntaliiton hallitus pi-

tää tärkeänä, että valtion

ja kuntien kustannusten-

jakovelan viimeinen 185

miljoonan euron osa

maksetaan kunnille val-

tiovarainministeriön ensi

vuoden budjettiesityk-

sen mukaisesti.

Velka kuitataan siten,

että valtio ottaa vastuul-

leen osan nyt kunnallisve-

rotukseen kohdentuvista

ansiotulovähennyksistä.

Tavoitteena on, että muu-

tos ei tunnu veronmaksa-

jien kohtelussa.

Hallitus tähdentää, että

kuntatalouden vakauttami-

seksi kunnille ei tässä ti-

lanteessa säädetä uusia

palveluvelvoitteita, ellei

valtio osallistu niiden kus-

tannuksiin täysimääräises-

ti. Valtion on vahvistetta-

va kuntataloutta palvelu-

jen turvaamiseksi. Valtion

kuntapolitiikkaa on selkiy-

tettävä tavoitteena kunti-

en tehtävien ja tulojen ta-

sapaino.

Kuntaliitto odottaa, että

valtion ensi vuoden talous-

arvio edistää sosiaali- ja

terveydenhuollon asiakas-

maksu-uudistusta. Valtio-

varainministeriön budjet-

tiesityksessä tätä ei ole esi-

tetty. Kyseessä on välttä-

mätön maksujen jälkeen-

jääneisyyden tarkistus

sekä maksujen sitominen

vastaisuudessa alan kus-

tannustason kehitykseen.

Yksinomaan tasotarkistus

helpottaisi kuntia palvelu-

jen järjestämisessä noin 50

miljoonalla eurolla vuo-

dessa. Maksuja on tarkis-

tettu viimeksi vuonna

2002.

Valtiovarainministeriön

budjettiesityksen mukaan

kuntien lakisääteisten teh-

tävien valtionosuuksien

indeksikorotuksia leika-

taan edelleen vuonna

2007. Leikkaus on yli 40

miljoonaa euroa täyteen

indeksikorotukseen verrat-

tuna. Kuntaliitto vastustaa

leikkausta.

Lakisääteisten valtion-

osuustehtävien mukaiset

valtionosuudet lisääntyvät

kohtuullisesti, mutta lisä-

yksestä yli puolet on val-

tion velan kuittausta, va-

jaita indeksitarkistuksia ja

lisäyksiä, jotka perustuvat

valtion edellyttämiin pal-

velujen kehittämishank-

keisiin. Lisäykseen sisäl-

tyvät myös aiemmin pää-

tetyt kansallisen terveys-

Kuntaliitto perää

valtion vastuuta

kuntapalveluista

hankkeen ja sosiaalialan

kehittämishankkeen lisä-

rahoitukset.

Hankkeet

edellyttävät myös kuntien

lisäpanostusta.

Lakisääteisten tehtävien

laskennalliset valtionosuu-

det lisääntyvät noin 300

miljoonaa euroa. Kunta-

liitto huomauttaa, että niitä

vastaavat kuntien rahoi-

tusvastuut lisääntyvät kui-

tenkin tätä enemmän, noin

430 miljoonaa euroa. Kun-

tien toimintamenot kasva-

vat vielä olennaisesti tä-

täkin enemmän arviolta

noin 1,1 miljardilla eurol-

la Menot kasvavat muun

muassa väestön määrän ja

ikärakenteen muutoksen

vuoksi sekä kustannusta-

son noususta johtuen.

Jos kuntien menokehi-

tys pysyy maltillisena, on

odotettavissa, että kunta-

talous kokonaisuudessaan

vahvistuu verrattuna vii-

me ja tähän vuoteen, jol-

loin kuntien rahoitusase-

ma oli erittäin heikko.

Myönteinen verotulokehi-

tys on keskeisin syy kun-

tatalouden vahvistumi-

seen. Myönteisestä kehi-

tyksestä huolimatta kun-

tatalouden velkaantumi-

nen jatkuu tänä vuonna,

koska yhteenlasketut vuo-

sikatteet jäävät nettoinves-

tointeja pienemmäksi.

Kuntien väliset talous-

erot pysyvät kuitenkin

huomattavan suurina, ja

joukko kuntia on kestä-

mättömässä taloustilan-

teessa. Tämän perusteella

valtiovarainministeriön

esittämää harkinnanva-

raisten rahoitusavustusten

alasajoa ei tässä tilantees-

sa tule toteuttaa. Avustuk-

silla tulisi tukea vaikeuk-

sissa olevia kuntia talou-

den tasapainottamispon-

nisteluissa. Avustuksia

alennettiin jo tänä vuonna

huomattavasti. Nyt mää-

rärahaksi on esitetty 10

miljoonaa euroa, kun se

vielä viime vuonna oli 40

miljoonaa euroa. Tänä

vuonna harkinnanvaraisiin

rahoitusavustuksiin varat-

tua määrärahaa tulisi ko-

rottaa viime vuoden tasol-

le syksyn lisäbudjetissa.

Kuntaliitto edellyttää,

että kunnallisverosta teh-

tävät vähennykset korva-

taan kunnille hallituksen

linjauksen mukaisesti.

Näin tulee menetellä myös

matkakustannusten oma-

vastuun

korottamisen

osalta.

Oppilaitosten ja elin-

keinoelämän yhteistyö

voi saada nuoret kiinnos-

tumaan yrittäjyydestä

entistä enemmän. Myön-

teisiä tuloksia on saatu

Yrittäjyys ja kunnat -

hankkeen pilottikouluis-

sa. Kun yrittäjyys on ol-

lut mukana opetuksessa,

yhä useammat opiskeli-

jat ovat hankkeen päät-

tyessä valmiita ajattele-

maan yrittäjyyttä omana

elinkeinonaan.

Kuntaliiton koordinoi-

man Yrittäjyys ja kunnat -

hankkeen ensimmäinen

vaihe käynnistyi vuonna

2000. Kaksi viimeistä

vuotta ovat keskittyneet

mukana olevien 12 pilotti-

kunnan ja -seutukunnan

käytännön opetuksen sisäl-

lön ja toteutustapojen ke-

hittämiseen.

Tänä keväänä tehdyssä

kyselyssä ilmeni, että yrit-

täjyyden mukaan ottami-

nen oppilaitoksen jokapäi-

väiseen elämään on muut-

tanut lasten ja nuorten

asenteita yrittäjyyttä koh-

taan positiivisemmiksi.

Yrittäjyyskasvatusta on

tuettu niin opetussuunnitel-

mauudistuksilla kuin myös

opettajien täydennyskoulu-

tuksella, erilaisilla hank-

keilla ja projekteilla sekä

materiaalituotannolla ja ti-

laisuuksilla.

Oppilaitosten yhteistyö

elinkeinoelämän toimijoi-

den kanssa on lisääntynyt

ja asennoituminen on

muuttunut avoimemmaksi.

Yritykset ovat yhä kiinnos-

tuneempia oppilaitosten

kanssa tehtävästä yhteis-

työstä ja suhtautuvat esi-

merkiksi työelämään tutus-

tumisjaksoihin positiivi-

semmin.

Toisaalta oppilaitoksiin

on tuotu entistä enemmän

luontevaa yrittäjyysasen-

netta. Paikalliset ja alueel-

liset mahdollisuudet työl-

listämiseen ovat löytyneet

Koulutus tekee

yrittäjyyttä

houkuttelevaksi

paremmin vuoropuhelun

avulla.

Osaamispohjainen elin-

keinopolitiikkaa perustuu

oppilaitosten ja elinkeino-

elämän yhteiseen visioon

tulevaisuudesta. Koulutus-

tarpeiden ennakoinnilla

voidaan miettiä alueen työ-

voiman tarpeita ja sitä

kautta parantaa alueen kil-

pailukykyä. Esimerkiksi

Tampereella toisen asteen

koulutuspalvelut ja elinkei-

noasiat ovat saman lauta-

kunnan alaisuudessa.

Teoreettisen opetusmate-

riaalin siirtäminen yritys-

toimintaan mahdollistaa

uusimman tutkimustiedon

hyödyntämisen yritysten

tuotekehityksessä. Onnis-

tuneita esimerkkejä löytyy

muun muassa ammattikor-

keakoulujen ja yritysten

yhteisistä tuotekehityspro-

jekteista, joissa opiskelijoi-

den ja yritysten yhteistyöllä

on viety tuotekehitystä

eteenpäin.

Kolmas toiminnan taso

on yrittäjyyskasvatus, jos-

sa koulujen ja yritysten

vuorovaikutus on keskei-

sessä roolissa. Yrittäjäkas-

vatuksessa oppilaille ope-

tetaan yrittäjämäistä asen-

netta.

Opetuksessa painotetaan

tuolloin oppilaiden oma-

aloitteisuutta, aktiivisuut-

ta, projektien kautta oppi-

mista sekä muiden huomi-

oon ottamista. Tavoitteena

on luoda pohjaa tulevai-

suuden yrittäjyydelle ja

yrittävälle elämänasenteel-

le kasvatuksen kautta.

Yrittäjyys ja kunnat -

hankkeen pilottivaiheessa

ovat olleet mukana Tam-

pereen, Kokkolan, Kouvo-

lan, Kotka-Haminan sekä

Juvan seudut sekä Kuusa-

mon, Kurikan, Varkauden,

Haukivuoren, Oriveden ja

Siuntion kunnat. Toimin-

nan päärahoittajina toimi-

vat Euroopan sosiaalira-

hasto sekä Kauppa- ja te-

ollisuusministeriö.

Vähäsateinen ja lämmin

kesä on pudottanut järvien

vedenkorkeudet huomatta-

vasti alle ajankohdan kes-

kimääräisten korkeuksien.

Haihdunta järvistä on ollut

suuri koko kesän ajan.

Lounais-Suomen ympäris-

tökeskuksen mukaan jokien

virtaamat ovat selvästi keski-

määräistä pienempiä ja eten-

kin Varsinais-Suomen vähäjär-

visten vesistöjen jokien vir-

taamat ovat olemattomia.

Yleisesti vedenkorkeuksien

ennustetaan vielä elokuun ai-

kana laskevan.

Maan kuivuudesta johtuen

pienet sateet eivät riitä paran-

tamaan vesitilannetta vesis-

töissä. Maankosteuden vaja-

us on Varsinais-Suomessa ja

lähes koko Satakunnassa 100-

Järvien vedenpintojen

ennustetaan laskevan

elokuussa

150 millimetriä. Seuraavalle

kymmenelle päivälle eivät

sääennusteet lupaa merkittä-

viä sateita ja keskilämpötila

pysyy korkealla, joten haih-

dunta pysyy suurena.

Säkylän Pyhäjärven veden-

korkeus (3.8. N43 -korkeus-

järjestelmässä +44,69 m) on

noin 10 senttimetriä alle ajan-

kohdan keskimääräisen tason.

Juoksutus Pyhäjärvestä on 2

kuutiometriä sekunnissa, mikä

on suositus kuivan ajan juok-

sutukseksi.

Heinäkuussa vedenpinta

laski noin 15 senttimetriä, jos-

ta juoksutuksen vaikutus oli

noin 35 millimetriä ja järvi-

haihduntaa noin 150 millimet-

riä. Heinäkuun sademäärä oli

noin 30 millimetriä.

Yläneenjoesta ja Pyhäjoes-

ta ovat tulovirtaamat Pyhäjär-

veen loppuneet. Vedenpinnan

ennustetaan elokuun aikana

vielä laskevan noin 5 sentti-

metriä.

Sääksjärvi on lähes luon-

nontilainen säännöstelemätön

järvi Kokemäellä.

Järveä voidaan käyttää ver-

tailujärvenä

arvioitaessa

säännöstelemättömien järvi-

en vedenkorkeuksien kehitys-

tä.

Vedenkorkeus (3.8. NN-

korkeusjärjestelmässä +44,85

m) on huomattavasti alle ajan-

kohdan keskimääräisen tason

ja vedenpinnan ennustetaan

laskevan elokuun aikana lä-

helle alimpia havaittuja ha-

vaintojakson (v. 1910-) veden-

korkeuksia.

Kokemäenjoella Harjaval-

lassa vuorokauden keskivir-

taama on noin 70 kuutiomet-

riä sekunnissa, mikä on noin

puolet ajankohdan keskimää-

räisestä virtaamasta.

Loimijoella Maurialankos-

kella virtaama on noin 3 kuu-

tiometriä sekunnissa, mikä on

jonkin verran vähemmän kuin

ajankohdan keskimääräiset

virtaamat.

Huittisten Osuuspankki

luonnehtii vuoden ensim-

mäistä puoliskoa hyväksi.

Alkuvuoden kolme merkil-

lepantavinta seikkaa pan-

kin toiminnan kannalta oli-

vat vähittäisvarainhankin-

nan rakenteen muuttumi-

nen yhä voimakkaammin,

kertaluonteisesti tulosta

parantanut OP-Eläkeyhtei-

söjen ylikatteen palautus

sekä euroalueen korkota-

son nousu.

Huolimatta pörssikurssien

keväisestä aallokosta, rahas-

to- ja vakuutussäästämisen

suosio kiihtyi edelleen perin-

teisten pankkitalletusten kus-

tannuksella. Suosituimpana

sijoitusmuotona jatkoi edel-

leen rahastosäästäminen. Ra-

hastosäästöissä oli kesäkuun

lopussa yli 40 prosentin kas-

vu verrattuna vuotta aiem-

paan ajankohtaan.

Vuosi sitten vastaavaan ai-

kaan ensimmäisen kuuden

kuukauden tulosta rasittivat

OP-ryhmässä käyttöönotetun

IFRS-kirjanpitokäytännön

mukaiset kertaluonteiset vä-

hennykset. Tämän vuoden al-

kupuoliskon tuloksessa ker-

taluonteiset erät ovat tulosta

parantavia.

OP-Eläkeyhteisöjen ylikat-

teen palautusta kirjattiin noin

200 000 euroa. Palautuksen

ansiosta alkuvuoden liike-

voitto oli yli 40 prosenttia

suurempi kuin vastaavana ai-

kana vuonna 2005. Myös ver-

Huittisten Osuuspankki

tyytyväinen alkuvuoteensa

ja kiinteistökauppojen luku-

määrät ovat kuluvana vuon-

na samalla tasolla kuin vii-

me vuonna vastaavana aika-

na. Myös isännöinnin puolel-

la vakaa kehitys on jatkunut

alkuvuoden aikana.

Merkkejä asuntokauppojen

hiljenemisestä tai asuntojen

hintatason laskusta ei ole nä-

kyvissä.

Kotitalouksien myönteiset

odotukset oman talouden ke-

hittymisestä ja korkotason

edelleen alhainen taso edes-

auttavat kuluttajien asunnon-

vaihtosuunnitelmien toteutu-

mista.

Keväällä aloitti Rakennus-

liike Jarmo Ruusumaa Oy uu-

den rivitalon, Asunto Oy Tu-

pasvillan, rakennustyöt aivan

Huittisten keskustaan.

Tämän uuden yhtiön 9

asuntoa valmistuvat touko-

kuussa 2007. Asunnot ovat

kaksioita ja kolmioita (60-79

neliötä).

Osa asunnoista on jo myy-

ty, mutta kaikissa kokoluo-

kissa on vielä jäljellä myy-

mättömiä asuntoja.

Huittisten OP-Kiinteistö-

keskus Oy:n menestys jatkui

myös Op-Kiinteistökeskuksi-

en valtakunnallisessa vertai-

lussa.

Toimitusjohtaja Hannu

Hurri palkittiin jo viidennen

kerran peräkkäin tänä vuon-

na 60-vuotisjuhliaan viettä-

vän OP-Kiinteistökeskus –

ketjun menestyneimpänä vä-

littäjänä.

Pitkä kesäloma on ta-

kana, ja perheissä val-

mistaudutaan aloitta-

maan työ, koulu ja har-

rastukset. Vanhemmilta

vaaditaan taas kykyä or-

ganisoida ja luoda yh-

teisiä pelisääntöjä, jot-

ta arkielämästä ei tulisi

liian rasittavaa ja pak-

kotahtista.

Vanhemman varmuus

vahvistaa lasta, ilo arjesta

tarttuu. Älä jää yksin huo-

linesi! Mannerheimin Las-

tensuojeluliiton Vanhem-

painpuhelimessa tunne-

taan arjen haasteet.

Elo- ja syyskuu ovat pe-

rinteisesti vilkasta yhtey-

denottojen aikaa. Soita tai

kirjoita – pohditaan arkea

yhdessä.

Vanhempainpuhelin

päivystää maanantaisin

klo 17-20, tiistaisin klo 10-

13 ja 17-20 sekä torstai-

sin klo 10-13 ja 17-20.

Puhelu maksaa 0,08 e/min

+ pvm.

Vanhempainpuhelimeen

voit soittaa nimettömänä

ja luottamuksellisesti kai-

MLL:n vanhempainpuhelin

tuntee arjen paineet

kissa vanhemmuuteen,

lapsiperheen arkeen sekä

lapsen kasvuun ja kehityk-

seen liittyvissä kysymyk-

sissä ja pohdinnoissa.

Puheluusi vastaa MLL:n

kouluttama vapaaehtoinen

päivystä, joka on itsekin

vanhempi.

Päivystäjällä on aikaa

kuunnella sinua ja keskus-

tella kanssasi.

Päivystäjä ei ole ammat-

tiauttaja, vaan hän toimii

oman elämänkokemuk-

sensa pohjalta.

Vanhempainnetti osoit-

teessa

www.mll.fi

Mannerheimin Lastensuo-

jeluliiton vanhemmuuden

tukemiseen tarkoitettu pal-

velu.

Vanhempainnettiin voi

kirjoittaa milloin vain.

Vanhempainnettiin voi

kirjoittaa kaikissa arjen

vanhemmuutta ja lasten

kasvatusta koskevissa ky-

symyksissä, pohdinnoissa

ja kommenteissa. Joskus

pelkkä kirjoittaminen aut-

taa ymmärtämään omia

tunteita ja lieventämään

huolta.

Lions Club Huittinen

Gerdan uusi presidentti

on Marju Ojala. Ensim-

mäinen nuijanvaihtotilai-

suus pidettiin Punkalaitu-

mella Talonpoikaismuseo

Yli-Kirralla viime sunnun-

taina.

Viime joulukuussa perus-

tetun naisklubin ensimmäi-

sen kauden presidenttinä oli

punkalaitumelainen Tuula

Honkamaa, joka luovutti pu-

heenjohtajannuijan tulevan

kauden presidentille, huittis-

laiselle Marju Ojalalle.

Kaudenvaihtotilaisuudes-

sa Tuula Honkamaa kiitti

klubilaisia ensimmäisestä

yhteisestä, lyhyestä kaudesta

Lions Club Huittinen Gerdan

presidentiksi Marju Ojala

ja toivotti onnea Marju Ojalal-

le sekä muulle hallitukselle.

Tulevalla kaudella Lions

Club Huittinen Gerdan hallituk-

seen kuuluvat presidentti Mar-

ju Ojalan lisäksi huittislaiset

Tuire Ruusumaa, Virve Lai-

neenoja, Tarja Isokallio ja Ani-

ta Pitkänen sekä punkalaitume-

laiset Tuula Pitkänen, Outi Kal-

lonen, Sirkka Madekivi ja Ma-

ria Seppä.

Lions Club Huittinen Ger-

dan ensimmäisen kauden

presidentti Tuula Honkamaa

luovutti puheenjohtajannui-

jan tulevan kauden presiden-

tille Marju Ojalalle.

Page 14

Page 12

1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32