Page 10 - Alueviesti_34_2006

Keskiviikko elokuun 23. 2006 11
Kulunut kesä oli kuumin
sataan vuoteen. Niin todis-
tavat tilastot ja oikein van-
hat ihmiset. Monelle ikä-
ihmiselle menneen kesän
kauneus ja lämpö toivat
mieleen kesän 1939, vii-
meiseksi rauhankesäksikin
myöhemmin sanotun. Tuli
talvi, tuli talvisota ja tuli-
vat sodan savut.
Menneen kesän savut
tulivat siltä samalta suun-
nalta. Sammutusapua eivät
pyytäneet vaikka aihetta-
kin olisi ollut. Etenkin, jos
ja kun rajan takana paloi
myös kaatopaikkoja terve-
ydelle vaarallisine kemi-
kaaleineen. Olisivat nyt
vaan pyytäneet. Olisivat-
pa samalla nähneet, että
täällä ei metsäpaloja sam-
mutella kastelukannuilla.
Toivottavasti suomalaisten
pakolla hengittämä savui-
nen ilma ei jättänyt mei-
hin pahempia jälkiä. Kun
niiden sodan savujen jäl-
jetkin alkavat jo olla his-
toriaa ja "palomiehetkin"
maan povessa. Eli vanhaan
vienankarjalaiseen tapaan
ilmaistuina ovat jo siirty-
neet tuonilmaisiin.
! ! !
Vammalan seudulla
päästään vuodenvaihtees-
ta alkaen taas koettelemaan
naapurisopua, kun Vam-
mala ja Suodenniemi yh-
dessä alkavat yhdistynyttä
itseään hallita. Toiminta-
mallejakin seudulta löytyi-
si kaksittainkin. Vuonna
1973 näki talvisen päivän-
valon ensimmäistä kertaa
yhtynyt Karkku, Tyrvää ja
Vammala. Vajaat kymme-
nen vuotta myöhemmin
aloitti toimintansa Kiikas-
ta ja Keikyästä siinnyt Äet-
sä. Jätän arv. lukijoiden
valistuneen arvioinnin va-
raan kysymyksen siitä,
kumpi avioliitto edelleen-
kin on sopuisampi.
Karkulla, Tyrväällä ja
Vammalalla oli oma tapan-
sa toimia. Oli itse asiassa
kolme erilaista kuntakult-
tuuria. Epäonnistumisen
mahdollisuuskin hommas-
sa oli. Alusta perin muka-
na olleena voin todistaa,
että yhteistyön duurisävel
löytyi oitis. Tuohon aikaan
kun puolueet sulassa so-
vussa ja yhdessä lähtivät
Timo Roos: Loppukesän puheenaiheita
kotikaupunkiaan kehittämään.
Voimat käytettiin siihen eikä
keskinäiseen juonitteluun tai
toisten nöyryyttämiseen.
! ! !
Karkun viimeisessä valtuus-
tossa oli muistaakseni vain
kaksi naista, Vammalassa taisi
olla vain yksi. Tyrvään tilan-
netta en muista. Kun suur-
Vammala syntyi, saatiin nai-
sia heti valtuustoon enemmän-
kin ja se oli mielestäni hyvä
asia. Nythän asiat ovat jo oi-
keinkin hyvässä kunnossa täs-
sä suhteessa.
Vuosikymmenten mittaan
opin tuntemaan paljon ja mo-
nenlaisia kunnallisissa luotta-
mustehtävissä toimivia. Jouk-
koon mahtui niin kunnioituk-
sen ansaitsevia kuin valitetta-
vasti muitakin.
Hyvän ja arvostettavan kun-
nallispoliitikon muotokuvan
piirtäminen on vaikeata. Hyvä
kun voi olla niin monella eri
tavalla. Yhden ominaisuuden
kuitenkin voisi tässäkin tuoda
esille ja kaiken uhallakin muu-
taman nimenkin. Niin arvelut-
tavaa kun se onkin.
Hyvä luottamushenkilö avaa
saamansa kokouskutsun heti jo
kotona, lukee sen sanasta sa-
naan tarkkaan läpi ja ryh-
tyy ottamaan selvää pää-
tettävien asioiden taustois-
ta, jos ne eivät jo ennalta
ole tiedossa eivätkä käy
selville kokousmateriaalis-
takaan. Näin varustautunut
kokoukseen menijä uskal-
taa käyttää puheenvuoro-
ja, ottaa kantaa ja tarvitta-
essa olla puheenjohtajan-
kin apuna hyvää päätöstä
haettaessa.
Opin tuntemaan suuren
joukon tällaisia luottamus-
henkilöitä. Omasta ryh-
mästäni esim. Haaviston
Arvo, Metsälän Matti ja
Rautakallion Mikko käy-
vät hyvistä esimerkeistä
edelleenkin. Ja olkoot he
tässäkin esimerkkeinä sel-
laisista kunnallismiehistä,
joita uudenkin Vammalan
päättäjistä soisi löytyvän
runsaasti.
Jos siinä joukossa on
riittävästi heidän tapaansa
toimivia, niin hyvä siitä
seuraa. Kuntaliitoksia näi-
nä aikoina tapahtuu kaik-
kialla. Niiden onnistumi-
nen on paljolti kiinni siitä,
minkälainen väki saadaan
kunnan asioista päättä-
mään ja huom. myös pää-
töksistään vastaamaan.
Tilanne paras Vampulassa
Kesä lisäsi työttömiä Satakunnassa
Työttömien määrä väheni
Satakunnassa yli 1 500:lla hen-
gellä viime vuoden heinäkuu-
hun verrattuna. Lomautettuja
oli lähes 200 vähemmän kuin
vuosi sitten. Satakunnassa työt-
tömien määrä aleni vuoden ta-
kaisesta yli 10 %, kun koko
maassa vähennys oli hieman
alempi.
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoihin ilmoittautui
heinäkuun aikana lähes 1 300
uutta työnhakijaa ja työnhaun
päättäneitä oli 1 800. Yleisille
työmarkkinoille työllistyi noin
1 600 henkeä.
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoissa oli heinäkuun
aikana avoinna 2 000 työpaik-
kaa, mikä on 700 paikkaa vä-
hemmän kuin kuukausi sitten
ja yli 300 paikkaa vähemmän
kuin vuosi sitten. Vuoden ai-
kana avoimet paikat vähentyi-
vät eniten kaupallisessa työs-
sä sekä rakennusalalla. Uusia
avoimia työpaikkoja ilmoitet-
tiin työvoimatoimistoihin hei-
näkuun aikana vajaat 900 ja
täytettiin suunnilleen saman
verran.
Alle 25-vuotiaita työttömiä
työnhakijoita oli heinäkuun
lopussa lähes 1 700, mikä on
sata enemmän kuin viime
kuussa. Viime vuodesta nuor-
ten työttömien määrä laski yli
300:lla. Alle 25-vuotiaiden
osuus työttömistä työnhakijois-
ta oli 13,0 %. Yli 50-vuotiaita
työttömiä työnhakijoita oli hei-
näkuun lopussa vajaat 5 400,
mikä on suunnilleen saman
verran kuin kuukausi sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli runsaat
3 500, mikä on hieman enem-
män kuin kuukausi sitten. Vii-
me vuoden heinäkuusta pitkä-
aikaistyöttömien määrä on las-
kenut 500:lla.
Ammattiryhmittäin tarkas-
teltuna (ilman lomautettuja)
työttömien työnhakijoiden
määrä lisääntyi kuukauden ai-
kana lähes kaikissa ammatti-
ryhmissä, vain rakennusalalla
työttömien määrä pysyi ennal-
laan.
Vuoden takaiseen tilantee-
seen verrattuna työttömien
työnhakijoiden määrä vähen-
tyi kaikilla aloilla. Suhteelli-
sesti eniten vähennystä tapah-
tui hallinto- ja toimistotyössä
sekä kuljetus- ja liikennetyös-
sä.
Työvoimakoulutuksen aloit-
taneita heinäkuun aikana oli 60
ja tukitoimenpitein sijoitettuja
runsaat 300. Työvoimakoulu-
tuksen aloittaneiden määrä las-
ki hieman mutta toimenpitein
sijoitettujen määrä lisääntyi
viime vuoteen verrattuna.
Heinäkuun lopussa työvoi-
makoulutuksessa oli vajaat 1
200 ja tukityöllistettynä 2 100
henkilöä. Tukityöllistettyinä oli
valtiolla 80, kunnissa runsas
500 ja yksityisellä sektorilla
lähes 1 500 henkilöä. Tukitoi-
menpiteissä olevia oli edelleen
vähemmän kuin vuosi sitten,
mutta työvoimakoulutuksessa
olevien määrä lisääntyi.
Työttömien työnhakijoiden
määrä nousi viime kuusta lä-
hes jokaisen Satakunnan työ-
voimatoimiston alueella. Vain
Huittisten alueella se hieman
laski.
Korkeimmat työttömyysas-
teet olivat Porin (14,0 %) ja
Noormarkun (12,8 %) työvoi-
matoimistojen alueilla. Vastaa-
vasti alhaisimmat työttömyys-
asteet olivat Huittisten (7,2 %)
ja Euran (7,3 %) työvoimatoi-
mistojen alueilla.
Hyvä kehitys jatkuu
Punkalaitumella paras
työllisyys Pirkanmaalla
rakenteellinen muutos oli myös
selvästi positiivinen. Sekä
nuorten alle 25 vuotiaiden että
pitkäaikaistyöttömien määrät
ovat vähentyneet edellisvuo-
den vastaavasta ajankohdasta.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli heinäkuun 2006
lopussa 1 896 avointa työpaik-
kaa, joka oli 5,6 % enemmän
kuin vuotta aiemmin. Uusia
avoimia paikkoja ilmoitettiin
kuukauden aikana 2 190 kpl.
Avoimia työpaikkoja täyttyi
heinäkuussa 2 206 kpl, joista
työvoimatoimistossa työnhaki-
joina olevien osuus oli 639 kpl
eli 29 %. Eniten työpaikkojen
määrä kasvoi edellisvuoden
vastaavasta ajankohdasta kau-
pallisessa työssä (48,1 %) ja
terveydenhuolto, sosiaalialan-
työssä (33,1 %). Eniten laskua
oli hallinto- ja toimistotyössä
(32,0 %). Vuoden 2006 tam-
mi-heinäkuun aikana oli avoi-
mia työpaikkoja ilmoitettu 7,2
% enemmän kuin vuotta aiem-
min.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoihin oli heinäkuun 2006
lopussa ilmoittautuneena 25
480 työtöntä työnhakijaa. Vä-
hennystä edellisen vuoden vas-
taavaan ajankohtaan oli 2 916
henkilöä (10,3 %). Kesäkuus-
ta työttömien määrä nousi 1
012 henkilöllä (4,1 %). Työt-
tömyysaste oli Pirkanmaalla
10,8 % ja koko maassa 10,3
%. Vastaavat luvut vuosi sit-
ten olivat Pirkanmaan 12,1 %
ja koko maan osalta 11,3 %.
Pirkanmaan työttömyysaste oli
laskenut nopeammin kuin koko
maassa keskimäärin.
Työttömien lukumäärät oli
laskenut kaikissa pääammatti-
ryhmissä vuoden takaiseen
ajankohtaan verrattuna. Eniten
laskua oli maa- ja metsätalo-
ustyössä (19,1 %), teollisessa
työssä (12,7 %) ja terveyden-
huolto, sosiaalialan työssä (9,4
%).
Naisia työttömistä työnha-
kijoista oli heinäkuun lopussa
13 786 henkilöä, lisäystä ke-
säkuusta 732 henkilöä, (5,6 %).
Miehiä puolestaan oli työttö-
mänä 11 694, lisäystä kesä-
kuusta 280 työnhakijaa, (2,4
%.) Vuoden 2005 heinäkuusta
naisten työttömyys laski 9,0 %
eli 1 356 henkilöä. Miesten
työttömyys laski vastaavasta
ajankohdasta 11,8 % eli 1 560
henkilöä. Naisten osuus työt-
tömistä oli Pirkanmaalla ke-
säkuun 2006 lopussa 54,1 %,
kun edellisvuoden vastaavana
aikana osuus oli 53,3 %. Koko
maan vastaavat luvut olivat
heinäkuussa 2006 52,4 % ja
heinäkuussa 2005 51,6 %.
Nuorten työttömyys nousi
siten, että alle 25-vuotiaita työt-
tömiä oli heinäkuun 2006 lo-
pussa 3 228 henkilöä mikä on
7,3 % enemmän kuin kesä-
kuussa 2006. Vuoden takaisen
heinäkuun 2005 tilanteeseen
verrattuna nuoria oli työttömä-
nä 14,5 % eli 548 henkilöä vä-
hemmän.
Pitkäaikaistyöttömien mää-
rä laski edellisvuoden vastaa-
vasta ajankohdasta 10,5 % eli
773 henkilöä. Pirkanmaalla oli
kesäkuun 2006 lopussa yli vuo-
den työttömänä olleita 6 621.
Äetsän kunta korostaa
lausunnossaan maakunta-
ohjelmasta vetylaborato-
rion ja siihen liittyvän tut-
kimus- ja kehittämistoi-
minnan merkitystä osana
Lounais-Pirkanmaan elin-
keinoelämän ja kilpailu-
kyvyn vahvistamistoimia.
Äetsä esittää, että tämä
näkyy ykköstoimintalinjan
haasteissa ”Kasvukykyä
teknologiasta – virtaa tut-
kimus- ja kehitystyöstä”.
Maakuntaohjelmalla tu-
lisi Äetsän mukaan tukea
myös seudullista ammatil-
lista koulutusta osana koko
maakunnan koulutusjärjes-
telmää.
Tämä on elinvoimaisten
seutukuntien ja kuntien säi-
lyttämisen ja luomisen pe-
rusedellytys.
Pirkanmaan maakunta-
ohjelma vuosille 2007-2010
Äetsä korostaa
vetylaboratoriota
maakuntaohjelmassa
on luonnosvaiheessa. Ohjel-
maa on valmisteltu maakun-
nan toimijoita laajasti koonnei-
den teemakohtaisten ideariihi-
en pohjalta sekä Pirkanmaan
seutukuntien ja keskeisten vi-
ranomaisten kanssa.
Maakuntaohjelma on maa-
kunnan kehittämisen kehysoh-
jelma, jolla tarkennetaan maa-
kuntasuunnitelman strategiaa.
Maakuntaohjelma määritte-
lee toimenpiteet tavoitteiden
saavuttamiseksi, tärkeimpien
ohjelmien välisen työnjaon,
maakunnan kehittämisen kan-
nalta keskeisimmät hankkeet
sekä arvion näiden rahoituk-
sesta.
Maakuntaohjelma on tarkoi-
tus valmistella hyväksyttäväksi
maakuntavaltuuston kokouk-
sessa marraskuussa, jolloin se
on käytössä suuntaamassa Pir-
kanmaan kehittämisen resurs-
seja heti vuoden 2007 alussa.
Hanketoteutusta tarkennetaan
vuotuisilla toteuttamissuun-
nitelmilla.
Ohjelma täydentyy vielä
erityisesti rahoitussuunni-
telman osalta, kun valtion
aluekehitys-määrärahojen
koostumus sekä keskeisten
a l uekeh i t y s oh j e lmi en
(EU:n rakennerahasto-oh-
jelmat sekä osaamiskeskus-
ja aluekeskusohjelma) pai-
notukset ja rahoitus syk-
symmällä täsmentyvät.
Lounais-Pirkanmaan pai-
nopisteissä ovat muun mu-
assa yritysverkostojen ja
toimitusketjujen kehittämi-
nen sekä kansainvälistymi-
sen ja teknologisen osaami-
sen vahvistaminen.
Näihin toimintalinjoihin
ja painopisteisiin liittyen
Lounais-Pirkanmaan kun-
nat ovat esittäneet maakun-
taohjelman toteutussuunni-
telmaan 2007-2008 Äetsän
vetylaboratoriota.
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueella
oli työnvälitystilaston mu-
kaan heinäkuun lopussa
työttömiä työnhakijoita 13
400, mikä on lähes 500 hen-
keä enemmän kuin kuukau-
si sitten. Lisäys johtuu kesä-
kuukausille tyypillisestä kau-
sivaihtelusta.
Lomautettujen oli 500, mikä
on lähes sata enemmän kuin
kuukausi sitten. Työttömien
osuus työvoimasta oli 12,0 %.
Työttöminä työnhakijoina oli
miehiä 5 900 ja naisia lähes 7
500.
Satakunnan alueella työttö-
mien määrä laski vuoden ai-
kana kuitenkin lähes jokaisen
kunnan alueella. Korkeimmat
kunnittaiset työttömyysasteet
olivat Merikarvialla (14,7 %),
Porissa (14,6 %) ja Siikaisissa
(14,4 %).
Alle kymmenen prosentin
työttömyysaste oli kahdeksan
kunnan alueella. Alhaisimmat
työttömyysasteet olivat Vam-
pulassa (5,4 %), Säkylässä (6,3
%), Huittisissa (7,4 %), Köy-
liössä (7,4 %) ja Eurassa (7,9
%).
Vuoden 2006 alkupuolis-
kon hyvä työllisyyskehitys
jatkuu Pirkanmaalla edelleen
ja työvoiman kysyntä oli hei-
näkuussa voimistunut verrat-
tuna vastaavaan ajankohtaan
vuotta aiemmin. Pirkanmaan
alhaisin työttömyysaste oli
heinäkuussa Punkalaitumel-
la (5,8 %) ja korkein heinä-
kuussa Mäntässä (13,6 %).
Seutukunnista alhaisin työt-
tömyysaste oli Kaakkois-Pir-
kanmaan seutukunnassa (7,6
%) ja korkein Etelä-Pirkan-
maan seutukunnassa (12,6 %).
Lounais-Pirkanmaan seutu-
kunnan työttömyysaste oli 7,7
prosenttia. Mouhijärven työt-
tömyysaste oli 6,7, Suodennie-
men 6,9, Vammalan 8,2 ja Äet-
sän niinikään 8,2 prosenttia.
Avoimien työpaikkojen
määrä laski hieman osassa pää-
toimialoista. Työttömyyden
Mouhijärven kunnan-
johtajan virka julistetaan
uudelleen haettavaksi.
Kunnanhallitus ei maa-
nantain kokouksessa teh-
nyt päätöstä kumman-
kaan testeihin osallistu-
neen ehdokkaan esittämi-
sestä uudeksi kunnanjoh-
tajaksi.
Mouhijärven kunnanjoh-
tajaksi hakeneista kaksi sel-
visi loppusuoralle eli sovel-
tuvuustesteihin. He ovat
hallintotieteiden maisteri,
Kunnanjohtajan
virka taas hakuun
Mouhijärvellä
sosionomi Asko Ihanamä-
ki Virroilta ja hallintotietei-
den maisteri Vesa Rantala
Taivassalosta.
Hakijoita oli kaikkiaan
14, joista haastatteluun kut-
suttiin kuusi.
Kaikki virkaa hakeneet
huomioidaan ilman eri ha-
kemusta myös tulevalla ha-
kukierroksella.
Kunnanjohtajan virkaa
hoitaa edelleen viransijai-
sena kunnansihteeri Seija
Niittymäki.
Tänä syksynä noin 60
000 suomalaista opiskeli-
jaa siirtyy Lyyran käyttä-
jiksi.
Lyyra on yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen
opiskelijoille ja henkilöstölle
suunnattu palvelukokonai-
suus. Lyyran ytimessä on
oma info-sivusto ja jäsenil-
le suunnattu verkkopalvelu.
Ensimmäisessä vaiheessa
Lyyran ottavat käyttöönsä
Helsingin, Kuopion, Lap-
peenrannan ja Jyväskylän
yliopistojen ylioppilaskun-
nat elokuussa. Oulun yli-
opiston ylioppilaskunta siir-
tyy Lyyran käyttäjäksi tam-
mikuussa. Palvelut käynnis-
tyvät ensimmäiseksi Helsin-
gissä ja muualla Suomessa
vaiheittain.
Lyyra tuo opiskelijoiden
ulottuville laajan palveluva-
Opiskelijoille
oma ostokortti
likoiman. Lyyralla voi mm.
maksaa ostoksia, tehdä han-
kintoja verkkokaupassa ja
asioida tunnistusta vaativissa
järjestelmissä. Uusien omi-
naisuuksiensa lisäksi Lyyra
tarjoaa kaikki vanhan opis-
kelijakortin edut, kuten ruo-
kailuun, matkustamiseen ja
terveydenhuoltoon liittyvät
palvelut ja alennukset.
Suomessa Lyyralla on
jopa puoli miljoonaa poten-
tiaalista käyttäjää. Palvelun-
tarjoajille Lyyra on kohden-
nettu markkinointikanava,
jonka avulla on helppo ta-
voittaa suomalaiset yliopis-
to- ja ammattikorkeakoulu-
opiskelijat. Opiskelijan kan-
nalta on tietysti etu, että kor-
tilla pystyy hyödyntämään
juuri niitä palveluja ja etu-
ja, joita hän kussakin opin-
tojensa vaiheessa tarvitsee.
Ensisijaisen tärkeää on, että
mukana ovat oman kampuk-
sen palvelut, kuten ruoka-
lat, kirjakaupat, kopiointi-
palvelut jne.